Vipuvoimaa EU:lta kansainvälistymiseen Rakennerahastokausi 2007 2013
Sisältö 3 Vipuvoimaa EU:lta kansainvälistymiseen 4 Tukea kansainvälistymisen kehittämiseen EU:n rakennerahastoista 6 Vaikutukset ympäristöön, yhteistyöhön ja tasa-arvoon suurennuslasin alla 7 EU-tuki suunnataan ohjelmien avulla 9 Lisää tietoa 10 Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan aluekehitysrahastosta? 11 Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan sosiaalirahastosta? 12 Miten toimin saadakseni EU-tukea? 14 Muut rahoitusmahdollisuudet Edita Prima Oy 4/2008
Vipuvoimaa EU:lta kansainvälistymiseen Euroopan unionin tuella vahvistetaan suomalaisten alueiden ja yritysten asemaa kansainvälisessä kilpailussa ja parannetaan suomalaista osaamista, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Tavoitteena on Suomi, jossa on työtä, osaavia ihmisiä, otollinen ilmapiiri uusille ideoille ja menestyvät yritykset sekä hyvä ympäristö asua, elää ja tehdä työtä. Menestyminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttää investointeja osaamiseen, erikoistumiseen ja innovaatioihin. Suomalaisten yritysten ja alueiden kilpailukyky perustuu myös jatkuvaan uusiutumiskykyyn. Voimme tarttua kansainvälisen kilpailun haasteisiin kehittämällä keskeisiä kasvualoja, vahvistamalla osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittymistä, turvaamalla osaavaa työvoimaa yrityksille sekä edistämällä alueiden kehitystä niiden omista vahvuuksista lähtien, vahvistamalla alueiden vetovoimaa ja lisäämällä kansainvälisiä yhteyksiä. 3
Tukea kansain välis ty misen kehittämiseen EU:n rakennerahastoista Kansainvälistymiseen liittyvää EU-rahoitusta suunnataan erityisesti yritystoimintaan, muun muassa pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn lisäämiseen ja kansainvälistymisvalmiuksien parantamiseen sekä innovaatiotoiminnan kehittämiseen ja innovaatioiden tukemiseen ja kehittämiseen kaupallisiksi tuotteiksi. 4 Kansainvälistymisen haasteisiin vastaaminen vaatii useiden toimijoiden yhteistyötä sekä verkostoitumista riittävän voiman kokoamiseksi muun muassa ulkomaisten investointien saamiseen ja yritysten laajentumiseen ulkomaille. EU:n rakennerahastoista tuetaan eri toimijoiden kansainvälistä verkottumista, kehitetään alueiden välistä yhteistyötä sekä parannetaan tiedonvälitystä ja alueiden mahdollisuuksien markkinointia etenkin kansainvälisesti. Tukea hankkeille, jotka edistävät yritysten kansainvälistymistä ja kilpailukykyä, voi saada sekä Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) että Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Kansainvälistymiseen ja kilpailukykyyn liittyvää kehittämistä voidaan rahoittaa kaikkialla Suomessa. Euroopan aluekehitysrahastosta tuetaan muun muassa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, innovaatioympäristöjen ja osaamiskeskittymien kehittämistä ja kansainvälistä verkottumista, innovaatioiden tuotteistamista ja kaupallistamista sekä kansainvälisten liikenneyhteyksien kehittämistä. Euroopan sosiaalirahaston tuen avulla edistetään yritysten ja organisaatioiden kansainvälistymistä ja kilpailukykyä osaamista parantamalla. Pyrkimyksenä on edistää monikulttuurisia työpaikkoja ja työperäistä maahanmuuttoa sekä kehittää kilpailukykyä ja kansainvälistymistä lisääviä palveluja ja rakenteita.
Kansainvälistymiseen liittyvää EU-rahoitusta suunnataan erityisesti yritystoimintaan.
Vaikutukset ympä ristöön, yhteis työhön ja tasa-arvoon suurennuslasin alla Ympäristövaikutusten arviointi on olennainen osa EU-tukea saavissa hankkeissa. Ympäristön kannalta paras tulos saadaan, kun hankkeiden ympäristövaikutukset, niin hyvät kuin huonotkin, tunnistetaan jo hankkeiden valintavaiheessa. Myös Suomen oma lainsäädäntö velvoittaa arvioimaan hankkeiden vaikutuksia ympäristöön. Yhteistyötä eri tasoilla, kuten hankkeiden toteuttajien, viranomaisten, talouselämän ja järjestöjen kesken, tehdään hankkeiden kaikissa vaiheissa. Kumppanuuteen ja yhdessä tekemiseen kannustetaan niin hankkeiden suunnittelussa kuin toteuttamisvaiheessakin. Myös tasa-arvon edistäminen koko yhteiskunnassa muun muassa sukupuolten, ikäluokkien ja väestöryhmien välillä on yksi EU-tuen kriteereistä. Lisäksi kansallinen lainsäädäntö velvoittaa kiinnittämään huomiota sukupuolten tasa-arvoon hankkeiden toteutuksessa. Pohjois-Karjala puuenergian mallimaakunta 6 Pohjois-Karjala on yksi maailman johtavia puuenergian osaamis- ja teknologiakeskittymiä. Maakunnassa on kymmeniä alan yrityksiä sekä huipputason tutkimus- ja koulutustoimintaa. Pohjois-Karjala on myös merkittävä puunenergian hyödyntäjä: maakunnan lämmöstä ja sähköstä yli 70 % tuotetaan puupolttoaineella. Bioenergiankäyttö vaatii osaamista, jossa sekä polttoainehuolto että polttoteknologia toimivat saumattomasti yhteen. Osaamisen ja teknologian viemiseksi voimakkaasti kasvaville kansainvälisille markkinoille pohjoiskarjalaiset alan toimijat perustivat yhteistyöverkoston Wenetin (Wood Energy Net). Sen jäseniä ovat Itä-Suomessa toimivat asiantuntijat, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä laitevalmistajat. Ensisijaisia kohdemaita ovat Puola, Slovakia, Saksa, Espanja, Skotlanti ja Luoteis-Venäjä. Euroopan lisäksi katseita suunnataan myös valtamerten taakse. Pohjois-Karjalasta on tullut puuenergian mallimaakunta, jonka yritykset ja metsäenergian käyttökohteet ovat eurooppalaisten delegaatioiden suosittu vierailukohde. Wenetin tavoitteena on luoda kansainvälinen teknologian ja osaamisen siirtokonsepti, joka perustuu Wenet-verkoston yhteistyöhön. Markkinoilla kiinnostusta pyritään herättämään uusien konseptien avulla. Myös markkinointia tehdään yhteistyössä. Hankkeissa etsitään sopivia kohteita bioenergian käytölle, selvitetään polttoainehankintaa ja liiketoimin-
EU-tuki suunnataan ohjelmien avulla Ohjelmat, joiden kautta EUtukea suunnataan, vahvistetaan seitsemänvuotisen ohjelmakauden ajaksi. Nykyinen ohjelmakausi kattaa vuodet 2007 2013. EU-tukea on varattu erikseen jokaiselle vuodelle. Euroopan aluekehitysrahaston tukea jaetaan ohjelmakaudella 2007 2013 viiden alueellisen ohjelman kautta Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomessa sekä Ahvenanmaalla. Ohjelmat pohjautuvat kunkin alueen omiin kehittämistarpeisiin. Ohjelmissa määritellään strategia, toimenpiteet ja niihin kohdistettava rahoitus sekä toiminnan tulosten mittarit. Euroopan sosiaalirahaston tuki jaetaan Manner- Suomessa yhden ohjelman kautta, joka jakautuu valtakunnalliseen ja alueellisiin osioihin. Ohjelmat on kuvattu tarkemmin ohjelmakohtaisissa esitteissä. tamalleja. Myös tutustumiskäynnit bioenergiaa käyttäviin kohteisiin ovat keskeinen osa Wenetin toimintaa. Wenet-verkoston ytimessä toimivat Metsäntutkimuslaitos, Joensuun yliopisto, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Metsäkeskus Pohjois-Karjala sekä EFI. Mukana on myös yrityksiä ja osaajia ympäri Itä-Suomen. Verkoston toimintaa rahoittavat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja EU:n aluekehitysrahasto. Hankkeita koordinoi Joensuun Seudun kehittämisyhtiö Oy (JOSEK).
EU-tukea voivat hakea hankkeisiinsa yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät.
Lisää tietoa Mitä EU-tuki käytännössä tarkoittaa? Käytännössä EU-tuki tarkoittaa sitä, että hankkeelle myönnetystä julkisesta tuesta osa on EU-tukea joko Euroopan aluekehitysrahastosta tai Euroopan sosiaalirahastosta ja osa muuta kansallista julkista rahoitusta. Tuen lisäksi hankkeessa pitää olla mukana myös hankkeen toteuttajan omaa rahoitusta. Tuen tyyppi ja määrä vaihtelevat julkisen rahoittajan, hankkeen sisällön ja kansallisen lainsäädännön mukaan. Mistä EU-tukea voi hakea ja mistä saa lisätietoja? Julkiset rahoittajat kertovat tuen hakumenettelyistä ja mahdollisista hakuajoista omilla internet-sivuillaan. Rahoittajien yhteystiedot löytyvät esitteen lopusta. Kuka voi hakea EU-tukea? EU-tukea voivat hakea hankkeisiinsa yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. 9
Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan aluekehitysrahastosta? Kansainvälistymisen edistämiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) voi hakea tukea hankkeille, jotka kehittävät innovaatioympäristöjä, työorganisaatioiden valmiuksia ennakoida ja hallita globalisaation ja teknologisen kehityksen mukanaan tuomaa rakennemuutosta, lisäävät pk-yritysten kasvupotentiaalia, edistävät yritysten ja alueen kilpailukykyä ja kansainvälistymistä, työllisyyttä tai vetovoimaisuutta tai tukevat ympäristön kestävää kehitystä. Euroopan aluekehitysrahasto tukee kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn lisäämiseksi esimerkiksi elinkeinorakenteen monipuolistamista, osaamis- ja kulttuurirakenteiden kehittämistä, teknologian ja osaamisen siirron vahvistamista, työllisyyden parantamista, yritysten kilpailukyvyn parantamista, yritysten teknologista osaamista sekä ICT:n käyttöä, yritysten kasvua, t&k-toiminnan kehittämistä ja lisäämistä, sähköisten palvelujen kehittämistä, innovaatioiden aktivointia ja tuotteistamista, yritysten kansainvälistymistä ja viennin lisäämistä, ulkomaisen työvoiman käyttöä, alueiden vetovoiman ja kansainvälisten yhteyksien lisäämistä, ekotehokkuuden lisäämistä yrityksissä, eri toimialojen, oppilaitosten ja yritysryhmien välistä yhteistyötä sekä verkostojen luomista ja kansainvälistä kanssakäymistä. 10
Millaisiin hankkeisiin voi hakea tukea Euroopan sosiaalirahastosta? Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) tukea voi saada kansainvälistymiseen ja kilpailukykyyn liittyviin hankkeisiin, jotka muun muassa kehittävät osaamista ja innovaatiojärjestelmiä, työoloja ja henkilöstön hyvinvointia, sekä edistävät verkostoitumista, kehittävät järjestelmiä, jotka helpottavat työmarkkinoiden toimintaa, lisäävät työperäistä maahanmuuttoa ja tukevat maahanmuuttajien kotoutumista. Euroopan sosiaalirahasto tukee kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn lisäämiseksi esimerkiksi työmarkkinoilla tarvittavan osaamisen parantamista, työntekijöiden työkyvyn ja osaamisen edistämistä, osaamis- ja innovaatiojärjestelmien ja verkostojen lisäämistä ja kehittämistä, työelämän ja koulutusorganisaatioiden innovatiivisuuden edistämistä, luovien alojen kansainvälistämistä, koulutuksen työelämävastaavuuden lisäämistä, koulutuksesta työelämään siirtymistä, työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämistä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien lisäämistä, ammatillisen koulutuksen laadun ja houkuttelevuuden edistämistä, työntekijöiden ja opiskelijoiden muunto- ja jatkokoulutusta, organisaatioiden ja tutkijoiden yhteistyötä, verkottumista ja kansainvälistymistä, koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointia, työperäistä maahanmuuttoa, maahanmuuttajille suunnattuja palveluja. 11
Miten toimin saadakseni EU-tukea? Kun Sinulla on idea kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn kehittämishankkeesta, johon haluat hakea EU-tukea, voit edetä seuraavien askeleiden mukaisesti: Kerää ympärillesi ryhmä ihmisiä, joita idea kiinnostaa ja jotka ovat halukkaita kehittämään ideaa eteenpäin. Ota mukaan myös ihmisiä, joita kehittäminen koskee. Varmista, että ideallasi on oman organisaatiosi ja tarvittavien yhteistyökumppaneiden tuki. Ota yhteyttä alueellasi toimivaan julkiseen rahoittajaan keskustellaksesi hankkeesta. Rahoittajiin kannattaa olla yhteydessä heti idean suunnitteluvaiheessa, jotta hanke etenee sujuvasti oikeaan suuntaan. Rakennerahasto-ohjelmien lisäksi tutustu oman alueesi maakuntaohjelmien strategioihin ja toteuttamissuunnitelmiin. Suomalaista ohjelmisto-osaamista Amerikan markkinoille 12 Oulun yliopiston johdolla on toteutettu kolme ESR-rahoitteista Global Software -hanketta, viimeisin vuosina 2003 2004. Global Software III:n tarkoituksena oli auttaa lupaavia suomalaisia ohjelmistoyrityksiä alkuun ja kasvuun Yhdysvaltain markkinoilla. Projektin ensimmäisessä vaiheessa yritykset osallistuivat seminaareihin ja työpajoihin. Niissä käytiin läpi liiketoimintaan ja sen suunnitteluun liittyviä asioita sekä hiottiin muun muassa esitysten pitämiseen liittyviä taitoja. Projektin myöhemmissä vaiheissa lupaavimmat yritykset jatkoivat yhteisille matkoille Yhdysvaltoihin. Siellä tavattiin amerikkalaisia analyytikkoja, asiakkaita, partnereita ja rahoittajia. Neljä yritystä päätyi käynnistämään liiketoiminnan Pohjois-Amerikassa. Myös yritykset, jotka eivät päässeet viimeiseen vaiheeseen, kertoivat hyötyneensä projektista. Hankkeen tarjoama sparrausapu koettiin erittäin merkittäväksi liiketoiminnan kehittämiselle. Global Software III:n jatkoksi kehitettiin US Launch -pilottiprojekti, jossa yrityksille tarjottiin palveluita erityisesti yritystoiminnan käynnistämiseen Yhdysvalloissa. Nyt työn alla on Global Clusters -hanke, jossa tuetaan sekä ICT- että Life Science -yritysten pääsyä markkinoille. Projekti sai erityistä kiitosta siitä,
EU-tuki myönnetään aina ajallisesti ja sisällöllisesti rajatulle hankkeelle. Hankkeista tehdään aina suunnitelma, joka sisältää hankkeen sisällön, työnjaon, tavoitteet ja vaiheet, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman sekä toteutusaikataulun. Tukihakemus täytetään sähköisesti EURA2007- järjestelmässä valtaosassa hankkeita. TEkeskusten myöntämiä tukia, Tekesin tutkimusja kehittämisrahoitusta sekä Finnvera Oyj:n lainoja ja takauksia haetaan kuitenkin omilla hakulomakkeilla ja -menettelyillä. Hakemusten jättämisestä saat lisätietoa ottaessasi yhteyttä julkiseen rahoittajaan. EU-ohjelmiin ja niiden toimintalinjojen tavoitteisiin, rahoituksen hakuaikoihin ja muihin ehtoihin voit tutustua internetissä www.rakennerahastot.fi. Sivulta pääset myös oman alueesi ja julkisten rahoittajien internet-sivuille. Rahoittajilta saa myös asiantuntija-apua hankkeen suunnittelu- ja käynnistämisvaiheessa. että yritysten käyttöön oli hankittu parhaat paikalliset asiantuntijat yritysten tueksi. Tosiasia on, että Global Software on uraauurtava hanke koko Euroopan tasolla, sanoo ohjelmajohtaja Juhani Saukkonen. Menestyäkseen Eurooppa tarvitsee uusia, elinvoimaisia yrityksiä, jotka hyödyntävät globalisaation ja teknologian kehityksen avaamia mahdollisuuksia, sanoo projektipäällikkö Petri Kinnunen.
Muut rahoitusmahdollisuudet Euroopan unionilla on myös muita ohjelmia kansainvälistymiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, muun muassa Interreg- ja naapuruusohjelmat, ulkorajaohjelmat sekä tutkimuksen 7. puiteohjelma (FP7). Niistä löytyy lisätietoa muun muassa Euroopan komission internet-sivuilta ec.europa.eu. Maaseudun kehittämisrahastosta tuetaan esimerkiksi maaseudulla toimivien mikroyritysten kansainvälistymiseen liittyviä hankkeita. Lisätietoja saa maa- ja metsätalousministeriön internet-sivuilta www.mmm.fi tai TE-keskuksista www.te-keskus.fi. Tekes rahoittaa tutkimus- ja kehittämishankkeita myös muun muassa tuotekehityslainoilla. Yritykset ja julkiset tutkimusyksiköt voivat päästä mukaan käynnissä oleviin Tekesin teknologiaohjelmiin omilla tutkimus- ja kehitysprojekteillaan. Lisätietoja löytyy Tekesin internet-sivuilta www.tekes.fi. 14
RAHOITTAJAT Finnvera Oyj www.finnvera.fi Lääninhallitukset www.laaninhallitus.fi Maakunnan liitot www.reg.fi Opetushallitus www.oph.fi Tiepiirit www.tiehallinto.fi Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes www.tekes.fi Työvoima- ja elinkeinokeskukset www.te-keskus.fi Ympäristökeskukset www.ymparisto.fi Liikenne- ja viestintäministeriö www.lvm.fi Opetusministeriö www.minedu.fi Sisäasiainministeriö www.intermin.fi Sosiaali- ja terveysministeriö www.stm.fi Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi Ympäristöministeriö www.ymparisto.fi
www.rakennerahastot.fi