Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma



Samankaltaiset tiedostot
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.

MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Panumaojan kunnostusraportti

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma

VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS

Luojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma

Kolmen helmen joet hanke

Jokitalkkari hanke

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Soraa vai sivu-uomia virtavesiin?

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1).

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

ristöjen hoito - Vesilinnut

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

Istutussuositus. Kuha

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET

Kikkelänjoen ja Rautajoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma.

KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET

Ilolanjoki. Ilolanjoen ja sen sivupurojen kalataloudellinen peruskartoitus. Sampo Vainio

1. Havainnot Mustajoella

Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

VANAJAVEDEN REITIN YLÄOSIEN VAELLUSESTE- JA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUSSELVITYS

Kokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

Vantaan purotalkkarihanke. Markku Tiusanen Virtavesien kunnostuskurssi

kunnostustarveselvitys

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti

Pienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella. Taimenpäivä Isojoki

Patorakenteiden periaatekuvia

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET

ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011

Op

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Beat 1 Rostad ja Sanden

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

HARJUNPÄÄNJOEN YLÄOSAN ALUEEN SIVU-UOMIEN VIRTAPAIKKOJEN KARTOITUS

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke.

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA Heikki Holsti 2012

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p SUOJANPERÄ x= , y= ~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.

Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Heikki Holsti Kirjenumero 907/14

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

HÄNNILÄN JA SAARIJÄRVEN OSAKASKUNNAT. Murronjoen valuma-alueen puroinventointi 2012

Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman

Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Luutajoen taimenpolku

Transkriptio:

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut

Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen kunnostuksen avulla esimerkiksi taimen on mahdollista saada nousemaan ja kutemaan jokeen. Kalojen oloja parannetaan luomalla kutualueita sekä poistamalla vaellusesteitä. Kunnostustoimenpiteiden jälkeen taimenta voi istuttaa Haritunjokeen, jolloin kalat leimautuvat siihen ja palaavat myöhemmin kutemaan. Kunnostustoimenpiteet parantavat joen oloja rapujenkin kannalta. Kutuolojen parantaminen tarkoittaa käytännössä kivien ja soran avulla rakennettavia kutupaikkoja. Uomaan sijoitetaan kiviä siten, että syntyy kaloja kiinnostavia virtapaikkoja. Näiden kivikoiden jälkeen tehdään kutusoraikko 1-5cm raekooltaan olevasta luonnonsorasta. Kutusoraikolle on hyvä asetella muutamia isompia kiviä jakamaan aluetta reviireihin. Kutupaikoilta alavirtaan on hyvä tehdä pienpoikasalue, jossa kivillä (10-40cm halkaisijaltaan) saadaan aikaan suojapaikkoja poikasille. Yksittäisillä isoilla kivillä (halkaisija 20-100cm) virrasta muodostuu vaihtelevampi ja aikuisille kaloille syntyy suojapaikkoja. Kalojen kulkua haittaavat tekijät tulee poistaa. Vedessä olevasta puuaineksesta ei yleensä ole haittaa, päinvastoin se luo suojapaikkoja kaloille ja pienemmille vesieliöille, joita kalat syövät. Puuaines voi kuitenkin muodostua vaellusesteeksi, joka estää kalojen liikkumista. Kalojen kulkua haittaava kasvillisuutta voidaan poistaa niittämällä siten, että uoman keskelle muodostuu kulkuväylä. Kaikkea kasvillisuutta ei ole tarkoituksenmukaista hävittää. Jyrkkien ja helposti murtuvien penkereiden eroosiota voidaan vähentää istuttamalla penkereelle kasveja ja pensaita, jotka juurillaan tukevat maata. Kivet tai pajunoksat sopivat nekin eroosiosuojauksien rakentamiseen. Taimenta voisi istuttaa kunnostuksen jälkeen tuhat nollikasta eli 1-kesäistä. Kalakantaa ja taimenenpoikasten selviytymistä voi myöhemmin tarkistaa sähkökalastamalla joen virtapaikkoja. Haritunjoen suunnitellut kunnostuskohteet Kunnostuskohteet on luokiteltu ominaisuuksiensa mukaan hyviin ja mahdollisiin kohteisiin. Hyvillä kohteilla olosuhteet ovat otollisemmat toimenpiteille tai niillä on valmiina sopivia kivikkoja. Mahdolliset kohteet vaativat hieman enemmän toimenpiteitä. Kivien ja soran määrät on arvioitu pohjan koostumuksen perusteella. Uoman leveydet on mitattu lokakuun lopulla. Leveydellä tarkoitetaan vesialan leveyttä. Kunnostussuunnitelma keskittyy Haritunkosken alajuoksun puoleiseen osioon. Kohde 1. (hyvä)

Paimelantien alittaessaan Haritunjoen virtaus kiihtyy. Joessa on kivikkoinen osuus, josta voidaan muutamilla toimenpiteillä saada hyvä kutualue. Uoman leveys on 4-6m, koskipaikkojen leveydet vaihtelevat kolmesta metristä alle metriin uomassa olevien saarekkeiden takia. Kivikkoisimpiin paikkoihin lisätään isoja kiviä, ja näin syntyvien virtapaikkojen jälkeisille alueille sijoitetaan kutusoraa. Kohteen loppuosuudella pohjalla on satunnaisia kiviä. Tälle alueelle on hyvä lisätä 10-40cm halkaisijaltaan olevia kiviä pienpoikasalueen parantamiseksi. Joki jatkuu tästä metsäiselle alueelle, jossa kasviston varjot ja rannan penkereet luovat osaltaan suojaa kaloille. Muutamilla isoilla kivillä ja kiviryhmillä voidaan lisätä suojapaikkoja. Kohteessa on kolme koskipaikkaa, joihin kannattaa lisätä kiviä. Koskien koordinaatit ovat 1. 61 03.828, 25 39.884 (pituus 8m), 2. 61 03.820, 25 39.867 (pituus 24m) ja 3. 61 03.820, 25 39.829 (pituus 2m). Pisimmän virtapaikan kohdalla kiviä kannattaa sijoittaa lähinnä virtapaikan alkupäähän, noin 14 metrille. Kivien olisi hyvä olla halkaisijaltaan n. 30-60cm. Kiviä tarvitaan n. 4,5m³. Kutusoraikot sijoitetaan näiden kivikkojen jatkoksi. Kolmelle 5m² soraikolle soraa tarvitaan yhteensä n. 5m³. Ensimmäisen virtapaikan jälkeen soraa kannattaa laittaa paksumpi kerros, koska pohja on sillä kohtaa mutaisempi. Pienpoikasalueelle tarvitaan noin 6m³ 10-40cm halkaisijaltaan olevia kiviä. Kohde sijaitsee tien vieressä, joten saavutettavuus on suhteellisen hyvä. Penkereet ovat melko matalat, rannalla on jonkin verran pajukkoa. Toinen koskipaikka sijoittuu hiukan hankalasti joessa olevan saarekkeen ja rannan rakennuksen väliin. Kohde 1.

Kohde 2. (hyvä) Muskunkujan ja Lehtokujan välisellä alueella joki virtaa kivikkoisen kallioalueen halki. Uoma on kivikkoisimmalla alueella 1,5-3m leveä, sen jälkeen 6m. Joessa on pieniä koskia ja suvantoja. Suvannot muodostavat kutusoraikoille sopivia paikkoja. Kohteen loppuosuus on sorapohjainen ja kivinen. Poikasalueen parantamiseksi voidaan lisätä 10-40cm halkaisijaltaan olevia kiviä. Muutamilla yksittäisillä kivillä tai kiviryhmillä saadaan aikaan virran vaihtelevuutta ja suojapaikkoja poikasalueen jälkeen. Koskien koordinaatit ovat 1. 61 04.002, 25 40.443 (pituus 9m), 2. 61 04.006, 25 40.435 (pituus 6m), 3. 61 04.016, 25 40.422 (pituus 3m) ja 4. 61 04.018, 25 40.402 (pituus 4m). Kutusoraikot sijoitetaan näiden virtapaikkojen jälkeisille suvaintopaikoille. Pohja on melko kiinteä, joten sorakerroksen paksuudeksi riittänee 20cm. Neljään 5-8m² soraikkoon tarvitaan soraa n. 6m³. Viimeisen soraikon jälkeen lisätään pienpoikasalueen parantamiseksi 10-40cm halkaisijaltaan olevia kiviä n. 6m³. Kallioiden takia yläjuoksun puoleiselle osuudelle voi olla hankala päästä. Alajuoksun puolella penkereet madaltuvat, eikä rantakasvillisuuttakaan ole kovin paljoa. Kohde2. Kohde 3. (mahdollinen) Joen uomassa on muutamia puunrunkoja ja satunnaisia isoja kiviä. Kiviä ja kutusoraa lisäämällä paikasta voisi saada hyvän kutualueen. Rannan puut varjostavat jokea sopivasti ja vedessä olevat puut muodostavat suojapaikkoja sekä tuottavat ravintoa kaloille. Uoma on 4m leveä.

Hyvä kivikon aloituspaikka on kohdassa 61 04.000, 25 40.571, missä joessa on valmiiksi muutamia isompia kiviä. Halkaisjaltaan 30-60cm kiviä lisätään 5-6m matkalle n. 5m³. Kutusoraikko sijoitetaan kivikon jälkeen. Sorakerroksen paksuus saisi olla n. 30cm. Soraa tarvitaan 10m² alueelle 3m³. Kohde sijaitsee pellon laidalla, joten saavuttavuus on hyvä. Kohde 3. Kohteet 4-6. (mahdollinen) Poikkipellontien päässä joki kulkee peltojen halki. Uoma on melko syvä ja savinen, mutta virta on paikoitellen niin hyvä, että alueella on mahdollisia paikkoja kutualueille. Kohteisiin saadaan kutualueet lisäämällä kivikkoja sekä kutusoraikkoja. Leveys vaihtelee välillä 2,5-3m. Näiden kohteiden lähettyvillä olevia jyrkkiä penkereitä voi suojata eroosiolta istuttamalla tai kylvämällä niille kasveja, tukemalla penkereet kivillä tai tekemällä eroosiosuojat pajusta. Hannusentien ja Poikkipellontien välissä olevella umpeenkasvualueella (61 04.188, 25 40.934 61 04.239, 25 41.198) kasvillisuutta poistetaan niittämällä niin, että muodostuu vapaa virtaus uoman keskelle. Uomaa tukkivan kasvillisuuden poistaminen parantaa samalla uoman vedenjohtokykyä. Leikattu kasvimassa kerätään pois uomasta ja penkereiltä. Umpeenkasvualueen ylävirran päässä Haritunjokeen yhtyy pienempi pellolta tuleva oja, joka todennäköisesti rehevöittää jokea. Markku Merosen tekemässä Päijät-Hämeen Vesijärven valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmassa esitetään tälle alueelle ojan ja Haritunjoen varsille suojavyöhykkeitä.

Kohde 4. 61 04.234, 25 41.299 Kivikkoa varten tarvitaan 30-60cm halkaisijaltaan olevia kiviä n. 5m³. Kutusoraa 10m²:n alueelle n. 40cm kerrokseksi levitettäväksi tarvitaan 4m³. Kohteen loppuosuudelle levitetään 20m² alueelle 10-40cm halkaisijaltaan olevia kiviä n. 4m³ pienpoikasalueeksi. Jatkolle voi lisätä muutamia 50-70cm halkaisijaltaan olevia kiviä. Kohde 5. 61 04.257, 25 41.548 Kivikkoa varten tarvitaan 30-60cm halkaisijaltaan olevia kiviä n. 4m³. Kutusoraa 10m²:n alueelle n. 40cm kerrokseksi levitettäväksi tarvitaan 4m³. Kohteen loppuosuudelle levitetään 20m² alueelle 10-40cm halkaisijaltaan olevia kiviä n. 4m³. Kohde 6. 61 04.277, 25 41.656 Kivikkoa varten tarvitaan 30-60cm halkaisijaltaan olevia kiviä n. 4m³. Kutusoraa 10m²:n alueelle n. 40cm kerrokseksi levitettäväksi tarvitaan 4m³. Jyrkistä penkoista huolimatta saavutettavuus on hyvä. Kohteessa 6 on runsaammin rantakasvustoa, mikä voi haitata kohteelle pääsyä. Kohde 4.

Kohde 5.

Kohde 6. Kohde 7. (hyvä) Sivulantien lähettyvillä joen rannalla kasvaa puita uomaa varjostamassa. Vedessä on jonkin verran puita, satunnaisia kiviä ja vesikasveja, jotka muodostavat suojapaikkoja. Leveys on 1-1,5m. Virtaus on hyvä, ja kiviä lisäämällä sen saa paremmaksi. Kivikon jälkeen lisätään kutusoraikko. Hyvä paikka kiveämiselle on 61 04.418, 25 41.878. Kymmenen metrin matkalle lisätään 30-60cm halkaisijaltaan olevia kiviä n. 5m³. Kutusoraikon voi aloittaa koordinaateista 61 04.410, 25 41.875. Kutusoraa levitetään 10m² alueelle 20cm kerrokseksi. Soraa tarvitaan 2m³. Kutusoraikon jälkeen lisätään 10-40cm halkaisjaltaan olevia kiviä pienpoikasalueeksi n. 5m³. Kohde sijaitsee pellon laidalla, saavutettavuus on hyvä. Penger on melko jyrkkä. Kohteesta 7 alavirtaan, koordinaateissa 61 04.372, 25 41.865 on puun kappaleista, risuista ja kasvijätteestä koostuva kasa, mahdollinen nousueste. Puiden jyrsimisjäljistä päätellen ainakin osittain majavien rakentama.

Kohde 7. Kohde 8. (hyvä) Joessa on luonnostaan pieni koskipaikka (61 04.441, 25 41.886), leveys 2,5m. Kohdetta voidaan parantaa tuomalla lisää kiviä ja ehkä siirtämällä osa rannan kivistä parempiin paikkoihin. Kivikon jälkeen sijoitetaan kutusoraikko. Tämä kohde sijaitsee niin lähellä kohdetta 7, ettei erillistä pienpoikasaluetta tarvita. Kivetykseen tarvitaan 30-60cm halkaisijaltaan olevia kivä n. 6m³. Kutusorakerroksen paksuudeksi sopii 20cm, joten kutusoraa tarvitaan 2m³. Hyvä saavutettavuus, kuin kohde 7.

Kohde 8. Kohde 9. (hyvä) Haritunjoki kulkee Pitkänsillantien ali (61 04.517, 25 42.063). Pohja on kivinen ja virtaus hyvä, leveys 1,5m. Sillan alavirran puoleiselle osuudelle voidaan lisätä halkaisijaltaan 30-40cm halkaisijaltaan olevia kiviä parantamaan olosuhteita. Kiviä tarvitaan n. 3m³. Kutusoraikon voi aloittaa koordinaateista 61 04.493, 25 42.053. Kutusorakerroksen paksuudeksi sopii 20cm, joten kutusoraa tarvitaan 2m³. Kohteelle pääsee helposti. Rannalla kasvaa muutamia puita, mutta niistä ei ole haittaa.

Kohde 9. Kiviaineksen tarve ja kustannukset Hyvät kohteet Materiaali Raekoko Määrä m³ Paino t Hinta /t Kokonaishinta Luonnonsora 1-5cm 17 28,9 7 202,3 Kiviaines 10-40cm 17 28,9 7 202,3 Kiviaines 30-60cm 18,5 32,4 7 226,8 Kiviaines 50-70cm 5 9 7 63 Yhteensä 694,4 Mahdolliset kohteet Materiaali Raekoko Määrä m³ Paino t Hinta /t Kokonaishinta Luonnonsora 1-5cm 15 25,5 7 178,5

Kiviaines 10-40cm 8 13,6 7 95,2 Kiviaines 30-60cm 18 31,5 7 220,5 Yhteensä 494,2 Materiaalikustannukset perustuvat aikaisempiin arvioihin, hinnat voivat vaihdella tilauspaikasta riippuen, esim. Hollolan Sora Oy:llä 32-55mm luonnonsora maksaa 8,87 /t. Materiaalikustannusten lisäksi kuljetuksista koituu kustannuksia. Hollolan Sora Oy laskuttaa 13m³/18t 25km:n kuljetuksesta n. 170. Kohteissa materiaalin siirtelyyn voidaan käyttää traktoria ja peräkärryä. Kivien ja soran tarkempi asettelu tapahtuu talkoovoimin kottikärryjen, ämpäreiden, lapioiden ja rautakankien avulla. Kalat Istutettavien kalojen hinta riippuu poikasten koosta. 10g painava järvitaimenen poikaset maksavat Laukaan kalanviljelylaitoksella 0,61 /kpl. 15g painavat poikaset maksavat 0,87 /kpl. Jos kalanpoikasia istutettaisiin tuhat, tulisi hinnaksi tällöin 610-870.