1 Karjalan Liiton tulevan toiminnan ja talouden päälinjat vuosiksi 2008-2010 Karjalan Liitto ry:n strategia 2008-2010 Ajankohtaista karjalaista asiaa 3/2008 Karjalan Liitto ry
2 Sisällysluettelo Karjalan Liiton tulevaisuusstrategia 3 Karjalan Liiton toiminnan ja talouden päälinjat 2008-2010 3 Tulevaisuuden Karjalan Liitto 6 Tulevaisuuden Karjalan Liitto 2008-2010 -strategia 13 Ajankohtaista karjalaista asiaa 3/2008 Karjalan Liiton tulevan toiminnan ja talouden päälinjat vuosiksi 2008-2010 Karjalan Liitto ry:n strategia 2008-2010 Liite Karjalan Liitto ry:n liittokokoukseen 19.4.2008 Kannen elämänpuun kuva-aihe teoksesta Karjalan kirjonta, Stenij- Ollila. 1959 Päätoimittaja: Satu Hallenberg Toimitussihteeri: Saija Pelvas Osoite: Karjalan Liitto ry Käpylänkuja 1 00610 Helsinki Puhelin: (09) 7288 170 Faksi: (09) 7288 1710 Sähköpostiosoite: toimisto@karjalanliitto.fi Painopaikka: Multiprint Oy ISSN 1237-9867 Irtonumero: 4 euroa.
3 KARJALAN LIITON TULEVAISUUSSTRATEGIA Karjalan Liiton toiminnan ja talouden päälinjat vuosiksi 2008 2010 Karjalan Liitto ry jäsenyhteisöineen valmistautuu liittokokouskaudella viettämään toimintansa 70-vuotisjuhlavuotta vuonna 2010. Liittokokouskauden alkua tulee leimaamaan myös Tulevaisuuden Karjalan Liitto 2008 2010 -strategian jatkokäsittely. Toiminnan päälinjat Karjalaisuus elämänvoimana Alkavan liittokokouskauden teema on Karjalaisuus elämänvoimana. Yksilön identiteetin keskeinen osa on tieto omista sukujuurista. Identiteetti kehittyy tutkimusten mukaan vielä keski-iässäkin. Karjalaisuus on kansallisena voimana suomalaista identiteettiä vahvistamassa. Edellisen liittokokouskauden teema oli vastaavasti Karelianismi, karjalaisuus, Suomi. Vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa hyväksytään vuositeemat. Vuonna 2008 Liiton teemana on Karjalaisuus kautta Suomen. Jäsenseuroissa tuodaan teeman alla esille karjalaisten asuttaminen eri puolille Suomea ja osallistutaan Veikko Vennamon muistomerkkihankkeeseen. Lisäksi Liiton verkkosivuille kootaan pitäjäjuhlien ja karjalaisten kirkkopyhien kalenteritiedot. Vuonna 2009 tuodaan teemalla Karjalaisuus kautta elämän esille karjalaisuuden erilainen merkitys eri
4 sukupolville ja sukujen eri vaiheissa. Vuosittain hyväksytään myös tarkemmat Liiton eri toimintojen toimintasuunnitelmat, jotka pohjautuvat liittokokoukselle esiteltävään Tulevaisuuden Karjalan Liitto 2008 2010 -tulevaisuusstrategiaan. Koko liittokokouskauden teema Karjalaisuus elämänvoimana huipentuu liiton toiminnan 70-vuotisjuhliin vuonna 2010 ja kolmivuotiskausi päättyy juhlavuoteen. Strategiatyö jatkuu Strategian perustyö tehtiin vuonna 2007 Tarinakahviloissa. Jäsenseurojen aktiiveja kokoontui Tarinakahviloihin syksyn 2007 aikana yli viisisataa henkeä. Kaikissa Tarinakahviloissa nousi vahvana esille karjalaisuuden voima. Karjalaisuus on motivaatioperusta ja energian lähde niin henkilökohtaisessa elämässä kuin myös kaikessa aktiivisessa yhdistystoiminnassa. Strategiatyö jatkuu liittokokouksen järjestöseminaareissa koko liittokokouskauden. Karjalan Liiton strategiset tavoitteet, niiden saavuttamiseksi valittavat keinot ja tuloksien mittaaminen sovitaan liitto-, piiri- ja jäsenseuratasolle yhdessä. Liiton vahvuus syntyy yhdessä asetetuista linjauksista. Toiminnan arvot pohjautuvat karjalaisuuteen ja heimollemme tunnistettaviin yhteisiin ominaisuuksiin. Strategiatyössä keskeisintä on itse prosessi. Karjalan Liiton strategia tullaan päivittämään seuraavissa liittokokouksissa. Yhteinen strategia tulee antamaan päälinjat kaikelle liiton toiminnalle ja kaikille eri toimijoille.
5 Talouden päälinjat Liiton talous pyritään pitämään liittokokouskaudella vakaana. Liiton strategiassa tämä on asetettu myös pitkän aikavälin tavoitteeksi. Strategian mukaisesti pyritään toiminnan eri alueilla saamaan lisää sidosryhmäyhteistyötä. Hankkeisiin haetaan ulkopuolista, esimerkiksi EU:n kehittämisohjelmien kautta saatavaa projektirahoitusta. Liiton jäsenmäärä pyritään pitämään nykyisellä tasolla ja jäsenmaksukertymä vakaana. Liiton lainoja lyhennetään sovitun mukaisesti. Liiton juhlavuosi asettaa haasteita taloudelle ja sen lisärahoittamiseksi etsitään uusia keinoja. Varainhankintaa pyritään tehostamaan ja monipuolistamaan siten, että se turvaa Liiton toiminnan. Tulevaisuus tehdään tänään Karjalan Liiton tulevaisuusstrategiassa visioidaan karjalaisen järjestötoiminnan tulevaisuutta vuoteen 2020 asti. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta sen kohtaaminen yhdessä toimien ja yhteiseen tavoitteeseen tähdäten on meille karjalaisille hauskaa yhteisöllistä ja vuorovaikutteista toimintaa. Sopimalla yhteinen tulevaisuuden visio ja sen saavuttamiseksi määritellyt toimintaa ohjaavat arvot, toiminnan tavoitteet ja myöhemmin priorisoitavat keinot, tuemme Karjalan Liitossa ja jäsenyhteisöissämme vahvaa ja rikasta karjalaista kulttuuria ja arvokasta karjalaista perinnettä sekä edistämme yhteistä karjalaista ja Karjalan asiaa. 19.4.2008 Karjalan Liitto ry Hallitus
6 TULEVAISUUDEN KARJALAN LIITTO Karjalan Liitto ry:n strategia 2008 2010 Tausta Karjalan Liiton strategiatyö 2008 2010 käynnistettiin vuonna 2006 järjestöseminaarilla ja sitä jatkettiin vuonna 2007 toiminnankehittämis- ja järjestökoulutustilaisuuksilla. Näihin tilaisuuksiin, eli Tarinakahviloihin, osallistui satoja Liiton aktiiveja eri puolilla Suomea (luettelo järjestetyistä Tarinakahviloista on liitteenä). Loppusyksyn 2007 ja alkutalven 2008 aikana strategian lähtökohdat koottiin yhteen työryhmässä, johon osallistui kaikkiaan 10 Liiton toiminnassa eri tasoilla, mm. seura-, piiri- ja hallitustyöskentelyssä, mukana ollutta ja olevaa henkilöä. Työryhmän työssä hyödynnettiin Tarinakahviloiden antia, Liiton toiminnasta aiemmin tehtyjä selvityksiä1, Liiton viime vuosien toimintakertomuksia ja muita vastaavia asiakirjoja2. Työryhmästä esitys annettiin Karjalan Liiton hallituksen käsiteltäväksi, viimeisteltäväksi ja hyväksyttäväksi kevään 2008 liittokokousta varten. Työn tuloksena syntynyt Tulevaisuuden Karjalan Liitto 2008 2010 -strategiakuvaus sisältää Karjalan Liiton toimintaajatuksen ja arvot sekä näkemyksen (vision) siitä, minkälainen Karjalan Liitto on vuonna 2020. Strategiset liittotason tavoitteet esitetään vuoteen 2010 saakka. Tarkoitus on, että nämä tavoitteet täsmentyvät seura- ja liittotasolle strategiaprosessin jatkon myötä. Liittokokouksen käsiteltäväksi saatettu kuvaus ei siis ole täydellinen esitys Karjalan Liiton vuosien 2008 2010 strategiaksi, vaan tarkoitus on, että Tulevaisuuden Karjalan Liitto2008 2010 -strategia saa viimeistellyn muotonsa Liiton toimintaprosesseissa loppuvuoden 2008 aikana. 1. Atso Juote: Murroksen kynnyksellä. Järjestökuvaselvitys Karjalan Liitosta 13.1.2002. Aaro Harju: Yhteenvetoraportti aluekoulutustilaisuuksista syksyltä 2003 ja keväältä 2004. 2. Esim. Katsaus Karjalan Liiton vuosien 2002 2004 toimintaan ja talouteen sekä Karjalan Liiton toiminnan ja talouden päälinjat vuosiksi 2005 2007.
7 Valmistuttuaan Tulevaisuuden Karjalan Liitto 2008 2010 -strategia ohjaa ja tukee Karjalan Liiton toimintaa seuroissa, piiri- ja alaliitoissa liittohallinnossa ja yhdistyksissä siten, että asetetut tavoitteet saavutetaan, ja että niitä voidaan myös mitata (mittarit määritellään vuoden 2008 aikana). Myös vuosittaiset toimintasuunnitelmat tehdään Liiton kaikissa toiminnoissa uuden strategian pohjalta. Niin ikään koulutus- ja kulttuuritoimintaa, tiedotus- ja viestintätoimintaa sekä järjestötyötä ja -ohjausta kehitetään tukemaan Tulevaisuuden Karjalan Liitto2008 2010 -strategian toteuttamista ja toiminnan parantamista Liiton eri organisaatiotasoilla. Liiton toimintaan osallistumisen perusteet Aiemmin tehtyjen selvitysten ja syksyllä 2007 Tarinakahviloissa käytyjen keskustelujen perusteella Karjalan Liitossa toimimisen motiivina on tänä päivänä yksi tai useampia seuraavista tekijöistä: - Omat ja suvun juuret, sukututkimus. Samaistuminen edellisten sukupolvien perinteeseen, muistojen vaaliminen, omilla tai suvun kotipaikoilla vierailut, suvun hautojen ja myös hautausmaiden kunnostus, kotiseututuntemuksen lisääminen jne. - Karjalainen identiteetti. Samaistuminen karjalaiseen luonteeseen, itsensä karjalaiseksi tunteminen ja yhdessäolo karjalaisuuden ympärillä, mukaan lukien hengellisen identiteetin vaaliminen. - Kiinnostus karjalaiseen kulttuuriin. Ruokaperinne, käsityöperinne, laulu- ja musiikkiperinne, karjalainen tapakulttuuri, karjalaiset elintavat, karjalaiseen kulttuuriin liittyvät muut harrastukset. - Kiinnostus karjalaiseen sanankäyttöön. Karjalan murteiden ja karjalan kielen vaaliminen.
8 - Kiinnostus Karjalan alueeseen ja sen historiaan. Karjalan luonnon (koivikoiden) kaipuu. Karjalan sota- kirkko- (luostarit) ym. historian harrastaminen, halu pitää yhteyttä Karjalaan. - Nykyinen asuinpaikka. Sellaiset ystävät ja sukulaiset nykyisellä asuinpaikkakunnalla, joilla on yhteyksiä Karjalaan ja Karjalan Liiton toimintaan. - Sosiaalisen viiteryhmän tarve. Kiinnostus seuratoimintaa kohtaan. Sosiaalisen yhteisön ja yhteyden hakeminen Karjalan Liiton kautta. - Halu vaikuttaa Karjalan Liiton kautta. Halu vaikuttaa tavoiteasetantaa ja käytännön toiminnan uudelleen järjestämistä. Tästä käytännössä Karjala-suhteisiin, esim. Karjalan terveydenhuollon kehittäminen ja avustaminen tai maatilamatkailun kehittäminen rajan takaisen Karjalan alueella, yhteistyöverkostojen rakentaminen Karjalaan, EU-hankkeet Karjalassa, Karjalaisuuden näkeminen kansainvälisenä asiana, urheilutoiminta jne. - Kiinnostus Karjalan kysymyksen ratkaisemiseen. Halu vaikuttaa Karjalan kysymyksen lopulliseksi ratkaisemiseksi Nämä seikat toimivat joko erikseen tai useampi yhdessä sekä taustaltaan karjalaisten että muiden Karjalan Liiton toiminnasta kiinnostuneiden Liiton toimintaan osallistumisen motiivina. Perusteet osallistua Karjalan Liiton toimintaan elävät hyvin vahvoina karjalaisten ja erityisesti nykyisten Liiton aktiivien keskuudessa. Tulevaisuuden Karjalan Liitto 2008 2010 -strategia on rakennettu tukemaan jäsenistöä heidän toiminnassaan Karjalan Liitossa yhteisten tavoitteiden hyväksi. Haasteet ja niihin vastaaminen Liiton jäsenmäärän kehitys osoittaa, että Karjalan Liitossa tarvitaan, mikäli sen halutaan säilyvän elinvoimaisena,
9 toiminnan lähtökohtien uudelleen pohdintaa, uutta näkökulmasta Liiton toiminnalle asettuu joukko mittavia haasteita. Haasteiden taustalta vaikuttavat keskeisesti seuraavat seikat: - Jäsenistön ja luottamushenkilöstön ikärakenne - Muuttoliikkeen vaikutukset järjestötoimintaan - Yhteisöllisyyden muuttuminen - Tiedontarpeiden muutoksiin vastaaminen - Viestintäkentän laajeneminen ja vuorovaikutuskäytäntöjen muuttuminen - Kulttuurin pirstaloituminen: lokaalit vs. globaalit muutokset - Yhteistyökumppani- eli sidosryhmätoiminnan korostuminen. Liiton toiminnalle asettuvat keskeiset haasteet ovat puolestaan seuraavat: Liiton toiminta-ajatus Karjalan Liitto on perustettu aikoinaan siirtokarjalaisten edunvalvontajärjestöksi, joka sittemmin on muuttunut karjalaisten kulttuuri- ja yhdessäolojärjestöksi. Neuvostoliiton kaaduttua ja Venäjän tilanteen muututtua Liiton toimintaan ovat kuuluneet myös yhteistyö menetetyn Karjalan alueen kanssa sekä keskustelu Karjalan palauttamisesta. Tänään kysymys on siitä, kuinka paljon Karjalan Liitto haluaa olla entisen vaalija ja kuinka paljon lisäarvon tuottaja suomalaisessa yhteiskunnassa? Mikä on Liiton oma käsitys karjalaisuuden merkityksestä nyky-yhteiskunnassa? Miten tässä määrittelyssä otetaan huomioon Liiton sisällä esillä olevat erilaiset tavat suhtautua Karjalan kysymykseen? Miten otetaan huomioon ne, jotka ovat kokeneet menetyksen ja sodan ja toisaalta ne, jotka haluavat rakentaa Karjalan Liittoa kulttuurijärjestönä? Nähdäänkö Karjalan kysymys sisäänrakennettuna kaikkeen toimintaan, vai halutaanko se pitää erillisenä kaikkea toimintaa ohjaavana johtotähtenä?
10 Haasteena on erityisesti pystyä rakentamaan yksi yhteneväinen tapa suhtautua Karjalan kysymykseen, koska Liiton sisällä eri suuntiin vetävät voimat repivät liittoa ja heikentävät sen voimaa. Aatteellisuus vs. konkreettisuus Karjalan Liiton toiminta on aatteellista ja vapaaehtoista. Karjalan Liitolla ei ole julkisoikeudellista asemaa. Se on yksi kansalaisjärjestö muiden joukossa. Se joutuu jäsenmääränsä rakenteen muuttumisen myötä kamppailemaan yhä enemmän jäsenistöstä siinä kuin muutkin kansalaisjärjestöt. Millä keinoilla Karjalan Liitto pärjää kilpailussa muiden aatteiden kanssa? Kuinka paljon Karjalan Liiton toiminnasta voidaan rakentaa puhtaan aatteellisuuden varaan ja kuinka paljon Liiton pitäisi pyrkiä tuottamaan uutta joukkoa toimintaan vetäviä konkreettisia palveluja ja etuja jäsenkunnalleen? Luottamushenkilöstö Luottamushenkilöstön ikääntyminen on tiukasti kytköksissä jäsenistön ikääntymiseen. Ikääntymisen myötä jäsenistön aktiivisuus samoin kuin luottamushenkilöiden kyky hoitaa luottamustehtäviä vähenevät. Miten Karjalan Liitossa ja sen jäsenjärjestöissä toimiminen saadaan kiinnostavaksi myös nuorempien sukupolvien keskuudessa? Mitä sellaista Karjalan Liitto tai sen jäsenjärjestöt voivat tarjota nuorille tai nuorille aikuisille, että he kokevat vastuun ottamisen Karjalan Liitossa palkitsevana? Millä tavalla tämä seikka kytkeytyy Liiton tapaan organisoitua? Miten kohdataan yleinen osallistumishalukkuuden väheneminen? Jäsenistö Luovutetussa Karjalassa syntynyt ja asunut sukupolvi poistuu pikkuhiljaa keskuudestamme. Toisaalta toisen sukupolven karjalaisten määrä on suuri ja useamman sukupolven karjalaisten määrä itse asiassa lisääntyy. Millä tavalla Karjalan Liitto saa uutta jäsenistöä mukaan
11 toimintaansa? Mitä se vastaa kysymykseen miksi minun pitäisi kuulua karjalaisiin? Miten karjalaisuus herätetään myöhempien sukupolvien karjalaisissa ja miten myös sukujuuriltaan ei-karjalaisia saadaan mukaan toimintaan? Miten tunnistetaan nuorempien sukupolvien lähtökohtia ja tarpeita sekä luodaan sellaista toimintaa, joka vastaa heidän odotuksiaan? Miten toiminta tehdään kiinnostavaksi tämän ajan ihmisille? Mitkä ovat tulevaisuuden toiminnan kohderyhmät? Onko Liitossa yhteisöllisyyden tunnetta riittävästi? Talous Liiton talous on suorassa yhteydessä jäsenmäärän kehitykseen. Maksavien jäsenten vähentyessä jäsenmaksutulot pienenevät. Uhkana on myös, että yhteiskunnallinen tuki pienenee tai loppuu. Miten Karjalan Liitto aikoo selvitä tulevaisuudessa taloudellisista haasteistaan? Kuinka pitkälle Liiton toiminta voidaan rakentaa jäsenmaksutulojen varaan ja kuinka paljon muiden mahdollisten tulojen varaan? Mikä on lopulta liiton jäsenmaksun oikea taso; mihin saakka se on muodollisuus, ja voidaanko siitä kenties tehdä sitouttava elementti? Mitä sellaisia toimintatapoja ja tuotteita, joista ihmiset ovat valmiita maksamaan, Karjalan Liitto pystyisi kehittämään? Viestintä ja uusi teknologia Lähtökohtaisesti aatteellisena järjestönä Karjalan Liitto tarvitsee toimintansa tueksi vahvan viestinnän. Liiton viestinnän tulee tukea organisaation toimintaa ja myös Liiton toimintaa julkisuudessa. Millä tavalla Karjalan Liiton viestintä tulee rakentaa, jotta se varmistaa yhtäläisen tiedon organisaation eri osissa? Miten varmistetaan, että tieto Karjalan Liiton organisaatiossa kulkee molempiin suuntiin ja miten hoidetaan Liiton ulkoinen viestintä ja yhteiskuntasuhteet? Miten uutta teknologiaa ja uusia mahdollisuuksia rakentaa yhteisöllisyyttä hyödynnetään Karjalan Liiton toiminnassa?
12 Organisaatio Karjalan Liitto on vahvistanut liittorakennettaan. Liiton organisaatio vaatii kuitenkin edelleen selkeyttämistä. Onko Karjalan Liiton nykyinen tapa organisoitua hyvä? Mikä on lopulta paras rakenne Karjalan Liiton organisoimiseksi? Mikä rooli Liiton keskustoimistolla tulee olla? Onko nykyinen Liiton jäsenseurakäytäntö paras mahdollinen? Pitäisikö jäsenseuroja yhdistää ja tulisiko toimintatapoja muuttaa? Millä tavalla eri organisaation osien työnjako pitäisi täsmentää ottaen huomioon edustavuus ja erityyppiset seurat. Toimintakulttuuri Karjalan Liiton toimintakulttuuri on hyvin perinteinen. Sillä on sinänsä arvokas perinteisen järjestötoiminnan leima. Millä tavalla toimintakulttuuri Karjalan Liitossa muutetaan ammattimaisemmaksi ja paremmin tämän päivän haasteita vastaavaksi? Voidaanko rakentaa sen varaan, että uusi toimintakulttuuri on yhdistelmä jotakin uutta ja jotakin vanhaa, vai pitäisikö pyrkiä rakentamaan Liiton sisälle kokonaan uudenlaista toimintakulttuuria? Sidosryhmätoiminta Verkostoituvassa yhteiskunnassa myös Karjalan Liiton menestys perustuu kykyyn verkostoitua. Tämä tuli hyvin esille strategiatyötä edeltäneissä Tarinakahviloissa. Millä tavalla sidosryhmäanalyysia jatketaan Liiton kaikilla organisaatiotavoilla? Miten rakennetaan valtakunnallista, alueellista ja paikallista yhteistyötä Liitolle tärkeiden ulkopuolisten tahojen, erityisesti vapaaehtoisjärjestöjen kanssa? Miten hoidetaan yhteydet mediaan? Yhä tärkeämpää on myös se, että Liitolla on elävät yhteydet yritystoimintaan. Näihin haasteisiin haetaan vastauksia Tulevaisuuden Karjalan Liitto 2008 2010 -strategian avulla.
13 Tulevaisuuden Karjalan Liitto 2008 2010 -strategia Tulevaisuuden Karjalan Liitto Karjalan Liitto ry:n strategia 2008-2010 Karjalan Liiton toiminta-ajatus, näkemys tulevaisuudesta, arvot, strategiset tavoitteet sekä esitys strategiaprosessin jatkoksi
14 Strategiamme muodostuu: Toiminta-ajatuksesta (missiosta) Arvoista Näkemyksestä, millainen Liittomme tulisi olla vuonna 2020 (visiosta) Vuoteen 2010 ulottuvista strategisista tavoitteista Esityksestä strategiatyön jatkoaikatauluksi sekä Vuoden 2008 aikana tehtävän jatkotyön myötä täsmentyvistä keinoista ja toimenpiteistä, joilla strategiset tavoitteet saavutetaan Karjalan Liiton toiminta-ajatus Karjalan Liitto on elinvoimainen kaikkien suomalaisten karjalaisuuden foorumi. Karjalan Liitto edistää karjalaista kulttuuria, tuo esille karjalaisen identiteetin suomalaisuudessa ja ylläpitää vuorovaikutusta Karjalan alueeseen. Karjalan Liitto edistää Karjalan kysymyksen ratkaisemista erityisesti yhteistyössä Suomen valtiojohdon ja Euroopan Unionin kanssa.
15 Karjalan Liiton arvot: I II III IV V VI VII Karjalaisuus Jatkuvuus Yhteisöllisyys Mukautumiskykyisyys Elämänmyönteisyys Vuorovaikutteisuus Suvaitsevaisuus Arvo I: Karjalaisuus Karjalaisuus on liittomme tärkein arvo. Kaikki toimintamme liittyy karjalaisuuteen ja toiminta Karjalan Liitossa on avointa kaikille. Tuomme karjalaisen kulttuurin ja identiteetin suomalaisuuteen, ylläpidämme vuorovaikutusta Karjalan alueeseen ja toimimme Karjalan kysymyksessä. Samalla rakennamme Karjalan Liitosta luotettavaa tietopankkia karjalaisuudesta.
16 Arvo II: Jatkuvuus Toimimalla Karjalan Liitossa siirrämme karjalaista kulttuuria ja perinnettä tuleville sukupolville. Arvostamme Karjalan Liiton perinteisiä toiminnan lähtökohtia ja perinteistä karjalaista kulttuuria ja tuomme ne tähän päivään tämän päivän keinoin sekä tämän päivän ehdoilla. Samalla luomme oman sukupolvemme näköistä karjalaista kulttuuria ja tuotamme lisäarvoa suomalaiselle kulttuurille. Arvo III: Yhteisöllisyys Karjalan Liitto on ihmisten kohtaamiseen perustuva järjestö. Yhteisöllisyys, sie ja mie -henki, on karjalaisuuteen erottamattomasti kuuluva voimavara. Jäsentensä kautta se on myös Karjalan Liiton voimavara. Osallistumme karjalaisuuteen liittyvään toimintaan ja kokoonnumme karjalaisuuteen liittyviin tapahtumiin sekä perhe- ja sukukokoontumisiin säännöllisesti. Haluamme laajentaa sukujuuriin katsomatta niiden suomalaisten joukkoa, jotka kokoontuvat karjalaisen kulttuurin ympärille ja edistävät karjalaista yhteisöllisyyttä myös yli valtakunnan rajojen.
17 Arvo IV: Mukautumiskykyisyys Kyky lutviutua, kyky sopeutua ja kyky mukautua ajan vaatimuksiin ovat luontainen osa karjalaisuutta. Tämän karjalaiset ovat osoittaneet omalla toiminnallaan. Haluamme rakentaa suomalaista yhteiskuntaa ja vapaaehtoista kansalaistoimintaa tämän päivän lähtökohdista tulevaisuudelle avoimin mielin hukkaamatta niitä arvokkaita asioita, jotka on jo tähän mennessä saavutettu. Haluamme olla luomassa sellaista Suomea, joka kaikkien kansalaisten on helppo tuntea kodikseen. Arvo V: Elämänmyönteisyys Myönteinen elämänasenne, positiivisten tunteiden jakaminen ja toisesta välittäminen kuuluvat kiinteästi karjalaisuuteen. Nämä karjalaiset luonteenpiirteet muodostavat voimavaran, joka antaa hyvän pohjan levittää elämänmyönteisyyttä ja toisesta välittämistä koko yhteiskuntaan. Elämänmyönteisyys ja yhteisöllisyys luovat sosiaalista pääomaa. Elämänmyönteisyyden näkeminen voimavarana antaa mahdollisuuden myös uuden karjalaisen kulttuurin luomiseen.
18 Arvo VI: Vuorovaikutteisuus Vuorovaikutteisuus on syvästi karjalaisuuteen kuuluva ominaisuus, johon sisältyvät erottamattomasti vieraanvaraisuus, avoimuus ja kyky kommunikoida ulospäin. Haluamme tarjota Karjalan Liiton kautta sekä taustaltaan karjalaisille että muille suomalaisille luontevan tavan motivoituun vuorovaikutukseen, yhdessäoloon ja toimintaan yhteiseksi hyväksi. Arvo VII: Suvaitsevaisuus Haluamme olla monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa lisäämässä suvaitsevaisuutta ja myönteistä suhtautumista eri kulttuureja ja erilaisuutta kohtaan. Järjestötoiminnassa voimme kaikki kokea itsemme tasavertaisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Kunnioitamme ja arvostamme monikulttuurisuutta ja erilaisuutta ja tuemme eri kulttuureihin kuuluvien mukaanpääsyä suomalaiseen yhteiskuntaan.
19 Karjalan Liitto vuonna 2020 I Karjalainen kulttuuri tunnetaan ympäri Suomea elävänä ja rikkaana. Suomalaiset ovat tietoisia karjalaisuuden merkityksestä suomalaiselle identiteetille. Yhä useammalla on karjalaisia juuria. Entistä useampi on kiinnostunut karjalaisuudesta. Karjalainen kulttuuriperinne on koottu, taltioitu ja käytettävissä eri muodoissaan. Karjalaisuus on arvossaan. Sitä uudistetaan ja taltioidaan sekä siirretään seuraaville sukupolville. Karjalan Liitto vuonna 2020 II Karjalan Liiton jäsenyhteisöissä on yli 50.000 eriikäistä aktiivista toimijaa. Jäsenseuroissa harrastetaan monipuolisesti karjalaisuutta. Nykyisten seurojen rinnalla toimii virtuaali- ja muita yhteisöjä. Karjalan Liitto tuottaa ja välittää tietoa Karjalasta ja karjalaisuudesta. Se on kansalaisjärjestönä aktiivinen yhteiskunnallinen toimija sekä luotettava ja arvostettu yhteistyökumppani. Liiton organisaatio on toimiva ja sillä on vakaa talous.
20 Tavoitteet asetetaan ja tulokset mitataan neljällä ulottuvuudella: Jäsennäkökulma Tavoitteet Mittarit Tavoitteet Mittarit Hallinto-, organisaatio- ja talousnäkökulma STRATE- GIA Tavoitteet Mittarit Tavoitteet Mittarit Osaamisnäkökulma/ henkilöstö ja seurajohto Toiminta- ja prosessinäkökulma Strategiset tavoitteet vuoteen 2010 I: Jäsennäkökulma: Liiton jäsenmäärä säilyy kevään 2008 tasolla Liiton jäsenyydestä tehdään haluttava kaikenikäisille eri tavoin karjalaisuudesta kiinnostuneille Liitto tavoittaa jokaisen jäsenrekisteriin kuuluvan vähintään kaksi kertaa vuodessa
21 Strategiset tavoitteet vuoteen 2010 II: Osaamisnäkökulma/henkilöstö, seurajohto: Uusien luottamushenkilöiden valintaa tuetaan Nuorempien sukupolvien vaikutusmahdollisuuksia Liitossa lisätään Jäsenistön osaamista hyödynnetään organisaation kaikilla tasoilla Liiton organisaation osaaminen ja työnjako varmistetaan strategian mukaiseksi Strategiset tavoitteet vuoteen 2010 III: Toiminta- ja prosessinäkökulma: Karjalainen kulttuuri tuodaan aktiivisesti esille yhteiskunnassa Liittokokous määrittelee Liiton tavoitteet suhteessa Karjalan kysymykseen Karjalan Liiton eri toimijoilla rakennetaan monipuoliset ja toimivat sidosryhmäverkostot Yhteistyö Karjalaisen Nuorisoliiton kanssa on vahvaa Liiton viestintä ajantasaistetaan
22 Strategiset tavoitteet vuoteen 2010 IV: Hallinto-, organisaatio- ja talousnäkökulma: Liiton organisaatio tarkistetaan Liiton jäsenyyskriteerit tarkistetaan Liiton jäsenmaksut pidetään ajan tasalla Strategiaprosessin 2008-2010 vaiheistus: Strategiaprosessin käynnistys Liittokokouksen päätökset Tavoitteista ja mittareista sopiminen liitto-, piiri- ja seuratasolla Strategia toteutukseen Strategian tukeminen ohjauksella ja seurannalla Strategian toteutus jatkuu Tulosten mittaaminen Strategian tarkistus ja päivittäminen Päivitetty strategiaesitys liittokokoukselle v. 2011 Syksy 2007 ja kevät 2008 Syksy 2008 Kevät 2009 Syksy 2009 2010
24 Ajankohtaista karjalaista asiaa 3/2008 Karjalan Liitto ry