Oulun Palvelualan Opiston erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

Oulun Palvelualan Opiston erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 2006 (päivitetty 2014) Hyväksytty /. 2015

SISÄLTÖ 1. AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN TAVOITTEET JA PERUSTEET... 3 1.1 ERITYISOPETUSTA KOSKEVAT LAIT, ASETUKSET JA MUUT SÄÄDÖKSET... 3 3. ERITYISOPISKELIJA AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA... 5 3.1 OPINTOIHIN HAKEUTUMINEN... 5 3.2 ERITYISOPISKELIJAA KOSKEVAN TIEDON SIIRTÄMINEN... 6 3.3 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN HAVAITSEMINEN... 7 3.4 ERITYISOPISKELIJAKSI MÄÄRITTÄMINEN... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 3.5 HENKILÖKOHTAISEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAN SUUNNITELMAN HOJKSIN LAATIMINEN... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 3.6 AIKUISKOULUTUKSESSA HENKILÖKOHTAISTAMINEN... 10 3.7 ERITYISOPISKELIJAKARTOITUKSEN VAHVISTAMINEN... 10 3.7 HOJKS: N TARKISTAMINEN JA SEURANTA... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 3.8 YKSILÖLLISET VAIHTOEHDOT... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 3.8.1 Oppimistavoitteiden mukauttaminen... 12 3.8.2 Opiskeluajan pidentäminen Onko jatkossa vielä mahdollista?... 13 3.8.3 Oppiaineen suorittamisesta vapauttaminen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.9 ERITYISOPISKELIJAN ARVIOINTI... 13 4. ERITYISOPETUKSEN TYÖTAPOJA JA MENETELMIÄ... 14 4.1 INTEGROITUJEN ERITYISOPISKELIJOIDEN OPETUS... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 4.2 LUKI-OPETUS... 14 4.3 SAMANAIKAISOPETUS... 14 4.4 TYÖSSÄOPPIMINEN... 14 6. LÄHTEET... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. KALAJOKILAAKSON AMMATILLISEN OPPILAITOKSEN ERITYISOPETUSTA KOSKEVA SUUNNITELMA... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. SUOMEN TILASTOKESKUKSEN ERITYISOPISKELIJAN MÄÄRITYKSET... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY.

TURUN AMMATTI INSTITUUTIN HOJKS JA HOPS POHJAT... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 3 6. LIITELUETTELO... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 1. AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN TAVOITTEET JA PERUSTEET Koulutuksellinen tasa-arvo edellyttää, että jokaisella Suomessa asuvalla on oppimis- tai toimintaedellytyksistään riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen ja sen jälkeen sijoittua työelämään sekä yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. Oulun Palvelualan Opistossa erityisopetuksella ja erilaisin tukitoimin tuetaan niitä opiskelijoita, jotka eivät voi tavanomaisen opetuksen keinoin edetä opinnoissaan. Erityisopetuksen tavoitteena on, että opiskelija pystyy omaksumaan koulutuksen aikana ne oleelliset tiedot ja taidot, joita hän omassa ammatissa ja yhteiskunnan jäsenenä toimiessaan tarvitsee. Erityisopetuksella, jossa käytetään yksilöä huomioivia opetusmenetelmiä ja työjärjestelyjä, mahdollistamaan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat integroidaan pääsääntöisesti yleisopetuksen ryhmiin. Tarvittaessa yleisopetuksen ryhmiin järjestetään ohjaaja. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä Oulun kaupungin Nuorten pajatoiminnan kanssa. Erityisopetuksen järjestämisessä toimitaan yhteistyössä huoltajien, työnantajien ja opiskelijan tukena toimivien verkostojen kanssa salassapitovelvollisuus - ja tietoturvallisuus huomioiden. Erityisopetuksessa huomioidaan myös Opiskeluhuoltolain 30.12.2013/1291 määräykset. Erityisopiskelijoiden koulutuksesta työelämään siirtymistä edistetään vahvistamalla siinä tarvittavia tukitoimia ja kehittämällä uusia käytäntöjä opiskelijan työllistymiseksi, sekä lisäämällä verkostoyhteistyötä Työvoimatoimiston kanssa opiskelijan ollessa vaarassa keskeyttää opintonsa. Opo-suunnitelma? tarkistetaan uusien opetussuunnitelmien mukaiseksi. 1.1 Erityisopetusta koskevat lait, asetukset ja muut säädökset 3

4 Erityisopetuksen järjestäminen perustuu Lakiin ammatillisesta koulutuksesta (630/ 1998), Lakiin ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (951/2011), sekä Asetukseen ammatillisesta koulutuksesta (6.11.1998/811). Lisäksi erityisopetuksen järjestämisessä huomioidaan Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaiset säädökset (HE67/2013). Erityisopetuksessa huomioidaan myös Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) ja Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998) sekä tutkinnon perusteet (OPH:n määräykset) ja henkilökohtaistaminen (OPH:n määräys 43/011/2006). (Liite 1 ja 2) Erityisopetusta järjestettäessä noudatetaan Opetushallituksen antamia opetussuunnitelman perusteita, Oulun Palvelualan hallintosääntöä sekä alakohtaisia opetussuunnitelmia. 2. ERITYISOPETUS OULUN PALVELUALAN OPISTOSSA Oulun Palvelualan Opistossa koko oppilaitosyhteisö edistää tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimista. Oppilaitoskohtainen opiskelijahuoltoryhmä on monialainen ja se vastaa oppilaitoksen erityisopetuksen suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Erityisopetusta koulussamme koordinoi erityisopetuksesta vastaavat opettajat (ervat). Heidän tehtävänään on ohjata kaikkea oppilaitoksessa järjestettävää erityisopetusta sekä suunnitella muuhun opetukseen integroitujen erityisopiskelijoiden opetusjärjestelyjä yhdessä ryhmäohjaajan, opintoneuvojan ja tarvittaessa muiden opettajien kanssa. Opinto-ohjauksen ja opiskeluhuollon henkilöstö (opinto-ohjaaja, muut tukihenkilöt) toimivat erityisopiskelijan tukena opiskeluun ja arjenhallintaan liittyvissä tilanteissa. Lisäksi opiskelijan tukena on tarvittaessa myös tulkki tai muu henkilökohtainen avustaja, jonka palkkaaminen tapahtuu opiskelijan kunnan kanssa yhteistyössä. 2.2 Henkilöstön toimenkuvat Erityisopetuksesta vastaava opettaja (erva) Hänen tehtävänään on koordinoida kaikkea oppilaitoksessa järjestettävää erityisopetusta sekä suunnitella muuhun opetukseen integroitujen erityisopiskelijoiden opetusjärjestelyt. 4

5 Erva huolehtii, että opetushenkilöstö on teettänyt alkukartoitustestit (matematiikan, kielten, äidinkielen tasotestit ja oppimistyylitestin) lukukauden alussa. Kartoitukset antavat suuntaa, jos opiskelijalle on tarve tehdä lukiseula. Erva tekee tarvittaessa opiskelijalle lukiseulan. Erva ja ryhmänohjaajat tekevät verkostoyhteistyötä huoltajien, sosiaalitoimen, opiskelijaterveydenhuollon ja muiden tukiverkostojen sekä koulun henkilöstön kanssa. Erityisopetuksesta vastaava opettaja vastaa verkostopalavereiden koollekutsumisesta. Erva laatii opiskelijoille HOJKS:n yhdessä ryhmänohjaajan kanssa lukujärjestykseen määriteltynä päivänä. 3. ERITYISOPETUS OULUN PALVELUALAN OPISTOSSA / erityisen tuen kartoitus Tämä osio tarkistettava opiskeluhuoltosuunnitelman ja opinto-ohjaussuunnitelman kanssa. Päällekkäisyydet karsittava. Oppilaitoksen erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelevat integroituina muuhun opetukseen. Integroitujen erityisopiskelijoiden opetuksen toimintaperiaatteena on opiskelijan yksilöllinen ohjaaminen. Opiskelijalle annetaan hänen tilanteensa vaatimaa yksilöllistä tukea niin ammattiin oppimiseen kuin hänen elämäntilanteensa hallintaan. 3.1 Opintoihin hakeutuminen Keväällä ennen yhteishakuaikaa lähetetään alueen peruskoulujen opinto-ohjaajille ja erityisopettajille tietoa syksyn koulutustarjonnasta, tarjottavista tukipalveluista sekä harkinnan varaisen haun mahdollisuuksista. Opinto-ohjaaja käy alueen peruskoulujen vanhempainilloissa esittelemässä alkavaa koulutusta ja siihen hakeutumista sekä osallistuu virtuaalivarttiin. Tavoitteena on ohjata nuoria hakeutumaan hänelle soveltuviin opintoihin ja sopia tukea tarvitsevien nuorten opintojen onnistumiseksi tarvittavasta verkostoyhteistyöstä. LISÄSELVITYKSET HARKINNAN VARAISEN HAUN OPISKELIJOISTA RYHMÄOHJAAJIEN KANSIOT MILLOIN ERVALLE? MISSÄ SÄILYTETÄÄN, JOTTA NE ON ERVOJEN SAATAVISSA TARVITTAESSA Kaikille yhteisvalinnassa valituiksi tulleille lähetetään kutsukirje. Kutsukirjeen mukana lähetetään ohjaustoiminnanlomake (Liite1), tiedote hankittavista työasuista ja opiskelumate- 5

6 riaalista sekä kysely lukio-opintojen yhtäaikaisesta suorittamisesta (kaksois- tai kolmoistutkinto). Opiskelijoiden on ilmoitettava opiskelupaikan vastaanottamisesta kutsukirjeessä mainittuun päivään mennessä ja palautettava ohjaustoiminnanlomake. Opinto-ohjaaja kerää ohjaustoiminnan lomakkeet ja tutustuu niihin alustavasti, jonka jälkeen ne toimitetaan ryhmänohjaajille ja Ervalle ennen opiskelijoiden saapumista. Näiden lomakkeista saatavien tietojen pohjalta Ervalle seuloo erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat tai muita toimenpiteitä tarvitsevat ja ohjaa heidät joko erityisopetuksesta vastaavalle opettajalle tai /ja opinto-ohjaajalle. Mietittävä viimeistään OHR:ssä!!!! Oppilaitos osallistuu eri ammattioppilaitosten ja perusopetuksen koulujen väliseen nivelvaiheen työhön ns. saattaen vaihto toimintaan. Tällä hetkellä opinto-ohjaaja kerää syksyllä aloittaneista edellisenä keväänä peruskoulun päättäneistä listan ja toimittaa sen lähtökouluun. Syyskuussa pidetään Saattaen vaihto - päivä, jossa ammattioppilaitosten ja perusopetuksen opinto-ohjaajat kohtaavat ja voivat vaihtaa tarpeellisia tietoja. Mietittävä viimeistään OHR:ssä!!!! Erityisopetuksesta vastaava opettaja ja opinto-ohjaaja yhdessä ilmoittavat ryhmänohjaajille opiskelijavalinnan jälkeen ne erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat, joista on jo tietoa. Lähteinä ovat yhteisvalinnan tiedot (mm. yksilöllistetyt/mukautetut tavoitteet, harjaantumisopetus, harkinnan varaisen haun tiedot, siirtohojks:t sekä muut oppilaitokseen yksilökohtaisesti siirretyt tiedot). Opiskelijat osallistuvat heti opintojen ensimmäisten viikkojen alussa alkukartoitukseen matematiikan, äidinkielen ja kielten osalta. Jos alkukartoituksessa ilmenee oppimisvaikeuksiin viittaavia ongelmia, opiskelijalle tehdään lukiseula ja mahdollisesti yksilöllinen lukitesti. Oppilaitoksessa järjestetään alkusyksystä lukiseulapäivä, johon voi osallistua opiskelijat, joille on tarpeen kartoittaa, onko heillä ongelmia lukemisessa tai kirjoittamisessa. Onko vai eikö? 3.2 Erityisopiskelijaa koskevan tiedon siirtäminen Opiskelijalta ja tarvittaessa hänen huoltajaltaan pyydetään tiedonsiirtolupa. Tällä tukea tarvitsevan nuoren vanhempien kanssa keskusteleva opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja tai erityisopettaja voi pyytää vanhemmilta suostumuksen nuoren tarpeellisten tietojen siirtämiseen ammatilliseen oppilaitokseen opinto-oikeuden vahvistuttua. Opiskelijavalinnan vahvistuttua opintoalat ja opiskelijahuolto selvittävät erityistä tukea tarvitsevien nuorten ryhmiin jakautumisen sekä alustavan erityisopetuksen järjestämisen 6

7 tarpeen. Tarvittaessa otetaan yhteyttä opiskelijaan hänestä toimitettujen tietojen perusteella, mikäli hänelle voidaan tarjota paremmin hänen tarvitsemaansa tukea muussa ryhmässä tai toisella alalla kuin mihin hänet on valittu. 3.3 ERITYISOPETUKSEN KÄYTÄNTEET 1. Tarpeen tunnistaminen (ryhmänohjaaja hoitaa heti opiskelujen alkuvaiheessa) - lähettävästä koulusta tulevat tiedot (esim. siirto HOJKS) - ohjaustoiminnan lomake - opiskelijan haastattelu - lääkärin tms. lausunnot - ATTO-aineiden lähtötasotestit - lukiseula tarvittaessa (ERVA) 2. Keskustelu opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajien kanssa mahdollisesta erityisopiskelijaksi nimeämisestä (ryhmänohjaaja hoitaa) - kerrotaan, mitä erityisopiskelijaksi nimeäminen tarkoittaa ja luodaan siitä myönteinen kuva - ERVA tarvittaessa mukana keskusteluissa 3. Erityisopiskelijaksi nimeäminen (ryhmänohjaaja ja ERVA) - nimeämiseen oltava opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajan lupa - opiskelijan toimitettava kaikki HOJKS:n laadintaan liittyvät lausunnot/todistukset ryhmänohjaajalle - laskentapäivät 20.9. ja 20.1. joihin mennessä erityisopiskelijaksi nimeäminen on tehty 4. HOJKS:n laadinta (ryhmänohjaaja hoitaa) - ERVA ohjeistaa tarvittaessa - syyslukukaudella 20.9 tehtynä - kevätlukukaudella 20.1 tehtynä 7

8 - laaditaan yhdessä opiskelijan, alaikäisen huoltajan ja ryhmänohjaajan kanssa (tarvittaessa ERVA mukana) - Alkuperäinen HOJKS ja lausunnot/ ymt. todistukset ovat opiskelijan opintojen ajan ERVA:lla. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan HOJKS:sta kopio 4.1 Erityisopetuksen perusteet Lain ja asetuksen mukaan erityisopetuksen peruste on aina määriteltävä. Määrittelyn perusteena on Tilastokeskuksen luokitus (liite 4). Puhe-, luku- tai kirjoittamisen vaikeudet tai heikko aiempi koulumenestys eivät itsestään ole erityisopetuksen perusteita, mutta saattavat johtaa erityisopetuksen tarpeeseen. Erityisopetuksena ei pidetä opetusta, joka annetaan opinnoissa tilapäisesti jälkeenjääneille tai opiskelijalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumishäiriöitä. Poissaolot ja suorittamattomat opintojaksot/tutkinnon osat eivät riitä erityisopetuksen perusteeksi. Koodit 1 3 ja 12 voidaan määrittää moniammatillisen arvioinnin pohjalta oppilaitoksessa. Koodit 4 11 edellyttävät diagnoosia. Koodia 12 käytetään erittäin harvoin, vain silloin, kun muut koodit eivät sovellu. Pedagogisen tuen tarve on kuvattava erityisen huolellisesti ja yksityiskohtaisesti, kun käytetään koodia 12. Tarjotut tukitoimet tulee kirjata huolellisesti ja selkeästi. Päivitettässä tukitoimia kirjauspäivä tulee merkitä. 5. Tukitoimien järjestäminen(erva suunnittelee yhdessä ryhmäohjaajan kanssa) - tukitoimia ovat mm. ohjaajan tuki opintoneuvojan tuki tukiopetus tukitoimet työssäoppimiseen lukiopetus samanaikaisopetus pienryhmätyöskentely 8

9 erityisjärjestelyt esim. kokeiden tekemiseen (rauhallinen tila, yksin tekeminen jne.) opintojen keventäminen jatkamalla opintoja neljännelle vuodelle selkokieliset/ kuvalliset oppimateriaalit oppimistavoitteiden mukauttaminen (yhteistyössä opettavan opettajan ja ERVAN kanssa) oppiaineen suorittamisesta vapauttaminen yksilölliset opintopolut (esim. työvaltainen oppiminen) o Oppimistavoitteita voidaan pelkistää, lyhentää koulupäivän pituutta ja oppimisen esteiden avoin käsittely ja mahdollisimman varhainen puuttuminen ovat keskeisiä asioita tiellä ammatillisen tutkinnon suorittamiseen ja työelämään. 6. Tiedottaminen opettaville opettajille tukitoimista (Ryhmänohjaaja hoitaa) ennen jokaisen opintojakson alkua ryhmänohjaaja kertoo opettavalle opettajalle opiskelijan tarvittavista tukitoimista huomioiden salassapitovelvollisuuden jokainen ryhmää opettava on velvollinen tarkistamaan Wilmasta opiskelijoita koskevat tiedot tarvittaessa yhteys ryhmänohjaajaan lisätiedon saamiseksi / tarvittaessa yhteys ERVAan materiaalien yms. tekemiseen tarvittaessa tehdään mukauttaminen yhteistyössä ryhmänohjaajan, ERVAN ja opettavan opettajan kanssa 7. HOJKS:n päivittäminen ja seuranta(ryhmänohjaaja hoitaa) - ryhmänohjaaja kirjaa aina HOJKS:aan tukitoimet, joita opiskelijalle on järjestetty tilanteiden muuttumisen mukaan asiantuntijapalaverit (suostumus opiskeluhuollon palveluihin liite 5) sairaalan osastojaksot ja muut asiat, jotka olennaisesti vaikuttavat opiskelijan opiskeluun HOJKS:n tarve tarkistetaan aina ennen laskentapäivää HOJKS voidaan myös purkaa, jos katsotaan, että opiskelija ei tarvitse enää erityistä tukea (Päätös yhdessä ERVAN, ryhmänohjaajan, opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajan kanssa) 8. Opiskelun päättyessä (keskeyttäminen / valmistuminen) 9

10 ryhmänohjaaja päivittää HOJKS:n opiskelujen päätösvaiheessa (muistettava kirjata jatkosuunnitelmiin, mitä on sovittu) opiskelun päättyessä ryhmänohjaaja tulostaa viimeisen, päivitetyn version ja toimittaa ERVA:lle arkistoitavaksi arkistoidaan koulutusaika + 10 vuotta Olisiko ryhmäohjaajalla oikeudet oman ryhmänsä primus-sivulle, jolloin he voisivat tehdä päivitykset? Kumpi päättää HOJKS:n: ro vai erva, opintojen päättyessä. Nyt kaiken hoitaa erva. Tarvitaan vähintään yksi koulupäivä aikaa HOJKS:n tekemiseen, jolloin myös tarvittaessa vanhemmat, huoltajat ja muut tukihenkilöt pääsevät mukaan aiemmin yhdessä sovittuihin HOJKS- palavereihin. Tällöin opiskelijoille järjestetään vuosisuunnitelmaan aiemmin ennakolta suunniteltu etätyöpäivä. HOJKSien toimivuutta seurataan säännöllisesti seurantakeskusteluilla opiskelijan / tarvittaessa vanhempien kanssa, jos opiskelija on alaikäinen. 3.6 Aikuiskoulutuksessa henkilökohtaistaminen Aikuiskoulutuksessa henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkinnon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelija ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen. 1) Näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen 2) Tutkinnon suorittaminen 3) Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. 1) Opiskelijan hakeutuessa suorittamaan näyttötutkintoa tutkinnon järjestäjän tehtävä on selvittää hänen aikaisemmin hankkimansa osaaminen ja muut lähtökohdat, hänelle soveltuva tutkinto sekä mahdollinen ohjauksen ja tukitoimien tarve. Samalla sovitaan ne henkilöt, yhteistyötahot, jotka osallistuvat hakijan neuvontaan ja ohjaukseen. 10

11 Mikäli hakeutumisen yhteydessä todetaan, että hakeutujan tavoittelema tutkinto ei ole hänelle tasollisesti soveltuva, hakeutuvaa tulee ohjata hänelle soveltuvaan tutkintoon tai toiselle koulutusalalle. Oulun Palvelualan Opistossa tämän vaiheen tekee tulevan ryhmän vastuukouluttaja. Poistettava kohta. Onko meillä kaikilla sama näkemys asioista? Pitäisikö yhden henkilön keskittyä tähän vaiheeseen ja tunnistaa hakijan erityisvaikeudet? 2) Tutkinnon tai tutkinnon osan suorittajalle laaditaan yhteistyössä kirjallinen suunnitelma, jossa kuvataan, miten, missä ja milloin tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen. Suunnitelma tehdään tutkinnon osittain ja sitä päivitetään tarvittaessa. Jos tutkinnon suorittajalla on aikaisemmin osoitettua osaamista, josta on luotettavat dokumentit, kolmikanta (työnantaja, työntekijä ja opettaja) tekevät tutkintotoimikunnalle tunnistamisesityksen. Lopullisen tunnustamisen tekee tutkintotoimikunta. Tämän vaiheen tekee vastuukouluttaja. Kun vastuukouluttaja olettaa, että tutkinnon suorittajalla on aikaisempaa osaamista, hän kokoaa arvioijat ja he yhdessä peilaavat osaamista voimassa oleviin tutkinnon perusteistiin ja tekevät tunnistamisesityksen tutkintotoimikunnalle. Toimikunta on laatinut oman lomakkeen tunnistamisesitystä varten. Kaikki kolme arvioijaa allekirjoittavat lomakkeen ennen kuin se lähetetään tutkintotoimikuntaan käsiteltäväksi. Tutkinnon suorittajan erilaiset vaikeudet, kuten luku- ja kirjoitusvaikeudet tai muut erityisen tuen tarpeet, jotka vaikeuttavat ammattitaidon osoittamista, tulee ottaa huomioon tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisessa. Mahdolliset erityisjärjestelyt eivät saa vaikuttaa tutkintosuoritusten arviointiin. Tutkintosuoritusten arviointia ei henkilökohtaisteta; ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit ovat kaikille tutkinnon suorittajille samat. OHR.ssa mietittävä raamit koko oppilaitoksen erityisopetuksen järjestämisestä (erva aikolle?), huomioiden myös aikuiskoulutuksen tarpeet. Voisiko sielläkin olla lähtötasotesti, tarvittaessa lukiseulat? Miten nopeutetaan testituloksia, jotta kouluttajat voivat huomioida ne? 3) Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa ja oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijan elämäntilanne, 11

12 osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet. Henkilökohtaistamisessa selvitetään ja sovitaan yhteisesti opiskelijalle soveltuvat koulutuksen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt, joita koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus tarjota, sekä opetus- ja arviointimenetelmät ja ohjaustoimet. Miten määritellään vastuukouluttaja pätevyys erityisen tuen tarpeen määrittäminen. Ohjausresurssien määritteleminen ensimmäisellä tapaamisella on vaikeaa. Vaikeudet ilmenevät usein vasta koulutuksen alettua Miten toimitaan tarpeen tullessa esille/ohjeistus? Erityistä tukea tarvitsevien tutkinnon suorittajien kohdalla oppimisvaikeuksien ja muun erityisen tuen tarpeen tunnistaminen sekä tarvittavan tuen, ohjauksen ja erityisjärjestelyjen huomioon ottaminen valmistava koulutuksen aikana ovat oleellisia, jotta tutkinnon suorittaja voi valmistautua riittävän hyvin osoittamaan ammattitaitonsa näyttötutkinnossa. 3.7 Oppimistavoitteiden mukauttaminen MIETITÄÄN PORUKALLA MIKÄ KANTA OTETAAN, MITEN KÄYTÄNNÖSSÄ TOTEUTETAAN HOJKS: ssa määritellään opiskelijan yksilöllisen oppimisen tavoitteet. Ja ne perustuvat kyseisen ammattialan opetussuunnitelman perusteisiin. Tavoitteita mukautetaan tarvittaessa opiskelijan edellytysten mukaan. Mukauttaa voidaan joko yhden tai useamman tai kaikkien opintojen tavoitteet. Mukautetut tavoitteet laaditaan siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin vastaavassa koulutuksessa. Esityksen mukauttamisesta tekee erityisopetuksesta vastaava opettaja yhdessä opiskelijan, alaikäisen opiskelijan huoltajan, ryhmänohjaajan kanssa tai yksittäisen oppiaineen osalta kyseisen aineen opettaja (esim. äidinkieli, matematiikka, vieras kieli). Mukauttamisen vahvistaa erityisopetuksesta vastaavan opettajan esityksestä rehtori. Mukauttamisesta tehdään merkintä opiskelijan HOJKS: iin ja mukautetut tavoitteet kuvataan erillisessä liitteessä. Mukautetut tavoitteet annetaan opiskelijalle, hänen huoltajalleen ja liitetään ryhmäkansioon. Opiskelijalle ja tarvittaessa hänen huoltajalleen kerrotaan, että mukautetuin tavoittein suoritettu koulutus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn tai niissä menestymiseen. 12

13 3.8.2 Opiskeluajan pidentäminen Onko jatkossa vielä mahdollista? Opiskelijan opinto-oikeutta voidaan yksilöllisesti pidentää tarvittavan ajan muutamasta opintojaksosta aina vuoteen saakka. Erityisistä syistä opinto-oikeutta voidaan pidentää vielä tämän jälkeenkin. Opinto-oikeuden erityinen jatkaminen edellyttää aina tiivistä yhteistyötä opiskelijahuollon kanssa. Jos opiskelija hakee Kelan opintotukea laissa säädetyn opiskeluajan jälkeen, tulee hänen toimittaa opinto-oikeuden jatkamisen perusteena olevat lausunnot ja selvitykset Kelan asiantuntijalääkärille. Myös oppilaitoksen opiskelijahuoltoryhmä voi antaa lausunnon erityisopetuksen ja opiskeluajan pidentämisen perusteesta. Opiskelun jatkoaika-anomus tulee tehdä ennen lukuvuoden päättymistä. Anomus käsitellään koulun johtokunnassa, jossa myös tehdään asiasta päätös. 3.9 Erityisopiskelijan arviointi Erityisopiskelijoiden arvioinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin muillakin opiskelijoilla. Tavoitteena on, että kaikki erityisopiskelijat saavat tutkintotodistuksen ja siirtyvät ammatillisen koulutuksen kautta työelämään. Arviointi suoritetaan tavoitteisiin suhteutettuna, ja arvosana-asteikko on sama kuin muutoin käytössä oleva. Mukautetuista tavoitteista tehdään merkintä tutkintotodistukseen. Erityisopiskelijat saavat tavallisen tutkintotodistuksen, johon on merkitty *-merkinnällä osittain tai kokonaan mukautetuin tavoittein suoritetut opinnot. Jos opiskelija ei suorita kaikkia tutkintoon vaadittavia opintoja, voidaan hänelle antaa todistus suoritetuista opinnoista / opintoihin osallistumisesta. Tällöin todistuksen liitteeksi annetaan kirjallinen selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa. Arvioinnissa tulee huomioida lain 630/1998 21 :n edellyttämät asiat erityistä opetusjärjestelyistä. Opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: 2) tutkinnon sisältämien opintojen suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai 3) se on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. 13

4. ERITYISOPETUKSEN TYÖTAPOJA JA MENETELMIÄ 14 4.2 Luki-opetus Luki-opetusta pyritään järjestämään kaikille sitä tarvitseville opiskelijoille koko opiskeluajan. Luki-opetustarpeen kartoittamisessa käytetään hyväksi yhteisvalinnan tietoja, ja kaikille opintonsa aloittaville tehtyä lähtötasotestia/lukiseulaa/lukitestiä. Lukiopetusta annettaessa tehdään yhteistyötä mm. Luovin kanssa. Onko enää? 4.3 Samanaikaisopetus Samanaikaisopetusta toteutetaan siten, että ammatillinen erityisopettaja työskentelee samanaikaisesti tuntia ohjaavan ammatinopettajan kanssa. Erityisopettaja osallistuu yhdessä ammatinopettajan kanssa opetuksen suunnitteluun ja toimii luokassa erityisopiskelijoiden opettajana. Samanaikaisopetuksella mahdollistetaan opiskelijan opinnoissa eteneminen tutkintotavoitteisesti sekä hyvän ja oppimista edistävän työilmapiirin säilyminen. Samanaikaisopetusta toteutetaan myös tiimiopetuksena, jolloin erityisopettajan ja ammatinopettajan lisäksi yhteistyöhön osallistuu oppilaitoksen muutakin henkilökuntaa. Samanaikaisopetusta järjestetään integroiduille erityisopiskelijoille HOJKSien mukaisesti. Poistetaanko?? 5 Työssäoppiminen Tutkinnon opetussuunnitelmassa määritellään opintokokonaisuuksiin sisältyvä työssäoppimisen laajuus, tavoitteet ja sisällöt. Työssäoppiminen on opetussuunnitelman tavoitteiden mukaista ohjattua ja arvioitua työskentelyä työpaikoilla tai oppilaitoksessa. Työssäoppimisen jakso tai osa siitä voidaan suorittaa myös ulkomailla työpaikoilla, joiden kanssa on tehty yhteistyösopimus. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työssäoppimispaikkojen valintaan kiinnitetään erityisen paljon huomiota, jotta opiskelijan yksilölliset oppimistyylit ja oppimisvaikeudet kyetään huomioimaan. Opiskelija ohjataankin yrityksiin, joissa voidaan tarjota opiskelijan taitoja vastaavia tehtäviä ja joissa opiskelija voi käyttää omia vahvuuksiaan. Työpaikasta sovittaessa annetaan työnantajalle riittävä tieto opiskelijan vahvuuksista ja kehittämiskoh- 14

teista sekä tuen / ohjauksen tarpeesta. Tarvittaessa sovitaan erilaisesta työajasta ja työn jaksotuksesta. 15 Ennen työsäoppimisjaksoa opiskelijaa valmennetaan työssäoppimisjaksolle. Opiskelijan kanssa käydään läpi työelämän pelisääntöjä ja odotuksia, joita sekä oppijalla että työpaikalla on jaksoa varten. Erityisen tärkeää on perehtyä työturvallisuusasioihin. Erityisopiskelija tarvitsee työssäoppimisjaksojen aikana tiivistä opettajan yhteydenpitoa, joka määräytyy opiskelijan tarpeiden mukaisesti. 4.1 Nuorten ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisen, työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa myös jatkuvana näyttönä, jonka tarkoittaa opiskelijan tavoitteellisen kehittymisen seurantaa koko työssäoppimisjakson ajan. Vaikka kyseessä on jatkuva näyttö, opiskelija tekee näyttösuunnitelman sovitulle päivälle. Arviointi toteutetaan työssäoppimisjakson viimeisinä päivinä. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa ovat mukana koulutuksen järjestäjä, koulutuksen järjestäjän nimeämä toimielin, opettajat, työelämänedustajat ja opiskelijat ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisessa hyödynnetään kansallisia näyttöaineistoja. Onko aikon asiaa?? Ammattiosaamisen näytön arvioijina toimivat työpaikkaohjaaja, opettaja ja opiskelija / näytön suorittaja. 4.2 Yksilöllinen näyttö Yksilöllinen näyttö suunnitellaan yhdessä opiskelijan kanssa, hänen vahvuutensa ja tuen tarpeensa huomioiden. Näytön toteutuksessa huomioidaan opiskelijan näyttöympäristö, tuen ja ohjauksen tarve, näytön ajoitus sekä tarvittaessa tavoitteiden mukauttaminen. Jos opiskelijalla on luki-, hahmotus- yms. vaikeuksia voi ammattiosaamisen näytössä olla tarvittaessa myös erityisopettaja mukana. Tarvittaessa näyttö voidaan toteuttaa myös osanäyttönä. Yksilöllisen näytön tiedot kirjataan HOJKS:aan. 15

16 Jos opiskelija on opiskellut mukautettujen tavoitteiden mukaisesti, hänen ammattiosaamisen näyttönsä toteutetaan myös mukautetusti ja arvioinnissa käytetään mukautettuja kriteereitä. Todistuksessa tulee olla mukautuksesta alaviitemerkintä sekä lakipykälä (630/98 20 mom 2 tai 3). On hyvä, jos erityisopetuksesta vastaava on mukana mukautetuilla tavoitteilla (liite 6) suoritetun ammattiosaamisen näytön suunnittelussa. Näyttötodistuksessa erityisopiskelijoille voidaan kirjata lyhyt sanallinen kuvaus opiskelijan ammattiosaamisen näytöin todennetusta ammatillisesta osaamisesta ja ammattitaidosta. 16

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAUS AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ 17 Ennen näyttöä Näytön alkaessa Näytön aikan - tukitoimet käynnistetään - perehdytetään opiskelija ammattiosaamisen näyttöihin - opiskelija tekee näyttösuunnitelman yhdessä työpaikkaohjaajan/ opettajan kanssa, kirjataan vaihtoehtoiset tai täydentävät tavat osoittaa osaaminen - näyttösuunnitelma tarvittaessa selkokielelle - annetaan opiskelijalle mahdollisuus harjoitella näyttötilannetta - tarvittaessa lisäohjausta - perehdytään yhdessä näyttösuunnitelmaan - kuvataan näytön eteneminen - muistutetaan pelisäännöistä - tutustutaan tehtäviin ja varmistetaan ymmärtäminen - luodaan mahdollisimman turvallinen näyttöilmapiiri - poistetaan jännitystä mm. keskustelemalla - annetaan tarvittaes ta esim. työtehtävi tamisessa - annetaan kannusta lautetta ja tukea va kohdissa opiskelijan väs hätääntyessä rohka tämään taukoa tai ajatteluprosessissa opettaja tai työ jaaja voi ryhtyä he työskentelemään o rinnalla 17

LIITE 1 Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 ja Laki ammatillisen koulutuksen lain muuttamisesta 951/2011 20 Erityisopetus Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. Opiskelijalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). (13.6.203/479) Opetus- ja kulttuuriministeriö voi 9 :n nojalla määrätä, että koulutuksen järjestäjän erityisenä koulutustehtävänä on huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä, erityisopetuksen yhteydessä annettavasta valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta sekä opetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä. Erityisopetuksessa voidaan poiketa tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksistä siten kuin opetussuunnitelman tai tutkinnon perusteissa määrätään. 21 Erityiset opetusjärjestelyt Opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: 1) opiskelijalla katsotaan joltain osin ennestään olevan tutkinnon sisältäviä opintoja vastaavat tiedot ja taidot 2) tutkinnon sisältämien opintojen suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai 3) se on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. 27a Esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen edellytykset 38 Opintososiaaliset edut erityisopetuksessa 42 Salassapitovelvollisuus

19 Asetus ammatillisesta koulutuksesta 6.11.1998/811 8 Erityisopetus Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 :ssä tarkoitettua erityisopetusta saavan opiskelijan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevasta kirjallisesta suunnitelmasta tulee ilmetä: 1) suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettavat opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteet ja tutkinnon laajuus sekä opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma; 2) millä edellä mainitun lain 20 :n 1 momentissa tarkoitetulla perusteella opiskelijan opetus annetaan erityisopetuksena; 3) mitä edellä mainitun lain 20 :n 1 momentissa ja 38 :n 1 momentissa tarkoitettuja opiskelun edellyttämiä erityisiä opetus- ja oppilashuoltopalveluja opetuksessa ja sen yhteydessä annetaan; sekä 4) mitä muita henkilökohtaisia palvelu- ja tukitoimia opiskelija saa. Erityisopetuksessa opetus on mukautettava tarvittaessa siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Erityisopetuksena ei pidetä tukiopetusta, joka annetaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumishäiriöitä. LIITE 2 8 (9.12.2005/1013) Näyttötutkintoon valmistava koulutus, henkilökohtaistaminen ja tutkinnon suorittaminen Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Opetushallitus voi antaa henkilökohtaistamista koskevia tarkempia määräyksiä 8 a (3.10.2014/788) Henkilökohtaistaminen Koulutuksen järjestäjä vastaa näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtais- 19

20 tamisesta sekä näihin liittyvästä ohjauksesta. Jos henkilö ei ole osallistunut näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen, henkilökohtaistamisesta vastaa näyttötutkinnon järjestäjä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin henkilökohtaistamisessa noudatettavista menettelytavoista LIITE 3 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Julkisuuslain salassapitosäännösten mukaan salassapidettäviä ovat - psykologiset testit tai soveltuvuuskokeet - oppilashuoltoa koskevat asiakirjat - opetuksesta vapauttamisesta koskevat asiakirjat - opiskelijan koesuoritukset - todistukset ja asiakirjat, joissa on opiskelijan henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointia LIITE 4 ERITYISOPETUKSEN PERUSTEET 1. Hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (opiskelijat, joilla on diagnosoituja hahmottamiseen, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen liittyviä vaikeuksia kuten ADHD) 2. Kielelliset vaikeudet (opiskelijat, joilla vaikeita lukemiseen, kirjoittamiseen ja puhumiseen liittyviä vaikeuksia kuten vaikea lukiongelma, dysfasia tai dysleksia) 3. Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt (opiskelijat, joilla on käyttäytymiseen liittyviä ongelmia kuten sosiaalista sopeutumattomuutta) 4. Lievä kehityksen viivästyminen (opiskelijat, joilla on laajoja oppimisvaikeuksia, mutta ei kuitenkaan kohdan 5 mukaista vaikeaa kehityksen viivästymää) 5. Vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma (opiskelijat, jotka ovat saaneet peruskoulussa opetusta toiminta-alueittain 20

21 ja jotka yleensä tarvitsevat runsaasti henkilökohtaista avustusta päivittäisissä toiminnoissa) 6. Psyykkiset pitkäaikaissairaudet (mielenterveyden ongelmat, päihdekuntoutujat) 7. Fyysiset pitkäaikaissairaudet (kuten allergia, astma, diabetes, epilepsia, syöpä) 8. Autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 9. Liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus (tuki- ja liikuntaelinvammat, cpoireyhtymä, lyhytkasvuisuus) 10. Kuulovamma 11. Näkövamma 12. Muu syy, joka edellyttää erityisopetusta LIITE 5 SUOSTUMUS OPISKELUHUOLLON PALVELUIHIN LIITE 6 4.6.2 Suuntaviivoja mukautettujen arviointien kriteereiksi Mukautetut opiskelutavoitteet johdetaan siten, että mukautetun kiitettävän tavoitteet ovat vaatimustasoltaan alempia kuin T1 -tason tavoitteet. Mukautetut tavoitteet laaditaan kaikille niille opintokokonaisuuksille, jotka mukautetaan. Arvosana-asteikko on sama kuin yleensä käytössä oleva, jolloin tavoitekuvaukset on tehtävä kaikille tasoille. 21

22 4.6.3 Opetussuunnitelman perusteiden mukaiset tavoitteet Kiitettävä 3 Hyvä 2 Tyydyttävä 1 Mukautetut tavoitteet Kiitettävä 3 * Hyvä 2 * Tyydyttävä 1 * * Opinnot suoritettu mukautetuin tavoittein ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 630/98 20 mukaisesti Mukauttaminen tarkoittaa opetuksen ja oppimistavoitteiden sopeuttamista opiskelijan oppimisedellytysten tasolle. On erityisen tärkeää, että kaikki opiskelijan kanssa tekemisissä olevat henkilöt tietävät tavoitteet ja toimivat mukautettujen tavoitteiden mukaisesti. Opintokokonaisuuksien ja yksilöllisten tavoitteiden arviointikriteerit voidaan johtaa seuraavista yleisistä mukautetun arvioinnin kriteereistä: Tyydyttävä, mukautettu: Opiskelija tarvitsee opinnoissaan ja työssään jatkuvaa seurantaa ja ohjausta. Opiskelija työllistyy tutkintoa vastaavalle ammattialalle tuettuun työhön tai yksilöllisesti järjestettyyn työtoimintaan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa viitoitettujen suunnitelmien mukaisesti. Opiskelijan on osattava tehdä yksilöllisesti valittuja, paljon harjoiteltuja työtehtäviä ja osattava käyttää niihin liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja. Opiskelijan on osattava toimia tutussa ja pysyvässä ympäristössä ja tutuissa vuorovaikutustilanteissa ja osattava tehdä paljon harjoiteltua työtehtävää. Opiskelija on osattava havainnoida työnsä kulkua ja osattava keskeyttää työ ja viestiä tilanteesta omalla kommunikointitavallaan, kun suoritus poikkeaa ennalta harjoitellusta. Opiskelijan on osattava sopeutua ohjaukseen ja ryhmässä työskentelyyn, osattava kuunnella ja noudattaa annettuja ohjeita ja yksilöllisesti avustettuna, noudattaa työaikoja, työnsä edellyttämiä turvallisuusohjeita, muita sopimuksia ja ohjeita. Hyvä, mukautettu: Opiskelijan on pystyttävä ohjattuna työllistymään tutkintoa vastaavalle ammattialalle henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisiin yksilöllisesti valittuihin työtehtäviin. Hänen on osattava käyttää niihin liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja. Opiskelijan on osattava toimia harvoin muuttuvassa tutussa ympäristössä ja tutuissa vuorovaikutustilanteissa ja hänen on osattava tehdä etukäteen harjoiteltua tehtävää. Hänen on osattava pyytää tarvitessaan apua omalla kommunikointitavallaan. Opiskelijan on osattava sopeu- 22

23 tua ohjaukseen, työskentelyyn ryhmätilanteissa ja hänen tulee osata toimia annetun palautteen mukaisesti ja kysyä tarvittaessa lisäohjeita. Hänen on osattava avustettuna noudattaa sovittuja työaikoja, työnsä edellyttämiä työturvallisuusohjeita, muita sopimuksia ja ohjeita ja osata kertoa poikkeamista. Kiitettävä, mukautettu: Opiskelijan on pystyttävä työllistymään tutkintoa vastaavalle ammattialalle ja koulutusohjelman mukaisiin avustaviin tehtäviin työtaitojen ja tiedollisen osaamisen puutteista huolimatta. Opiskelijan on osattava käyttää työtehtäviinsä liittyviä tavallisimpia työtapoja, työvälineitä ja materiaaleja sekä suoriutua perustehtävistä. Opiskelijan on osattava toimia tutussa ympäristössä ja vuorovaikutustilanteessa. Hänen on osattava käyttää omaksumiaan tietoja ja taitoja paljon harjoitelluissa, usein toistuvissa tilanteissa. Hänen on osattava ohjattuna etsiä työtehtäväänsä liittyvää tietoa ja osattava esittää se omalla kommunikointitavallaan. Hänen on osattava työskennellä pysyvissä ryhmätilanteissa ja ohjattuna arvioida itseään ja annetun työtehtävän onnistumista. Hänen tulee noudattaa työaikoja, työturvallisuusohjeita, muita sopimuksia ja ohjeita sekä neuvotella poikkeamista rajatuissa, yksilöllisesti suunnitelluissa työtilanteissa. (Kinnunen, E. & Halmevuo, T. 2003) 23