Vuodesta 2013 lähtien hanke pääsi Ray:n kohdennetun toiminta-avustuksen (Ak2) piiriin.

Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Santra (2008-2012) Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Loppuraportti 8.8.2013

Sisällys 1. Hankkeen taustat ja tavoitteet... 2 1.1. Tausta lyhyesti... 2 1.2. Tavoitteet... 2 2. Rahoittajat... 3 3. Henkilöresurssit... 3 3.1. Hankkeen henkilöstö... 3 3.2. Työharjoittelijat ja opinnäytetyöt... 5 3.3. Muut henkilöresurssit... 6 4. Hankkeen työryhmät... 6 4.1. Kumppanuusryhmä... 6 4.2. Kenttäryhmä... 7 5. Kartoitus... 7 6. Espoon Vapaaehtoisverkosto... 8 7. Hankkeen harjoittama yhteistyö... 10 7.1. Yhteistyökumppanit valtakunnallisesti... 10 7.2. Oppilaitosyhteistyö... 11 7.3. Espoon julkinen sektori... 12 7.4. Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n muut kehittämishankkeet... 12 7.5. Yritysyhteistyö... 12 8. Vapaaehtoisverkosto.fi... 13 8.1. Avoimet tehtävät... 14 8.2. Tilastointi... 15 8.3. Koordinaattoreiden työkalupakki... 15 8.4. Sivuston rakentamisen haasteet... 15 8.5. Tulevaisuuden haaveet... 16 9. Keikka-apu... 16 9.1. Keikka-avun tausta ja pilottivuosi... 16 9.2. Keikka-apu v. 2012... 17 10. Julkisuus ja tiedottaminen... 18 10.1. Lehtijutut... 18 10.2. Radio... 18 10.3. Esiintymiset alustukset ja esitelmät... 19 10.4. Mainoskampanja... 19 10.5. Ulkoasu ja slogan... 20 10.6. Facebook... 21 10.7. Muut nettisivustot... 21 11. Tapahtumat ja tempaukset... 21 11.1. Kiitosjuhla... 22 11.2. Vuoden vapaaehtoisteko palkinto... 23 11.3. Operaatio Villasukka... 23 11.4. Valokuvanäyttely... 24 11.5.Opintomatkat ulkomaille... 25 12. Arviointi... 25 13. Asiantuntijan näkemys Santra-hankkeesta... 27 13. Loppusanat... 28 1

2 1. Hankkeen taustat ja tavoitteet 1.1. Tausta lyhyesti Ennen vuotta 2008 nousi eri yhteyksissä esille tarve vapaaehtoistoimintaa kokoavasta, yhteistyötä ja näkyvyyttä luotsaavasta tahosta. Espoossa oli monia vapaaehtoistoimintaa organisoivia tahoja sekä niitä, jotka halusivat käynnistää vapaaehtoistoiminnan osaksi muuta toimintaansa. Espoolaisessa kentässä toiminta oli hajanaista ja yhteistyö toimijoiden välillä oli vähäistä verrattuna todelliseen potentiaaliin. Useiden tahojen kohdalla vapaaehtoistoiminta oli näkyvissä vain pienelle piirille. Vapaaehtoistoiminnasta yleisesti kiinnostuneen espoolaisen oli vaikea löytää mielekästä toimintaa helposti. Vaihtoehtona oli etsiä toimintaa internetin hakukoneiden antamilla hajanaisilla hakutuloksilla tai useiden puhelinnumeroiden soittorumballa. Tarve espoolaista vapaaehtoistoimintaa kokoavalle taholle nousi kirkkaimmin esille eri sosiaali- ja terveysalan järjestöjen, Espoon seurakuntien sekä Espoon kaupungin vapaaehtoistoimintaa organisoivien työntekijöiden puheissa. Puheita viriteltiin vuosien varrella useaan otteeseen eri tahojen kesken ja erilaisia toimintasuunnitelmia ja hankkeita oli suunnitteilla. Viimein samoja ideoita pyörittelevät tahot löysivät toisensa ja mukana oli myös Espoon Järjestöjen Yhteisö ry. Asiasta innostuneet pääsivät vihdoin tarttumaan tuumasta toimeen. Useat tahot tukivat EJY ry:tä vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Santran perustamisessa. Hankkeen päärahoitus saatiin Raha-automaattiyhdistykseltä, ja muiksi rahoittajiksi tulivat Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä Espoon Seurakuntayhtymä. Hankehakemus tehtiin aluksi vuosille 2008 2010, ja sille haettiin lisäavustusta vuosille 2011 2012. Vuodesta 2013 lähtien hanke pääsi Ray:n kohdennetun toiminta-avustuksen (Ak2) piiriin. 1.2. Tavoitteet Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Santran lähtökohtana oli luoda Espooseen pysyvä yhteinen vapaaehtoistoiminnan koordinoinnin ja yhteistyön malli. Ensimmäisessä Raha-automaattiyhdistykselle toimitetussa projektiselosteessa tavoitteet oli aseteltu seuraavasti: Tavoitteena on löytää malli, jonka pohjalta eri vapaaehtoistoimijoiden välinen vuorovaikutus kasvaisi ja vapaaehtoistyön kiinnostavuus sekä saavutettavuus lisääntyisivät Jäsentyneemmän kuvan muodostaminen vapaaehtoistoiminnasta eri viranomaistahoille heidän asiakastyönsä tueksi

3 Sähköisten viestintävälineiden monipuolisempi käyttö ja hyödyntäminen vapaaehtoistyön kentässä, tiedonsaannin ja tiedottamisen tukemiseksi Vapaaehtoistyön toimintamallin rakentaminen Vapaaehtoistoiminnan tiedotuksen parantaminen/tehostaminen Ennaltaehkäisevän tiedon ja toiminnan lisääminen Yksinäisyyden ja syrjäytymisriskin vähentäminen Uusien vapaaehtoistyön muotojen etsiminen ja kehittäminen Vapaaehtoistoimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen - yhteistyöfoorumit Vapaaehtoistyön ja avuntarpeen kohtaanto-ongelman vähentäminen Vapaaehtoistyötä tekevien koulutuksen kehittäminen Uusien vapaaehtoisten rekrytointitapojen toteuttaminen Vapaaehtoistyön pitkäjänteisen kehittämisen esityksien luominen Vapaaehtoistoiminnan tietopankki - sähköinen portaali Hankkeen käynnistyessä jokainen tavoite otettiin käsittelyyn erikseen. Tavoitteet ryhmiteltiin ja luokiteltiin käsiteltäviksi kokonaisuuksiksi sekä jaettiin osatavoitteisiin. Lisää aiheesta kohdassa kartoitus (5. luku). 2. Rahoittajat Hankkeen rahoittajina koko viisivuotisen hankkeen ajan toimi Raha-automaattiyhdistyksen lisäksi Espoon kaupunki sekä Espoon seurakuntayhtymä. 2008 2009: RAY: 80 000 euroa/vuosi Espoon kaupunki (vanhusten palvelut ja perhe- ja sosiaalipalvelut): yht. 35 000 euroa/vuosi Espoon seurakuntayhtymä: 10 000 euroa/vuosi 2010 2012: RAY: 80 000 euroa/vuosi Espoon kaupunki (vanhusten palvelut ja perhe- ja sosiaalipalvelut): 35 000 euroa/vuosi Espoon Seurakuntayhtymä: 7 500 euroa/vuosi Lisäksi vuonna 2012 (heinäkuu joulukuu) Espoon Seurakuntayhtymän Korsi-hanke rahoitti Santra-hankkeen koordinoimaa Keikka-apua 21 500 eurolla. 3. Henkilöresurssit 3.1. Hankkeen henkilöstö Hankkeeseen palkattiin kaksi hanketyöntekijää, Tiina Nurmenniemi ja Raisa Baer. Projektin vetäjänä toimi EJY ry:n toiminnanjohtaja Mika Luukkainen. Hanketyöntekijän nimike muutettiin myöhemmin hankesuunnittelijaksi. Keväällä 2010 projektin vetovastuu siirrettiin Tiina Nurmenniemelle, ja hänet nimitettiin hankkeen projektipäälliköksi.

5 Hankkeessa on lisäksi työskennellyt kolme EJY ry:n työllistämishanke Sektorin ja Sektori II:n koordinoimalla tukityöllistämismallilla palkattua henkilöä. Carina Palatz-Capoglu (v. 2011) ja Miikka Sinisalo (v. 2012) työskentelivät projektiassistentin tehtävissä. Milla Koski toimi vapaaehtoisvälittäjänä Keikka-apupilotissa (vuonna 2011). Santra-hanke sai Keikka-avulle heinäkuussa 2012 rahoituksen Seurakuntayhtymän Korsihankkeesta, jolloin Milla Koski palkattiin jatkamaan Keikka-avun koordinoimista vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin nimikkeellä. 3.2. Työharjoittelijat ja opinnäytetyöt Hankkeessa on ollut useita työharjoittelijoita: Anna Joensuu, 12.1. 20.3.2009. Sosionomiopiskelija, Laurea ammattikorkeakoulu Miira Arffman, 12.1. 5.5.2009. Sosionomiopiskelija, Laurea ammattikorkeakoulu Marja Katajamaa, 12.1. 5.5.2009, Sosionomiopiskelija, Laurea ammattikorkeakoulu Niina Mäkelä, aikavälillä syyskuu 2009 kesäkuu 2010, Sosionomiopiskelija, Laurea ammattikorkeakoulu Elina Koivula, 22.3. 31.5.2010. Sosionomiopiskelija, Laurea ammattikorkeakoulu Mirva Saarinen 11.4. 27.5.2011. Merkonomiopiskelija, Keskuspuiston ammattiopisto Kristiina Nurmenniemi, 22.5. 3.7.2012, kauppatieteiden opiskelija, Oulun Yliopisto Lea Heikkinen, 2009, valokuvauksen opiskelija, Halosen instituutti Opinnäytetyöt: Asta Jokinen, Niinä Mäkelä ja Anna Joensuu 2009: Espoon vapaaehtoisverkoston alkuvaiheen verkostoituminen, Laurea ammattikorkeakoulu, Espoo Miira Arffman ja Marja Katajamaa 2010: Tukihenkilökoulutukseen osallistumisen syyt, tukihenkilön rooli ja koulutuksen arviointi, Laurea ammattikorkeakoulu, Espoo Raisa Baer 2010: Vapaaehtoisten tukeminen organisoidussa vapaaehtoistoiminnassa Espoon alueella vuonna 2008, Yrkeshögskolan Novia, Turku Kirsi Koivula 2012: Hän pitää mua käsikynkästä ja me kävellään Vapaaehtoista keikka-apua saaneiden ikäihmisten kokemuksia ja keikka-avun kehittämistä Espoossa, Laurea ammattikorkeakoulu, Hyvinkää

6 3.3. Muut henkilöresurssit Hankerahoituksen ja hankkeeseen palkattujen työntekijöiden lisäksi hankkeella on ollut käytettävissä myös muita resursseja toimintansa toteuttamiseksi. Yhteistyökumppaneiden osallistuminen erilaisten asioiden toteuttamiseen on ollut arvokasta. Erityisen merkittävää yhteistyö on ollut Keikka-aputoiminnassa. Muun muassa Espoon kaupungin vanhustenpalveluiden palveluohjaajan (vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin) työpanos Keikka-avun suunnittelussa, toiminnan tiedottamisessa kotihoidolle sekä vapaaehtoisten kouluttamisessa on ollut merkittävä. Lisäksi verkostosta on noussut useita muita aktiivisia henkilöitä eri tahoilta (palkattuja koordinaattoreita sekä vapaaehtoisia), jotka ovat osallistuneet ja avustaneet monissa eri Vapaaehtoisverkoston toiminnoissa. 4. Hankkeen työryhmät 4.1. Kumppanuusryhmä Hankkeen kumppanuusryhmä l. ohjausryhmä on viiden hankevuoden aikana koostunut Espoon kaupungin, Espoon seurakuntayhtymän sekä järjestösektorin edustajista. Ryhmän edustajat ovat olleet henkilöitä, jotka ovat tunteneet oman organisaationsa päätöksentekoprosesseja, ja heillä on ollut työtehtäviensä kautta mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon omalta osaltaan. Lisäksi ryhmän jäsenillä on ollut kiinnostusta edistää vapaaehtoistoiminnan mahdollistamista omassa organisaatiossaan. He ovat mahdollisuuksiensa mukaan vaikuttaneet suotuisasti ja tukeneet Santra-hankkeen rahoitusta. Lisäksi he ovat toimineet arvokkaina neuvonantajina hankkeelle. Kumppanuusryhmässä mukana olleet henkilöt: Kaj Järvisalo, toiminnanjohtaja, Espoon Mielenterveysyhdistys EMY ry Jukka Huttunen, yhteisen seurakuntatyön päällikkö, Espoon seurakuntayhtymä Anna Kalske, yhteinen diakoniasihteeri vs., Espoon seurakuntayhtymä Maria Helin, yhteinen diakoniasihteeri vs., Espoon seurakuntayhtymä Anne Maria Maunuksela, yhteinen diakoniasihteeri, Espoon seurakuntayhtymä Marja-Leena Remes, perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja, Espoon kaupunki Marja Dahl, aikuisten sosiaalipalveluiden päällikkö, Espoon kaupunki Sirpa Immonen, erikoisasiantuntija, vanhusten palvelut, Espoon kaupunki Leena Westerlund, kotihoidon palvelupäällikkö, vanhusten palvelut, Espoon kaupunki Kirsi Koivula, vapaaehtoistoiminnan palveluohjaaja, vanhusten palvelut, Espoon kaupunki Sirkku Kiviniitty, vammaisasiamies, vammaispalvelut, Espoon kaupunki Mika Luukkainen, toiminnanjohtaja, Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Tiina Nurmenniemi, projektipäällikkö, Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Raisa Baer, hankesuunnittelija, Espoon Järjestöjen Yhteisö ry

7 4.2. Kenttäryhmä Kenttäryhmä on toiminut Santra-hankkeen käytännön työryhmänä. Ryhmä on kokoontunut säännöllisesti kerran kuukaudessa. Ryhmässä on jaettu kuulumisia ja pysytty ajan tasalla vapaaehtoistoiminnan tilanteesta, suunniteltu hankkeen toimintaa ja arvioitu jo tehtyä työtä. Kenttäryhmä on koostunut käytännön vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden ja ohjaajien edustuksesta. Ryhmässä on ollut mukana edustajia Espoon seurakuntien Lähimmäispalvelusta, Espoon kaupungin vanhusten- sekä vammaispalveluista sekä eri järjestöistä. Ryhmän jäsenet ovat olleet henkilöitä, jotka omassa työssään tai vapaaehtoisesti ovat mukana kehittämässä ja mahdollistamassa käytännön vapaaehtoistoimintaa ja joilla on ollut intoa osallistua Santra-hankkeen kehittämistyöhön sekä Espoon Vapaaehtoisverkoston yhteistyöhön. Kenttäryhmän jäsenet ovat olleet mukana myös useissa erilaisissa Santrahankkeen osaprojektikohtaisissa Espoon Vapaaehtoisverkoston jäsentahoista koostuvissa työryhmissä. Santra-hankkeen kenttäryhmän jäseniä ovat olleet muun muassa: Pirkko Roos (Punainen Risti, Tapiolan osasto, Ystävävälitys) Aira-Maija Schultz (Punainen Risti, Kehä- Espoon osasto, Ystävävälitys) Ulla-Maija Keränen (Punainen Risti, Kehä- Espoon osasto, Ystävävälitys) Minna Miettinen (Kalliolan Setlementti) Kirsi Koivula (Espoon Kaupunki, vanhusten palvelut) Sirkku Kiviniitty (Espoon kaupunki, vammaispalvelut) Anne Maria Maunuksela (Espoon Seurakuntayhtymä) Anna Kalske (Espoon Seurakuntayhtymä) Maria Helin (Espoon Seurakuntayhtymä) Ulla Auvinen (Espoon Tuomiokirkkoseurakunta) Riikka Klaavu-Pihlajamaa (Olarin seurakunta) Katja Karvinen (Olarin seurakunta) Minna Maijanen (Espoonlahden seurakunta) Riitta Türkmen (Leppävaaran seurakunta) Tarja Huttunen (Espoon seurakuntayhtymä, näkövammaistyö) Tiina Pajula (EMY ry) Riikka Koola (EMY ry) Suvi Aksela (EJY ry, Win4All-hanke) Elisabet Hallikainen (EJY ry, Vertaisresepti-hanke) Vilja Vainio (EMY ry sekä EJY ry, Vertaisreseptihanke) Anu Toija (EJY ry, Vertaisresepti-hanke) Tiina Nurmenniemi (EJY ry, Santra-hanke) Raisa Baer (EJY ry, Santra-hanke) Milla Koski (EJY ry, Santra-hanke) Miikka Sinisalo (EJY ry, Santra-hanke) Carina Palatz-Kapoglu (EJY ry, Santra-hanke) Mika Luukkainen (EJY ry) 5. Kartoitus Santra-hankkeen kehittämistoiminta aloitettiin toteuttamalla laaja kartoitus espoolaisten vapaaehtoistoimintaa organisoivien tahojen silloisesta tilasta: vahvuuksista, tarpeista, toiveista, haasteista ja mahdollisuuksista. Kartoituksella haluttiin saada tarkennusta hankesuunnitelman laajamittaisiin tavoitteisiin. Santran työntekijät laativat 20 sivun mittaisen kyselyn, joka toimitettiin noin 180 taholle. Kartoitukseen reagoi 75 tahoa, joista 51

8 palautti lomakkeen täytettynä. 24 tahoa ilmoitti, ettei juuri sillä hetkellä kuulu kohderyhmäämme: heillä ei ollut organisoitua vapaaehtoistoimintaa. Hankkeen varsinainen toiminta ja suuntaviivat määrittyivät kartoituksen tulosten perusteella. Tulosten avulla voitiin osaprojektit suunnitella siten, että ne vastasivat aidosti ruohonjuuritason keskeisimpiin tarpeisiin. Kartoitus vahvisti alkuperäisten tavoitteiden tarpeellisuutta ja toi myös uusia näkökulmia käytännön kehittämisen suunnitteluun. Merkittävimpiä kartoituksessa esiinnousseita seikkoja olivat: tarve toimintaa organisoivien yhteistyön tiivistämiselle ja verkostoitumiselle tarve näkyvyyden lisäämiselle sekä uusille viestintäkanaville (yhteiset nettisivut) vapaaehtoisten tarve sekä resurssien puute toiminnan organisoimisessa Kartoituksen tulosten perusteella muun muassa: käynnistettiin vapaaehtoistoiminnan yhteistyöverkosto (Espoon Vapaaehtoisverkosto) luotiin toimintaa kokoavat nettisivut (www.espoonvapaaehtoisverkosto.fi) aloitettiin monipuolinen toiminta vapaaehtoistoiminnan sujuvan organisoimisen ja verkostoyhteistyön tueksi sekä turhien päällekkäisyyksien karsimiseksi Ks. liite 1: Kartoituksen tulokset. Kartoituksen tulokset löydät myös osoitteesta www.espoonvapaaehtoisverkosto.fi 6. Espoon Vapaaehtoisverkosto Santra-hanke käynnisti Espoon Vapaaehtoisverkoston toiminnan infotilaisuudella joulukuussa 2008. Paikalle saapui yli 50 järjestön, seurakunnan tai kaupungin vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä kiinnostunutta henkilöä. Tilaisuudessa ideoitiin verkoston toiminnan luonnetta ja kirjattiin ylös toiveita erilaisista toimintamuodoista. Heti alussa verkostoon ilmoittautui mukaan 43 jäsentahoa. Sittemmin jäsenmäärä on kasvanut niin, että vuoden 2012 lopussa jäseniä oli yhteensä 83. Aluksi hankkeen kohderyhmänä olivat sosiaali- ja terveysalan toimijat. Vuonna 2010 toiminta avattiin koskemaan myös muiden sektoreiden vapaaehtoistoimintaa. Espoon Vapaaehtoisverkoston jäsenyys on maksuton ja avoin kaikille vapaaehtoistoimintaa sen yleisiä periaatteita noudattaen koordinoiville yhteisöille. Vuosien 2009 ja 2010 aikana etsittiin ja kokeiltiin erilaisia toimintamalleja vapaaehtoistoiminnan ja yhteistyön kehittämiseksi. Alettiin muun muassa järjestää

9 säännöllisiä verkostotapaamisia. Hanketyöntekijät keräsivät palautetta tapaamisista ja pohtivat, millainen yhteinen toiminta vastaisi tarpeisiin parhaiten. Haluttiin järjestää säännöllisiä tilaisuuksia, joissa vapaaehtois-/järjestötoiminnan ympärillä työskentelevät ja aktiivit saisivat mahdollisuuden verkostoitua muiden toimijoiden kanssa, tukea omalle toiminnalleen, uusia näkökulmia tai vahvistusta jo toimiviin käytäntöihin. Punaisena lankana tapaamisissa oli vapaaehtoistoiminnan organisoimisen näkökulma. Vuodesta 2012 alkaen Santra alkoi järjestää verkostotapaamisia yhdessä EJY ry:n win4all-hankkeen kanssa, sillä tarve ja kohderyhmä verkostotapaamisten kaltaiselle toiminnalle oli osittain sama. Jokaisen tapaamisen aihepiiriin liitettiin asiantuntija-alustus. Vuoden 2012 Verkostotapaamisten alustajat ja aiheet olivat seuraavat: 15.2. Anne Birgitta Pessi, professori, Helsingin yliopisto: Vapaaehtoistoiminnan nykytila tutkimusten valossa 18.4. Liisa Reiman, Valikkoryhmien perustaja, Näkövammaisten keskusliitto: Vinkkejä vapaaehtoisten sitouttamiseen 21.11. Leo Stranius, pääsihteeri, Luontoliitto: Viestinnän ja erityisesti sosiaalisen median hyödyntäminen vapaaehtoistoiminnassa Vaikka Santra-hanke toimi kaiken taustalla, haluttiin ulospäin alkaa käyttää suurimmassa osassa viestintää nimitystä Espoon Vapaaehtoisverkosto. Sen ajateltiin tuovan näkyville toiminnan laajamittaista yhteistyötä ja kuvaavan myös jatkuvuutta paremmin kuin Santrahanke. Lähtökohtana oli myös ajatus, että Santra-hankkeessa kehitettiin alusta asti pysyvää toimintamallia. Espoon Vapaaehtoisverkosto tarkoittaa jäsentahojen muodostaman verkoston lisäksi myös tahoa, joka muun muassa kehittää espoolaista vapaaehtoistoimintaa tuo vapaaehtoistoimintaa ja sen merkitystä näkyville vaikuttaa vapaaehtoistoimintaa koskeviin asioihin päättäjätasolla tarjoaa osallistumisen mahdollisuuksia espoolaisille tukee toimintaa organisoivia tahoja koordinoi Espoon keikka-vapaaehtoistoimintaa Vapaaehtoistoiminnan muotoja, erilaisia tapahtumia ja tempauksia sekä esimerkiksi tiedotusta ja näkyvyyttä kehittääkseen Santra-hanke on vuosien varrella kutsunut koolle erilaisia verkoston jäsentahoista koostuvia työryhmiä. Ryhmät ovat kokoontuneet muun muassa ideoimaan vanhusten tai vammaisten parissa tehtävää vapaaehtoistoimintaa (myöhemmin Keikka-apu (luku 9) ja kehitysvammaisten kaveritoiminnan tukiryhmä), nettisivujen kehittämistä, vapaaehtoistoiminnan teemavuotta, kiitosjuhlia, Operaatio villasukkaa, valokuvanäyttelyä, mainoskampanjaa, tukihenkilökoulutuksia ja niin edelleen. Kaikessa kehittämisessä on ollut olennaista, että

10 verkoston jäsentahot ovat voineet osallistua ja antaa sekä mielipiteensä ja näkemyksensä että tukensa toiminnan kehittämiseen. Vuonna 2011 Espooseen muodostettiin eri toimijoiden yhteinen Kehitysvammaisten kaveritoiminnan tukiryhmä. Tukiryhmässä on mukana useita Espoon Vapaaehtoisverkoston jäsentahoja ja ryhmän tavoitteena on kehittää Espooseen toimiva kehitysvammaisten vapaaehtoisen kaveritoiminnan yhteistyömuoto. Ryhmän moottorina on toiminut Kehitysvammaisten palvelusäätiön Aktiiviseen asumiseen -hankkeen vetäjä, joka hankkeen loputtua 2012 siirtyi säätiön uuteen Kipinöitä! -hankkeeseen ja jatkoi tukiryhmän koordinointia. Santra-hanke on ollut alusta asti aktiivisena osapuolena ryhmän toiminnan kehittämisessä. Verkoston toimijat ovat olleet kiinnostuneita yhteistyön mahdollisuuksista ja osallistuneet siihen aktiivisesti kukin omien tarpeidensa mukaan. Erityisen selväksi on hankkeen aikana tullut, että verkostoyhteistyön ylläpitäminen vaatii tahon, joka koolle kutsuu ja koordinoi toimintaa. Ilman tätä fasilitointia yhteistyö jää hyvin nopeasti hyväksi ideaksi jäsenyhteisöjen omien arkikiireiden jalkoihin. 7. Hankkeen harjoittama yhteistyö Santra-hanke on tehnyt laajamittaista ja monipuolista yhteistyötä lukuisten eri tahojen ja toimijoiden kanssa koko viisivuotisen hankkeen ajan. Espoon Vapaaehtoisverkoston jäsentahojen lisäksi yhteistyötä on tehty monien eri tahojen kanssa verkoston ulkopuolella. Hankkeen tavoitteena on alusta asti ollut jakaa keräämäänsä tietotaitoa sekä hyödyntää muiden jo olemassa olevaa tietoa ja kokemuksia vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä, koordinoimisesta ja verkostoyhteistyöstä. 7.1. Yhteistyökumppanit valtakunnallisesti Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet muut Suomessa vapaaehtoistoimintaa koordinoivat tahot ja kehittämishankkeet. Näitä ovat olleet esimerkiksi Oulun Vares-hanke, HelsinkiMissio, Tampereella toimiva Kehitysvammaisten tukiliiton Best Buddies toiminta, Kierrätyskeskuksen Vety-hanke, Kansalaisareena, pääkaupunkiseudun VALIKKO-ryhmä (useista tahoista koostuva vapaaehtoistoimintaa koordinoivien vertaisryhmä), Helsingin kaupungin vapaaehtoistoiminnan koordinaattorit, Jyväskylän Vapari, Vantaan kaupungin vammaispalvelut ja Rovaniemen Neuvokas. Yhteistyötä on tehty osan kanssa pitkäjänteisesti ja osan kanssa kertaluontoisemmin. Yhteistyön muotoja ovat olleet muun muassa valtakunnallisten tapahtumien ja seminaarien järjestäminen, vapaaehtoistoiminnan valtakunnallisen verkostoyhteistyön kehittäminen (vetäjinä Kansalaisareena ja VALIKKOverkosto), monenlainen tiedottaminen sekä päättäjätason vaikuttaminen. Espoon Vapaaehtoisverkosto toimi yhtenä allekirjoittajatahona Kierrätyskeskuksen Vetyhankkeen laatimassa vetoomuksessa Työ- ja elinkeinoministeriölle. Vetoomus koski

11 työttömän oikeutta osallistua vapaaehtoistoimintaan. Vetoomuksen sekä Vety-hankkeen harjoittaman perusteellisen lobbauksen vaikutuksesta TEM antoi TE-toimistoille uudet ohjeet vapaaehtoistoimintaan osallistumiseen suhtautumisesta ja lain tulkitsemisesta. Työn alla ovat olleet myös vapaaehtoistoiminnan ja talkootyön verotusta koskevat kysymykset. Oulun Vares-hankkeen kanssa yhteistyö on ollut arvokasta ja tiivistä vertaisyhteistyötä. Hankkeet alkoivat ja päättyivät lähes samanaikaisesti ja myös toimintasuunnitelmissa oli paljon yhteneväisyyksiä. Hankkeen työntekijät ovat toimineet toisillensa vertaistukena sekä benchmarkanneet toistensa hyviä toimintatapoja. Santra-hanke on saanut Vares-hankkeelta vinkkejä muun muassa koulutuskalenterin kehittämiseen, vapaaehtoisten kouluttamiseen ja tiedottamiseen liittyen. HelsinkiMission kanssa yhteistyötä tehtiin Keikka-aputoiminnan kehittämisessä. Keikkaaputoiminnan malli ja tuki toiminnan käynnistämiseen Espoossa saatiin HelsinkiMission Senior Trainer hankkeelta. (Lisää yhteistyöstä kohdassa Keikka-apu, luku 9). Vantaan kaupungin vammaispalveluiden kanssa yhteistyö aloitettiin vuonna 2012. Aktiiviseen asumiseen- ja myöhemmin Kipinöitä! -hanke sekä Santra-hanke alkoivat yhdessä järjestää yhteisiä tapaamisia Vantaan kaupungin vammaispalveluiden kanssa tavoitteenaan välittää tietoa paikkakuntien välillä sekä miettiä yhteistyömuotoja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi. Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä perustettiin vuonna 2011. Santra-hanke on tehnyt ryhmän kanssa yhteistyötä muun muassa ensimmäisen vapaaehtoistoiminnan kansalaisinfon suunnittelun merkeissä vuonna 2011. Lisäksi hanke on osallistunut muihin tukiryhmän järjestämiin infotilaisuuksiin sekä tehnyt muuta vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen liittyvää yhteistyötä tukiryhmän vetäjän, espoolaisen kansanedustajan Sanna Lauslahden kanssa. 7.2. Oppilaitosyhteistyö Oppilaistosyhteistyötä on tehty erityisesti Espoon Laurea ammattikorkeakoulun kanssa. Laureasta on saatu hankkeelle useita työharjoittelijoita ja opinnäytetyöntekijöitä ja lisäksi Laurea on kehitellyt vapaaehtoistoimintaan liittyviä opintosuorituksia. Santra on myös esitellyt sosionomi- ja sairaanhoitajaopiskelijoille vapaaehtoistoimintaa ja sen eri muotoja erilaisissa tilaisuuksissa. Nottinghamilainen (Iso-Britannia) Bilborough College järjestää oppilasryhmävaihtoja Helsingin IB-lukion kanssa. Vierailujensa aikana ryhmät toivoivat voivansa osallistua suomalaiseen vapaaehtoistoimintaan. Vuosina 2011 ja 2012 ryhmien opettaja oli yhteydessä asian tiimoilta Espoon Vapaaehtoisverkostoon ja Verkosto järjesti ryhmille molempina vuosina päivän mittaisen ohjelman vapaaehtoistoiminnan parissa.

12 Vuonna 2012 Espoon Vapaaehtoisverkosto sai yhteydenoton Espoon kansainvälisestä lukiosta. Koulu halusi löytää vapaaehtoistoimintaa, johon oppilaat voisivat osallistua osana opintojaan. Santra kävi keskusteluja koulun opettajan kanssa heidän toiveistaan ja yhdisti koulun Kehitysvammaisten palvelusäätiön Kipinöitä! hankkeen kanssa. He ideoivat yhdessä tapahtuman koulun oppilaille ja kehitysvammaisille. Lisäksi hankkeessa on ollut työharjoittelijoita muun muassa Oulun Yliopistosta, Keskuspuiston ammattiopistosta sekä Pekka Halosen akatemiasta. 7.3. Espoon julkinen sektori Espoon kaupungin eri yksikköjen sekä Espoon seurakuntayhtymän kanssa on tehty aktiivista ja tauotonta yhteistyötä usealla hankkeen toimintasaralla. Espoon kaupungin kanssa yhteistyötä on tehty etupäässä vanhusten palveluiden sekä vammaispalveluiden kanssa, ja erilaisia yhteistyökuvioita on ollut myös maahanmuuttajapalveluiden, nuorisotoimen sekä kulttuuri- ja sivistystoimen (kirjastot ja työväenopisto) kanssa. Espoon seurakuntayhtymän kanssa yhteistyötä on tehty niin hallinnollisella tasolla kuin paikallisseurakuntien kanssa käytännön vapaaehtoistoimintaa sekä verkostoyhteistyötä kehittäen. Sekä Espoon seurakuntayhtymä että Espoon kaupungin sosiaali- ja perhepalvelut sekä vanhusten palvelut ovat rahoittaneet Santra-hanketta koko hankeajan. 7.4. Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n muut kehittämishankkeet Santra-hanke on tehnyt jatkuvasti tiivistä yhteistyötä useimpien EJY ry:n kehittämishankkeiden sekä perusorganisaation kanssa. Yhteistyö on liittynyt erilaisten tapahtumien järjestämiseen, yhteisten toimintamallien kehittämiseen sekä niihin toimintoihin, joilla muiden hankkeiden toiminta on linkittynyt vapaaehtoistoimintaan tai sen kehittämiseen. 7.5. Yritysyhteistyö Yritysyhteistyötä on hankevuosien aikana tehty muutamien yritysten kanssa. Yritykset ovat joko tukeneet hanketta yhteiskuntavastuullisella toiminnallaan tai halunneet kehittää omaa vapaaehtoistoimintaansa. Espoon Vapaaehtoisverkosto sai vuonna 2008 ja 2009 maksutonta mainostilaa Eniron puhelinluettelosta, kaupunki-infosta sekä nettisivuilta. Eniron työntekijät osallistuivat myös

13 Santra-hankkeen koordinoimaan Liikuta Minua -päivän tapahtumaan Puolarmetsän sairaalassa ulkoiluttamalla pyörätuolipotilaita. Viestintätoimisto Remes & Packart toteutti Santra-hankkeelle yhteiskuntavastuullisena tekona Espoon Vapaaehtoisverkoston logon. HP:n henkilökuntaa Santra-hanke kävi kouluttamassa vapaaehtoistoiminnan perusteista. Lisäksi Santra-hanke on konsultoinut muutamia yrityksiä heidän pohtiessa erilaisia vapaaehtoistoimintaan osallistumisen mahdollisuuksia. Muutama hoivayritys myös koordinoi vapaaehtoistoimintaa ja on liittynyt verkoston jäsentahoksi. Haasteena toimivassa yritysyhteistyössä, erityisesti yritysten kiinnostuessa vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta on, että usein yritysten henkilöstöllä on enemmän intoa ja hyvää tahtoa kuin loppujen lopuksi aikaa saattaa suunnitelmat loppuun ja käytäntöön. Haasteena on myös löytää paikkoja yritysten suosimille kertaluontoisille tempauksille. Harvalla yhdistyksellä tai esimerkiksi palvelukodilla on tilaisuus vastaanottaa kerralla useita kymmeniä, tai jopa satoja, vapaaehtoisia ja koordinoida päivää niin mukavalta kuin tempaus kuulostaisikin. Silti hankkeen aikana on ollut ilo huomata, että yritysten kiinnostus kannustaa työntekijöitään osallistumaan vapaaehtoistoimintaan työajan puitteissa on kasvanut. Jotkut yritykset mahdollistavat työntekijänsä osallistumisen työntekijän itsensä valitsemana aikana siten, että hänellä on valittavissa tietty tuntimäärä kuukauden tai vuoden aikana, jonka hän voi käyttää vapaaehtoistoimintaan osallistumiseen työaikana. Toimintamalli on mielenkiintoinen ja tulevaisuuden haaveena Santralla ja Espoon Vapaaehtoisverkostolla onkin löytää enemmän resursseja tämän muotoisen yritysten yhteiskuntavastuun kehittämiseen. 8. Vapaaehtoisverkosto.fi Hankkeen käynnistyessä tietoa vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista löytyi hyvin hajanaisesti, lähinnä googlaamalla tai puhelinrumballa eri järjestöihin. Tieto avoimista tehtävistä oli toimijoiden itsensä tiedossa, mahdollisesti heidän omilla nettisivuillaan, josta yleisesti vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneen oli sitä lähes varsin vaivalloista löytää. Ensimmäisen hankevuoden aikana espoolaisille rakennettiin internetsivut, jotka tuovat vapaaehtoistoiminnan kootusti näkyville niin, että vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunut löytää helposti sopivia tehtäviä. Sivuston rakentaminen aloitettiin keväällä 2008. Verkoston sivut julkaistiin 3.12. järjestetyssä verkostotapaamisessa. Seuraava tilasto näyttää sivuston kävijämäärien kasvun vuosittaisella tasolla. Kasvavista kävijämääristä voi päätellä, että sivusto koetaan hyödylliseksi ja toimivaksi.

14 8.1. Avoimet tehtävät Vuonna 2012 Espoon Vapaaehtoisverkoston nettisivuilta löytyi satoja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia. Avoimien tehtävien lisäksi sivustolta löytyivät myös mm. koulutukset ja kurssit. Kunkin avoimen tehtävän yhteyteen on ollut lisättynä tehtävän ilmoittaneen jäsentahon yhteystiedot sekä sähköinen ilmoittautumislomake, joka täytettynä välittyy suoraan tehtävän ilmoittaneen henkilön/jäsentahon sähköpostiin. Suuri haaste on ollut saada monimuotoinen vapaaehtoistoiminta taipumaan lomakkeisiin ja koko sivuston rakenteeseen. Siinä apuna on ollut aktiivinen käyttäjien kuunteleminen, yhdessä kehittäminen ja muun verkostotyön tuoma näkemys vapaaehtoistoiminnasta. Vapaaehtoistehtäviin on lähetetty hankkeen aikana 533 ilmoittautumislomaketta. Lähetettyjen lomakkeiden määrä on kasvanut joka vuosi. Verrattuna hankkeen lähtötilanteeseen nykyisin myös toimijat, jotka ovat espoolaisille tuntemattomampia, voivat helpommin löytää vapaaehtoisia. Vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunut löytää sivustolta toiminta-alueen mukaan itseään kiinnostavia tehtävävaihtoehtoja, eikä hänen tarvitse etukäteen olla selvillä, mitkä tahot vapaaehtoistoimintaa organisoivat.

15 8.2. Tilastointi Aluksi tehtävästä kiinnostuneen ilmoittautumislomake välittyi vain suoraan tehtävästä vastaavalle henkilölle jäsenyhteisöön, hankkeessa saatiin vain tieto, että tehtävään on ilmoittauduttu. Vuodesta 2010 ilmoittautumislomakkeiden kopiot alkoivat tulla myös hankkeelle, josta lähtien on voitu analysoida, ketkä ilmoittautuvat vapaaehtoistoimintaan ja mihin tehtäviin. Eniten kiinnostusta on ollut nuorilla aikuisilla naisilla kohdistuen ikäihmisten parissa tehtävään vapaaehtoistoimintaan. Sivuston tilastoinnista on ollut hyötyä myös vapaaehtoistoiminnan puolesta puhumisessa, kun hankkeeseen on saatu ajantasainen ja melko kattava kuva vapaaehtoistoiminnan tilanteesta Espoossa. Nettisivuston kävijämäärät ja muut numeraaliset faktat ovat tuoneet vakuuttavuutta keskusteluissa kaupungin ja seurakunnan päättäjien kanssa. Sivuston ansiosta myös näkyvyyden lisääminen vapaaehtoistoiminnalle on ollut helpompaa. On voitu markkinoida yhtä sivustoa, josta tieto löytyy kootusti. 8.3. Koordinaattoreiden työkalupakki Yllättävä tulos, jota sivustoa rakennettaessa ei osattu suunnitella, on vapaaehtoistoiminnan työkalupakin laaja suosio. Useat koordinaattorit ympäri Suomen ovat saaneet arvokkaita vinkkejä toiminnan käytännön järjestämisestä työkalupakin avulla. Työkalupakin mallit koottiin valtakunnallisesti sähköpostilla keväällä 2010, kun hankkeessa oli huomattu, että eri toimijoilla ympäri maan on tarve hyvin samankaltaisille materiaaleille: koulutusaineistolle, lomakkeille, ohjeille ynnä muille malleille. Ennen työkalupakkia olemassa olevia materiaaleja vaihdeltiin satunnaisesti toimijoiden kesken, mutta piti tietää, keneltä mallia kysyy. Työkalupakki on linkitetty myös Kansalaisareenan sivuille, jota kautta sitä käytetään aktiivisesti ympäri Suomea avuksi vapaaehtoistoiminnan koordinoimiseen. 8.4. Sivuston rakentamisen haasteet Sivuston suurimpia haasteita on ollut käyttäjälähtöisyyden toteuttaminen. Sekä koordinaattoreiden että vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden tietotekniset taidot ovat hyvin kirjavat. Sivustoa rakentaessa ja kehittäessä on otettu huomioon heikoimmillakin taidoilla sivustoa käyttävät. Toinen haaste on ollut tietotaidon puute sivustoa rakentaessa. Valmiita malleja vapaaehtoistoimintaa koordinoivista sivustoista Suomessa ei ollut vielä vuonna 2008, kun Espoon Vapaaehtoisverkoston sivua alettiin kehittää. Tarpeita ja unelmia sivuston kehittyessä syntyi paljon (muun muassa vapaaehtoisten rekisteröintimahdollisuus, tehtyjen vapaaehtoistuntien tilastointi, vapaaehtoisen välittäminen yhteisöltä toiselle ja niin edelleen), mutta joidenkin ideoiden tekninen toteutus on kaatunut budjettikysymyksiin tai tietotaidon puutteeseen.

16 8.5. Tulevaisuuden haaveet Alkuperäiset haaveet tilastointityökaluista ja vapaaehtoisen välittämisprosessin helpottamisesta ovat yhä ajankohtaisia. Vapaaehtoistoiminnan sivustojen määrä on kasvanut viiden vuoden aikana (Toimintasuomi, Suurella Sydämellä, Toimeksi.fi.). Sivustojen välinen yhteistyön rakentuminen tulee olemaan tärkeää, jotta kiinnostuneen on helppo tulevaisuudessakin löytää mielekkäitä tehtäviä. Yhteistyötä on jo aloitettukin: Espoon Vapaaehtoisverkosto ja Oulun vapaaehtoistoiminnan resurssikeskus ovat mukana rakentamassa toimeksi.fi sivuston vapaaehtoistoiminnan osuutta. Hedelmällistä vuoropuhelua on käyty myös Suurella Sydämellä- sivuston ylläpitäjien sekä Toimintasuomen kanssa. Yhteistyöllä haetaan muun muassa kustannustehokkuutta yhteisellä suunnittelulla ja tekniikalla. Vapaaehtoistoiminta on kuitenkin aina paikallista ja tämä näkyy yhteistyön koordinoinnissa olennaisena tekijänä. 9. Keikka-apu Santra-hankkeen uutena toimintamuotona aloitettiin alkukeväästä 2011 nk. Keikka-apu, joka on ikään kuin kevennetty versio SPR:n perinteisestä ystävätoiminnasta ja seurakuntien lähimmäispalvelu-toiminnasta. Keikka-apu tarjoaa vapaaehtoisvoimin kotona asuville yli 65- vuotiaille kertaluontoista tukea arjessa selviämiseksi. Tehtäväkirjo on laaja: keikka-auttaja voi esimerkiksi lähteä asiakkaan kanssa kauppaan, lääkäriin, kahville, kirjastoon tai ulkoilemaan. Tai vaikka avustaa tietokoneen tai kännykän käytössä, virittää digiboksin, auttaa lomakkeiden täytössä, vaihtaa lampun tai tehdä pienimuotoisia nikkarointitöitä. Siivoustöitä vapaaehtoiset eivät kuitenkaan tee. Periaatteena on myös, että toimitaan yhdessä: keikka-auttaja ei tee asioita ikäihmisen puolesta, vaan hänen kanssaan. Nykypäivän ihmisten kiireinen elämänrytmi aiheuttaa sen, että he eivät halua tai pysty sitoutumaan säännölliseen vapaaehtoistoimintaan. Uusia vapaaehtoisia on vaikea löytää esimerkiksi perinteisiin ystävätoimintoihin. Auttamisen halu ei kuitenkaan tutkimusten mukaan ole laantunut. Keikka-auttaja ei sitoudu tekemään tiettyä määrää keikkoja. Hän valitsee itselleen sopivaan ajankohtaan käyvän ja mielekkään tehtävän. Täten keikkavapaaehtoisuus ei vaadi niin paljon sitoutumista kuin perinteiset vapaaehtoistoiminnan muodot, ja onkin houkuttanut runsaasti aktiivisia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. 9.1. Keikka-avun tausta ja pilottivuosi Malli toimintaan saatiin HelsinkiMissiolta, jossa vastaavaa toimintaa on organisoitu jo vuodesta 2009. Koska heidän koulutuksiinsa osallistui myös espoolaisia, syntyi ajatus Keikkaaputoiminnan aloittamisesta myös Espoossa. Keikka-apua on alusta lähtien suunniteltu, kehitetty ja organisoitu yhteistyöverkostossa, johon kuuluu espoolaisten seurakuntien, Espoon kaupungin ja järjestöjen (HelsinkiMissio, SPR, Esbo svenska pensionärer) edustajia. Edellä lueteltujen tahojen edustajat kuuluvat suunnittelutyöryhmään, joka kokoontuu

17 vähintään neljästi vuodessa. Keikka-apu tekee tiivistä yhteistyötä myös Espoon kaupungin kotihoidon kanssa, joka ohjaa asiakkaitaan Keikka-avun piiriin. Syksyllä 2012 toimintaa laajennettiin siten, että myös Espoon seurakuntien diakoniatyöntekijät voivat välittää tietoa Keikka-avusta asiakkailleen. Keikka-avun pilotti toteutettiin vuonna 2011 Suur-Leppävaaran ja Espoon keskuksen alueilla. Pilotti sujui kaiken kaikkiaan ennakko-odotuksia paremmin. Keikka-auttajakoulutuksia järjestettiin vuoden aikana kaksi, ja niihin osallistui yhteensä 55 henkeä, joista toimintaan lähti haastattelujen jälkeen mukaan 40. Keikkapyyntöjä tuli yli 100, joista lopulta toteutui n. 80. Kiinnostus toimintaa kohtaa heräsi laajalti. Kyselyjä toiminnan laajenemista kohtaan tuli useita, niin kotihoidolta kuin avuntarvitsijoiltakin. Ajatuksena oli, että toimintaa lähdettäisiin pilotin jälkeen laajentamaan pikkuhiljaa siten, että lopulta toiminta ulottuisi koskemaan koko Espoota. Tätä tarkoitusta varten Keikka-avun pyörittämiseen haettiin vuodelle 2012 rahoitusta Rahaautomaattiyhdistykseltä, mutta sitä ei kuitenkaan myönnetty. Tilanne keikkatoiminnan jatkosta jäikin loppuvuodesta avoimeksi. 9.2. Keikka-apu v. 2012 Koska kokemukset keikkatoiminnasta olivat hyviä, sille haettiin jatkorahoitusta Espoon seurakuntayhtymältä. Espoon seurakuntayhtymä myönsi Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:lle kesäkuussa 2012 toiminta-avustuksen nuorten ja vanhusten syrjäytymistä ennaltaehkäisevän Korsi-hankkeen määrärahasta. Keikka-avun koordinaattori aloitti työnsä 1.7.2012, ja Keikkaavun päivystyspuhelin avautui uudestaan 13.8.2012. Keikka-avun ensisijaiseksi, konkreettiseksi tavoitteeksi asetettiin se, että toiminta saataisiin vuoden loppuun mennessä vähintään samalle tasolle kuin ennen helmikuussa 2012 alkanutta taukoa. Välitettyjen kertaluontoisten avustuskäyntien (keikkojen) tavoitemäärä syksyn 2012 aikana oli 100 keikkaa. Tämä tavoite saavutettiin kirkkaasti, sillä vuoden loppuun mennessä keikkatilauksia tuli 151 kpl. Keikoista vain n. 3 % jäi toteutumatta sen takia, ettei tehtävään löytynyt sopivaa vapaaehtoista. Tavoitteeksi asetettiin myös, että syksyn aikana saataisiin koulutettua n. 40 uutta vapaaehtoista. Kahteen järjestettyyn koulutukseen osallistui lopulta yhteensä 30 henkeä, joista mukaan toimintaan lähti 25 heti alusta asti vahvasti sitoutunutta vapaaehtoista. Laajemmin toiminnan tavoitteena on ikäihmisen yksinäisyyden lievittäminen ja ennaltaehkäiseminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen. Kirsi Koivulan Keikka-apua käsittelevän ylemmän AMK-opinnäytetyön tulosten perusteella nämä tavoitteet myös täyttyvät. Kotihoidosta ja ikäihmisiltä itseltään saadun palautteen mukaan palveluun ollaan oltu erittäin tyytyväisiä. Opinnäytetyön voi lukea osoitteessa (http://publications.theseus.fi/handle/10024/48575).

18 10. Julkisuus ja tiedottaminen Santra-hanke ja Espoon Vapaaehtoisverkosto on ollut säännöllisesti esillä erilaisissa medioissa. Julkisuudelle ja näkyvyydelle vilkkain vuosi oli 2011, joka oli Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Sinä vuonna useat eri tahot koko Suomen laajuisesti toivat vapaaehtoistoimintaa esille ja media tarttuikin helpommin aiheeseen. Samana vuonna Espoon Vapaaehtoisverkosto järjesti muun muassa ulkomainoskampanjan. Teemavuoden näkyvyys näkyy selkeästi muun muassa nettisivujen kävijämäärissä sekä uusien vapaaehtoisten määrässä. Hankkeen aikana opittiin paljon tiedottamisesta. Media tarttuu selkeisiin ja kiinnostaviin aiheisiin. Pelkkä yleinen tiedottaminen tasolla vapaaehtoistoiminta on tärkeää ei riitä herättämään huomiota, vaan aihe pitää tuoda esille paketoituna mielenkiintoa herättäviin tempauksiin tai toimintamuotoihin. Tehokkaimmaksi tiedotuskanavaksi huomattiin nostot Espoon kaupungin internet-sivujen etusivulla. Tätä kautta saatiin useita haastattelupyyntöjä ilman erillistä tiedotteiden lähettämistä. Eniten kiinnostusta herättäviä aiheita ovat vuosien varrella olleet Keikka-aputoiminta (2011 2012), Operaatio Villasukka (2011), Kiitosjuhlat (2008 2012), Vuoden Vapaaehtoisteon palkitsemiset (2010 2012) sekä kiertävä valokuvanäyttely vapaaehtoistoiminnasta (2011). 10.1. Lehtijutut Vuosien varrella hankkeesta ja Espoon Vapaaehtoisverkoston toiminnasta on tehty useita kymmeniä juttuja erilaisiin lehtiin. Yksittäisinä aiheina erityisesti Keikka-apu, Operaatio Villasukka, Vapaaehtoistoiminnan kiertävä valokuvanäyttely sekä Vuoden Vapaaehtoisteon palkitseminen ovat saaneet paljon palstatilaa. Lehtiä, jotka ovat julkaisseet juttuja ovat muun muassa Helsingin Sanomat, Länsiväylä, Esse, RAY:n Pieni Hetki -lehti, Espoo-lehti, VR:n Matkaan -lehti, HelsinkiMissio -lehti, Vartti, Vasen -lehti, Leppävaara -lehti, Vanhustenhuollon uudet tuulet -lehti sekä useat muut pienemmät julkaisut. Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuonna 2012 Länsiväylällä oli vapaaehtoistoiminnan juttusarja, jossa julkaistiin neljä eri juttua espoolaisesta vapaaehtoistoiminnasta. 10.2. Radio Vuosien aikana on tehty myös muutama radiojuttu. Eniten radiotoimittajia on kiinnostanut Keikka-apu. Haastatteluja on annettu muun muassa Ylen Aikaiseen, sekä Radio Vegan ohjelmaan Godmorgon Huvudstadsregionen.

19 10.3. Esiintymiset alustukset ja esitelmät Hanke on esiintynyt myös asiantuntijaroolissa erilaisissa tapahtumissa ja seminaareissa: Joulukuussa 2010 Jyväskylän kaupungin Vapaaehtoistoiminnan keskuksen, Jyväskylän VALIKKO-ryhmän ja Versovan järjestämässä vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaarissa alustus aiheesta vapaaehtoisverkostot Toukokuussa 2010 vapaaehtoistoiminnan koordinaattorien kevätkylvö Oulussa. Hyvät käytännöt jakoon Vaihtarit Learning Cafe-menetelmää hyödyntäen. Maaliskuussa 2011 eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän järjestämässä seminaarissa Helsingissä. Alustus aiheesta Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Espoon Vapaaehtoisverkoston näkökulmasta. Toukokuussa 2011 RAY:n vapaaehtoistoiminnan seminaarissa Helsingissä. Alustus aiheesta Alueellisilla verkostorakenteilla vahvuutta vapaaehtoistoimintaan. Vuosina 2008 2012 useita vierailuja ja esitelmiä Espoon kaupungin erilaisille työryhmille (muun muassa kotihoidon työryhmät, eri yksiköiden johtoryhmät) aiheena Santra-hankkeen ja Espoon Vapaaehtoisverkoston toiminnan ja tulosten esittely sekä tietoa vapaaehtoistoiminnan merkityksestä sekä onnistuneesta koordinoinnista. Vuosina 2008 2012 vierailuja ja esitelmiä Espoon seurakuntayhtymän diakoniatyöntekijöiden sekä alueellisten seurakuntien tapaamisissa. Aiheena Santra-hankkeen ja Espoon Vapaaehtoisverkoston toiminnan ja tulosten esittely sekä opastus muun muassa nettisivujen käyttöön. Vuosina 2008 2012 osallistuttu muutamaan otteeseen EJY ry:n kevät- ja syyskokouksiin sekä hallituksen kokouksiin. Toiminnan esittelyä EJY ry:n jäsenjärjestöjen edustajille. 10.4. Mainoskampanja Vuoden 2011 alussa Santra-hanke toteutti Espoon Vapaaehtoisverkostolle ensimmäisen ulkomainoskampanjan: Tunne siitä, että olet maailman rohkein, hauskin, taitavin tai viisain, on sanoinkuvaamaton. Jollekin ihmiselle sinä voit olla tärkein. Vapaaehtoistoiminta monipuolistuu ja haluamme sinut mukaan toimintaamme kokeile kerran tai sitoudu pidemmäksi aikaa. Mukaan tuleminen on helppoa. Valitse kohde ja toimintamuoto oman kiinnostuksesi mukaan sinä riität, me välitämme. Millon viimeksi olet ollut toiselle maailman tärkein ihminen?

20 Teksti on Espoon Vapaaehtoisverkoston ulkomainoskampanjasta, paikallisbussien istuinselustatarroista. Edellisen vuoden budjetista jäi ylijäämävaroja mainoskampanjan toteuttamista varten. Kampanjaa varten koottiin verkoston jäsentahoista työryhmä, joka muun muassa kilpailutti ja äänesti kolmesta mainostoimistosta kampanjan toteuttajan. Kampanjan kriteerejä olivat muun muassa seuraavat seikat: a) kampanjasta tulee näkyä espoolaisuus positiivisella tavalla, b) ilmeen nykyaikaisuus on ensiluokkaisen tärkeä, c) koska eläkeikäiset ovat kaikkein aktiivisimpia vapaaehtoistoiminnassa, ei kampanjan suoranaisesti tarvitse kohdistua heihin, vaan sen olisi hyvä herätellä uinuvia kohderyhmiä, d) ulkoasu ei kuitenkaan saa säikäyttää ketään, e) ihmisläheisyys ja f) houkutteleva, mieleenpainuva sanallinen viesti. Kampanjapaikoiksi valittiin hinta hyöty-suhteen perusteella Espoon paikallisbussiliikenteen istuinselustatarrat, bussien takalasit sekä suurtaulu Leppävaaran keskuksen asematunnelissa. Mainoskampanjalla oli näkyvyyden kannalta selkeä vaikutus. Parhaiten vaikutusta pystyttiin arvioimaan tarkastelemalla nettisivujen kävijämääriä sekä sähköisten ilmoittautumislomakkeiden määriä. Kampanjan aikana nettisivujen kävijämäärissä oli selvä piikki: sivuston kävijämäärät yli kaksinkertaistuivat, ja ilmoittautumislomakkeita täytettiin selvästi enemmän. Kampanjalla oli pitkäaikaisia vaikutuksia: kävijämäärät sekä vapaaehtoistehtäviin ilmoittautumiset jäivät pysyvästi korkeammalle tasolle. Pienikin ulkomainoskampanja vaatii reilua budjettia, sillä mainospaikat ovat kalliita ja myös mainostoimisto ottaa suunnittelusta omat kulunsa. Siksi tämän kaltaisen kampanjan toteuttamismahdollisuudet ovat monelle toimijalle olemattomat. Mainostaminen yhden kanavan kautta koettiin usean toimijan kannalta onnistuneeksi. Myös Santra-hankkeelle kampanjan kulut olivat hankebudjettiin nähden suuret, ja ilman edellisen vuoden ylijäämävaroja sen toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista. 10.5. Ulkoasu ja slogan Ulkoasua mietittiin jo hankkeen alkuvaiheessa. Aluksi tärkeintä oli saada toiminnalle logo, esitteet sekä nettisivuille sopiva ulkoasu. Vuonna 2008 viestintätoimisto Remes & Packart tuki hanketta ja toteutti Espoon Vapaaehtoisverkostolle logon veloituksetta, yrityksen yhteiskuntavastuullisena tekona. Tunnuksessa esiintyvä slogan Sinä riität, me välitämme oli