Sakari Ahvenainen: Sotilasfilosofi Quincy Wright ja sodankäynnin 5. megavaihe Globaali informaatiosodankäynti 1

Sakari Ahvenainen: Sotilasfilosofi Quincy Wright ja sodankäynnin 5. megavaihe Globaali informaatiosodankäynti 1 1 Tämän esityksen innoittajana olivat 7.5.2008 valtakunnallisilla TIVA-päivillä Mikko Hyppösen ja Jorma Mellerin esitykset internetistä. Osoittautui että kirjoittajalla olisi esittää aiempiin tutkimuksiin liittyen Quincy Wrightin kautta laajempi muutostausta em. asioihin liittyen. Myös MpKK:n tutkimusjohtaja professori Hannu H. Kari on puhunut hyvin samansuuntaisesti internetistä ja informaatiosodankäynnistä. Aiheesta on lisäksi olemassa ainakin yksi laaja kirja: Andy Jones & Gerald L. Kovacich & Perry G. Luzwick: Global Information Warfare: How Businesses, Governments, and Others Achieve Objectives and Attain Competitive Advantages

Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ...3 JOHDANTO: MAAILMAN SUURIN TUTKIMUS SODANKÄYNNISTÄ...5 SODANKÄYNNISTÄ...6 SYSTEEMITEORIASTA...6 SYSTEEMIEN LAJIT JA ERÄITÄ SYSTEEMIEN OMINAISUUKSIA...6 EMERGENSISTÄ...7 TASOJEN SOVELLUTUKSIA...7 EVOLUTIIVISTEN JÄRJESTELMIEN OMINAISUUKSIA...9 SYSTEMATIIKKA SODANKÄYNNIN MUUTOSTEN TAKANA...10 POHJANA INFORMAATIOTEKNIIKKA JA ERIKOISTUMINEN...10 SUUREMPI ORGANISAATIOTASO...10 SYSTEEMIEN LUKUMÄÄRÄN VÄHENTYMINEN JA VAIHEIDEN KESTON LYHENEMINEN...10 MONIPUOLISEMPI TEKNIIKKA JA TEHOKKUUDEN KASVU...11 SODANKÄYNNIN EMERGENTIT TASOT...11 SODANKÄYNNIN NOPEUDEN KASVU...12 SODANKÄYNNIN KOMPLEKSISUUDEN KASVU...12 SODANKÄYNNIN INFORMAATIOSISÄLLÖN KASVU...12 YLÄTASON DOMINANSSI...13 WRIGHTIN TEORIAN ENNUSTE: POSTMODERNI SODANKÄYNTI JA SEN OMINAISUUKSIA...13 POHJANA INFORMAATIOTEKNIIKKA JA ERIKOISTUMINEN...13 SUUREMPI ORGANISAATIOTASO...14 SYSTEEMIEN LUKUMÄÄRÄN VÄHENTYMINEN JA VAIHEIDEN KESTON LYHENEMINEN...14 MONIPUOLISEMPI TEKNIIKKA JA TEHOKKUUDEN KASVU...15 SODANKÄYNNIN EMERGENTIT TASOT...16 SODANKÄYNNIN NOPEUDEN KASVU...17 SODANKÄYNNIN KOMPLEKSISUUDEN KASVU...18 SODANKÄYNNIN INFORMAATIOSISÄLLÖN KASVU...19 YLÄTASON DOMINANSSI...19 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ INFORMAATIOSODANKÄYNNIN KANNALTA...19 WRIGHTIN MALLI JA INFORMAATIOSODANKÄYNTI...19 UUDEN INFORMAATIOSODANKÄYNNIN OMINAISUUKSIA...20 MUITA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ...21 LIITE: LINKKEJÄ NETTIAINEISTOON:...24 LIITE: KESKEISIMPIÄ LÄHDETEOKSIA ARTIKKELIIN...25 LIITE: GIS JA SEN TAUSTOJA HELSINGIN SANOMISSA LOPPUVUODESTA 2008...26 Sivu 2

Tämä artikkeli perustuu pitkälti kirjoittajan esitykseen Viidensillä Sotatieteen Päivillä 22.5.2008 Taktiikan laitoksen sessiossa. Kyseinen esitys on joiltakin osin laajempi ja viitteistetty versio tästä artikkelista ja se löytyy MpKK:n kotisivuilta 2 ko. päivien kohdalta. Tässä artikkelissa uutta on painotus Wrightin mallin kolmen aiemman muutosvaiheen tarkempaan esittelyyn ja niiden antama ennuste viidennestä vaiheesta, globaalista informaatiosodankäynnistä. Tiivistelmä Artikkeli osoittaa, että globaalia informaatiosodankäyntiä ja sen ominaisuuksia voidaan ennustaa, jopa melko yksityiskohtaisesti käyttämällä evolutiivistä ja systeemistä sodankäynnin pitkän aikavälin mallia. Artikkeli perustuu amerikkalaisen lakitieteen professorin Quincy Wrightin johtamaan maailmaan suurimpaan sodankäynnistä tehtyyn tutkimusprojektiin. Sen loppuraportti julkaistiin vuonna 1942. Wrightin mallin mukaiset sodankäynnin megavaiheet ja niiden organisaatiotyypit ovat eläimellinen perhelauma ennen kieltä satoja tuhansia vuosia sitten, primitiivinen heimo kielen syntymisen jälkeen kymmeniä tuhansia vuosia sitten, historiallinen valtio kirjoitustaidon syntymisen jälkeen tuhansia vuosia sitten ja moderni kulttuurinen suuralue kirjapainotaidon syntymisen jälkeen 3 satoja vuosia sitten. Mallin kannalta tietotekniikan (vast.) muutokset ovat siis olleet keskeinen lähtökohta. Uusi tietotekniikka on mahdollistanut suuremman organisaatiokoon ja se taas paremman ja laajemman erikoistumisen ja sitä kautta mm. sodankäynnin tekniikan tehostumisen. Joka vaiheessa sodankäynnin perusselitys on myös muuttunut sodankäynnin (taustasysteemin) koon kasvaessa. Nämä muuttuneet perusselitykset ovat olleet eläimellisessä vaiheessa vaistot, primitiivisessä yhteisön sosiologia, historiallisessa politiikka (laki) ja kulttuurisessa tiede ja teknologia. 2 Tarkempi linkki löytyy artikkelin lopussa. 3 Kirjoittaja on informaatiosodankäynnin ja tieto-opin freelance-tutkija. Wrightin mallissa informaatio(-teknologia) on mallin ydintä. Sivu 3

Artikkelin pohjaksi tarkastellaan ensin sodankäynnin olemusta. Osoittautuu, että sodankäyntiin on useita näkökulmia, se on siis moninainen ilmiö. Informaatiosodankäynnin kannalta keskeinen kysymys on se, onko sodankäynti pohjimmiltaan vain väkivallan käyttöä, vain onko se vastapuolen pakottamista omaan tahtoon. Jos se on vastapuolen pakottamista omaan tahtoon, välineeksi käy väkivalta, informaatio tai mikä tahansa keino, joka toimii. Artikkelin pohjaksi tarkastellaan toiseksi yleistä systeemiteoriaa ja siitä johdettuja systeemien yleisiä ominaisuuksia. Tarkoituksena on arvioida Wrightin mallin ja systeemiteorian suhdetta. Osoittautuu, että Wrightin malli tukee systeemiteoriaa ja päinvastoin. Wrightin aikana systeemiteoria oli vasta syntymässä, joten Wrightin mallin systeemisyys on sen tieteellisyyden ja pohjan kannalta merkittävä asia. Kolmanneksi artikkelin pohjaksi tarkastellaan systeemiteorian yhtä megasovellutusta, evoluutiota. Evolutiivisien järjestelmien ominaisuuksia verrataan Wrightin mallin mukaisiin ilmiöihin. Tarkoituksena on arvioida Wrightin mallin ja evoluution suhdetta. Osoittautuu, että Wrightin malli tukee myös evoluutiota ja päinvastoin. Edellä esitettyjen taustojen jälkeen selvitetään, mitä muutoksia Wrightin mallin mukaisissa kolmessa muutosvaiheessa on aina tapahtunut. Näitä ovat artikkelin mukaan: - informaatiotekniikan muutos on sodankäynnin (taustasysteemin) muutoksen pohjana - uusien organisaatiotasojen muodostuminen aiempiin tasoihin perustuen ja uusien tasojen uusien emergenttien ominaisuuksien syntyminen - edelliseen liittyen ylimmän tason organisaatioiden määrän väheneminen - laajentuneen erikostumisen seurauksena monipuolisempi tekniikka ja sodankäynnin tehon kasvu - sodankäynnin kompleksisuuden ja informaatiosisällön kasvu ja - ylätason dominanssi alatason järjestelmiin nähden. Edellä mainittujen muutosten perusteella arvioidaan, miltä viidennen vaiheen sodankäynti näyttäisi, jos em. aiemmat muutokset olisivat yleisiä ja koskisivat myös viidettä vaihetta. Osoittautuu, että em. tavalla hahmotettu viides vaihe kuvaa meneillään olevaa maailman muutosta melko hyvin. Viides vaihe voidaan tiivistää termiin globaali informaatiosodankäynti. Seuraavanlaisia nykyajan ilmiöitä voidaan pitää Wrightin mallin mukaisina sodankäynnin ja sen taustasysteemien viidennen vaiheen ominaisuuksina: - globalisaatio ja siihen liittyvän muutoksen nopeus ja laajuus - sodankäynnin viides megavaihe, globaali informaatiosodankäynti noin vuosina 2000 2050 - ICT ja sen valtakausi noin vuosina 2000-2050 - tietokoneet, tietokoneverkot, ohjelmistot ja etenkin internet - Kiina-ilmiö globaalin erikoistumisen tuloksena - EU:n kehitys, joka ilmentää valtiota suurempia organisaatiotasoja - teknologian tehostuminen laajentuneen globaalin erikoistumisen seurauksena - sodankäynnin tehostuminen information avulla ja sodankäynnin muuttuminen henkilökohtaiseksi ja myös rauhan ajan kattavaksi Sivu 4

- ICT, globaali tieto ja kompleksisuuden hallinta hypoteeseina uuden vaiheen uusille sodankäyntiä selittäviksi asioiksi - globaalin median ja globaalien organisaatioiden vaikutusvallan kasvu osana ylätason dominanssia. Lentokone ja valon nopeuden hyväksikäyttö ovat tuoneet sodankäyntiin merkittäviä uusia asioita, jotka ovat nopeuttaneet sodankäyntiä. Erityisen merkittävä on valon nopeuden hyväksikäyttö globaalilla tasolla. Johtopäätöksissä artikkelissa esitetään mm. että: - Wrightin mallin viides vaihe liittyy monessa kohtaa informaatiosodankäyntiin - informaatiosodankäynti alkoi Neuvostoliiton kaatamiseen tähtäävällä 1980-luvun informaatio-operaatiolla ja tuli näkyväksi ensimmäisessä Persianlahden sodassa vuonna 1991 - informaatiosodankäynnillä on pahimmillaan tavanomaisesta sodankäynnistä poikkeavia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä erityisen vaarallisen - Wrightin malli antaa uudenlaista lähtökohtaa mm. aiempien sotien tutkimiseen uudenlaisesta teoriapohjasta lähtien - uuden ymmärtämistä vaikeuttaa ensin se, että aiemmat sodankäynnin tasot näkyvät edelleen, koska uusi suurempi taso muodostuu aiemmista tasoista (ja ylätason uusista emergenteistä ominaisuuksista) ja - uuden ymmärtämistä vaikeuttaa toiseksi se, että uuden tason ominaisuudet ovat uusia, emergenttejä. Johdanto: Maailman suurin tutkimus sodankäynnistä Maailman suurinta sodankäynnistä tehtyä tutkimusprojektia johti vuosina 1926 1942 Chicagon yliopiston oikeustieteen professori Quincy Wright (1890-1970). Tutkimuksen loppuraportti vuodelta 1942 on kaksiosainen ja 1552 sivuinen teos A Study of War. Lisäksi synty 66 ylemmän yliopistotutkinnon lopputyötä tai väitöskirjaa. Tässä artikkelissa esitellään Wrightin sodankäynnin mallin logiikka ja miten se ennustaa yksityiskohtaisesti sodankäynnin viidettä megavaihetta, globaalia informaatiosodankäyntiä. Artikkelin pohjaksi käsitellään sodankäynnin, evolutiivisten järjestelmien ja systeemiteorian perusilmiöitä. Artikkelissa todetaan, että kaikissa Wrightin mallin mukaisissa sodankäynnin megavaiheissa on tapahtunut kolmessa muutosvaiheessa kolme kertaa pitkälti samat asiat. Tästä saadaan hyvä pohja ennustaa viidennen vaiheen ominaisuuksia. Sitä kuvataan artikkelissa postmoderniksi vaiheeksi ja kuvaavammin globaalin informaatiosodankäynnin vaiheeksi. Kolmen muutosvaiheen yleiset ominaisuudet antavat pohjaa arvioida myös systeemi- ja evoluutioteoriaa ja niiden kautta myös Wrightin mallin yleisiä perusteita ja paikkansapitävyyttä kahden tieteen keskeisen teorian perusteella. Osoittautuu, että Wrightin malli, systeemiteoria ja evoluutio tukevat ja vahvistavat toisiaan. Sivu 5

Sodankäynnistä Quincy Wright näkee sodankäynnin (a) vitsauksena, (b) virheenä, (c) rikoksena, (d) seikkailuna, (d) liiketoimena, (e) menneisyyden jäänteenä, (f) välineenä, (g) oikeudellisena tilana tai (h) olemassaolon ehtona, johon on valmistauduttava. Aivotutkija Matti Bergström näkee sodankäynnin (informaatiosodankäyntiin liittyen) informaatioprosessina, jossa viestin siirron väline on kehittymätön. Sodankäynnin alkuna voidaan pitää vaihetta, jossa naapuriklaanien ja heimojen suorittaman murhan tai muun vihamielisen teon rangaistusretki kohdistui yleisesti kyseiseen klaaniin tai heimoon yksilöön kohdistuvasta (oikeudellisesta) rangaistuksesta tuli koko yhteisöön kohdistuvaa sodankäyntiä. Organisoitujen ihmisryhmien välisenä väkivallan käyttönä sodankäyntiä on ollut ainakin satoja tuhansia vuosia. Laumojen väliset rajakahakat ovat osa mm. simpanssien käyttäytymistä. Valtioiden välisenä väkivallan käyttönä (politiikkana toisin keinoin) sodankäyntiä on ollut olemassa 5000-6000 vuotta. Nykyaikaisena, siis tuliaseisiin ja tieteeseen liittyväksi väkivallan käyttönä, sodankäyntiä on ollut olemassa noin 500 vuotta. Onko sodankäynti vihamielistä organisoitua vaikuttamista, pakottamista esim. väkivallan avulla? Voiko väkivallan korvata muu vaikuttamiskeino, esim. informaatio? Systeemiteoriasta Systeemien lajit ja eräitä systeemien ominaisuuksia Systeemejä on kolmenlaisia: Suljettu systeemi, johon ympäristö ei vaikuta. Avoin systeemi, joka vaihtaa energiaa, ainetta ja tietoa ympäristönsä kanssa ja kompleksinen systeemi, jossa muodostuu ylätasolle uusia emergenttejä ominaisuuksia. Avoin systeemi on erikoistuneista osista muodostuva kokonaisuus, jossa osat ovat yhteydessä toisiinsa ja tämä kokonaisuus yhteydessä ympäristöönsä. Systeemin kokonaisuudella ja sen osilla on kaksi perussuhdetta: kontrolli ja emergenssi. Systeemin kokonaisuudella on kontrolli osiinsa ja vain tämän kontrollin avulla kokonaisuudesta tulee synergistinen, rinnakkaisvaikutusta omaava. Toisaalta kokonaisuus muodostuu osista emergenssin kautta. Systeemin kokonaisuus edellyttää rajoja. Jotta systeemi voisi toimia erillisenä, sillä on oltava rajat. Esimerkkejä rajoista ovat solukalvo, iho, valtion rajat, aita, seinät ja kotelo. Avointa systeemiä ei voi ymmärtää ilman sen ympäristöä. Tämä tarkoittaa siis esimerkiksi, että sodankäyntiä ei voi ymmärtää ilman sen ympäristön (yhteiskunta) ymmärtämistä. Sivu 6

Systeemin koon kasvu vaatii yleensä jossain vaiheessa uutta kommunikaatiomenetelmää. Yleisesti kommunikaatiota tarvitaan systeemin erikoistuneiden osien väliseen yhteistyöhön ja sen edellyttämään tiedonvaihtoon kokonaisuuden muodostamiseksi. Esimerkkejä kommunikaatiojärjestelmistä ovat ihmisen aivot ja hermosto sekä esim. hormonit. Tämä tarkoittaa siis esimerkiksi, että sodankäynnin koon kasvu vaatii yleensä jossain vaiheessa uutta kommunikaatiomenetelmää. Tämä on, kuten edellä on jo todettu, Wrightin mallin ydintä. Emergensistä Aivan oleellinen termi systeemien ymmärtämiseen on emergenssi, itseorganisoituminen. Emergenssi luo tietyn lukumäärä- ja kompleksisuus-intensiivisyyden jälkeen uuden ylätason elementin, uuden hahmon, jolla on tietty säilyvyys. Periaatteessa uudelle tasolle muodostuu vain uusi järjestys, esim. tasapainon tai energiaminimin avulla, eikä mitään aineellista uutta ei tule systeemiin mukaan. Systeemi on siis em. emergenssin ja sen tuoman uuden ominaisuuden (ominaisuuksien) takia suurempi kuin osiensa summa. Uudella emergentillä tasolla on omat ominaisuutensa, joita ei ole systeemin osilla. Esim. elämä on kompleksisten kemiallisten reaktioiden emergentti taso ja tietoisuus aivojen noin 100 miljardin neuronin ja niiden ylätasojen emergentti ylin taso. Kuitenkaan yksittäinen biologinen reaktio ei elä eikä hermosolulla ole tietoisuutta. Tasojen sovellutuksia Uuden tason uusien emergenttien ominaisuuksien takia uutta tasoa voidaan käsitellä karkeistuksena 4 ja siis vain tätä tasoa koskevilla luonnon laeilla. Tällä tavalla muodostuvat kvanttimekaniikka, hiukkasfysiikka, atomifysiikka, kemia ( molekyylifysiikka ), biologia ( kompleksinen kemia ), psykologia, sosiologia, valtiooppi, politiikka jne. Myös sodankäynnissä toimii vastaava logiikka. Tässä mielessä sodankäynnin (kasvavia) tasoja ovat: 1. taistelutekniikka (aseen (miekka, panssarivaunu) käyttötaito, yksilö tai ryhmä) (= kaksintaistelun voittaminen) 2. taktiikka (erikoistuneista aseista (miekka, kilpi, jousi) koostuneiden pienten kokonaisuuksien käyttötaito) (= taistelu voittaminen) 3. operaatiotaito (erikoistuneista taktisista yksiköistä (jalkaväki, ratsuväki, tykistö) koostuneiden kokonaisuuksien käyttötaito) (= operaation voittaminen) ja 4. strategia (erikoistuneista operaatioista 5 koostuvan sotavoiman kokonaiskäyttötaito) (= sodan voittaminen). 4 Ei tarvitse kuvata osien muodostamaa kompleksista kokonaisuutta osien kautta, vaan uuden tason uusien ominaisuuksien kautta. Nämä uudet ominaisuudet johtuvat lopulta aina osista ja niiden vuorovaikutuksesta, joten kuvaus on aina likiarvo. Uuden tason uusien ominaisuuksien ymmärtäminen on siis (rajallinen) oikotie, mahdollisuus kompleksisuuden hallintaan. Termiä käyttää mm. fyysikko Kari Enqvist. 5 Suomi II MS:ssa, esim. hyökkäys Kannakselle ja hyökkäys Ääniselle Sivu 7

Tekniikassa vastaavat tasot ovat työkalut, koneet, järjestelmät ja järjestelmien järjestelmät. Tiedossa vastaavat tasot ovat: 1. data, systeemin havaitsema pienin ero, esim. bitti, ATGC-pari, kirjain, äänne 2. informaatio, useasta datasta koostuva informaatio esim. tavu, kodoni, sana kirjoitettuna, sana lausuttuna 3. tietämys, informaation tulkinta systeemissä, esim. 8 bitin tavu tulkittuna 8-bittisessä tietokoneessa konekielisenä käskynä, kodoni tulkittuna solussa yhdeksi 20 aminohaposta tai kirjoitetun tai lausutun sanan merkitys lukijalle tai kuulijalle 4. ymmärrys, usean informaatio-osan tulkinta systeemissä uudeksi kokonaisuudeksi, esim. 100 200 aminohappoa (geeni) valkuaisaineeksi, konekielisten tavujen sarja aliohjelmaksi tai ja sanojen sarja kirjoitetuksi tai lausutuksi lauseeksi, ajatukseksi. 5. Yleensä tasoja on vielä tämänkin jälkeen esim. genomi, ohjelma, kirja, kirjasto jne. Koska olemassaolon rakenteet ovat systeemejä, on oletettavissa, että em. tasorakenne näkyy monessa muussakin ilmiössä kuin edellä mainituissa esimerkeissä. Em. liittyy evoluutioon ja ajan kulkuun. Järjestelmien järjestelmiä ei voi rakentaa ennen kuin on järjestelmiä, järjestelmiä ei voi rakentaa ennen kuin on koneita jne. Vastaavasti strategiaa - monista operaatioista muodostuvaa kokonaisuutta koko sodan voittamiseksi - ei voi muodostua ennen kuin on operaatiota. Seuraus em. tasoista ja emergenssistä on, että jos sodankäynnin koko muuttuu, sen luonne muuttuu. Toinen seuraus tasoista on se, että jos edellinen taso on osa uutta sodankäynnin tasoa, (a) mitään vanhaa ei katoa ja (b) sodankäynnin kompleksisuus sekä (c) tietosisältö kasvavat. Systeemiteorialla ylätason käsitteenä on useita sovellutuksia. Informaatiosodankäyntiin liittyvä tärkeä sovellutus on kybernetiikka, oppi inhimillisistä (solu, eliö, ihminen, yritys, valtio, ihmiskunta) ja konemaisista (tietokone, automaatti) tietoa käsittelevistä systeemeistä. Kyberneettinen systeemi tarvitsee input-tietoa ympäristöstään ja omasta tilastaan, jota se käsittelee systeemi rakenteen 6 perusteella. Tuntemalla systeemin rakenne sekä toimittamalla sinne tiettyä tietoa, systeemi saadaan periaatteessa tekemään tietty (haluttu) toimenpide. Venäläiset puhuvat tähän liittyen refleksiivisestä kontrollista. Tämän kyberneettisen tietojärjestelmän perusominaisuuden sovellutuksia ovat mm. informaatiosodankäynti, media, mainos, geenimanipulointi ja psykologinen sodankäynti. 6 Systeemin rakenne ihmisellä käsittää aineellisen struktuurin tiedon käsittelyyn, eli neuronit aivoissa, tiedollisen rakenteen ( ohjelmat ) aivoissa sekä ihmiseen aiemmin tallennetun tiedon (geneettinen ja muu muisti). Systeemin rakenne tietokoneella käsittää aineellisen struktuurin tiedon käsittelyyn, eli transistorit mikroprosessorissa, tiedollisen rakenteen (ohjelmat) sekä tietokoneeseen aiemmin tallennetun tiedon (muisti). OODA-loopin keksijä John Boyd käsittää em. systeemin rakenteena silmukkansa osaa Orientation. Koko silmukka on Observation Orientation Decision Action. Sivu 8

Evolutiivisten järjestelmien ominaisuuksia Evoluutio voidaan nähdä yhtenä megasysteeminä, jossa systeemi on laji ja sen ympäristönä maapallo ja sen muut eliölajit. Evoluutiossa tarkastellaan siis systeemiteorian kannalta, miten laji vaikuttaa ympäristöön ja ympäristö lajiin. Molemmat muokkaavat toisiaan. Evolutiivisten järjestelmien ominaisuuksina voidaan nähdä mm.: (1) systeemien koon kasvaminen ja uusien emergenttien 7 tasojen mahdollisuus, ei välttämättömyys. Tämä tarkoittaa olemassaolon systeemien hierarkkista rakennetta. (2) erikoistuminen ja sen mukanaan tuoma tehokkuus (Vrt. Adam Smith) (3) tiedon välityksen muuttuminen ja uuden tietosysteemin edellytys uusille tasoille. Systeemiteorian mukaan tietyllä systeemirakenteella on aina mahdollisuus vain tiettyyn systeemin maksimikokoon (4) kehittyminen aiemmista systeemeistä. Tämä tarkoittaa aikaa ja ajan suuntaa. (Vrt. Big Bang) (5) uuden systeemin lisääntyminen vain uuden suuremman 8 systeemin sisällä (integraation merkitys). Esim. ihmisen lisääntyminen vaatii koko ihmisen (kahden) olemassaoloa, vaikka ihmisen kehitys alkaa yhdestä hedelmöittyneestä solusta ja vaikka yksisoluiset voivat lisääntyä yksisoluisina (6) variaatiot ja valinta ympäristön kautta (diversiteetti) (Charles Darwin). Systeemiteorian mukaan ympäristö on aina välttämätön osa avointa systeemiä (7) reagointivaihtoehtojen kehittyminen reflekseistä 9 muistin ja hermoston kautta aivoihin ja teknisiin järjestelmiin. Tämä tarkoittaa tiedon käsittelyjärjestelmien kehittymistä ja kybernetiikkaa 10 (8) kyky hahmojen luontiin ja tunnistukseen. Tämä tarkoittaa systeemitasoja ja tiedon käsittelyä, evoluutiota, elämää, immuunijärjestelmää, aivoja ja tietokonetta (9) muuttumiskykyinen pysyvyys. Muuttumiskyvytön pysyvyys ei pysty sopeutumaan. Muuttumiskykyinen pysymättömyys ei pysty hyödyntämään ympäristön edellyttämää ja syntynyttä muutosta. Tämä on kompleksisuustutkija Stuart Kauffmanin termein järjestystä kaaoksen reunalla. Vrt. esim. tasapaino, energiaminimi, homeostaasi, autopoiesis 11. 7 Emergentti = Systeemistä tai kokonaisuudesta nouseva uusi taso tai ominaisuus (hahmo), jota ei ole kokonaisuuden osissa. Vrt. Systeemi on suurempi kuin osiensa summa. 8 Tästä yksi seuraus on, että täysin eristettynä Suomen viiden miljoonan väestö ei pysty ylläpitämään nykyistä elintasoa ja nykyisiä järjestelmiä. Pidemmällä aikavälillä seuraisi taantuminen jonnekin 1800-luvulle ennen teollistumista? 9 Refleksi on yksi ja sama vaste yhteen ja samaan ärsykkeeseen. 10 Kybernetiikka = oppi inhimillisistä (solu, eliö, ihminen, yritys, valtio, ihmiskunta) ja konemaisista (tietokone, automaatti) tietoa käsittelevistä systeemeistä. 11 Autopoiesis = Itse itsensä uudelleen luova(, siis elävä) systeemi Sivu 9

Systematiikka sodankäynnin muutosten 12 takana Pohjana informaatiotekniikka ja erikoistuminen Wrightin teorian jokaisessa muutosvaiheessa on aina, eli kolme kertaa tapahtunut seuraavaa: Siirtyminen seuraavalle tasolle tapahtui informaatiotekniikan muutoksen kautta. Uusi informaatiotekniikka on systeemiteorian mukaan keskeinen edellytys uudelle suuremmalle organisaatiotasolle. Vaiheina olivat kielen syntyminen, kirjoitustaito, kirjapainotaito. Seuraava suurempi organisaatiotaso mahdollisti muiden tekijöiden kanssa uudenlaisen, tehokkaamman ja laajemman erikoistumisen. Näitä muita tekijöitä ovat olleet esim. suurriistan metsästys, maanviljely, kauppa ja teollisuus. Aluksi erikoistuminen merkitsi sodankäynnissä erikoistuneen sotilasluokan syntyä ja sitten yhä kasvavia lukumääriä puolustushaaroja ja aselajeja. Merkittävää uudessa tasossa on, että mm. biologisen evoluution mukaan henkiin jäänti alatasoille on mahdollista vain uuden suuremman organisaatiotason mukana. Suurempi organisaatiotaso Organisaatiotasot ovat kasvaneet yksilöstä ( nollaorganisaatio ) suurperheisiin, heimoihin valtioihin ja kulttuureihin. Suurempi organisaatiotaso on merkinnyt myös asumistiheyden ja kontaktien jatkuvaa kasvua: vaelteleva lauma, kylä, kaupunki, suurkaupunki. Kontaktit voivat olla tiedollisia tai fyysisiä usealla eri tasolla: yksilöt, perheet, suvut, heimot, kulttuurit, teknologia, tiede, uskonto, opetus, tavat, uskomukset, raaka-aineet, kauppa jne. Osa tätä koon kasvua on myös nykyihmisen määrän kasvun alku noin 200.000 vuoden takaa ja vain noin 10.000 hengen yhteisöstä. Koska avoin systeemi on ympäristönsä funktio, niin sodankäynti on keskeisesti oman ympäristönsä, eli yhteiskuntansa ja sen naapuriyhteiskuntien funktio. Yhteiskunta ja sodankäynti kehittyvät yhdessä (coevolution). Monet Wrightin tunnistamat muutokset ovat myös yhteiskunnan muutoksia, ei vain sodankäynnin muutoksia. Sodankäynti on aina ollut yhteiskuntansa ominaisuuksien heijastuma ja tulos. Systeemien lukumäärän vähentyminen ja vaiheiden keston lyheneminen Koska uusi systeemitaso muodostuu usean alemman tason yksikön sulautumisesta kokonaisuudeksi, niin systeemitasojen kasvu merkitsee myös ylimmällä tasolla yksiköiden määrän vähenemistä. Vähenevien organisaatioyksiköiden kautta suuremmat organisaatiotasot merkitsevät systeemiteorian mukaan myös sodankäynnin voimistumista. 12 Wrightin mallin mukaisia sodankäynnin vaiheita ja niiden ominaisuuksia on yksityiskohtaisemmin käsitelty kirjoittajan MpKK:n esityksessä 22.5.2008 (ks Liite: Linkkejä nettiaineistoon) Sivu 10

Uusi tehokkuus, kasvaneet resurssit ja kyky luoda uutta tietoa yhä nopeammin ovat merkinneet myös megavaiheiden keston lyhenemistä. Sarja 13 näyttäsi pienenevän kymmenenteen osaan: eläimellinen vaihe oli satoja tuhansia vuosia, primitiivinen kymmeniä tuhansia vuosia, historiallinen vaihe tuhansia vuosia ja moderni vaihe satoja vuosia. Monipuolisempi tekniikka ja tehokkuuden kasvu Laajempi ja tehokkaampi erikoistuminen merkitsi laajempaa ja monipuolisempaa tekniikkaa ja sodankäynnin välineistöä. Periaatteellisina vaiheina tekniikka kehittyi integroimattomista työkaluista (luunuija), integroituihin työkaluihin (kivikirves puuvarressa), koneisiin (jousi), järjestelmiin ja järjestelmien järjestelmiin. Sodankäynnin piiriin tulivat ilmatila (lentokone ja satelliitit) ja sähkömagneettinen spektri (radiot, tutkat ym.). Laajempi ja tehokkaampi sodankäynnin välineistö merkitsi sodankäynnin tehokkuuden ja tuhojen kasvua. Aluksi sodankäynti jopa kehitti organisaatioita, sitten se alkoi olla organisaatioita hajottava.. Sodankäynnin emergentit tasot Sodankäynnin tasot ovat Wrightin mallissa kasvaneet niin, että vanha taso on ollut aina osa uutta, suurempaa tasoa. Nämä tasot ovat olleet yhteiskuntien organisaatioina suurperhe, heimo, valtio ja kulttuuri. Vastaavat sodankäynnin tasot ovat olleet eläimellinen, primitiivinen, historiallinen ja moderni. Koska uusi sodankäynnin taso muodostuu edellisistä ja on niitä suurempi, siihen muodostui systeemiteorian mukaan emergentisti uusia ominaisuuksia, joita ei ole edellisellä tasolla. Koska edellinen taso on osa uutta tasoa, mitään vanhaa ei katoa. Perusversio tästä on sodankäynnissä taistelutekniikka, taktiikka, operaatiotaito ja strategia. Tämän tulkinnan mukaan strategiasta - useista operaatioista muodostuvasta taidosta sodan voittamiseen voidaan puhua vasta kulttuurisessa vaiheessa, 1500-luvulta lähtien. Wrightin mukaan myös sodankäynnin perusselitys muuttui sodankäynnin koon kasvaessa. Eläimellistä vaihetta selittivät yksilön vaistot, primitiivistä yhteisön sosiologia, historiallista valtion laki (politiikka 14 ) sekä kulttuurista kulttuurin tiede ja teknologia. Vaikka siis esimerkiksi teknologiaa oli olemassa jo hyvin varhain, vasta kulttuurisessa vaiheessa siitä tuli 13 Jos hypoteesiksi otetaan ensin sodankäynnin moderni vaihe, joka kattaisi noin vuodet 1500 2000 ja toiseksi oletetaan, että uuden vaiheen kesto on kymmenesosa edellisestä vaiheesta, saadaan seuraava sarja: Aikakauden nimi Alkuvaiheen muutos Alku loppu Kesto Eläimellinen Ihmisen synty? 553.500 e.a.a 53.500 e.a.a. 500.000 v Primitiivinen Kielen synty 53.500 e.a.a. 3500 e.a.a. 50.000 v Historiallinen Kirjoitustaidon synty 3500 e.a.a 1500 j.a.a. 5000 v Moderni Kirjapainotaidon synty 1500 j.a.a 2000 j.a.a. 500 v Em. luettelo on toteutuneen historian osalta karkealla tasolla melko oikean suuntainen? 14 Wright oli lakitieteen professori, joten lainsäädännön painottuminen on tässä mielessä ymmärrettävää. Häntä on kuitenkin arvosteltu tästä painotuksesta. Clausewitziläisittäin historiallisen vaiheen perusselityksenä voisi pitää valtion politiikkaa. Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös se, että Clausewitz puhuu wrightiläisittäin vain sodankäynnin kolmannesta vaiheesta, valtion ajasta. Sivu 11

sodankäynnin perusselitys. Missään vaiheessa ei kuitenkaan mikään aikaisempi selitysmalli ole poistunut sodankäynnin tietyn tason selityksenä. Sodankäynnin nopeuden kasvu Poikkeuksena muille muutoksille, sodankäynnin nopeus ei juurikaan kasvanut Wrightin mallin mukaisissa vaiheissa. Miltei kaikissa vaiheissa sodankäynti perustui aluksi ihmisen ja sitten hevosen nopeuteen, muutamaan kymmeneen kilometriin päivässä. Purjelaivoilla sotajoukkoja voitiin siirtää muutamia satoja kilometrejä päivässä. Mongolit muodostavat merkittävän ja lähes ainoan (?) poikkeuksen perinteisestä nopeudesta. Käyttämällä vain hevosia, jopa useita per taistelija, he pystyivät saavutuksiin, joita ei ole osin rikottu vieläkään. He suorittivat nykyisen Iranin alueella 1200-luvulla operaation, jossa mongolijoukot etenivät neljän päivän aikana useita eri reittejä noin 300 kilometriä. Tämä on saavutuksena sama, johon amerikkalaiset pystyivät helikoptereilla ja panssarivaunulla Iranissa vuonna 1991. Mongolien vieläkin rikkomaton saavutus on suurin yhtenäisesti hallittu valtio, joka ulottui Kiinasta Eurooppaan. Sodankäynnin kompleksisuuden kasvu Sodankäynnin kompleksisuus kasvoi sen jokaisessa vaiheessa. Kasvu johtuu mm. (1) uuden suuremman tason syntymisestä (täysin uudet asiat), (2) laajentuneen tekniikan ja teknologian tuomista uusista tekijöistä, esim. hevosvetoiset taisteluvaunujoukot tai että laiva toi sodankäyntiin mukaan meriulottuvuuden, lentokone ilmaulottuvuuden, sähkömagneettinen aaltoliike elektronisen sodankäynnin sekä (3) laajentuneen erikoistumisen mukana yhteiskuntiin syntyi myös uusia toimijoita, esim. maanviljelijät 15, paimentolaiset, kaupunkilaiset, papisto, hallinto ja kapitalismi. Perusesimerkkejä kompleksisuuden kasvusta ovat puolustushaarojen (merivoimat, ilmavoimat, merijalkaväki, avaruusjoukot) ja aselajien lisääntyminen. Napoleonin aikana sodankäynnissä oli noin 10 funktiota, aselajia (vast.). Persianlahden 1. sodan aikana vuonna 1991 sodankäynnissä oli noin 30 funktiota, jolloin sodankäynti oli siis noin 900 16 prosenttia kompleksisempaa kuin Napoleonin aikana. Sodankäynnin informaatiosisällön kasvu Informaation vaikutus sodankäynnissä on kasvanut ainakin kahta kautta. Koska kompleksisuus on vaikeutta kuvata systeemiä lyhyesti, vähällä informaatiolla, tämä merkitsi myös (1) sodankäynnin informaatiosisällön kasvua ensin systeeminä. Erikoistuneen organisaation 15 Maanviljelyn syntyminen synnytti tarpeen suojata suurta ja kiinteää omaisuutta, vuoden satoa. Paimentolaiset olivat maanviljelijöiden alituisena uhkana aina 1700-luvulle asti. 16 Jos jokainen sodankäynnin funktio tulee koordinoida toisiinsa, sodankäynnin koordinointitarve (kompleksisuus) kasvaa funktioiden neliössä. Sivu 12

tasojen ja funktioiden lisääntyminen vaatii niiden koordinointiin (2) kasvavan määrän viestiliikennettä. Myös tekniset mahdollisuudet informaation määrän kasvuun ovat kasvaneet sodankäynnin jokaisessa vaiheessa: varoitusäänistä (vast.) puheeksi, puheesta (ihmisen muistista) kirjoitukseksi ja lopulta kirjapainotaidon avulla kirjoituksesta kirjoiksi ja kirjastoiksi. Ylätason dominanssi Systeemin edellytys on kokonaisuuden dominanssi systeemin muodostaviin osiin nähden. Kun uudesta tasosta muodostuu systeemi, se siis dominoi alempia tasoja, osiaan. Korkein taso on merkittävin ja kontrolloi alempia. Ylempi sodankäynnin muoto asettaa myös rajoitteita alemmille. Sukujen ja alueiden (heimon) sodankäynti on jopa kokonaan kielletty, ne ovat valtion kannalta "rikollista" toimintaa, rikollisuutta, kapinaa ja separatismia. Tässä on myös systeemien systeemiteorian mukainen heikkous. Kun ylätason kontrolli häviää tai heikkenee, osien kilpailu kasvaa 17 ja johtaa kaaokseen. Esimerkkeinä tästä ovat vanheneminen, syöpäsolut ja kapinat tai vaikka Neuvostoliiton ja Jugoslavian kaatuminen. Wrightin teorian ennuste: Postmoderni sodankäynti ja sen ominaisuuksia Pohjana informaatiotekniikka ja erikoistuminen Viides sodankäynnin vaihe, postmoderni sodankäynti, on ennakoitavissa Wrightin laajennetun teorian ja sen edellä esitetyn systematiikan mukaan seuraavanlaisena: Postmodernin sodankäynnin aiheuttaa tiedonkäsittelyn uusi, kirjapainotaidon jälkeinen ja siihen verrattavissa oleva muutos. Vaihtoehtoa tähän ei tarvitse etsiä kovinkaan pitkään. Uusi informaatiotekniikka on elektroninen, integroitu 18 ja globaali 19 tietotekniikka ja sen ydin internet 20. Siirtyminen postmoderniin sodankäyntiin tapahtuu globaalien tietoverkkojen kautta. Ajankohta on noin vuosi 2000. 21 Uuden informaatiotekniikan seurauksena tiedonkäsittelyn, tiedonsiirron nopeuden ja tiedon tallennuksen hinta putoaa jopa globaalissa mittakaavassa olemattomaksi. Tämä mahdollistaa täysin uudenlaista toimintaa, joka on alkanut muuttaa ja muuttaa jatkossa edelleen maailmaa 17 Periaatteessa osien välinen kilpailu on aina olemassa. 18 Integroitu: Tiedon käsittely, tallennus ja siirto tapahtuu tietokoneissa ja tietokoneverkoissa. Tietokone on yhä merkittävämpi tiedon käsittelijä ihmisaivoihin verrattuna. Tekninen älykkyys - tietokoneen laskentakyky kertaa niiden määrä - on kasvanut noin 700 miljoonakertaiseksi vuodesta 1960 vuoteen 2000. Em. tekninen älykkyys kasvaa siis noin 200 kertaiseksi vuosikymmenessä. Samaa ei voitane sanoa ihmisen älykkyydestä. 19 Vrt. Google, Intel, Microsoft (Windows), Cisco, CNN, Nokia. Ei ole olemassa suomalaisia tai edes eurooppalaisia käyttöjärjestelmiä tai mikroprosessoreita. Tarvitaan globaaleja resursseja. 20 Vrt. tietokone (nollaverkko?), lähiverkko (LAN), kaupunkiverkko (MAN), laaja verkko (WAN) ja verkkojen verkko, internet 21 Jos edellinen vaihe alkoi kirjapainotaidon keksimisestä, niin postmoderni alkoi internetin keksimisestä Sivu 13

perusteellisesti. Internet ja sen ilmaiset sähköposti- ja kuvantallennuspalvelut ovat tästä esimerkkejä. Erikoistuminen, työnjako siirtyy globaalille tasolle (Kiina - ilmiö). Sodankäynnin funktioiden määrä kasvaa edelleen. Uusia tekijöitä ovat mm. informaatiotekniikan mukanaan tuomat asiat (media, tietoturva, satelliitit, tietokoneavusteinen päätöksenteko, simulointi ) ja mm. kulttuurituntemus. Uusi erikoistumisen taso merkitsee myös uutta hyvinvoinnin tasoa. Ihmisten kontaktit kasvavat määrältään, laadultaan ja alueelliselta peitoltaan globaaleiksi, reaaliaikaisemmiksi ja yhä vaikuttavimmiksi (kuvallisemmiksi). Merkittävin kontaktitaso on tiedollinen, siis globaali elektroninen integroitu tieto. Suurempi organisaatiotaso Organisaatiotaso siirtyi viidennessä vaiheessa kulttuurisesta vaiheesta globaaliksi. Samalla ihmiskunta kasvoi yli kuuden miljardin hengen koko maapalloa hallitsevaksi ja siihen keskeisesti 22 vaikuttavasti eläinlajiksi. Sodankäynnin laajeneminen voi tarkoittaa myös terrorismin ja rikollisuuden laajenemista ja kasvavaa taistelua yhä rajallisemmista 23 resursseista (vesi, ruoka, öljy). Globaali on myös pitkään nähtävä rajana jatkolle. Globaalia seuraava taso käsittää useita maapallon tasoisia erikoistuneita järjestelmiä, eli olisi systeeminä vähintään interplanetaarinen. Tällaisia järjestelmiä ei ole nähtävissä vuosikymmeniin, ainakaan ihmiseen perustuen. Globaalin ja tietotekniikan ensimmäisenä yhdistelmänä olivat globaalit rahamarkkinat. Raha siirtyi sekunneissa globaalisti. Tämä muutti maailman perusteellisesti. Globaali raha etsii globaalisti parhaat tuotto-odotukset. Systeemien lukumäärän vähentyminen ja vaiheiden keston lyheneminen Sodankäynnin koko on kulttuurien joukko, globaali taso. Tämä viittaa globalisaatioon. Sen vaiheina voidaan nähdä seuraavia tapahtumia: Aluksi nykyihminen on levittäytynyt globaalisti maapallolle muutaman kymmenen tuhannen vuoden aikana. Sitten keskeiset keksinnöt, esim. jousi, ovat levinneet globaalisti heimoyhteiskuntien välillä ehkä muutamien satojen vuosien aikana. Suurten kulttuurien välillä on ollut etenkin Euraasiassa myös kaupankäyntiä, jossa tavarat ovat levinneet laivoilla ja karavaaneilla muutamassa vuodessa. Valtameripurjehduksen avulla koko maapallo oli tavoitettavissa 1500-luvulta alkaen noin vuodessa. Seuraava 22 Kirjoittajan mielestä yksi selkeä, merkittävä ja harvoin (?) käytetty asia kuvaamaan ihmisen vaikutusta maapallolla on se maanpinnan osuus, joka on (vain) ihmisen käytössä. Jos 6,7 miljardia ihmistä tarvitsee asumiseen, teihin, kaupunkeihin, maanviljelyyn ja kotieläintensä käyttöön yhden hehtaarin per ihminen, tämä merkitsee 6,7 miljardia hehtaaria, eli 67 miljoonaan neliökilometriä. Maapallon pinnasta on noin 29 prosenttia, eli 148 miljoonaa neliökilometriä maata. Em. laskelman perusteella ihmisen käytössä on noin 45 prosenttia KAIKESTA maa-alasta. 23 Wrightin mallin aiemmissa malleissa ihminen levittäytyi yhä uusille (asumattomille) alueille. Enää tämä ei ole mahdollista. Ihmisasumukseen kelpaavia suuria asumattomia alueita ei ole enää juurikaan olemassa? Sivu 14

merkittävä globaali muutos oli lennätin, joka yhdisti maapallon tiedollisesti periaatteessa sekuntiluokassa, käytännössä minuuttien sisällä. Sitä seurasivat höyrylaivat, ja -junat, puhelin, radio ja televisio, lentokone. Viimeisin globaali muutos on koko maapallon kattava internet, joka on monessakin mielessä tämän viidennen vaiheen metafora, vertauskuva. Ongelmallista tässä on sodankäynnin kannalta se, että yhden systeemin mallissa ei voi olla vastustajia. Eräänlaisena vaiheena systeemien määrän vähenemisenä voidaan pitää kahta globaalia maailmansotaa, joissa oli kaksi keskenään taistelevaa liitoumaa ja sitten kommunismin ja kapitalismin välistä kamppailua, kylmää sotaa vuosina 1945 1991. Merkittävimmät taistelut käydään siis jatkossa globaalin tiedon sisällä, ilman ulkopuolista haastajaa. Samalla tavalla voidaan nähdä, että edellisen kulttuurisen vaiheen ydin oli vuosina 1500-2000 ensin taistelut kulttuurien (teknologian) välillä ja sitten toiseksi voittavan teknologian (lännen) sisällä. Ihmisen asumistiheys kasvaa edelleen. Käytännössä tämä näyttäisi tarkoittavan suurkaupunkien muuttumista megapoleiksi ja kaupunkiketjuiksi, etenkin rannikoilla. Viidennen vaiheen kesto lyhenee 24. Jos edellinen moderni vaihe oli satoja vuosia ja vaiheet näyttäisivät lyhenevän noin kymmenenteen osaan, niin postmoderni vaihe kestää enää vuosikymmeniä. Muutos on siis ennen näkemättömän nopea (vuosikymmeniä) ja totaalinen (globaali). Postmodernia vaihetta seuraava vaihe olisi edellä olevan mukaan vain vuosia. Se edellyttäisi kuitenkin ainakin planeettojen välisiä järjestelmiä, joita ei ole näköpiirissä. Onko siis postmoderni vaihe Wrightin teorian pätevyyden rajalla? Monipuolisempi tekniikka ja tehokkuuden kasvu Sodankäynnin monipuolisempaa tekniikkaa edustavat viidennessä vaiheessa etenkin tietokoneet ja tietokoneverkot, erityisesti internet. Tietokoneet luovat myös uusia sovellutuksia, kuten täsmäaseet, automaattisen viestijärjestelmät, tietokoneistetut päätöksenteon tukijärjestelmät jne. Globaalit tietokoneverkot luovat myös uudenlaisia globaaleja ja verkottuneita organisaatiomahdollisuuksia. Aikaisemmin kylähullu oli poikkeus ja tunsi itsensä sellaiseksi. Nyt hän 24 Jos käytetään aiemmin edellä esitettyä hypoteesia, siitä, että moderni vaihe olisi ollut 500 vuotta ja että seuraava vaihe olisi kymmenesosa edellisestä vaiheesta, saadaan seuraava ennustava sarja: Aikakauden nimi Alkuvaiheen muutos Alku loppu Kesto Moderni (kirjapainotaidon synty) 1500 j.a.a 2000 j.a.a. 500 v Postmoderni (IC-teknologian synty) 2000 j.a.a 2050 j.a.a. 50 v Postpostmoderni (X:n synty?) 2050 j.a.a. 2055 j.a.a 5 v ja niin edelleen? Tosin postpostmoderni vaihe edellyttää jo planeettojen välistä erikoistumista, joten ennuste on vielä pitkää (?) teorian edellyttäminen mahdollisuuksien ulkopuolella. Voidaan myös kysyä, onko tämä teoria saavuttanut postmodernissa vaiheessa systeemisen kyvykkyytensä rajat? Sivu 15

voi globaalin verkon kautta tavoittaa muita samalla tavalla ajattelevia. Näin globaali verkko luo uusia vaikuttavia tekijöitä ja monimuotoisuus sekä kompleksisuus kasvavat. Globaalit tietokoneverkot mahdollistavat myös kaiken tietoon liittyvän toiminnan hajauttamisen koko globaaliin verkkoon. Näin ohjelmistojen laadinta, tietoliikenneverkkojen hallinta, sihteeripalvelut, help-deskit, jne. voidaan tehdä mistä tahansa mille tahansa organisaatiolle. Muita sodankäynnin teknisiä mullistuksia voivat olla nanoteknologia, geenimanipulointi, elektroninen tuhoaminen, psykologiset operaatiot ja sota tietokoneverkoissa. Sodankäynnin tehokkuus kasvaa kun sodankäynnillä välitettäväksi tarkoitetun sanoman välitykseen käytetään informaatiota tappamisen ja tuhoamisen sijasta. Vaikka siis informaatiosodankäynnissä kuollaan ja tuhotaan ehkä entistä vähemmän, sen tehokkuus voi kuitenkin kasvaa, koska sodankäynnin tavoite ei ole tappaminen ja tuhoaminen, vaan toisen osapuolen pakottaminen omaan tahtoon. Tappamiseen ja tuhoamiseen perustuvaa sodankäyntiä rajoittaa globaalissa riippuvuusverkossa myös se, että ko. sodankäynti voi saada aikaiseksi ennustamattomia vaikutuksia. Myös tappamiseen ja tuhoamiseen käytössä olevien välineiden jatkuva kehittyminen voi rajoittaa perinteiseen sodankäyntiin ryhtymistä. Amerikkalainen historian professori Alex Roland 25 pitääkin pommia siunauksellisena. Pommilla hän tarkoittaa atomi- ja vetypommeja. Sodankäyntiin tulee uusina ulottuvuuksina mukaan tiedon ulottuvuus, kyberavaruus ja satelliittien mukana fyysinen avaruus. Edellisessä on erikoista se, että kyberavaruus muodostuu ensimmäisenä 26 tekniikan luomana ulottuvuutena. Fyysinen avaruus taas edustaa keskeisesti globaalia tasoa. Looginen seuraus tekniikan tehokkuuden kehityksestä ovat mm. ydinaseet. Ydinaseet ovat ilmeisesti myös murroskohta historiallisessa jatkumossa. Sodankäynnin aiheuttamat tappiot vähenivät ensimmäisen kerran 1950-luvulta alkaen. Sodankäynnin emergentit tasot Viidennen vaiheen postmodernin sodankäynnin uudet selittävät tekijät ovat hypoteeseina kompleksisuuden hallinta ja (globaali) tieto. Molemmissa ohjelmistot ovat tärkeitä. Metaselitys globaalin tason sodankäynnille olisi se, että globaali, integroitu ja elektroninen tieto sisältää jatkossa valtioihin nähden ylivoimaisia resursseja, jotka määräävät merkittävän historian kulun ko. aikana. Informaatiosodankäynti ja verkostokeskeinen sodankäynti uusina termeinä viittaavat myös tähän suuntaan. Lisäksi edellisen vaiheen teknologia ja sitä edeltävien vaiheiden politiikka 25 Ks. liite: Keskeisimpiä lähdeteoksia artikkeliin 26 Tekniikan uuteen merkitykseen voivat liittyä mm. käsitteet kyborgi ja transhumanismi. Myös Eero Paloheimo puhuu tekniikan tämän suuntaisesta uudesta ja keskeisestä roolista ihmiskunnan kehityksessä. Sivu 16

(laki), sosiologia, psykologia, vaistot selittävät sodankäyntiä sen alemmilla tasoilla. Mitään vanhaa ei siis poistu. Globaalissa tiedossa näkyvät kaikki tasot: globaali taso (Google, Intel, Microsoft, Nokia, CNN, Cisco ), globaalit yhteisöt (vuoristoseutujen yhteisö, Amnesty International, pedofiilit), kulttuurinen taso (islam länsi), valtiollinen taso (USA, Kiina, Suomi ), alueellinen taso (maakunnat), paikallinen taso (kaupungit, kunnat), mikrotaso (korttelit) ja etenkin yksilötaso. Ensimmäistä kertaa yksilö voi olla globaali vaikuttaja bloginsa, kotisivujensa ja verkostonsa kautta, esim. Linus Torvalds. Kaikkien edellä esitetty tasojen näkyminen ensimmäistä kertaa ylimmällä tasolla on uusi ilmiö, joka tekee uudesta ajasta erityisen kompleksisen. Ja tämä näkyminen tapahtuu nimenomaan aikakauden metaforan, internetin kautta. Vanhanaikaisia sotia käydään (periferioissa) edelleen, mutta ne ovat globaalin tason kannalta usein merkityksettömiä, mielenkiinnottomia. Tosin globaalissa systeemissä kaikki vaikuttaa globaalisti kaikkeen, joten mitätönkin asia voi saada suuren vaikutuksen, jos se leviää laajasti globaaliin mediaan ja internetiin. Tämä voi myös edistää katastrofien kautta globaalin hallinnan välineiden ja organisaatioiden kehittymistä. Sodankäynnin nopeuden kasvu Postmodernin sodankäynnin kannalta oleellista ovat kolme globaalia nopeutta kommunikaatiossa: 1080.000.000 km/h tiedolle (valon nopeus), 1000 km/h ihmisille ja tärkeille tavaroille (tai viruksille) (suihkukone) ja noin 40 km/h massatavaroille (kauppalaivat). Aikaskaalat ovat em. tapauksissa maapallolla sekunnin 27 osia, vuorokausi 28 ja kuukausi. Muilla Wrightin mallin mukaisilla aikakausilla esiintyy näistä nopeuksista vain purjealukset, globaalisti noin vuodesta 1500 alkaen. Nopeus perustui niissä ihmisen ja hevosen marssinopeuteen. Vasta aivan modernin vaiheen lopussa 29 höyrylaivoilla ja junilla päästiin 1800-luvun loppupuolella suurempiin nopeuksiin. Valon, lentokoneen ja laivan nopeuksien sotilaalliset sovellutukset ovat informaatiosodankäynti, ilmavoimien ja erikoisjoukkojen operaatiot ja tavanomainen sodankäynti. Kun lisäksi yhdellä yhteydellä tapahtuva tiedonsiirto on kasvanut noin kymmenistä biteistä sekunnissa (lennätin) kymmeniin gigabitteihin 30 sekunnissa (valokaapeli) 27 Tietokonevirukset leviävät siis sekunneissa globaalisti. Tähän liittyvät haasteet ovat ihmiskunnalle aivan uusia. 28 Taudit ja ihmisvirukset leviävät siis vuosien sijasta vuorokaudessa globaaliin ihmisyhteisöön. Tähän liittyvät haasteet ovat ihmiskunnalle aivan uusia. 29 Moderni vaihe on tässä esitetty vuodesta 1500 noin vuoteen 2000. Modernista vaiheesta oli siis vuonna 1850 kulunut noin 70 prosenttia, jolloin höyryvoima (ja lennätin) vasta alkoi vaikuttaa sodankäyntiin. Vastaava muutos olisi tulossa noin vuonna 2035? 30 1900-luvun alun lennättimellä (100 merkkiä (a 8 bittiä) minuutissa) yhden kirjan tekstimäärää vastaavan tiedon (n. 200 sivua a 2500 merkkiä) siirto (esim. maapallon toiselle puolelle) kestää noin 83 tuntia. 2000-luvun alussa tietoliikenneverkon runkoverkossa käytettävällä noin 10 gigabit/s nopeudella (STM-16) em. kirjaa vastaavan tietomäärän siirto kestää 0,0004 sekuntia. Tai sekunnissa voidaan siirtää 2500 kirjan tekstiä vastaava tietomäärä. Sivu 17

ja globaali tieto tavoittaa lähes jokaisen ihmisen (satellitti-tv, kännykät, internet) tiedon globaalista tasosta on tullut keskeinen. Uusi tieto syntyy vanhojen tietojen kohdatessa toistensa, siis vuorovaikutuksessa. Kun tämä alkaa tapahtua globaalilla tasolla ja suurina määrinä, maailman tulee muuttumaan "jonkin verran". Mutta ei ilman takaiskuja, itkua ja hammasten kiristystä. Valon nopeuteen siirtyminen on erityisen merkittävä tapahtuma globaalissa mittakaavassa. Tiedon välittämisessä tapahtui noin 64 miljoonakertainen 31 periaatteellinen nopeuden kasvu. Silloin kirjeen kuukausien, vuoden mittainen edestakainen laiva- tai karavaanimatka korvattiin muutamien minuuttien lennätinsanomien vaihdolla. Kuitenkin ollaan yleisesti sitä mieltä, että kansainvälisiä yhtiöitä pystyttiin johtamaan kokonaisuuksina vasta 1980-luvun uusilla ICT-järjestelmillä. Sitä ennen kansainvälisiä yhtiöitä oli johdettava pitkälti asettamalla ko. maahan johtaja, joka johti siellä olevaa yrityksen osaa hyvin itsenäisesti. Sodankäynnin kompleksisuuden kasvu Sodankäynnin kompleksisuus kasvaa edelleen viidennessä vaiheessa. Ensin sen ylin vaihe on kompleksisin, koska se muodostuu edellisten vaiheiden erikoistuneista osista ja omaa lisäksi täysin uuden tason uuden ominaisuudet. Toiseksi laajentuva teknologia tuo siihen uusia ominaisuuksia ja funktioita. Kolmanneksi siihen syntyy laajentuneen erikoistumisen seurauksena uusia toimijoita. Erityisesti kompleksisuutta luovat IC-teknologian ohjelmistot. Ne ovat aivan keskeisiä uuden viidennen vaiheen elementtejä. Ensin ne ovat itse hyvin kompleksisia, toiseksi ne ovat kompleksisuuden hallinnan välineitä, kolmanneksi ne yhä useammin luodaan globaalilla yhteistyöllä ja neljänneksi ne yhdistävät viidennen vaiheen teknologiset systeemit järjestelmien järjestelmiksi. Ohjelmistoista tulee em. syistä johtuen myös tämän aikakauden sodankäynnin keskeisiä kohteita tehokkuuden lisääjänä sekä hyökkäyksen, puolustuksen ja tiedustelun kohteina. Uusia toimijoita edustavat mm. hakkerit, krakkerit ja globaalit järjestöt. Myös globaalin median huomiointi on oleellista sodankäynnissä. Em. syistä sodankäynnin funktiot kasvavat IC-teknologian ja globaalin tason ilmiöiden mukana noin kymmenellä 40:een. Tällöin sodankäynti on noin 1600 32 prosenttia kompleksisempaa kuin Napoleonin aikana, jolloin hallittavia ja koordinoitavia funktioita oli sodankäynnissä noin kymmenen. 31 Tiedon vaihto toiselle puolelle maapalloa, 20.000 km:n päähän. Purjelaivalla 20 km/h = 1000 tuntia tai 3,6 miljoonaa sekuntia. Valon nopeudella 1/15 sekuntia. 32 Jos jokainen sodankäynnin funktio tulee koordinoida toisiinsa, sodankäynnin koordinointitarve (kompleksisuus) kasvaa funktioiden neliössä. Sivu 18

Sodankäynnin informaatiosisällön kasvu Sodankäynnin informaatiosisällön kasvuun tulee viidennessä vaiheessa kolmas uusi tekijä, joka kasvattaa sodankäynnin informaatiosisältöä entisestään, nimittäin tietotekniikan ohjelmistot. Niillä luodaan järjestelmät ja integroidaan järjestelmät järjestelmien järjestelmiksi. Monissa suurissa teknisissä järjestelmissä (telekeskukset, sotilaslentokoneet) ohjelmistojen luominen ja niiden ylläpito ovat koko järjestelmän selvästi suurin elinkaarikustannus. Tieto liittyy myös siihen, että systeemikoon kasvaessa, uusi suurempi systeemi on aina kompleksisempi ja tietointensiivisempi kuin edellinen taso. Tiedon tallennuksen ja välittämisen hinta laskee jälleen murto-osiin aiemmasta. Tieto leviää sekunneissa ja globaalisti. Uuden tiedon tuottamiseen osallistuu yhä useampi, tiedon (ihmisten) kontaktien 33 määrä lisääntyy radikaalisti. Kontaktit ovat taas konfliktien potentiaalia, jos harmiton eksoottisuus kasvaa systeemin merkittäväksi vaikuttajaksi. Merkittävin sodankäynti siirtyy globaaliin tietoon, sodankäynnistä tulee vielä yleisempi kuin edellisessä vaiheessa, sodasta tulee rauhan aikaista, jatkuvaa toimintaa ilman rauhan aikaa ja jo yksilötasolla. Rauha, tiedon pysyvyys katoaa? Kunnes syntyy globaali yhtenäiskulttuuri? Ylätason dominanssi Viidennen vaiheen muodostuessa systeemiksi, se dominoi alempi. Tämä tarkoittaa, että globaali (tieto) dominoi kulttuureja, valtioliittoja, valtioita, alueita, heimoja ja yksilöitä. Globaalin tason muodostumiseen tarvitaan siihen sopiva tekniikka, joka on olemassa, aiempien alempien osien erikoistuminen, joka on alkamassa tai menossa ja uuden globaalin tason organisaatiot. Jälkimmäisistä on esiasteita tai erillisiä sovellutuksia (esim. YK, EU, Maailmanpankki, Nato), mutta ei kokonaisvaltaista ja toimivaa ratkaisua, jos sellaiseksi ei katsota USA:ta. Yksi viite globaalista organisaatiosta on amerikkalaisen tiedusteluyhteisön tulevaisuusraportin havainto, että internet muuttaa totuuden käsitettä. Se mitä eniten internetistä luetaan ja uskotaan, muodostuu totuudeksi. Tämä antaa mielenkiintoista perspektiiviä mm. ja erityisesti Googleen. Johtopäätöksiä informaatiosodankäynnin kannalta Wrightin malli ja informaatiosodankäynti Wrightin malli liittyy informaatiosodankäyntiin ensin niin, että sodankäynnin megavaiheesta toiseen siirrytään informaatioteknologian muutoksen kautta. Informaatio on tässä mielessä aina ollut sodankäynnin (muutoksen) ydin ja myös osa sodankäyntiä. Postmodernissa 33 Vrt. esim. turismi, pakolaisuus, sekä työskentely, opiskelu ja avioliitot ulkomailla. Sivu 19

vaiheessa informaatiosta tulee uusi perusselitys, kuten informaatiosodankäynnin ja verkostokeskeisen sodankäynnin termit kertovat. Uusi informaatioteknologia, joka vie sodankäynnin viidenteen megavaiheeseen on globaali integroitu ja elektroninen tietotekniikka, globaalit tietokoneverkot. Ne ovat siis (globaalin) informaatiosodankäynnin ydin. Viides vaihe koostuu neljännen, kulttuurisen vaiheen erikoistuneista osista, eli se on kulttuurista vaihetta suurempi ja ennen kaikkea kompleksisempi. Kompleksisuus on taas suoraan informaatiota, eli kyvyttömyyttä kuvat ko. systeemiä vähällä informaatiolla. Globaali informaatiosodankäynti on paitsi tietokoneverkkoja ja informaatiota, myös kompleksisuuden hallintaa. Kompleksisuuden hallinta liittyy evoluutiossa reagointimahdollisuuksien kasvattamiseen (vrt. simulointi). Tietokone on aivojen keskeinen apuneuvo kompleksisuuden hallintaa. Globaali informaatiosodankäynti synnyttää kulttuurisen, liittokuntatason yläpuolelle uusia emergenttejä, vaikeasti ennustettavia uusia ominaisuuksia sodankäyntiin. Informaatiosodankäynti sisältää siis jotain uutta. Näitä voisivat olla mm. globaalin paikannuksen (GPS), globaalin median, internet-yhteisöjen, ohjelmistojen ja globaalin tietoturvan vaikutus ja hallinta. Sodankäynti on ollut keskeinen ihmiskunnan evoluutiota muokannut tekijä. Ydinaseet ja geenimanipuloidut virukset voivat uhata koko ihmiskuntaa. Informaatiosodankäyntinä sodankäynti voi säilyttää paikkansa ja ihmiskunnan? Uuden informaatiosodankäynnin ominaisuuksia Informaatiosodankäynnin alkuna nähdään yleensä Persianlahden ensimmäinen sota vuonna 1991. Se on ilmeisesti vain informaatiosodankäynnin ensimmäinen operatiivinen sovellutus. Ensimmäinen ja strateginen globaalin informaatiosodankäynnin sovellutus on ollut USA:n presidentti Ronald Reaganin aikana käynnistetty informaatio-operaatio Neuvostoliiton kaatamiseksi 34. Tämän informaatio-operaation ominaisuuksina voidaan pitää: 1. Vaikutettava ei huomaa tulleensa vaikutetuksi. GIS:n vaikutus peittyy esim. tietotekniikan virheisiin tai virheisiin tai ei näy vaikutettavalle ollenkaan, jos ei osaa etsiä vaikuttamiseen liittyviä viitteitä 35. 2. Tiedon käytöllä saavutetaan sotaa vastaavia tuloksia. 3. Informaatio 36 (internet) tunkeutuu organisaation, esim. valtion sisälle helpommin kuin ihmiset tai armeijat, eli organisaatiot ovat avoimia globaalille informaatiolle ja vaikuttamiselle informaation avulla. 4. Se käyttää hyväkseen informaatiota. Sodankäynnin tavoite on lopulta välittää vastapuolelle viesti, saada se käyttäytymään haluamallamme tavalla. 37 34 Ks. tarkemmin liitteet Linkkejä nettiaineistoon ja Keskeisimpiä lähteitä 35 Näitä voisivat olla esim. manipuloidut (vihamieliset) mikropiirit (chipping) ja ohjelmistot, psykologiset operaatiot jne. 36 Maailman suurin häirintäoperaatio oli Neuvostoliiton suorittama läntisten radiolähetysten häirintä aina 1980-luvulle asti. Mukana oli tuhansia häirintälähettimiä. Sivu 20