LOPPURAPORTTI 29.8.2008

29.8.2008 Sivu 1 Hanke: Uuden Jyväskylän peruskoulu- ja lukioverkko LOPPURAPORTTI 29.8.2008 Haahtela kehitys Oy Tinasepäntie 45, 00620 Helsinki, puhelin 09-777 1820, telefax 09-777 18250, sähköposti haahtela@haahtela.fi

Sivu 2/35 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 ESIPUHE... 5 3 PERUSKOULUVERKON TAVOITTEET JA MITOITUSARVOT... 6 3.1 Tavoitteet peruskouluverkon suunnittelulle... 6 3.2 Tilastokeskuksen väestöennuste... 7 3.3 Muut lähtötiedot... 7 4 PERUSKOULUVERKON SUUNNITTELUN LÄHTÖTILANNE... 9 4.1 Koulujen sijainti ja nykyinen kuntajako... 9 4.2 Koulujen nykytilanne, oppilasennuste 2020 ja nykyiset investointisuunnitelmat...10 4.2.1 Halssila-Huhtasuo... 10 4.2.2 Keljo-Kilpinen... 10 4.2.3 Keljonkangas-Säynätsalo... 10 4.2.4 Kortepohja-Viitaniemi... 10 4.2.5 Kuokkala... 11 4.2.6 Tikkakoski... 11 4.2.7 Palokka... 12 4.2.8 Vaajakoski... 12 4.2.9 Korpilahti... 13 4.2.10 Valtion koulu... 13 4.2.11 Yksityiskoulut... 13 4.2.12 Erityiskoulut... 14 4.2.13 Uusi kehittyvä alue... 14 5 ESITYS UUDEKSI PERUSKOULUVERKOKSI... 14 5.1 Koulupolut...14 5.2 Oppilaspaikat...15 5.3 Tilojen määrä ja kehittämistarpeet...16 5.4 Esitykset kehittämistarpeista alueittain...16 5.4.1 Keskusta-Huhtasuo-Halssila... 16 5.4.2 Keljo-Keltinmäki... 17 5.4.3 Kuokkala... 17 5.4.4 Säynätsalo... 18 5.4.5 Tikkakoski... 18 5.4.6 Palokka... 19 5.4.7 Vaajakoski... 19 5.4.8 Korpilahti... 20 5.5 Erityisopetus...20

Sivu 3/35 5.5.1 Lähipalvelu... 20 5.5.2 Aluepalvelu... 21 5.5.3 Kuntatason palvelu... 21 5.6 Pienet kyläkoulut...21 5.7 Esiopetus...21 5.8 Yksityiskoulut...22 6 LUKIOVERKON TAVOITTEET JA MITOITUSARVOT... 23 6.1 Tilastokeskuksen väestöennuste...23 6.2 Lukioverkon mitoituksen lähtötiedot...23 6.3 Tavoitteet lukioverkon suunnittelulle...24 7 LUKIOVERKON SUUNNITTELUN LÄHTÖTILANNE... 25 7.1 Lukio-opetus osana 2.asteen koulutusta...25 7.2 Nykyiset lukiot ja opiskelijamäärät...25 7.3 Lukioiden vetovoimaisuus...26 7.4 Koulujen nykytilanne ja nykyiset investointisuunnitelmat...27 8 ESITYS UUDEKSI LUKIOVERKOKSI... 29 8.1 Opiskelijamäärät ja toimipisteet...29 8.2 Lukioverkon toimipisteiden sijainti...32 9 KOULUHANKEINVESTOINNIT VUOSINA 2009-2020... 33 9.1 Käynnissä olevat hankkeet...34 9.2 Investointitarve vuosina 2009-2013...34 9.3 Investointitarve vuosina 2014-2020...35 9.4 Muiden tahojen investointitarpeet...35

Sivu 4/35 1 JOHDANTO Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta yhdistyvät vuoden 2009 alussa. Liittymisen valmistelussa on käytetty työnimeä Uusi Jyväskylä. Kouluverkkoselvitys on tehty Uuden Jyväskylän opetuksen palveluverkkoselvitystyön ohjausryhmän toimeksiannosta. Työ on käynnistynyt huhtikuussa ja valmistunut elokuussa 2008. Työn ensimmäisessä vaiheessa kesäkuun lopussa valmistui lukioverkkoselvitys. Tähän raporttiin on koottu peruskoulu- ja lukioverkkoselvityksen aineisto, sekä koulujen investointitarpeet vuosille 2009-2020. Tavoitteena on aikaansaada tutkittu ja läpinäkyvä esitys uuden Jyväskylän perus-, erityis- ja lukio-opetuksen määrästä, tilantarpeesta, toimintojen sijoittumisesta sekä kiinteistöinvestointikustannuksista. Tarkasteluajanjakso on pitkä, yli kymmenen vuotta, joten kaikki esitetyt ratkaisut eivät voi luonnollisestikaan tapahtua heti. Perspektiiviä kuitenkin tarvitaan, jotta lähivuosiksi ajoittuvat mittavat kouluinvestoinnit voidaan toteuttaa tulevaisuutta mahdollisimman hyvin palvelevalla tavalla. Esitys peruskouluverkosta on laadittu niin, että se sisältää vaihtoehtoja toimintojen sijoittamisesta kuudella alueella. Lukiot ovat osa 2. asteen opetusta ja niihin pyritään oppilaaksi. Esitys lukioverkosta on laadittu tutkimalla lukioiden vetovoimaisuutta. Selvitysprosessia on ohjannut opetuksen palveluverkon työryhmä: Ulla Rannanheimo-Gylling Jyväskylän Tilapalvelu (pj.) Eino Leisimo Jkl, Sivistyspalvelukeskus / Opetusjohtaja Orvokki Riekkinen Jkl, kaupunkisuunnitteluosasto Mikko Lepo Jkl, Tilapalvelu Harri Rönnholm Jkl mlk opetuksen kehittämispäällikkö Reijo Parikka Jkl mlk, opetustoimen suunnittelija Marjut Koivisto Jkl mlk, Tilapalvelu Lisäksi mukana ovat olleet työsuojeluvaltuutetut Jari Poikolainen Jkl, opetustoimi Marjut Ahola Korpilahti Juha Murtorinne Jkl mlk, sivistystoimi Selvityksen ovat laatineet projektipäälliköt Raili Kuosmanen ja Minna Moisio Infonia Oy:stä sekä arkkitehti, tkl Ilkka Niukkanen Haahtela- kehitys Oy:stä. Työtä on johtanut dosentti Ari Pennanen Haahtela kehitys Oy:stä.

Sivu 5/35 2 ESIPUHE Opetustiloihin käytetyt varat kilpailevat muuhun toimintaan käytettyjen varojen kanssa (palkat, opetusmateriaali ). Tiloja tulee arvioida yhtenä resurssina muiden toimintaa palvelevien resurssien rinnalla. Kouluverkon tulisi tukea laadukkaan palvelun tuottamista kohtuullisilla panostuksilla. Kouluverkon suunnittelu on tasapainoilua monien muuttujien joukossa. Yksilön näkökulmasta palvelujen tulisi sijoittua maantieteellisesti tasaisesti, jotta kaikilla on sama matka palvelun ääreen. Yhteisön kannalta palvelujen tulisi sijoittua väestön painopisteeseen palvelun monipuolisuuden ja edullisuuden turvaamiseksi. Alueiden tasapuolisen kehittämisen kannalta peruskoulut ja päiväkodit ovat avainasemassa; lapsiperheiden asuinpaikan valintaan vaikuttavat lähellä olevat ala- aste ja päivähoito. Toisaalta lukioiden asiakkaat, eli opiskelijat ovat valinnoillaan osoittaneet haluavansa opiskella keskustassa. Yli 16 -vuotiaat nuoret ovat tottuneita julkisen liikenteen käyttäjiä. Laadukkaan, tasapuolisen ja tehokkaan opetuksen mahdollistamiseksi kouluverkko on suunniteltu siten, että lukioissa on siirrytty keskitetympään malliin, jotta koulupolun alkuvuosille voidaan taata alueellinen tasapuolisuus. Uuden Jyväskylän alueelle on aiemmin budjetoitu mittavat perusopetuksen ja lukio-opetuksen tilojen peruskorjaus- ja uudisrakennusinvestoinnit. On ilmeistä, ettei tätä investointien määrää pystytä kokonaisuudessaan toteuttamaan, vaan säästökohteita tullaan etsimään. Tässä suunnitelmassa perus- ja lukioopetuksen investointien määrä on pienempi kuin aikaisemmissa suunnitelmissa koska on otettu käyttöön tarjolla olevia hyväkuntoisia tiloja ja sovitettu rakentaminen tarkemmin tarpeeseen. Jyväskylässä 29.8.2008 Dosentti Ari Pennanen

Sivu 6/35 3 PERUSKOULUVERKON TAVOITTEET JA MITOITUSARVOT 3.1 Tavoitteet peruskouluverkon suunnittelulle Perusopetus on maksutonta yleissivistävää koulutusta koko ikäluokalle. Peruskoulun oppimäärän suoritettuaan oppilas on suorittanut oppivelvollisuutensa. Työryhmässä linjattiin seuraavat periaatteet peruskouluverkon suunnittelulle. Toiminnalliset ja pedagogiset tavoitteet Lähipalvelu/ -kouluperiaate Terveet ja turvalliset oppimisympäristöt Varhainen puuttuminen ja tuki (mm. erityisopetuksen järjestelyt) Erityisopetuksen alueellinen järjestäminen Yhtenäinen koulupolku: päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteys Yhtenäisen perusopetuksen pedagogiset periaatteet Taloudelliset tavoitteet Tilojen ja resurssien tehokas käyttö Investointien ennakoiva suunnittelu Muut tavoitteet Kestävän kehityksen periaate Koulut monipuolisina toimintakeskuksina Valitut periaatteet voivat olla osin ristiriitaiset esim. yhtenäinen koulupolku voi olla ristiriidassa lähikouluperiaatteen kanssa. Pienissä 1-2 tai 1-4 kouluissa tulee pääsääntöisesti yksi koulunvaihto enemmän kuin 1-6 koulussa jne. Yhtenäiskouluissa koulupolku on selkeä, mutta koulujen koko kasvaa luokkaasteiden määrän myötä. Kouluverkko rakentuu nykyisen kouluverkon lähtökohdista. Suunnittelussa pyritään löytämään esitykset ja uusinvestointitarpeet, joiden toteuttaminen on tarkoituksenmukaista ja kehittää kouluverkkoa tavoitteiden mukaisesti. Pienen kyläkoulun korjaustarpeen tullessa ajankohtaiseksi, tarkastellaan oppilasmäärän ennustetta, oppilaiden kuljetusaikojen pituuksia, sijaintia kouluverkossa sekä asemaa kyläkeskuksena. Tässä selvityksessä ei ole tutkittu koulujen asemaa kyläkeskuksina, vaan kuvattu niiden tarpeellisuutta kouluverkon osana.

Sivu 7/35 3.2 Tilastokeskuksen väestöennuste Peruskouluverkkoselvityksen lähtötietona on käytetty Tilastokeskuksen vuonna 2007 laadittua väestöennustetta 7-15 -vuotiaiden määrästä uuden Jyväskylän alueella. Tarkastelussa huomioitiin vuodet 2008-2015 vuosittain sekä 2015-2040 viiden vuoden välein. Perusopetusikäisiä vuonna 2008 on noin 12 000. Alakouluikäisten (7-12 vuotiaiden) määrän ennustetaan vuonna 2010 olevan 100 lasta nykyistä pienempi ja lähtevän sen jälkeen tasaiseen kasvuun. Yläkouluikäisten määrä laskee vuoteen 2015 saakka, jonka jälkeen käynnistyy tasainen kasvu. Peruskouluverkon tarkasteluvuodeksi oppilaspaikkatarpeen mitoituksessa on sovittu vuosi 2020. Oppilasmäärän ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä n. 1 400 oppilaalla eli 11%. Kasvu on vanhan Jyväskylän alueella n. 6 % ja maalaiskunnan alueella n. 15%. Korpilahden väestöennusteen mukaan peruskouluikäisten määrä pysyy ennallaan. Yhteensä perusopetusikäisiä vuonna 2020 on noin 13 400. 3.3 Muut lähtötiedot Kunnista on saatu tiedot koulujen nykyisistä oppilasmääristä, koulupoluista sekä oppilasmäärien ennusteet vuosille 2010, 2015 ja 2020 oppilasalueittain. Kuntien ennusteet on tehty huomioiden em. väestöennuste sekä yhdyskuntarakenteen

Sivu 8/35 kehityksen ennuste. Uudelle Jyväskylälle on laadittu oma väestöennuste, joka perusopetusikäisten osalta vastaa Tilastokeskuksen ennustetta. Peruskouluja on uuden Jyväskylän alueella 52 kappaletta. Näistä yksi on valtion koulu, kaksi yksityiskoulua ja kolme erityiskoulua. Kuntien oman perusopetuksen käytössä on tiloja yhteensä n. 147 000 m2. Tiedot koulujen nykyisistä tiloista on saatu rakennuskohtaisina tilaluetteloina pinta-aloineen. Rakennusten nykyinen kunto ja peruskorjauskorjaustarve on saatu kuntien tekemistä tai teettämistä selvityksistä tai haastattelemalla kunnossapitovastuussa olevia henkilöitä. Lähes kolmannes opetuksen käytössä olevista tiloista on teknisen käyttöikänsä tai rakennuksessa ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi välittömässä peruskorjaustarpeessa. Lisäksi tulevaisuudessa kasvavaa toiminnan volyymia ei pystytä hoitamaan nykyisissä tiloissa.

Sivu 9/35 4 PERUSKOULUVERKON SUUNNITTELUN LÄHTÖTILANNE 4.1 Koulujen sijainti ja nykyinen kuntajako Kartassa punaisella pohjalla olevat merkit ovat Jyväskylän maalaiskunnan kouluja, vaalealla pohjalla olevat keltaiset merkit ovat Jyväskylän kaupungin kouluja ja keltaisella pohjalla olevat merkit ovat Korpilahden kunnan kouluja.

Sivu 10/35 4.2 Koulujen nykytilanne, oppilasennuste 2020 ja nykyiset investointisuunnitelmat 4.2.1 Halssila-Huhtasuo Halssilan 1-6 koulu on peruskorjattu, oppilaita 317. Oppilasmäärän on ennustettu kasvavan 370 oppilaaseen. Huhtasuon 1-6 koulu on suunniteltu korvattavan uudisrakennuksella. Oppilasennuste on 360 oppilasta, kasvua 80 oppilasta. Koulun yhteyteen on suunniteltu päiväkoti sekä erityispäiväkoti. Investointitarve on 12,3 milj euroa. Pupuhuhdan 1-6 koulun oppilasmäärä pysyy ennallaan, 150 oppilasta Huhtaharjun 7-9 yläkoulun oppilasmäärä pysyy ennallaan, 380 oppilasta. Tilat kunnossa. 4.2.2 Keljo-Kilpinen Keljon 1-6 oppilasmäärä pysyy ennallaan, 180 oppilasta. Keltinmäen 1-6 oppilasmäärä pysyy ennallaan, 400 oppilasta. Peruskorjaus käynnissä. Investointikustannus 7,8 milj euroa. Kypärämäen 1-6 oppilasmäärä pysyy ennallaan, 300 oppilasta. Tilat on peruskorjattu. Kilpisen 7-9 yläkoulussa on nyt 531 oppilasta. Oppilasmäärän on ennustettu laskevan 470 oppilaaseen. Tilat kunnossa. Tiloissa toimii myös Kristillinen koulu (alakoulu), 137 oppilasta. 4.2.3 Keljonkangas-Säynätsalo Keljonkankaalla 1-6 oppilasmäärä on nyt 376 oppilasta. Määrän on ennustettu kasvavan 460 oppilaaseen. Tilat peruskorjattu. Pihassa oleva viipale, Aapiskukko, vapautuu koulun käyttöön. Aapiskukko peruskorjattava. Lehtisaaren 3-6 oppilasmäärä ennusteessa ennallaan, 80 oppilasta. Muuratsalon 1-4 oppilasmäärä on nyt 73. Ennusteessa kasvaa 90 oppilaaseen. Tilat kunnossa. Säynätsalon 1-6 oppilasmäärä säilyy ennallaan, 90 oppilasta. Kouluhankeinvestoinneissa uusi koulu-päiväkoti, 3,8 milj euroa. 4.2.4 Kortepohja-Viitaniemi Kortepohjan 1-6 koulussa on nyt oppilaita 290. Määrän on ennustettu kasvavan 360 oppilaaseen. Tilat peruskorjattu.

Sivu 11/35 Lohikosken 1-6 koulun oppilasmäärä säilyy nykyisellään, 290 oppilasta. Koulussa on käynnissä IVS-peruskorjaus ja julkisivujen kunnostus. Investoinnin kustannus 4,9 milj euroa. Puistokoulun 1-6 koulussa on nyt oppilaita 178. Ennusteen oppilasmäärä on 200. Puistokoulun laajennuksen ja peruskorjauksen hankesuunnitelmassa koulu on mitoitettu 280 oppilaalle. Investoinnin kustannus 3 milj euroa. Koulun yhteyteen on suunniteltu myös päiväkoti. Viitaniemen 7-9 yläkoulun oppilasmäärä 480 säilyy ennusteessa ennallaan. Tilojen peruskorjaus valmistui kesällä 2008. 4.2.5 Kuokkala Nenäinniemen 1-2 koulussa on nyt oppilaita 50. Oppilasmäärän ennustetaan kasvavan 60 oppilaaseen. Tilat kunnossa. Pohjanlammen 1-6 koulussa on nyt oppilaita 446. Ennusteessa oppilasmäärä kasvaa 490 oppilaaseen. Osa tiloista on viipaleessa, joka on korvattava uudisrakennuksella. Investointitarve 2 milj euroa. Tikan 1-6 koulussa on oppilaita nyt 395. Oppilasmäärän ennustetaan laskevan 350 oppilaaseen. Tilat kunnossa. Kuokkalan 7-9 yläkoulun oppilasmäärä on nyt 490 oppilasta. Oppilasmäärän on ennustettu laskevan 460 oppilaaseen. Tilat kunnossa. 4.2.6 Tikkakoski Liinalammin 1-6 koulussa on nyt oppilaita 162. Ennusteessa oppilasmäärä laskee 144 oppilaaseen. Koulu on toiminut kolmessa rakennuksessa. Päärakennus Liinalassa on sisäilmaongelmien vuoksi käytössä vain teknisen työn tilat. Kumpulassa käytössä on ruokala sekä opetustiloja. Koivula on vanha viipale, joka on käyttöikänsä päässä. Liinalammin oppilaista kaksi opetusryhmää on väistössä Tikkakosken keskustan koulussa. Hankesuunnitelma on tehty Liinalan ja Kumpulan peruskorjaus- ja laajennus/muutostyölle. Investointikustannus 4 milj euroa. Luonetjärven 1-6 koulun oppilasmäärä on nyt 324 ja oppilasmäärän ennustetaan pysyvän ennallaan. Tilat ovat uudehkot. Nyrölän 1-4 koulussa on nyt 24 oppilasta. Oppilasmäärän ennustetaan kasvavan 48 oppilaaseen. Oppilaat menevät 5-6 luokille Luonetjärven kouluun. Osa Kuikan alueen oppilaista menee käytännössä suoraan Luonetjärven kouluun. Puuppolan 1-6 koulun oppilasmäärän 148 on ennustettu kasvavan 250 oppilaaseen. Tilat ovat uudet. Tikkakosken 7-9 yläkoulun oppilasmäärän 342 on ennustettu kasvavan 405 oppilaaseen. Tilat peruskorjattu 1998.

Sivu 12/35 4.2.7 Palokka Jokelan 1-6 koulun oppilasmäärä on nyt 420 oppilasta. Oppilasmäärän on ennustettu kasvavan 558 oppilaaseen. Tilat ovat uudet ja tilojen käyttöaste korkea. Keski-Palokan 1-6 koulussa on nyt 445 oppilasta. Oppilasmäärän on ennustettu kasvavan 510 oppilaaseen. Peruskorjauksen hankesuunnittelu on käynnissä. Investoinnin kustannus 6,3 milj euroa. Kuohun 1-4 koulussa oppilaita on nyt 33 ja ennusteessa 40. Oppilaat siirtyvät 5-6 luokille Vesangan kouluun. Saaarenmaan 1-4 koulun oppilasmäärä nyt 61 ja ennusteessa 40. Oppilaat menevät 5-6 luokille Keski-Palokkaan. Tilat kunnossa. Tyyppälän 1-4 koulussa oppilaita nyt 106, ennusteessa 120 oppilasta. Oppilaat ovat väistötiloissa koulun pihassa olevissa viipaleissa sisäilmaongelmien vuoksi. Hankesuunnitelma Tyyppälän koulu-päiväkodille on valmisteilla. Vesangan1-6 koulussa nyt 121 oppilasta, ennusteen mukaan kasvaa 152 oppilaaseen. Tilat kunnossa. Palokan 7-9 yläkoulussa nyt 589 oppilasta. Ennusteen mukaan oppilasmäärä kasvaa 166 oppilaalla 755 oppilaan kouluksi. Oppilaista suuri osa on väistötiloissa koulun pihassa olevissa viipaleissa sisäilmaongelmien takia. Koulukeskuksen peruskorjauksen suunnittelu on käynnissä ja investoinnin kustannus on 8,8 milj euroa. 4.2.8 Vaajakoski Haapaniemen 1-2 koulussa on nyt 34 oppilasta. Ennusteen mukaan oppilasmäärä kasvaa 44 oppilaaseen. Tilat ovat uudehkot ja kunnossa. Janakan 1-4 koulussa on nyt 88 oppilasta. Ennusteen mukaan oppilasmäärä kasvaa 172 oppilaaseen. Oppilaat menevät Vaajakummun kouluun 5-6 luokille. Oppilaat ovat nyt väistössä Konttisentiellä Vaajakosken keskustassa. Peruskorjaus ja laajennus on käynnissä ja valmistuu 2009. Investoinnin kustannus 7,7 milj euroa. Jyskän 1-6 koulussa on nyt 364 oppilasta. Ennusteen mukaan oppilasmäärä kasvaa 418 oppilaaseen. Kanavuoren 1-6 koulussa nyt 117 oppilasta. Ennusteen mukaan oppilasmäärä kasvaa 164 oppilaaseen. Oppilaat ovat väistötiloissa Konttisentiellä sisäilmaongelmien vuoksi. Vanha koulu on päätetty purkaa. Uudisrakennuksen investointikustannus 150 oppilaan koululle on 4,3 milj euroa. Oravasaaren 1-4 koulussa on nyt 22 oppilasta. Ennusteen mukaan oppilasmäärä pysyy tasaisena, 28 oppilasta. Oppilaat menevät 5-6 luokille Vaajakummun kouluun. Tiloilla ei välitöntä korjaustarvetta. Tammirinteen päiväkoti-koulun 1-2 oppilasmäärä on nyt 46 oppilasta, oppilasmäärän ennustetaan säilyvän ennallaan. Tilat kunnossa.

Sivu 13/35 Vaajakummun 1-9 yhtenäiskoulussa on 425 oppilasta. Ennusteen mukaan oppilasmäärä laskee 373 oppilaaseen. Koulussa on hyvät erikoistilat mm. teknisen työn tila, osa tiloista on rakennettu Vaajakosken yläkoulun käyttöön. Vaajakummun omat yläkoululaiset ovat erityisopetuksen oppilaita. Tilat ovat uudehkot. Väinölän päiväkoti-koulun 1-2 on tällä hetkellä päiväkotikäytössä. Ennusteen mukaan oppilaita n 40. Tilat ovat kunnossa. Vaajakosken 7-9 koulussa on nyt 547 oppilasta ja ennuste on 628 oppilasta. Oppilaat ovat väistössä viipalerakennuksissa koulun pihassa sisäilmaongelmien vuoksi. Koulun (yläaste ja lukio) peruskorjauksesta on laadittu hankesuunnitelma, jossa investointikustannus on 9,6 milj euroa. 4.2.9 Korpilahti Hurttian 1-6 koulussa on oppilaita nyt 44, ennusteen mukaan oppilasmäärä nousee 60 oppilaaseen. Tikkalan 1-6 koulu-päiväkoti on rakenteilla. Oppilasennuste on 90 oppilasta. Tilat on mitoitettu 100 oppilaalle. Investoinnin kustannus 4,5 milj euroa. Saakosken 1-6 koulussa on oppilaita 49, ennuste 35 oppilasta. Vespuolen 1-6 koulu 15 oppilasta. Ennusteessa on 36 oppilasta vuonna 2014. Korpilahden 1-9 yhtenäiskoulussa nyt 181 oppilasta. Koulussa kapasiteettia ottaa vastaan n. 50 oppilasta enemmän. Uudet tilat. 4.2.10 Valtion koulu Normaalikoulun 1-6 luokilla 373 oppilasta ja 7-9 luokilla 270 oppilasta, yhteensä 643 oppilasta. Oppilasmäärien ennakoidaan pysyvän ennallaan. Koulun yhteydessä on myös lukio. 4.2.11 Yksityiskoulut Steinerkoulussa 1-9 luokilla nyt 186 oppilasta ja oppilasmäärän ennakoidaan pysyvän ennallaan. Koulun yhteydessä on myös lukio. Koululla on käytössä n. 1200 m2 tiloja Voionmaan koululla. Erikoisluokat ja ruokala ovat yhteiskäytössä Voionmaan lukion kanssa. Kristillinen koulu (alakoulu), 137 oppilasta, sijaitsee Kilpisen koulussa, tiloja vuokrattuna n. 700 m2, lisäksi yhteiskäytössä erikoisluokat ja ruokala. Kristillinen koulu on saanut valtioneuvoston luvan järjestää yläkouluopetusta ja se kasvaa lähivuosina 170 oppilaan yhtenäiskouluksi. Koulun visiona vuoteen 2020 on kasvaa edelleen 360 oppilaan yhtenäiskouluksi, 18 por (luvussa muka-

Sivu 14/35 na lukion 60 oppilasta). Kristillisen koulun kasvu ei mahdu Kilpisen koulurakennukseen ja koulu etsii uusia tiloja. 4.2.12 Erityiskoulut Huhtarinteen erityiskoulussa on nyt 48 oppilasta. Tavoite on nostaa oppilasmäärää 56 oppilaaseen (7 por). Huhtarinteen oppilaat ovat vammaisia tai pitkäaikaissairaita. Hankesuunnitelma peruskorjauksesta ja laajennuksesta päiväkodin tiloihin on tehty. Investointikustannus 2,73 milj euroa. Päiväharjun koulussa on 21 oppilasta. Oppilasmäärään ei ennusteta muutosta. Oppilaat ovat vaikeasti vammaisia. Päiväharjun koulu sijaitsee Kortepohjassa, kaupungin tontilla, alueella, jota kaavoitetaan asuntorakentamisen käyttöön. Koulu tarvitsee uudet tilat. Tilatarpeet on kartoitettu ja koulua esitetään uudisrakennuksena Huhtarinteen koulun läheisyyteen. Sairaalakoulussa on 20 30 oppilasta. Koulu sijaitsee Haukkalassa Haukkalan sairaalan välittömässä läheisyydessä. Kaikkia toimintoja ollaan siirtämässä ja Sairaalakoulu tarvitsee uudet tilat 1.8.2010 alkaen. Tarve on 3 opetustilaa sekä mahdollisuus erikoisluokkien ja liikuntatilan käyttöön. Sijainti tulee olla Kyllönmäellä lähellä keskussairaalaa. 4.2.13 Uusi kehittyvä alue Lisäksi kuntien antamassa ennusteessa on n. 150 oppilaspaikan erä, joka tarvittaneen vuoteen 2020 mennessä mahdollisen uuden alueen oppilaille. Kasvualueen sijoittumista tai mahdollista jakautumista ei vielä osata ennustaa. 5 ESITYS UUDEKSI PERUSKOULUVERKOKSI 5.1 Koulupolut Kuokkalan alue on esimerkkinä, kuinka oppilasmäärät, koulut ja koulupolut on tutkittu. Alakoulu Yläkoulu Oppilaita yht. Por yht. Ryhmäkoko 1 2 3 4 5 6 7 8 9 KOULU Tikka 370 18 19...20 60 58 58 58 58 58 Nenäinniemi 60 3 20 30 30 Pohjanlampi 492 22+2 10...23 62 62 92 92 92 92 Kuokkala 450 19+1 10 25 150 150 150 7-vuotiaat 152

Sivu 15/35 Kuokkalan alueella on arvioitu olevan 152 7-vuotiasta vuonna 2020. 7-vuotiaat on jaettu alueen kouluihin huomioiden koulujen kapasiteetti. Alueella on riittävä määrä oppilaspaikkoja: yhteensä 922 alakoulupaikkaa ja 450 yläkoulupaikkaa Tikan ja Pohjanlammen oppilasmääriä tasataan tarpeen mukaan Pohjanlammen ja Kuokkalan koulujen tilankäytön kehitetään yhtenäiskoulumaiseksi 5.2 Oppilaspaikat Alla on esitetty oppilaspaikkojen jakautuminen alueittain uusien koulupolkujen mukaan. Oppilaspaikkoja on verrattu vuoden 2020 väestöennusteen lapsimäärään. alakoulu yläkoulu yht Vaajakoski 1602 801 2403 Palokka 1562 675 2237 Tikkakoski 774 387 1161 Huhtasuo-keskusta 1396 667 2063 Keljo-Säynätsalo 1954 915 2869 Kuokkala 902 450 1352 Korpilahti 378 189 567 Muut (yksityiset) 698 430 1128 9266 4514 13780 Väestöennuste 9044 4363 13407 Erotus 222 151 373 Paikkojen ylimäärä % 2,5 % 3,5 % 2,8 % Esityksessä oppilaspaikkoja on 2,8 % enemmän kuin oppilaita. Ero on suurta massaa tarkastellessa merkityksetön ja voidaan todeta, että esityksessä on riittävä määrä oppilaspaikkoja. Uuden kunnan kouluissa tulee olemaan noin 530 perusopetusryhmää ja keskimääräinen oppilasmäärä on 24 oppilasta / por. Ryhmäkoko mahdollistaa tarvittaessa lisäoppilaiden sijoittamisen perusopetusryhmään ja antaa kouluille väljyyttä muodostaa mm. erityisopetuksen integroituja ryhmiä, joissa maksimiryhmäkoko on 20 oppilasta / por.

Sivu 16/35 5.3 Tilojen määrä ja kehittämistarpeet Koulujen tilatarpeet on tutkittu Haahtela-kehitys Oy:n Wop- tilantarvemittauksin ja saatua tilatarvetta on verrattu nykyiseen tilojen tarjontaan. Tällä hetkellä peruskoulun käytössä on tiloja yhteensä noin 147 000 m2. Tilojen kehittämistarpeet (laajennus / uudisrakennus / rakennuksen purkaminen / tilamuutokset) on kartoitettu koulurakennuksittain. Kehittämisesitysten pohjalta on laskettu tarvittavat tilat, yhteensä noin 150 000 m2. Tilojen määrä kasvaa 3 000 m2 nykyiseen opetustilojen määrään verrattuna, kasvua on 2,3%. Mitoittava oppilasmäärä kasvaa 11 % nykyiseen verrattuna, joten voidaan todeta, että kouluverkkoa kehittämällä aikaansaadaan säästöä tiloissa ja ylläpidettävissä neliöissä suhteessa oppilasmäärään. Tilakustannuksissa ei synny säästöä, koska vuokrat nousevat mittavista uusinvestoinneista johtuen. Edellinen laskelma on tehty jäljempänä esitettävän vaihtoehto 1 valintojen pohjalta. 5.4 Esitykset kehittämistarpeista alueittain Seuraavassa on koottu esitykset kehittämistarpeista alueittain. Kartat koulukeskittymistä ovat liitteenä. 5.4.1 Keskusta-Huhtasuo-Halssila Pupuhuhdan koulu säilyy nykyisellään, tilojen peruskorjaus vuoden 2014 jälkeen. Huhtasuon alakoulun alueen oppilasmäärä kasvaa 360 oppilaaseen. Koulun tilat esitetään purettaviksi. Oppilaat siirtyvät Huhtaharjun kouluun, joka esitetään kehitettäväksi 1-9 yhtenäiskouluksi. Huhtaharjun yläkoulun alueen oppilasmäärä säilyy ennusteen mukaan entisellään. Huhtaharjun yhtenäiskoulu Vaihtoehto 1 n. 560 oppilasta, jolloin Halssilan yläkoulu on Vaajakosken yhtenäiskoulussa (kulkuyhteyksistään selkeä ratkaisu). Vaihtoehto 2 n. 750 oppilasta, mikäli Halssilan alakoulun oppilaat tulevat Huhtaharjun kouluun luokille 7-9. (nykyinen käytäntö).

Sivu 17/35 Investointitarve n. 1800 m2 riippuu Halssilan yläkoulupolusta. Halssilan alakoulun alueen lapsimäärä kasvaa 370 oppilaaseen. Nykyiset tilat pystyvät vastaanottamaan kasvun. Kortepohjan alakoulun alueen oppilasmäärä kasvaa n. 70 oppilasta. Kasvu ohjataan Puistokouluun tai Kypärämäkeen. Nykyiset tilat. Lohikosken alueen oppilasmäärä säilyy ennallaan. Rakennuksessa on korjaus käynnissä. Puistokoulun alueen oppilasmäärä säilyy ennusteessa ennallaan, 200 oppilasta. Puistokoulun laajennuksesta on olemassa hankesuunnitelma 280 oppilaan kouluksi. Esityksessä Puistokoulun oppilaspaikkoja käytetään tasaamaan keskustan lähialueiden painetta mm. Kortepohjan koulun kasvu. Esityksessä Puistokoulu laajennetaan ja peruskorjataan aiemmin laaditun hankesuunnitelman mukaisesti. Oppilasmäärä 260. Viitaniemen yläkoulussa on 440 oppilasta. Tilojen peruskorjaus on valmistunut kesällä 2008. 5.4.2 Keljo-Keltinmäki Keljon koulun oppilasmäärä säilyy nykyisenä. Noin puolet tiloista on peruskorjattava. Keltinmäen koulun oppilasmäärä säilyy nykyisenä. Tilojen peruskorjaus on käynnissä. Kypärämäen koulun oppilasmäärä säilyy nykyisenä. Koulu on peruskorjattu. Keljonkankaan koulun oppilasmäärä kasvaa 460 oppilaaseen. Koulun tontilla oleva, päiväkodin käytöstä vapautuva Aapiskukko kunnostetaan koulun tiloiksi. Kuohun koulun oppilasmäärä säilyy nykyisenä, tilat nykyiset. Vesangan koulun oppilasmäärä kasvaa 150 oppilaaseen. Koulun laajennus valmistuu 2008 ja pystyy ottamaan kasvun vastaan. Kilpisen oppilasmäärän ennustetaan pienenevän nykyisellä aluejaolla 470 oppilaaseen. Esityksessä Kilpinen kasvaa 680 oppilaan yläkouluksi ja toimii myös Vesangan n. 90 ja Keljonkankaan n. 120 oppilaan yläkouluna. Nykyisin Kristillisen koulun käytössä olevat n. 800 m2 esitetään Kilpisen koulun käyttöön. Oppilasmäärän kasvun tuomiin tilamuutoksiin varaudutaan. 5.4.3 Kuokkala Kuokkalan alueella on kokonaisuutena riittävä määrä oppilaspaikkoja. Tikan ja Pohjanlammen oppilasmääriä tasataan tarpeen mukaan. Pohjanlammen ja Kuokkalan koulujen tilankäyttöä kehitetään yhtenäiskoulumaiseksi. Pohjanlammen viipale n. 1000 m2 korvataan uudisrakennuksella. Pohjanlammen koulu peruskorjataan n. 2018.

Sivu 18/35 5.4.4 Säynätsalo Muuratsalon koulun oppilasmäärä kasvaa (+17) 90 oppilaaseen. Nykyiset tilat pystyvät ottamaan kasvun vastaan. Säynätsalon alakoulun oppilasmäärä pysyy lähes nykyisenä (+5), 90 oppilasta. Lehtisaaren alakoulun oppilasmäärä pysyy nykyisenä 80 oppilasta. Säynätsalon alueelle tarvitaan yläkoulupaikkoja 130 oppilaalle. Muuratsalon ja Lehtisaaren kouluissa on yhteensä tilaa enemmän kuin alueella on tarve, eli alueen omaan tarpeeseen ei tarvita uudisrakennusta. Vaihtoehto 1: Säynätsaloon ei rakenneta uutta koulua, vaan käytetään olemassa olevat koulupaikat. Lehtisaaren ala- ja yläkoulusta kehitetään yhtenäiskoulu, jossa oppilasmäärä alakoulussa n. 180 ja yläkoulussa n. 230 oppilasta, yhteensä 410 oppilasta. Nykyiset tilat on peruskorjattu ja määrällisesti riittävät. Yläkoulun oppilaista n. 100 kuljetetaan Keljonkankaalta. Vaihtoehto 2: Säynätsalon koulu-päiväkoti rakennetaan. Koulun käytössä n. 1 500 m2. Lehtisaaren yhtenäiskoulun oppilasmäärä laskee n. 320 oppilaaseen. (väljyyttä 1 500 m2) 5.4.5 Tikkakoski Luonetjärven alakoulun oppilasmäärä säilyy nykyisellään, n. 320 oppilasta. Luonetjärven koulussa on 6 000 m2, josta 1 000 m2 on yhteiskäytössä yläkoulun kanssa. Lisäksi koulun tiloja on viereisessä Pikkutikka nimisessä rakennuksessa. Tällä hetkellä Luonetjärven koulussa on tilankäytössä väljyyttä (toimii mm. Liinalammin väistötiloina). Vertailuna esim. Jokelan koulu, jossa on 3 800 m2 ja n. 420 oppilasta (tilankäytöltään hyvin tiivis, selvityksessä käytettyä wopmittaustasoa tiiviimpi). Tikkakosken yläkoulun oppilasmäärä kasvaa (n. +60) 400 oppilaaseen. Nyrölän koulun oppilasmäärä kasvaa (+15) n. 40 oppilaaseen. Nykyiset tilat pystyvät vastaanottamaan kasvun. Vaihtoehto 1: Liinalammin oppilaat n. 150 sijoitetaan Luonetjärven kouluun, jolloin koulun oppilasmäärä on yhteensä 470 oppilasta. Tiloja käytetään yhtenäiskoulumaisesti Tikkakosken yläkoulun kanssa. Näin muodostuu kahdessa rakennuksessa toimiva yhtenäiskoulu, jossa on yhteensä 870 oppilasta. Nykyisen kokoinen 118 oppilaan lukio mahtunee, mutta kasvulle ei ole tilaa (vrt. lukioverkko). Vaihtoehto 2: Liinalammin koulu rakennetaan 1-4 korttelikouluna, 90 oppilasta. Tilatarve on n. 1500 m2 (nykyinen Kumpula pienin tilamuutoksin + 1000 m2 uudisrakennus), Nyrölän oppilaat sijoitetaan Luonetjärven kouluun. Nyrölän myötä poistetaan käytöstä -500 m2. Lukio mahtuu hyvin Tikkakosken kouluun. Väljyyttä edelliseen verrattuna 1000 m2.

Sivu 19/35 Puuppolan koulun alueen oppilasmäärä kasvaa (+70) 250 oppilaaseen. Koulu pystyy ottamaan kasvun vastaan, kun päiväkodin ja seurakunnan käytössä olevat tilat n. 600 m2 otetaan koulun käyttöön. 5.4.6 Palokka Selvitystyön aikana on sovittu, että Palokan aluetta tarkastellaan itä- ja länsiosissa, valtatie 4 toimii jakajana. Molemmilla puolilla on omat ala- ja yläkoulut. Palokan itäpuolta palvelee alakouluina Jokela (nykyinen 420 oppilasta) ja Tyyppälä. Yläkouluna Palokan koulu. Vaihtoehto 1: Tyyppälän alakoulun ja Palokan yläkoulun uudisrakennustarve yhdistetään. Toteutetaan Palokkaan n. 600 oppilaan yhtenäiskoulu. Laajuus n. 7 700 m2 Vaihtoehto 2: Tyyppälän alakoulu n. 170 oppilasta toteutetaan 1-4 korttelikouluna, laajuus n. 2 800 m2 ja Palokan koulu n. 420 oppilasta toteutetaan 5-9 kouluna, laajuus n. 6 000 m2. Väljyyttä edelliseen verrattuna n. 1 100 m2. Vaihtoehdon valinnan jälkeen, rakennushankkeen suunnittelun käynnistyessä tarkastetaan vielä Jokelan koulun ja rakennettavan alakoulun oppilasjako (Jokela tiivis). Palokan länsipuolta palvelee alakouluina Keski-Palokan koulu, n. 400 oppilasta (peruskorjaus- ja laajennustarve), Saarenmaan 1-4 koulu, n. 40 oppilasta (nykyiset tilat) ja uutena Mankolan yhtenäiskoulu n. 600 oppilasta Koulun tarpeita varten Mankolaan rakennetaan laajennuksena liikuntatilat ja varaudutaan tarvittaviin tilamuutoksiin. Mannisenmäkeen ei rakenneta koulua. 5.4.7 Vaajakoski Janakan koulun oppilasmäärä kasvaa (+80) 170 oppilaaseen. Koulun laajennus ja peruskorjaus on käynnissä. Koulu pystyy vastaanottamaan ennakoidun kasvun. Kanavuoren koulun oppilaat ovat tällä hetkellä väistötiloissa. Esityksessä Kanavuoreen rakennetaan 1-4 korttelikoulu, 130 oppilasta, uudisrakennuksena. Vaajakosken koulu Vaihtoehto 1: 630 oppilasta, mikäli Halssilan alakoulun oppilaat tulevat Vaajakosken kouluun 7.-9. luokille. Uudisrakennus Vaihtoehto 2: 450 oppilasta, mikäli Halssilan alakoulun oppilaat menevät yläkouluun Huhtaharjun kouluun.

Sivu 20/35 Väinölään 1-2 alakoulu n. 50 oppilasta. Tilat ovat olemassa, nykyisin päiväkodin käytössä. Tammirinne ei toimi kouluna, tilat vapautuvat päiväkodin käyttöön Jyskän koulun oppilasmäärä kasvaa (+20) 380 oppilaaseen, nykyiset tilat Haapaniemen koulun1-2 oppilasmäärä n. 40 ja tilat nykyiset Vaajakummun koulu esitetään yhtenäiskouluksi 1-9 oppilasmäärä 630 oppilasta, nykyiset tilat. Tällä hetkellä Vaajakummussa on Vaajakosken koulun ja päivähoidon tiloja, jotka otetaan käyttöön. Oravasaaren koulu n. 30 oppilasta esitetään Kanavuoren kouluun, kun investointi on tehty Vaajakummun koulurakennus on uusi ja tilat hyvässä kunnossa. Vaajakosken rakennushankkeen suunnittelun käynnistyessä tarkastetaan vielä Vaajakummun ja Vaajakosken koulujen oppilasjako, sekä tilojen mahdollinen yhteiskäyttö. 5.4.8 Korpilahti Korpilahden yhtenäiskoulun oppilasmäärän ennustetaan pysyvän nykyisellään n. 420 oppilasta. Ryhmäkoko on tällä hetkellä keskimäärin alle 20 oppilasta. Kasvattamalla ryhmäkokoja koulussa on kapasiteettia vastaanottaa lisää oppilaita. Lukio mahtuu hyvin. Tilat uudet. Hurttian alakoulu 60 oppilasta, nykyiset tilat. Peruskorjaus ajankohtainen vuoden 2014 jälkeen. Tikkalan koulu-päiväkoti, koulun 1-6 oppilasmäärä n. 90 oppilasta, uudisrakennus rakenteilla Edellä esitetyt koulut pystyvät tarjoamaan 630 oppilaspaikkaa (väljyyttä yhtenäiskoulussa n. + 50 paikkaa ja Tikkalassa n. + 10 paikkaa), koulut riittävät, mikäli väestömäärä pysyy tasaisena tai kasvaa hieman. Saakosken koulun 50 oppilasta ja Vespuolen koulun 15 oppilasta osalta esitetään, että rakennuksen peruskorjauksen tullessa ajankohtaiseksi, tutkitaan koulun säilyttämisen tarpeellisuutta. 5.5 Erityisopetus 5.5.1 Lähipalvelu Lähikoulu on koulu, jota määrätyn alueen oppilaat käyvät riippumatta siitä, onko kysymyksessä yleisopetuksen oppilas tai tukitoimia tarvitseva oppilas. Omassa koulussa tulee siis saada erityisopetusta luokissa integroituna tai pienryhmissä eriytettynä.

Sivu 21/35 Luokkaan integroituna luokan max ryhmäkoko on 20 oppilasta Tilojen mitoituksessa huomioidaan, että noin 5% oppilaista on pienryhmäopetuksessa, pienryhmän koko max 10 oppilasta (ryhmät kiinteitä tai vaihtuvia) => Tarvitaan 1-4 erityisopetuksen tilaa/ koulu koulun oppilasmäärästä riippuen 5.5.2 Aluepalvelu Aluepalveluna järjestetään EHA1 ja autistien opetus, jotka usein tarvitsevat opetustilojen lisäksi terapiatiloja. Toimintojen sijoittamisessa tavoitteena 2 ryhmää samaan kouluun, jotta toiminnassa ja terapiatiloissa saadaan synergiahyödyt. Aluepalveluyksiköiden sijoitus valitaan joustavasti. 5.5.3 Kuntatason palvelu Vaikeasti vammaisten EHA2 opetus keskitetty Päiväharjun kouluun (21 oppilasta). Päiväharjun koulua esitetään sijoitettavaksi Huhtasuolle uudisrakennukseen. Vammaiset ja pitkäaikaissairaat käyvät Huhtarinteen koulua (56 oppilasta/7 por). Tilat peruskorjataan ja laajennetaan päiväkodin tiloihin. Sairaalakoululle (20 30 oppilasta) ei tämän selvitystyön aikana ole pystytty osoittamaan sijoitusta. Tavoite on saada tilat Kyllönmäelle keskussairaalan lähelle. Vaihtoehto 1: Pyritään löytämään koululle tilat esim. Jyväskylän ammattiopiston tai Näkövammaisten koulun tiloista Vaihtoehto 2: Koulu tarvitsee n. 500-700 m2 uudisrakennuksen 5.6 Pienet kyläkoulut Pienen kyläkoulun korjaustarpeen tullessa ajankohtaiseksi, tarkastellaan oppilasmäärän ennustetta, oppilaiden kuljetusaikojen pituuksia, sijaintia kouluverkossa sekä asemaa kyläkeskuksena. Tämä selvitys ei määritä kyläkoulun lakkautusta vaan kuvaa sen tarpeellisuutta kouluverkon osana. 5.7 Esiopetus Esiopetusta järjestetään tällä hetkellä Jyväskylässä kolmessa koulussa, maalaiskunnassa yhdeksässä ja Korpilahdella kahdessa koulussa. Esiopetusta järjestää sekä opetustoimi että sosiaalitoimi. Esiopetuksen oppilaat eivät ole mukana tämän selvityksen oppilasmäärissä. Esiopetuksen järjestäminen koulun tiloissa on tarkistettava hankekohtaisesti.

Sivu 22/35 5.8 Yksityiskoulut Kristillisen koulun opetuksen järjestämislupa on nyt 170 oppilaalle. Tavoitteena v.2020 on yhtenäiskoulu sekä lukio, yhteensä 360 oppilasta, 18 por. Arvio on, että 1,5% ikäluokasta hakeutuu Kristilliseen kouluun. Steiner-koulu pysyy arvion mukaan nykyisen kokoisena, 13 por/260 oppilasta, lukio mukaan lukien. Yksityiskoulut vastaavat omista tilakustannuksistaan. Sijainti keskustassa on molemmille olennainen saavutettavuuden vuoksi, sillä oppilaat tulevat laajalta alueelta. Voionmaan koulu vapautuu lukion käytöstä ja olisi tiloiltaan kehitettävissä yksityiskoulujen tarpeisiin. Investoijana ja tilojen vuokranantaja voisi olla esim. Education Facilities Oy tai muu kiinteistöinvestoija.

Sivu 23/35 6 LUKIOVERKON TAVOITTEET JA MITOITUSARVOT 6.1 Tilastokeskuksen väestöennuste Lukioverkkoselvityksen lähtötietona on käytetty Tilastokeskuksen vuonna 2007 laadittua väestöennustetta lukioikäisten määrästä. Tarkastelussa oli vuodet 2003-2010 vuosittain sekä 2015-2040 viiden vuoden välein. Lukioikäisten määrä pysyy uuden Jyväskylän alueella melko tasaisena lukuun ottamatta ikäluokan notkahtamista vuosien 2015-2020 välillä, joten tarkasteltavaksi lukumääräksi sovittiin työryhmässä 4700 nuorta, joka täyttyy vuonna 2025. Vuosien 2015-2020 ikäluokkien määrän notkahdus ei edusta pidemmän ajan trendiä. 16-18 vuotiaat uudessa Jyväskylässä 5000 4800 4600 4523 4626 4585 4651 4618 4674 4710 4852 4876 4793 4400 4412 4391 4452 4323 4200 4199 4000 3800 2003 2004 2005 2006 2006 2007 2008 2009 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 6.2 Lukioverkon mitoituksen lähtötiedot Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma KESU 2007-2012 määrittelee tavoitteita perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuudesta väestössä. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden tavoite vuonna 2015 on 52% ja vuonna 2020 53% 20-24-vuotiaista. Selvityksen laskelmissa 50% ikäluokasta on oletettu valitsevan lukion ja 50% ammattiopiston tai muun koulutuksen. Yo-tutkinnon voi suorittaa myös kaksoistutkintona ammattiopistossa, jolloin yllämainittu KESU-tavoite täyttyy. Syksyllä 2007 lukion aloitusikäisiä 16 -vuotiaita uudessa Jyväskylässä oli 1449 nuorta. Lukioihin valittiin 795 opiskelijaa, joista ulkopaikkakuntalaisia oli noin

Sivu 24/35 n.120 opiskelijaa. Lisäksi kaksoistutkintoa suorittavia Jyväskyläläisiä oli noin 100. Näin ollen lukio-opintoja suorittamaan hakeutui yhteensä 775 opiskelijaa uuden Jyväskylän alueelta, joka on 53% lukion aloitusikäisistä. Lukiopaikat uudessa Jyväskylässä: o 4 700 nuorta* 50 % = 2 350 o ulkopaikkakuntalaiset 250 Yhteensä 2 600 lukiopaikkaa 6.3 Tavoitteet lukioverkon suunnittelulle Mitoituksen lähtökohtana on yhteensä 2 600 lukiopaikkaa Tässä on mukana oletus 250 ulkopaikkakuntalaisesta opiskelijasta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että 50 % uuden Jyväskylän nuorista hakeutuisi lukioon. Opetusministeriön trendiennuste (50 53 % ikäluokasta on suorittanut yo-tutkinnon) täyttyy, koska yo-tutkintoja suoritetaan myös ammattiopistossa. Korkeatasoinen opetus Järkevät koulukoot mahdollistavat monipuoliset erikoisopetustilat (riittävät tuntimäärät) sekä monipuolisen kurssitarjonnan Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Koko toisen asteen koulutusjärjestelmän huomioiminen ja opetusresurssien yhtenäistäminen. 1.8.2010 lukiokoulutus siirtynee Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle. Kouluverkon ja lukioinvestointien optimointi Kohtuulliset investoinnit antavat mahdollisuuden resurssoida perusopetuksen inhimillisiin koulupolkuihin (hallinnon ja palveluiden järjestämissopimus: perusopetuksessa otettava huomioon lähi- ja kyläkoulujen asema ) Asiakasnäkökulma. Opiskelijoiden valinnat ja lukioiden vetovoimaisuus Alueellinen suunnittelu Lukioverkkoa kehitetään ottaen huomioon laajempi alueellinen koulutustarve ja - tarjonta.

Sivu 25/35 7 LUKIOVERKON SUUNNITTELUN LÄHTÖTILANNE 7.1 Lukio-opetus osana 2.asteen koulutusta Opetusministeriö on asettanut tavoitteeksi lukio- opetuksen ja ammatillisen 2- asteen opetuksen yhteistyön kehittämisen. Molemmat koulutusmuodot kehittyvät sinällään itsenäisinä, mutta pedagogista etua ja opiskelijan valinnan vapautta lisätään mahdollistamalla kaksi tutkintoa. Sen sijaan lukion ja yläasteen yhdistämisestä ei opiskelijan näkökulmasta saada samaa etua koulutuksen tavoitteiden ja rytmityksen erilaisuudesta johtuen. Etua saavutetaan lähinnä pienten yksiköiden resurssien käytön yhteiskäytöstä. Opetusministeriön tavoite on kehittää perusopetusta sekä 2.asteen koulutusta erillisenä. Toisen asteen opetuksen yhteistyötä on omiaan edistämään kuntien välinen aiesopimus, jonka mukaisesti uuden Jyväskylän lukiokoulutuksen järjestäjäksi on 1.8.2010 tulossa Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä, joka on myös ammattiopiston koulutuksen järjestäjä. Opetusministeriö edellyttää myös aikuisväestön koulutustarpeiden huomioimista. Jyväskylän aikuislukio tarjoaa alueella lukiokoulutusta aikuisväestölle. 7.2 Nykyiset lukiot ja opiskelijamäärät Alla on taulukko nykyisistä lukioista ja opiskelijamääristä L ukio Nykyinen opisk. Cygnaeus-lukio 530 J yväs kylän L yseon lukio 620 Voionmaan lukio 533 Vaajakosken lukio (nyt Harjulla) 250 Tikkakosken lukio 118 Palokan lukio 180 Korpilahden lukio 61 Normaalikoulun lukio 252 Rudolf Steiner -koulun lukiovaihe 64 Uuden J yväskylän lukiolaiset yhteensä 2608 K aksoistutkinto (nyt Harjulla) 480 Kaikki yo-tutkinnon suorittajat yhteensä 3088

Sivu 26/35 7.3 Lukioiden vetovoimaisuus Lukioiden asiakas on opiskelija. Tämä asiakas myös valinnoillaan osoittaa palvelun tuottajalle omat tarpeensa. Opiskelijoiden valintoja tarkasteltiin tutkimalla Uuden Jyväskylän nykyisten lukioiden vetovoimaisuutta lääninhallituksen tilastoista opiskelijoiden tekemien ensisijaisten valintojen kautta vuosina 2004-2007. Valinnat ja lukioiden vetovoimaisuus vaihtelee koulukohtaisesti jonkin verran vuosittain, mutta kaikkina vuosina n. 85% lukioon hakijoista on valinnut ensisijaiseksi valinnakseen Jyväskylän keskustassa olevan lukion. Keskustaan haetaan enemmän kuin siellä on tarjolla opiskelupaikkoja ja ympäristön lukioissa osa opiskelupaikoista on jäänyt täyttämättä. Alla on kuvattu vuoden 2007 ensisijaisten hakijoiden määrä kerrottuna kolmella, jolloin on saatu opiskelijoiden tekemien valintojen mukainen lukioiden koko. Hakijoita on ollut yhteensä 2700 ja lukiopaikkoja noin 2600. Kaikki hakijat eivät tule valituksi lukioon ja toisaalta kaikki valitut eivät aloita opintojaan lukioissa. Ensisijaiset valinnat osoittavat, että lukiopaikkoja toivottaisiin olevan Jyväskylän keskustassa n. 2 300 ja ympäristön lukioissa noin 400. Ensisijaisten valintojen mukaiset lukiokoot 2500 2000 1500 1000 500 0

Sivu 27/35 7.4 Koulujen nykytilanne ja nykyiset investointisuunnitelmat Cygnaeus-lukio toimii Viitaniemessä uusituissa tiloissa. Luokkien koko ei mahdollista ryhmäkokojen kasvattamista. Kouluun ei tarvitse investoida lähitulevaisuudessa. Jyväskylän Lyseon lukio toimii Jyväskylän keskustassa. Suunnitelmissa on peruskorjata vanha suojeltu osa ja rakentaa uudisrakennuksena loput tarvittavat tilat lukion käyttöön. Vanhan osan suojeluarvot toteutuvat parhaiten, jos rakennus peruskorjataan kouluksi. Lyseon yhteydessä toimii IB-linja. Investointitarve investointiohjelman mukaan on 11,6 milj. euroa. Jyväskylän aikuislukio toimii Jyväskylän Lyseon lukion kanssa samoissa tiloissa Jyväskylän keskustassa. Aikuislukion toiminnalle keskustan toimipisteestä ja hyvistä kulkuyhteyksistä on todettu olevan etua. Aikuislukiossa opiskelee yo-tutkinnon opintoja 390 opiskelijaa ja aineopintoja noin 300 opiskelijaa vuosittain. Jyväskylän aikuislukion tilatarpeet on huomioitu Lyseon tilatarpeissa ja investointikustannuksissa, mutta opiskelijamäärät eivät näy laskelmissa, koska opiskelijoiden ikä on pääosin yli 19 vuotta. Voionmaan lukion rakennus on ikänsä ja kuntonsa puolesta peruskorjaustarpeessa. Voionmaan lukiossa on toiminut vuodesta 1994 lähtien yksi maamme 12 virallisesta liikuntalukiosta. Investointitarve ohjelmassa on 9,7 milj. euroa. Vaajakosken lukio on toiminut väistötiloissa Harjulla Ao:n tiloissa syksystä 2007 Vaajakosken koulun sisäilmaongelmien vuoksi. Vaajakoskelle suunnitellun yläaste-lukiorakennuksen korjaus / uudisrakennusvaihtoehtojen selvitykset ovat kesken. Tutkittavana on peruskorjauksen kannattavuus. Kannattavuuteen vaikuttaa tilojen korjausaste ja tilojen soveltuvuus tarpeeseen (tilankäytön tehokkuus). Koko hankkeen investoinnin arvio on 9,6 milj. euroa, josta lukion osuus on 4 milj. euroa. Tikkakosken lukio toimii yläasteen kanssa samassa rakennuksessa. Tilat on peruskorjattu 1998. Tikkakosken tiloja käyttää tällä hetkellä 468 oppilasta (joista n. 118 lukiossa) ja tilat on mitoitettu 630 oppilaalle eli opiskelijamäärien kasvattaminen on hyvä asettaa tavoitteeksi. Ei investointitarpeita. Palokan lukio toimii yläasteen kanssa samassa rakennuksessa. Yläaste tulee siirtymään väistötiloihin viipalekouluun syksyllä 2008 sisäilmaongelmien vuoksi. Lukion, kirjaston ja kansalaisopiston uudisrakennuksen L2 vaiheen suunnitelmat ovat valmiina. Suunnittelu on tällä hetkellä pysäytetty kouluverkkoselvitys-

Sivu 28/35 ten valmistumiseen asti. Koko hankkeen kustannusarvio on 11,4 milj. euroa, josta lukion osuus on 5 milj. euroa. Korpilahden lukio toimii 1-9 yhtenäiskoulun kanssa samassa rakennuksessa. Tilat ovat valmistuneet v.2007. Ei investointitarpeita. Normaalikoulun lukio on valtion koulu ja on mukana esityksessä tarjoamiensa lukiopaikkojen muodossa. Rudolf Steiner koulun lukio toimii Voionmaan koulukiinteistön tiloissa. Tavoitteena on saada koko Steiner-koululle pysyvät, steinerpedagogiikkaan soveltuvat tilat, jossa toteutuu yhtenäiskoulu esiopetuksesta lukioon. Steinerkoulu on mukana esityksessä tarjoamiensa lukiopaikkojen muodossa. Toimipisteen sijoittamista tutkitaan perusopetusverkon selvityksen yhteydessä.

Sivu 29/35 8 ESITYS UUDEKSI LUKIOVERKOKSI Suomessa lukioiden koot vaihtelevat alle 100 opiskelijan lukioista yli tuhannen opiskelijan yksiköihin. Hyvin pienet (alle 200 opiskelijaa) koulut ovat osoittautuneet taloudellisesti raskaiksi. Pienten koulujen kurssitarjonta jää kapeaksi. Tässä suunnitelmassa lukio-opetuksen investointien määrä on pienempi kuin aikaisemmissa suunnitelmissa koska on otettu käyttöön Viitaniemessä olevia hyväkuntoisia tiloja ja sovitettu rakentaminen tarkemmin tarpeeseen. Suunnitelman perustelut ovat seuraavat: - Pääosin suunnitellut lukiot ovat riittävän suuria laadukkaan ja taloudellisen opetuksen järjestämiseksi - Lukioiden asiakkaat, eli opiskelijat ovat valinnoillaan osoittaneet haluavansa opiskella kaupungin keskustassa. Yli 16 vuoden vanhat nuoret ovat tottuneita julkisen liikenteen käyttäjiä - Ratkaisu tukee tavoitetta kehittää 2- asteen opetuksen yhteistyötä kokonaisuutena. Ratkaisu on myös sopusoinnussa kuntien välisen aiesopimuksen kanssa, jossa lukio-opetuksen operaattoriksi tulisi koulutuskuntayhtymä. 8.1 Opiskelijamäärät ja toimipisteet Esitys uudesta lukioverkosta on laadittu huomioiden edellä kuvatut suunnittelun lähtökohdat. Lukioiden tilatarpeet on tutkittu Haahtela-kehitys Oy:n Wop- tilantarvemittauksin ja saatua tilatarvetta on verrattu nykyiseen tilojen tarjontaan. Esityksen kokonaisopiskelijapaikkamäärä n. 2 600 lukiopaikkaa on sama kuin nykyisin. Tarvittava opiskelijapaikkamäärä on uudelleenjaettu ja sijoitettu toimipisteisiin, jotka muodostavat uuden lukioverkon. Esityksessä Keskustan kolmanteen lukioon siirtyy valtaosa nykyisten Palokan, Vaajakosken ja Voionmaan lukioiden oppilaista, loput oppilaat siirtyvät alueen muihin kouluihin. Alla on esitetty lukiopaikkojen uudelleen jakautuminen toimipisteittäin.

Sivu 30/35 Esitys opisk. määrästä L ukio Nykyinen (ryhmäkoko 30 / 33) opisk. min max C ygnaeus-lukio 530 540 540 J yväskylän L yseon lukio 620 705 768 Voionmaan lukio 533 0 0 "Keskustan kolmas lukio" 0 630 693 Vaajakosken lukio (nyt Harjulla) 250 0 0 Tikkakos ken lukio 118 120 192 Palokan lukio 180 0 0 Korpilahden lukio 61 90 99 Normaalikoulun lukio 252 252 252 Rudolf S teiner -koulun lukiovaihe 64 64 64 Uuden J yväskylän lukiolaiset yhteensä 2608 2401 2608 Kaksoistutkinto (nyt Harjulla) 480 480 480 Kaikki yo-tutkinnon suorittajat yhteensä 3088 2881 3088 Esityksessä Cygnaeus-lukio on 6-sarjainen, Lyseo ja keskustan kolmas lukio 7 sarjaiset, Tikkakoski 2-sarjainen ja Korpilahti 1-sarjainen. Lyseolla opiskelee lisäksi IB-linjan 75 opiskelijaa. Ammattiopistossa kaksoistutkintoa suorittaa noin 480 opiskelijaa. Kaksoistutkinnon lukio-opintojen opetus tapahtuu tällä hetkellä Harjulla Ammattiopiston tiloissa. Opinnot voidaan tulevaisuudessa antaa myös muualla ammattiopiston tiloissa. Alla on esitetty toimipisteittäin oppilasmäärän mukainen Wop -mittausten tilantarve ja nykyisten tilojen tarjonta. K oulu Oppilasmäärä Wop-mittaus m2 (netto) Nykyis et tilat m2 (netto) C ygnaeus-lukio 540 4 404 4 501 J yväs kylän L ys eon lukio 705 * 6 700 6 280 K eskustan kolmas lukio 630 6 077 Voionmaa ** 2 766 Harju ***2500 (koulutuskuntayhtymän kiinteistö) Viitaniemen alue ****2000...5900 (koulutuskuntayhtymän kiinteistö) Tikkakosken lukio ja yläkoulu 120+361 4 821 ***** 4 822 K orpilahden lukio, ylä- ja alakoulu 90+400 7 000 6 850 Normaalikoulun lukio 252 Rudolf S teiner -koulun lukiovaihe 64 * WOP-mittaus 15.01.2008, jota kasvatettu 250m2 (mukana IB-linjan ja aikuislukion tilat) ** tilaluettelos sa ei ole liikuntasalia *** Vaajakosken lukion väistötiloina ****2000m2 vapaana Haahtelan aiemman selvityksen mukaan ja J ao:n toimintojen uudelleen sijoittaminen vapauttaatarvittaess a lis ää tilaa ***** tilaluettelos sa ei ole liikuntasalia, käs ityö- ja kotitalous tiloja

Sivu 31/35 Cygnaeus-lukion oppilasmäärä on pidetty nykyisenä ja tilat vastaavat tarvetta. Luokkien koko ei mahdollista ryhmäkokojen suurentamista. Jyväskylän Lyseon lukion oppilasmäärään on kasvatettu yhdellä sarjalla (90-99 oppilasta) nykyisestä kuudesta. Oppilasmäärän kasvattaminen on huomioitu 250 m2 lisätilantarpeella (kolme luokkaa) suhteessa 15.1.2008 laadittuun kiinteistön peruskorjauksen tilaohjelmaan. Keskustan kolmannen 630 opiskelijan lukion tilatarve on n. 6 077 m2. Lukiossa on seitsemän sarjaa. Voionmaan lukion nykyiset tilat ovat tarpeeseen nähden pienet. Tilaa on tarjolla ammattiopiston Harjun ja Viitaniemen kampuksilla. Tilat ovat tällä hetkellä ammattiopiston ja Vaajakosken lukion (n. 2 500 m2) käytössä. Ammattiopiston toimintoja uudelleen sijoittamalla on mahdollista vapauttaa lukion tarvitsemat tilat vaihtoehtoisesti joko Harjulta tai Viitaniemestä. Keskustan kolmannen lukion sijoituspaikaksi esitetään Viitaniemen kampusta Cygnaeus lukion läheisyydestä johtuen. Viitanimeen on mahdollista aikaansaada myös liikuntapainotteista lukiota hyvin palvelevat tilat. Tikkakosken lukio on kaksisarjainen ja opiskelijamääräksi on esitetty 120-192 opiskelijaa. Tika mittauksen mukaan tilojen tarjonta vastaa tarvetta (tilanne kesällä 2008). Peruskouluverkon ratkaisut Tikkakosken osalta voivat vaikuttaa tilojen tarjontaan. Lukion tilanne tulee tarkastella uudelleen peruskouluverkon päätösten jälkeen. Korpilahden lukio on yksisarjainen, 90 oppilasta. Vuonna 2007 valmistuneet tilat palvelevat hyvin lukion tarvetta.

Sivu 32/35 8.2 Lukioverkon toimipisteiden sijainti Alla on kuvattu säilyvät, poistuvat ja uudet toimipisteet. 11 6 1 8 4 7 10 2 9 3 12 5 Esitetyt lukion toimipisteet 1 Cygnaeus-lukio 540 2 Lyseo 768 3 Normaalikoulun lukio 252 4 Steiner-lukio 64 5 Korpilahden lukio 99 6 Tikkakosken lukio 192 7 Keskustan kolmas lukio 693 Yhteensä 2608 Poistuvat lukion toimipisteet 8 Palokan lukio 9 Vaajakosken lukio 10 Voionmaan lukio Ympäristökuntien lukiot 11 Laukaan lukio 220 12 Muuramen lukio 200

Sivu 33/35 9 KOULUHANKEINVESTOINNIT VUOSINA 2009-2020 Investoinnit on jaettu käynnissä oleviin hankkeisiin, vuosina 2009-2013 ja vuosina 2014-2020 toteutettaviin hankkeisiin sekä hankkeisiin, joissa investoijana on joku muu taho kuin uusi Jyväskylä. Hinnat ovat arvonlisäverottomia ja syksyn 2008 kustannustasossa. Hinnoittelu on tehty seuraavilla tunnusluvuilla: Uudisrakennus 1 900 euroa / netto-m2 Peruskorjaus 1 600 euroa / netto-m2 Tilamuutokset 1 000 euroa / netto-m2 Käynnissä olevien hankkeiden hinnat on koottu kuntien teettämistä hankesuunnitelmista. Osasta vuosien 2009-2013 hankkeista on myös aiemmin teetetty hankesuunnitelmat. Ko. hankesuunnitelman kustannusta on käytetty tässä esityksessä, mikäli hankkeen sisältö vastaa tarvetta. Tällaisia hankkeita ovat: o Puistokoulun laajennus ja peruskorjaus o Huhtarinteen erityiskoulun peruskorjaus ja laajennus o Säynätsalon koulu o Jyväskylän Lyseon lukion peruskorjaus ja laajennus Esitetyt kustannukset ovat rakennusinvestointeja. Tonttikustannukset, rakennusaikainen rahoitus, väistötilojen kustannukset tai toiminnan koneet ja laitteet eivät sisälly arvioituihin kustannuksiin. Uuden Jyväskylän kouluhankeinvestoinnit vuosina 2009-2020 ovat esityksen mukaan peruskouluihin yhteensä noin 100-107 miljoonaa euroa riippuen valituista toteutusvaihtoehdoista ja lukioihin 12 miljoonaa euroa.