sivu 1/35 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN 2013 2016 Hyväksytty edustjiston kokouksess 24.4.2013. 1. Johdnto 2 1.1. Ylioppilskunnn yhdenvertisuustyön lähtökohdt 2 1.1.1. Syrjintä 2 1.1.2. Yhdenvertisuus j ts-rvo 2 1.1.3. Osllisuus 2 1.2. Avinkäsitteet j toimijtsot 3 1.2.1. TYY 3 1.2.2. Yliopisto 4 1.2.3. Opiskelijyhteisö j opiskelijjärjestöt 4 2. Ikä 5 TYY j järjestöt 6 3. Vkumus 6 TYY 6 Opiskelijjärjestöt 8 Yliopisto 9 4. Vmmisuus j terveydentil 9 TYY 10 Opiskelijjärjestöt 11 5. Sukupuoli 15 TYY 16 Yliopisto 16 6. Seksulinen suuntutuminen 17 TYY j järjestöt 17 7. Monikulttuurisuus j kieli 18 TYY 18 Yliopisto 19 8. Perheellisyys 20 TYY 20 9. Muut henkilöön liittyvät syyt 16 TYY j järjestöt 16 10 Ohjelmn rviointi, seurnt j päivitys 16 TYY j järjestöt 16 11. Liitteet 17 Liite 1 Yhdenvertisuussnsto 23 Liite 2 Hyödyllisiä internet-sivustoj lisätiedon hnkkimist vrten 27 Liite 3 Alyhdistystoimijn vinkkilist syrjinnänvstisen toiminnn kehittämiseksi 29 Liite 4 Svutettv tphtum nope muistilist yhdistystoimijlle 31 Liite 5 Häirintäyhdyshenkilöt 33 Liite 6 Esimerkki yhdenvertisuusohjelmn seurnt- 34 rportist
sivu 2/35 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 1. JOHDANTO Turun yliopiston ylioppilskunnn yhdenvertisuusohjelmn lähtökoht on tvoitetil yhdenvertisest ylioppilskunnst, joss kikki ovt smnrvoisi iästään, vkumuksestn, vmmstn, terveydentilstn, sukupuolestn, seksulisest suuntutumisestn, etnisestä tuststn, äidinkielestään, perhetilnteestn ti muist henkilöön liittyvistä syistä riippumtt. Päävstuu yhdenvertisuusohjelmn toteuttmisest on TYYn hllituksell j toimiston henkilökunnll, mutt myös ylioppilskunnll ljemmin: yhdenvertisuusohjelm toteuttv TYY ei ole pelkkä orgnistio, vn yhteisö, jonk eri tsoille ohjelm nt tvoitteit j keinoj yhdenvertisen ylioppilskunnn toteuttmiseksi. Tämä yhdenvertisuusohjelm on TYYn edustjiston hyväksymä kuvus ylioppilskunnn yhdenvertisuustyön tvoitteist. Ohjelm trkent ylioppilskunnn poliittisen linjpperin yhdenvertisuuslinjuksi. Ylioppilskunnn, lyhdistysten, yliopiston j opiskelijyhteisön tsoille jettun ohjelm list tvoitteit j toimenpiteitä ohjelmn toteuttmiseksi. 1.1. YLIOPPILASKUNNAN YHDENVERTAISUUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT 1.1.1. SYRJINTÄ Syrjintä on ihmisten erirvoist kohtelu sillä perusteell, että he kuuluvt johonkin väestöryhmään, esimerkiksi tunnustvt tiettyä uskonto ti kuuluvt seksulivähemmistöön. Syrjintää voi oll yksittäinen sn ti tilnne, ti se voi oll seurust yhteiskunnn rkenteist. Syrjinnän kokeminen on in hyvin subjektiivist. Kikki erilinen kohtelu ei ole syrjintää: Yhdenvertisuuslin mukn sllittu on sellisten henkilöiden positiivinen erityiskohtelu, joiden ktsotn olevn vikkp lkuperänsä, ikänsä ti sosilisen semns vuoksi erityisen suojelun trpeess. Jokisell yksilöllä on oikeus oll om itsensä joutumtt syrjinnän kohteeksi. Tämän ohjelmn tvoitteen olevss TYYssä toimitn määrätietoisesti kikkien syrjivien rkenteiden poistmiseksi j tunnist prosessit, jotk sttisivt joht tällisten rkenteiden syntymiseen. 1.1.2. YHDENVERTAISUUS j TASA-ARVO Yhdenvertisuuden edistämiseksi j turvmiseksi on Suomess ldittu useit lkej j sopimuksi. Knsllisten lkien lisäksi Suomi on sitoutunut moniin yhdenvertisuutt edistäviin knsinvälisiin sopimuksiin. Suomen perustuslin mukn yhdenvertisuuden perite viitt sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten ts-rvoisuuteen lin edessä. Ts-rvolki, yhdenvertisuuslki, rikoslki j työlinsäädäntö trkentvt syrjinnän kielto eri elämänlueill. Ts-rvosuunnittelu j -toimint ovt Suomen eri korkekouluiss hyvin eri tsoll j tämä sett opiskelijt knsllisesti erirvoiseen semn suhteess toisiins. TYYssä tunnistetn Turun yliopiston tsrvotyön tilnne, j edistetään tätä työtä yliopistoll. 1.1.3. OSALLISUUS Osllisuudess on kysymys itsestään selvästä kikkien ts-rvoisest mukn ottmisest, kikkien vikutusmhdollisuuksien mhdollistmisest sekä moninisuuden rvostmisest. Osllisuuden vstprin voidn pitää osttomuutt, jok kuv yksilön jäämistä ulkopuolelle yhteiskunnss j yhteisössä tärkeinä pidetyistä sioist. TYYssä huomioidn kikkien kuntlisten mhdollisuudet toimi ylioppilskunnss, yliopistoll, opiskelijjärjestöissä j ljemmin opiskelijyhteisössä. Osllisuus pitää sisällään esimerkiksi ylioppilskunnn toimintojen svutettvuuteen j esteettömyyteen liittyvät tvoitteet j toimenpiteet.
sivu 3/35 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 1.2.AVAINKÄSITTEET j TOIMIJATASOT Tässä ohjelmss lähestytään yhdenvertist TYYtä yhdenvertisuuslist johdettujen vinkäsitteiden (ikä, vkumus, vmmisuus, terveydentil, sukupuoli, seksulinen suuntutuminen, etnisyys, kieli, perheellisyys j muut henkilöön liittyvät syyt), j niiden lle ryhmiteltyjen neljän toimijtson kutt. TYYn, yliopiston, opiskelijjärjestöjen j -yhteisön tsoill on kuvttu ohjelmn tvoitteet, toimenpiteet, vstuut j tvoitteen toteutumisen rvioinniss käytettävät mittrit. Tvoitteiden on trkoitus oll konkreettisi, svutettviss olevi mlej, joihin pääseminen tekee ylioppilskunnst yhdenvertisemmn toimintympäristön. Toimenpiteet kuvvt mhdollisimmn konkreettisell tsoll sitä, mitä sioit tekemällä näihin tvoitteisiin päästään. Vstuut j rvioinnit kuvvt niitä thoj, joiden ohjelm edellyttää tätä toimint tekevän j sin etenemistä seurvn. Arvioijn j toimenpiteen vstuuthon välillä on vuorovikutust myös vuosittisten rviointien välillä. 1.2.1. TYY Turun yliopiston ylioppilskunnss toimii tustltn erilisi työntekijöitä j luottmustehtävissä toimivi henkilöitä. TYYn hsteen on huomioid eriliset toimijt uusi rekrytoitess j vnhoj toimijoit tuettess. Työpikkn j yhteisönä TYY on ts-rvoinen. Prs tp edistää tätä tvoitett on ts-rvojttelun vltvirtistminen. Vltvirtistmisen iden on ott ts-rvojttelu käyttöön kikess TYYn toiminnss, j tätä kutt poist epäts-rvoisi rkenteit j toiminttpoj. Omn toimintns lisäksi TYY vikutt yhdenvertisemmn yhteiskunnn kehitykseen. TYYn kikess päätöksenteoss otetn huomioon päätösten mhdolliset ts-rvovikutukset j päätöksenteon voimuudell ttn kikkien kuntlisten ts-rvoiset vikutusmhdollisuudet. Vltvirtistminen edellyttää hyvää tiedonkulku j ktiivist tiedottmist j keskustelu. Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 1. TYY on yhteisö, jonk kikki jäsenet kokevt olevns yhdenvertisi Hllituksess on yhdenvertisuusvstv. puheenjohtj Edustjisto 2. Yhdenvertisuusohjelm n toteutumist rvioidn vuosittin. 3. Eri toimijoit tuetn yhdenvertisuusohjelmn toimenpiteitä toteutettess. yhdenvertisu usvstv puheenjohtj Edustjiston puheenjohtj Hllitus Svutettvuustyöryh mä 4. Jokinen TYYn toimistoll työskentelevä tuntee yhdenvertisuusohjelmn sisällön, j miten edistää sen tvoitteit omll os-lueelln. Järjestetään yhdenvertisuuskoulutus keväisin kikille toimijoille. Pääsihteeri, häirintäyhdys henkilöt, luottmushen kilöt Hllitus 5. TYY kuulee jäsenistön ääntä yhdenvertisuuden toteutumisest TYYn nettisivuill on yhdenvertisuuden plutelomke, jonk Hllitus Svutettvuustyöryh mä
sivu 4/35 ylioppilskunnss vull voi nt plutett hllituksen yhdenvertisuusvstvl le (tässä ohjelmss esitettyjen teemojen puitteiss). Plute voi koske myös yliopisto. 137 138 139 140 141 142 6. TYY vikutt yhdenvertisemmn yhteiskunnn kehitykseen. 1.2.2. YLIOPISTO TYY osllistuu yhteiskunnlliseen keskusteluun yhdenvertisuussioist. Edustjisto Hllitus puheenjohtj Edustjiston puheenjohtj TYY seur j vikutt ktiivisesti yhdenvertisuussuunnitteluun yliopiston piirissä, j osllistuu yliopiston ts-rvo ohjelmn toteuttmiseen. Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 7. TYY osllistuu yliopiston yhdenvertisuus- j tsrvosuunnitelmn tekemiseen yhdenvertisuusvstv osllistuu yliopiston tsrvotyöryhmän toimintn. yhdenvertis uusvstv Svutettvuustyöryh mä 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 8. TYY seur, kuink tsrvosuunnittelu toteutuu yliopistoll. yhdenvertisuusvstv osllistuu yliopiston tsrvotyöryhmän toimintn. 1.2.3. OPISKELIJAYHTEISÖ j OPISKELIJAJÄRJESTÖT yhdenvertis uusvstv Svutettvuustyöryh mä Opiskelijtoimint trksteltess huomtn usein, että toiminnn suunnitteluss j toteuttmisess lähtökohtn ovt jonkinlisen keskiverto-opiskelijn lähtökohdt j trpeet. Lähemmin trksteltun hvitn kuitenkin nopesti, että keskiverto-opiskelijoit ei oikestn ole olemss, vn vikkp opiskelijoiden mhdollisuudet osllistu opiskelijjärjestöjen toimintn vihtelevt suuresti esimerkiksi omn tustn, vrllisuuden j sukupuolen mukn. TYYssä pidetään tärkeänä, että opiskelijyhteisössä huomioidn kuntlisten eriliset trpeet, j että tämä erilisuus huomioidn toiminnss kikill tsoill. Opiskelijyhteisössä toimiessn TYY tiedost, että opiskeluikn omksutut käytännöt j jttelumllit vikuttvt opiskelijoiden kutt yhteiskunnss ljsti tulevin vuosikymmeninä.
sivu 5/35 Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 9. TYY knnust järjestöjä yhdenvertisuussuunnit teluun. Knnustetn lyhdistyksiä nimeämään yhdenvertisuusvstvt j tekemään keskustelemn yhdenvertisuussioist jäsenistön j toimijoiden kesken. yhdenvertis uusvstv j lyhdistysv stv Svutettvuustyör yhmä 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 10. Pohditn, mikä on ominist järjestön toimintkulttuurille. Kenelle on helppo toimi järjestössä? Kenelle ei? Miten edellytyksiä voidn prnt? 2. IKÄ TYY järjestää lyhdistyksille yhdenvertisuuskoulutuks en vuosittin. yhdenvertis uusvstv j lyhdistysv stv Svutettvuustyör yhmä Pojittelun, tytöttelyn - iän perusteell tehtyjen oletusten pätevyydestä ti pätemättömyydestä voisi helposti jtell koskevn vin nuori ti työurns loppupäässä olevi ikäluokki. Ikä on kuitenkin syrjintäperuste, jok voi koske minkä thns ikäisiä ylioppilskunttoimijoit j opiskelijoit. Ikään liittyy pljon ennkkoluuloj j senteit, joit on ylioppilskunnss hyvä tunnist esimerkiksi henkilövlintoj tehtäessä j erilisten toimijoiden knss sioitess. Vikk ylioppilskunt yleensä pidetään nuorten ikuisten yhteisönä, on syytä muist, että opiskelijoiden keski-ikä on 26 vuott j joukkoon mhtuu kiken ikäisiä opiskelijoit. TYYllä on työnntjn vstuu knt huolt eri-ikäisten työntekijöiden hyvinvoinnist. TYYssä rvostetn eri-ikäisten ihmisten kokemust j hiljist tieto. TYYssä kiinnitetään huomiot hiljisen tiedon siirtymiseen kokeneilt työntekijöiltä seurjille j koko orgnistiolle. Eri-ikäiset ihmiset vhvuuksineen j heikkouksineen muodostvt moninisen ylioppilskuntyhteisön. TYYssä ikää ei piilotet, vn erilisten toimijoiden eriliset vhvuudet otetn voimesti ylioppilskunnn käyttöön. TYY pitää huolt, että eri-ikäisten opiskelijoiden trpeet huomioidn yliopistoll.
sivu 6/35 176 177 TYY j JÄRJESTÖT Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 11. Opiskelijyhteisöön otetn mukn kikki uudet opiskelijt ikään ktsomtt. Huomioidn kikenikäiset opiskelijt TYYn toimint suunniteltess. yhdenvertis uusvstv j lyhdistysv stv Svutettvuustyör yhmä 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 12. Huomioidn eri ikäiset opiskelijt tuutorointi suunniteltess. 3. VAKAUMUS Ihmisillä on monenlisi vkumuksi: uskonnollisi, yhteiskunnllisi, poliittisi j eettisiä. Perustuslki tk vpuden vkumukseen j sen hrjoittmiseen, oikeuden tunnust j hrjoitt uskonto sekä oikeuden kuulu ti oll kuulumtt uskonnolliseen yhdyskuntn. Perusoikeuksiin kuuluu myös mielipiteen- j snnvpus. Syrjiminen vkumuksen perusteell on liss kiellettyä. Yhtä kiellettyä on myös omn syrjivän käytöksen perusteleminen vkumuksell. TYY on toimintympäristö, joss eriliset ihmiset j vkumukset kohtvt. Kikill ylioppilskunnn toimintn osllistuvill on oikeus ilmist vkumuksin ti tunnust uskonto. Yhtä lill jokisell on oikeus oll tunnustmtt vkumust. Kikkien vkumukset ovt TYYssä keskenään ts-rvoisi riippumtt siitä, mikä vltvirrn toimijoiden vkumus on. TYYn ilmpiiri erilisi vkumuksi kohtn on voin, j kikki vkumukset ovt yhtä tervetulleit. Yliopistoyhteisössä ei tule hyväksyä ihmisen elämänktsomuksellisten rvojen loukkmist ti syrjintää vkumuksen perusteell. TYY Knnustetn tuutoreit j lyhdistyksiä huomioimn eri ikäiset esimerkiksi vnhemmt opiskelijt tuutoroinnin j orienttioviikkojen toiminnn ikn. yhdenvertis uusvstv j lyhdistysv stv Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi Svutettvuustyör yhmä 13. Yliopistoyhteisössä ei syrjitä vkumuksen perusteell. Tiedotuksess huomioidn, ettei erilisist vkumuksist puhut loukkvsti. puheenjohtj Edustjiston puheenjohtj Pääsihteeri yhdenvertisuusvs tv 14. Kikkien näköknnt tulevt kuulluksi j huomioiduksi, eikä niitä ohitet vkumuksen puheenjohtj Edustjiston yhdenvertisuusvs tv
sivu 7/35 perusteell. puheenjohtj Pääsihteeri 15. Asit j ideologit keskustelevt TYYssä tsvertisess dilogiss. puheenjohtj Edustjiston puheenjohtj Pääsihteeri yhdenvertisuusvs tv 16. Tiedostetn, että uskonnollisess ti poliittisess vähemmistössä toimiminen on hstv j luodn käytäntöjä, joiden vull jokinen s ilmist omn mielipiteensä. puheenjohtj Edustjiston puheenjohtj Pääsihteeri yhdenvertisuusvs tv 17. Asikirjojen j esitysten vlmistelu on voint. puheenjohtj Edustjiston puheenjohtj Pääsihteeri yhdenvertisuusvs tv 198 199 200 18. Työntekijöiden rekrytoinniss ei huomioid poliittist ti yhteiskunnllist vkumust. puheenjohtj Edustjiston puheenjohtj Pääsihteeri yhdenvertisuusvs tv
sivu 8/35 201 202 OPISKELIJAJÄRJESTÖT Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 19. Yliopistoyhteisössä ei syrjitä vkumuksen perusteell. Puututn syrjintään, jos siitä on viitteitä. Kikki toimijt lyhdistysvstv 203 204 20. Tiedotuksess huomioidn, ettei kenenkään vkumuksest puhut loukkvsti. 21. Kikkien näköknnt tulevt huomioiduiksi, eikä niitä ohitet vkumuksen perusteell. 22. Uskonnollisiin tilisuuksiin osllistuminen ti osllistumtt jättäminen on sosilisesti mhdollist. 23. Tilisuuksien ruoktrjoiluiss huomioidn ruokvliot myös osllistujien vkumusten perusteell. 24. Pnostetn päihteettömien tphtumien suunnitteluun j järjestämiseen. 25. Tphtumien järjestämisessä otetn huomioon päihteettömyys. Kikki toimijt Kikki toimijt Tphtumien suunnittelijt Tphtumien suunnittelijt Tphtumien suunnittelijt Tphtumien suunnittelijt lyhdistysvstv lyhdistysvstv lyhdistysvstv lyhdistysvstv lyhdistysvstv lyhdistysvstv
sivu 9/35 205 206 YLIOPISTO 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 26. Mhdollistetn hiljentyminen j omn uskonnon hrjoittminen yliopistoll. 4. VAMMAISUUS, TERVEYDENTILA Yliopisto järjestää j ylläpitää kmpuksell tiloj, joiss on mhdollisuus hiljentyä kesken päivän. Tiloiss on mhdollist hrjoitt yhteisiä rukoushetkiä. yhdenvertisuusvs tv puheenjohtj Terveen j sirn määritelmät määräytyvät osittin kulttuurisesti, eikä niiden rj ole in selvä j yksiselitteinen. Jokinen yksilö on sirs josskin elämänviheess j on tällöin toimintkyvytön hetkellisesti. Toislt pitkäikissirs henkilö stt oll hyvinkin toimintkykyinen. On olemss siruksi j terveydentiloj, jotk sttvt herättää ennkkoluuloj, mikä joht phimmilln syrjintään. Myös ihmisen sirushistori stt iheutt ennkkoluuloj. Pitkäikissirus j vmmisuus ovt ihmisen elämään merkittävästi vikuttvi sioit. Fyysinen toimintympäristö on hrvoin suunniteltu niin, että se olisi svutettv riippumtt siitä, miten j millä eri ihmiset siinä liikkuvt. Sosiliseen ympäristöön sopeutuminen voi oll myös erittäin hstv vllitsevien senteiden j ennkkoluulojen vuoksi. Sosilisten normien täyttäminen on terveydentilltn poikkevlle henkilölle hste. Rkenteellisell tsoll vmmisiin j pitkäikissirisiin suhtudutn usein mrginliryhmänä, jonk trpeit huomioidn vin resurssien j jn riittäessä. Vmmisten j pitkäikissiriden kokem syrjintä on usein rkenteellist j senteellist, j siksi siihen on vike puuttu. Nuoruus on monien ikuisiän mielenterveyshäiriöiden tyypillinen lkmisikä. Tvllisimpi psyykkisiä häiriöitä ovt tässä elämänviheess hdistuneisuus-, mielil- j päihdehäiriöt. Erityisesti peli- j nettiriippuvuuksien osuus nuorill ikuisill on ksvuss. Korkekouluopiskelijoist 28 % kärsii psyykkisistä vikeuksist. Yleisimpiä ongelmi ovt jtkuvn ylirsituksen kokeminen, itsensä kokeminen onnettomksi j msentuneeksi, tehtäviin keskittymisen vikeudet sekä vlvominen huolien tki (YTHS: Korkekouluopiskelijoiden terveystutkimus, 2012). Mielenterveyden häiriöt ovt ylivoimisesti suurin opiskelukykyyn vikuttv ongelm. Ehyt, toimiv persoonllisuus on opiskelijn psyykkisen työkyvyn keskeinen elementti. Yliopistoyhteisöön integroituminen j siihen kuulumisen tunne ovt edellytyksiä opiskelukyvylle. TYY pitää jäsentensä hyvinvoinnin knnlt tärkeänä, että eriliset ihmiset voivt tull opiskelijyhteisön jäseniksi, j että tämä yhteisö knnust hyviin opiskelukäytäntöihin j utt jksmn. TYY hlu luod knnustvn j hyvän opiskelijyhteisön, jonk jäsenet tukevt toisin vikeiss tilnteiss, j ovt vlppit j ktiivisi huolehtimn toistens hyvinvoinnist j huommn toimintkyvyn heikentymisen TYY hlu vikutt siihen, että ldukkseen terveydenhoitoon hkeutuminen j pääsy on mhdollisimmn helppo j oike-ikist. Svutettvuus, osllisuus, yhdenvertisuus j esteettömyys mhdollistvt erilisten ihmisten täysivltisen mhdollisuuden osllistu ylioppilskunnn j yliopistoyhteisön toimintn. Johnn Penttilän tutkimuksen Hitsti, mutt vrmsti? Svutettvuuden edistyminen
sivu 10/35 247 248 249 250 251 252 253 254 255 256 yliopistoiss j mmttikorkekouluiss 2000-luvull (2010) mukn hsteen korkekouluiss on erityisesti lukihäiriöisten j mielenterveyden ongelmien knss kmppilevien opiskelijoiden huomiointi. Penttilän mukn moninisuuden rvostminen hkee vielä jlnsij, mikä näkyy esimerkiksi muiden kuin vltvirtn kuuluvien opiskelijoiden ohitetuksi tulemisen j ulkopuolisuuden kokemuksin. Tutkimuksen tulosten perusteell korkekouluiss trvitn svutettvuuden kehittämistyötä vielä niin sosilisen, psyykkisen kuin fyysisenkin ympäristön oslt. TYY Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 27. TYYn toimijjoukko huolehtii omst j toistens henkisestä hyvinvoinnist. TYYläiset tutustuvt toisiins. Hllitus, työntekijät, vliokunnt, edustjisto Pääsihteeri j hllituksen puheenjohtjt 28. Toimijt ovt kiinnostuneit toistens kuulumisist j trjovt tuke toisilleen. 29. Työmääriä rvioidn kriittisesti j töitä priorisoidn. Työmäärän rviointi suoritetn säännöllisesti ennen kehityskeskusteluit. 30. Ei kilpill siitä, kuk tekee eniten töitä ti prst jälkeä. 31. Kynnys pyytää pu on mtl. Hllitus, työntekijät, vliokunnt, edustjisto Hllitus, työntekijät, vliokunnt, edustjisto Hllitus, työntekijät, vliokunnt, edustjisto Hllitus, työntekijät, vliokunnt, edustjisto Pääsihteeri j hllituksen puheenjohtjt Pääsihteeri j hllituksen puheenjohtjt Pääsihteeri j hllituksen puheenjohtjt Pääsihteeri j hllituksen puheenjohtjt 257 32. TYYn jäsenistö voi hyvin. TYY ksvtt jäsentensä tietoisuutt yhteistyössä YTHS:n knss monipuolisist terveydenhuoltoplveluist. Hllitus, työntekijät, vliokunnt, edustjisto Pääsihteeri j hllituksen puheenjohtjt
sivu 11/35 258 OPISKELIJAJÄRJESTÖT Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 33. Opiskelijt voivt hyvin. Jäsenistöä tiedotetn myös kolmnnen sektorin trjomist hyvinvointi edistävistä plveluist. Hllitus, työntekijät, vliokunnt, edustjisto Pääsihteeri j hllituksen puheenjohtjt 34. TYYn tilt ovt svutettvi j esteettömiä. TYYn omien tilojen esteettömyyttä prnnetn erityisesti kirjston oslt Edunvlvont n osllistuvt toimijt Svutettvuustyöryh mä 35. Tilojen esteettömyydestä tiedotetn selkeiden opskylttien vull 36. Kikess rkentmiseen, remontointiin j tilsuunnitteluun vikuttvss työssä pinotetn esteettömyyssäädöksien noudttmist 37. Ryhdytään keräämään plutett kmpuksen j ylioppilskunnn tiloist koskien niiden svutettvuutt. Edunvlvont n osllistuvt toimijt Edunvlvont n osllistuvt toimijt yhdenvertis uusvstv Svutettvuustyöryh mä Svutettvuustyöryh mä Svutettvuustyöryh mä 38. Unicn rvintolt ovt svutettvi j henkilökunnll on vlmiuksi toimi vmmisopiskelijoid en plvelemiseksi. Svutettvuustyöryhmä j rvintolvliokunt tuottvt mterilej rvintoloiden henkilökunnn tueksi. Svutettvu ustyöryhmä, rvintolvlio kunt puheenjohtjt 39. Rvintoloihin muodostetn yhtenäiset jonotus- j plutejärjestelmät. Rvintolvli okunt puheenjohtjt 40. Opiskelijsumisess erityisryhmät huomioidn läpileikkvsti. Ylioppilstlojen remontointi- j tilsuunnitteluss kiinnitetään huomiot svutettvuuteen. Tämä toteutetn konsultoimll svutettvuustyöryhmää. Pääsihteeri, hllituksen puheenjohtj Svutettvuustyöryh mä 41. Opiskelij-sumiseen liittyvässä vikutustyössä pinotetn erityisryhmien huomiointi j esteettömyyttä. sopovstv, TYSn hllituksen opiskelijjäse net puheenjohtj
sivu 12/35 Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 42. Järjestöissä ylläpidetään hyviä opiskelukulttuurin käytäntöjä. Ainejärjestöt järjestävät opiskelu tukev toimint, kuten lukupiirejä j kirjplveluj. Ainejärjestöt oimijt, hllopedit, tuutorit TYYn hllituksen sopo-, kopo- j lyhdistysvstvt 43. Opiskeluympäristöä prnnetn ktiivisesti yhteistyössä yliopiston knss. Ainejärjestöt oimijt, hllopedit, tuutorit TYYn hllituksen sopo-, kopo- j lyhdistysvstvt 44. Yliopistoyhteisö on svutettv ympäristö. Järjestöjen edunvlvonnss kiinnitetään huomiot opiskelutilojen esteettömyyteen. Ainejärjestöt oimijt, hllopedit, tuutorit TYYn hllituksen sopo-, kopo- j lyhdistysvstvt 45. Järjestöissä ylläpidetään hyviä opiskelukulttuurin käytäntöjä. Uudet opiskelijt tutustutetn hyvin opiskeluympäristöön j sen käytäntöihin. Ainejärjestöt oimijt, hllopedit, tuutorit TYYn hllituksen sopo-, kopo- j lyhdistysvstvt 46. Järjestöjen kulttuuri on vstnottvinen monenlisi ihmisiä kohtn. Perinteiden toteuttmisess huomioidn opiskelijoiden eriliset tustt j tottumukset. Alyhdistysto imijt TYYn hllituksen lyhdistysvstv 47. Järjestötoimintn hkeutuminen tehdään helpoksi esimerkiksi luomll mtln kynnyksen projektipestejä. Alyhdistysto imijt TYYn hllituksen lyhdistysvstv 48. TYY järjestää lyhdistystoimijoille svutettvuus- j yhdenvertisuuskoulutust. yhdenvertis uusvstv lyhdistysvstv 259 260 49. Alyhdistyksissä ei pinostet päihteiden käyttöön. Päihteisiin ei tule viitt merkittävänä osn opiskelijkulttuuri. Alyhdistyste n puheenjohtj t, tuutorit j sopovstv t TYYn hllituksen lyhdistys- j sopovstvt
sivu 13/35 50. Yksittäisten opiskelijoiden tietoisuutt erilisuuden kohtmisest j yhdenvertisuudest lisätään. Orienttioluennoill puhutn svutettvuudest. Tuutorit, tuutorointiko ordinttori tuutorivstv 51. Järjestötoimijoiden jksmisest j hyvinvoinnist huolehditn. Kiinnitetään huomiot vpehtoistyön kuormittvuuteen, j toimijt ntvt toisilleen vertistuke. lyhdistysv stv Puheenjohtjien neuvosto 52. Alyhdistystoimijt vihtvt keskenään hyviä käytäntöjä, työtpoj j virkistäytymiskäytäntöjä. lyhdistysv stv Puheenjohtjien neuvosto 261 262 263 264 53. Järjestöissä ylläpidetään hyviä opiskelukulttuurin käytäntöjä. YLIOPISTO Hnkliksi tiedettyihin kursseihin trjotn lisämterilej j ryhmämuotoist opiskelu. Ainejärjestöt oimijt, koposektori, hllopedit, tuutorit Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi sopo- j lyhdistysvstvt 54. Yliopisto on svutettv j esteetön ympäristö. Kikess rkentmisess, remontoinniss j tilsuunnitteluss noudtetn esteettömyyssäädöksiä. Edunvlvont n osllistuvt toimijt Pääsihteeri, svutettvuustyöryh mä 55. Opiskelun tukiplveluist tehdään svutettvi selkeän tiedotuksen vull. 56. Kmpuslueen kikkien kylttien tulee oll joko kohokylttejä ti niissä tulee oll pistekirjoitust. 57. Julkisten tilojen ovet, kuten WC:t j luentoslien ovet, tulee merkitä joko kohokyltein ti pistekirjoituksell, j merkinnästä tulee selvitä Edunvlvont n osllistuvt toimijt Edunvlvont n osllistuvt toimijt Edunvlvont n osllistuvt toimijt sopo- j viestintävstv, svutettvuustyöryh mä Svutettvuustyöryh mä Svutettvuustyöryh mä
sivu 14/35 myös oven ukemissuunt. 58. Kylteissä tulee oll selkeät värikontrstit. 59. Rkennuksiin tehdään käyttäjärvio svutettvuudest rkentmisen j remontoinnin käyttöönottotrkstuksess. Edunvlvont n osllistuvt toimijt Edunvlvont n osllistuvt toimijt Svutettvuustyöryh mä Svutettvuustyöryh mä 60. Kikki kmpuslueen kyltit ovt svutettvi vuoteen 2016 mennessä. Nykyisten kylttien svutettvuus tulee krtoitt. Svutettvu ustyöryhmä yhdenvertisuusvst v 61. Erilisten oppijoiden tukiplveluihin pnostetn. Lisätään tuntuvsti resurssej erilisten oppijoiden tukemiseen. Edunvlvont n osllistuvt toimijt Sosilipoliittinen sintuntij j hllituksen sopovstv, koposektori 62. Oppimis- j lukivikeuksist kärsivien plvelupolku rkennetn toimivksi. 63. Yliopisto-opettjt knnustvt opiskelijoit hkeutumn lukitesteihin huomtessn viitteitä oppimisvikeuksist. 64. Opiskelijvlinnoiss j hkuinfoss tuodn selkeästi esille, että eriliset oppijt huomioidn esimerkiksi vlintkokeen erityisjärjestelyillä. 65. Opintopsykologien resurssej lisätään. Edunvlvont n osllistuvt toimijt Edunvlvont n osllistuvt toimijt Edunvlvont n osllistuvt toimijt Edunvlvont n osllistuvt toimijt Sosilipoliittinen sintuntij j hllituksen sopovstv Sosilipoliittinen sintuntij j hllituksen sopovstv, koposektori Sosilipoliittinen sintuntij j hllituksen sopovstv, koposektori Sosilipoliittinen sintuntij j hllituksen sopovstv 66. Koulutus on järjestetty Opetusmterilit, opetusohjelmt j muut Edunvlvont n Sosilipoliittinen sintuntij j
sivu 15/35 svutettvsti. opetukseen liittyvät tiedot ilmoitetn yhtenäisessä muodoss j mhdollisimmn selkeästi. Vältetään monimutkisi tulukoit j hyödynnetään esimerkiksi erittäin svutettv Moodle 2:t. osllistuvt toimijt hllituksen sopovstv 67. Yliopiston intrn svutettvuuteen pnostetn erityisen pljon. 68. TYY ltii tiedekunnille yhtenäisen ohjeistuksen mterilien svutettvuuden prntmiseksi j knnust opetushenkilökunt toimimn ohjeistuksen mukisesti. 69. Hnkitn opiskelijoiden käyttöön tietokone, joss on vlmiiksi sennetut puohjelmt myös näköj kuulovmmisille. Lite voi oll linttviss TYYn knslist ti yliopiston kirjstost. Litteit voi oll usempi, j ne voisivt oll knnettvi. Edunvlvont n osllistuvt toimijt yhdenvertis uus- j kopovstv t, svutettvu ustyöryhmä Pääsihteeri Sosilipoliittinen sintuntij j hllituksen sopovstv sopovstv Sosilipoliittinen sintuntij j hllituksen sopovstv 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 70. Hnkitn TYYn j lyhdistysten käyttöön liikuteltv induktiosilmukk. 5. SUKUPUOLI Pääsihteeri yhdenvertisuusvst v Sukupuoli on iso os ylioppilskunnss toimivien henkilöiden identiteettiä, j vikutt ljsti siihen, miten toimimme rjessmme yliopistoll, järjestöissä j opinnoissmme. Sukupuoli on perinteisesti jettu khti mies- j nissukupuoleen, jotk eivät kuitenkn nykyisen käsityksen vloss vst todellisuutt: sukupuoli on biologisi lähtökohti suurempi sosilinen kokonisuus. Vikk monet kokevtkin smistuvns mies- ti nis-sukupuoleen, on huomioitv, että erot miesten j nisten sisällä ovt suuri. Lisäksi on henkilöitä, jotk eivät smistu mihinkään sukupuoleen. Ei ole trkoituksenmukist tehdä henkilöstä oletuksi sukupuolen perusteell, j
sivu 16/35 277 278 279 280 281 282 283 284 285 286 287 288 289 290 291 292 293 sukupuolittuneit käsityksiä henkilön ominisuuksist tulee järjestelmällisesti tuod esille j purk. TYYssä nnetn til pohti om sukupuoltn j sen ilmisemist ti ilmisemtt jättämistä vill pelko leimntumisest ti syrjinnästä. Sukupuolittuneiden rkenteiden purkmiseksi ylioppilskunnss rvioidn tehtyjen päätösten sukupuolivikutuksi, j sist järjestetään toimijoille koulutust. TYYn poliittisen linjpperin mukn ylioppilskunnn hllinnoss j opiskelijedustjien vlinnss noudtetn sukupuolipriteetti, eli pyrkimystä siihen, että hllinnoss on sekä miehiä, että nisi vähintään 40%. Linjpperiss todetn kuitenkin myös, että priteetist voidn poiket, mikäli hkijoiden välillä on huomttv pätevyysero. Lisäksi tämä kirjus on listeinen kirjukselle, jonk mukn hllinnon opiskelijedustust vlittess kiinnitetään huomiot ensisijisesti tiedekuntien j oppiineiden edustukseen toimielimessä j sukupuoli- j vuosikurssijkumn vst toissijisesti. TYY knt vstuut sukupuolten välisestä ts-rvost esittäessään edustji yliopistohllintoon j kouluttessn heitä. TYY Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 71. TYYssä sukupuolet ovt tsvertisess semss Huomioidn eri sukupuolten edustus vlittess henkilöitä eri toimielimiin. yhdenvertis uusvstv Svutettvuustyöryh mä 72. j edustjiston pöytäkirjoihin tehdään merkintä, mikäli sukupuolipriteetti ei noudtet. puheenjohtj Edustjiston puheenjohtj yhdenvertisuusvst v 73. TYYllä on yksinkertinen j selkeä linjus sukupuolipriteetin soveltmisest hllinnonopiskelije dustjien vlintn. Edustjisto rvioi poliittisen linjpperin kirjusten trkoituksenmukisuuden. Edustjisto Edustjiston puheenjohtj 74. Seurtn puheenvuorojen jkntumist kokouksiss. yhdenvertis uusvstv Svutettvuustyöryh mä 75. Vltvirtistetn sukupuolinäkökulm. Järjestetään edustjistolle sukupuolivikutusten rviointi päätöksenteoss tukev koulutus. Edustjiston puheenjohtj yhdenvertisuusvst v 76. Toimiston henkilöstölle järjestetään suvuskoulutus. Pääsihteeri Hllitus 294 295 296 YLIOPISTO
sivu 17/35 297 Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 77. Seurtn j tuetn sukupuolen tsrvon toteutumist yliopistoss. Seurtn sukupuolten ts-rvon toteutumist vlintkokeiss, opetuksen järjestämisessä j rvioinniss. Tsrvotyöryhm än opiskelijjäse net Hllitus 78. Tuetn yhdenvertisuuslll tehdyn tutkimuksen hyödyntämistä yliopiston yhdenvertisuustyössä. Tsrvotyöryhm än opiskelijjäse net Hllitus 79. Vikutetn sukupuolittuneiden tilojen poistumiseen yliopistolt. Selvitetään onko yliopistoll sukupuolittuneit tiloj, kuten vessoj ti lstenhoitotiloj, j vikutetn niiden muuttmiseksi sukupuolineutrleiksi. Tsrvotyöryhm än opiskelijjäse net Hllitus 298 299 300 301 302 303 304 305 306 307 308 309 310 311 312 313 314 315 316 317 318 319 80. Jokisess oppiineess on sukupuolittuneisuut t käsittelevää opetust. TYY krtoitt, miten ljsti sukupuolittuneisuutt käsittelevää opetust on j vikutt siten, että tätä opetust olisi trjoll kikill loill. 6. SEKSUAALINEN SUUNTAUTUMINEN kopovstv yhdenvertisuusvst v Ylioppilskunnss on seksuliselt suuntutumiseltn monenlisi ihmisiä. Os määrittelee itsensä heteroiksi, homoiksi, lesboiksi, biseksuleiksi ti seksuleiksi j os ei koe mitään näistä snoist kuvviksi ti hlu määritellä itseään. On myös huomttv, että eri ihmisille seksulinen suuntutuminen trkoitt eri sioit yhteisistä käsitteistä huolimtt. Seksulinen identiteetti ei ole myöskään pysyvä, vn se stt vihdell eri elämäntilnteiss j -viheiss. Jokisell ihmisellä on oikeus vlit, kertooko seksulisest suuntutumisestn. Niin kertomiseen kuin kertomtt jättämiseen tulee oll mhdollisuus. Kulttuurissmme on yhä vhv käsitys hlust vstkkiseen sukupuoleen. Yhteiskunnss j myös yliopistoyhteisössä on pitkään elänyt hetero-olettmus, jonk mukn heteroseksulisuus on yleinen normi. Seksuli- j sukupuolivähemmistöjen kohtm syrjintä on usein epäsuor, jolloin sen osoittminen voi tuntu vikelt. Ei-heteroseksulien kohtm syrjintä ilmenee usein vihmielisenä ilmpiirinä, hlventvn vitsilun ti poissulkemisen. TYYssä on voin ilmpiiri, joss kikki ovt ts-rvoisi seksulisest suuntutumisestn riippumtt. Avoimeen ilmpiiriin kuuluu sillinen keskustelu j tietoisuuden lisääminen seksulisuuden moninisuudest. TYY j JÄRJESTÖT
sivu 18/35 Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 81. Rohkistn keskusteluun seksulisuuden moninisuudest. Sopotpmisiss keskustelln sist, j vihdetn käytäntöjä seksulisuuden monimuotoisuuden kohtmisest lyhdistysten toiminnss. Hllitus puheenjohtj 320 321 322 323 324 325 326 327 328 329 330 331 332 333 334 335 336 337 338 339 340 341 342 343 344 345 346 347 348 349 350 351 352 353 354 355 356 357 358 359 82. Sm sukupuolt olevien prien osllistuminen opiskelijtphtumiin on normli si, ei poikkeustpus. 7. MONIKULTTUURISUUS j KIELI TYYn tphtumi järjestettäessä huomioidn kikki eriliset prit esimerkiksi plseeruksess. Hllitus puheenjohtj TYY on yhteisö, jonk jäsenet voivt erot toisistn kielen, uskonnon, lkuperämn ti kulttuurin perusteell erilisiin etnisiin tustoihin. Yliopistoyhteisössämme opiskelee ihmisiä hyvin erilisill tustoill j kokemuksill. Rsismi on toimint, joss ihmisen ulkonäön, fyysisten piirteiden, knsnluonteen, kielen ti kulttuurin erilisuudell oikeutetn erirvoinen kohtelu j syrjintä. Rsismi ilmenee pelkoin, ennkkoluuloin, senteellisen ilmpiirinä, ti negtiivisin huomutuksin etnisistä ryhmistä, mhnmuuttjist ti ulkomlisist. Etnisiä vähemmistöjä pilkkvt vitsit ovt myös rsismi. Knsinvälisten opiskelijoiden sem selvittäneessä tutkimuksess (Kärki; 2005) 25 % Turun yliopistoss opiskelevist ulkomlisist tutkinto-opiskelijoist kertoi kohdnneens opiskeluiknn rsismi. Eniten rsismi kohtsivt frikkliset opiskelijt. SYLin teettämässä knsinvälisiä tutkinto-opiskelijoit koskeneess selvityksessä (Ann Niemelä; 2008) yksi viidestä opiskelijst kertoi kokeneens ulkopuolelle jätetyksi ti ulkopuolisen kohdelluksi tulemisen kokemuksi yliopistoyhteisössä. Ylioppilskunt huomioi kikess toiminnssn monikulttuurisuuden j erilisuuden rvostminen sekä rsististen senteiden vstustminen. TYYn tuleekin pyrkiä edistämään kulttuurist tietoisuutt, jok voidn nähdä rsismin vstpinon. Kulttuurisen tietoisuuden kehittyminen luo pohj vuorovikutukselle eri kulttuuritustoist tulevien ihmisten kesken. Kulttuurinen tietoisuus sisältää jtuksen, että henkilö tuntee omn itsensä j omn kulttuuritustns, pystyy tunnistmn niitä kulttuurisi koodej, jotk ohjvt omi jtuksi, senteit, uskomuksi j käytöstä j ymmärtää etteivät om kulttuuri j omt rvot ole inoit oikeit. Turun yliopistoss opiskelee vuosittin noin kksituhtt knsinvälistä opiskelij, joist lähes kikki ovt TYYn jäseniä. Tulevisuudess knsinvälisyys tulee olemn entistä tärkeämpi os yliopistoyhteisöä, sillä Turun yliopiston strtegisen tvoitteen on lähivuosien ikn lisätä merkittävästi knsinvälistä opiskelij- j henkilöstövihto. TYYn velvollisuus on ott huomioon knsinväliset opiskelijt kikess toiminnssn j pyrkiä integroimn heidät osksi yliopistoyhteisöä. Yhteisöllisyyden tunne edellyttää erityisesti hyvää tiedonkulku. Näin ollen englnninkielinen viestintä ylioppilskunnn perussioist on oleellisen tärkeää. Ylioppilskunt trjo kv-opiskelijoille smt plvelut kuin suomlisillekin opiskelijoille. Ulkomlisille opiskelijoille voidn mhdollisuuksien mukn trjot myös erikoisesti heitä vrten suunniteltuj plveluit, jotk edistävät integroitumist suomliseen opiskelijelämään j yhteisöön. Knsinvälisyys koskett koko ylioppilskunt, j kikki tuntevt sen tärkeäksi.
sivu 19/35 360 361 TYY j JÄRJESTÖT Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 83. TYYssä vllitsee kikki kunnioittv j voin kulttuuri, jok edistää kulttuurist tietoisuutt. TYY knnust toiminnlln kulttuurien kohtmiseen j suvitsevisuuteen. Hllitu ksen yhdenv ertisu usvst v Kv-vliokunt kv-vstv. 84. TYYssä puututn kikkeen ilmenevään rsismiin. 85. TYY knnust toimintns j ilmpiirinsä kutt mhnmuuttjiin kohdistuviin senteisiin j ulkomlistustisten opiskelijoiden viihtymiseen j sopeutumiseen j yhteisöllisyyden tunteeseen. Kikki toimijt Kikki toimijt yhdenvertisu usvstv yhdenvertisu usvstv 86. TYYn toimint on myös niiden jäsenten svutettviss, jotk eivät os suome. Viestintä perussioist tphtuu myös englnnin kielellä. kikki toimijt yhdenvertisu usvstv kv-vstv 87. TYYn priss toimiville järjestöille järjestetään koulutust monikulttuurisuudest j knsinvälisyydestä. Hllitu ksen kvvstv Kv-vliokunt yhdenvertisu usvstv 88. TYYn virlliset sikirjt käännetään englnniksi. Hllitu ksen kvvstv yhdenvertisu usvstv 362 363 364 89. TYYn lyhdistykset tiedottvt toiminnstn myös englnniksi. Hllitu ksen lyhdi stysvst v Hllitu ksen kvvstv yhdenvertisu usvstv
sivu 20/35 365 366 YLIOPISTO Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 90. Opinnot tukevt moninisuuden j monikulttuurisuude n ymmärtämistä. Kotiknsinvälisyyttä edistetään tvoitteellisesti. Hlliuk sen kvvstv Kv-vliokunt 91. Yliopistoyhteisö on oikeudenmukinen j tukee kvopiskelijoiden integroitumist tiedeyhteisöön. Yliopisto huolehtii, että knsinvälisillä opiskelijoill on käytettävissään riittävät tukitoimet j plvelut. Hllitu ksen kvvstv Kv-vliokunt 92. Kv-opiskelijoiden tuutorointiin j orienttioon pnostetn. Hllitu ksen tuutorv stv Hllitu ksen kvvstv Kv-vliokunt 93. Yliopistoll on riittävästi ldukst englnninkielistä kurssitrjont ympäri vuoden. Hllitu ksen koulutu spoliitti nen vstv Hllitu ksen kvvstv Kv-vliokunt 367 94. Yliopistoll on riittävästi suomen kielen opetust. Hllitu ksen kvvstv Hllitu ksen koulutu spoliitti nen vstv Kv-vliokunt
sivu 21/35 368 369 370 371 372 373 374 375 376 377 378 379 380 381 382 383 384 385 386 387 388 389 390 391 8. PERHEELLISYYS Korkekouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2012) mukn korkekouluopiskelijoist 8,6 %:ll on lpsi. Perheellisiä opiskelijoit on kiken ikäisiä, j heidän elämäntilnteens ovt moninisi. Ylioppilskunnn työntekijän j ktiivin on voitv sovitt yhteen työ, vp-ik, opiskelu j perhe-elämä. Rskus ti äitiys-, isyys-, ti vnhempinlom ei vikut määräikisen työsuhteen pituuteen. Työhön rekrytoitess henkilöitä ei s sett eri semn rskudest, vnhemmuudest ti perheenhuoltovelvollisuudest johtuen. TYY knnust kikki työntekijöitään käyttämään vnhempinvpn täysmittisen. Työjn joustoihin tulee suhtutu myönteisesti silloin, kun hoivvelvollisuudet niin vtivt. Työntekijöitä ei s sett erirvoiseen semn työtehtävien jkutumisess, plkitsemisess ti työssä etenemisessä hoivvelvollisuuksien tki. Velvollisuuksiin voi kuulu lstenhoidon lisäksi esimerkiksi ikääntyvien vnhempien hoiv. Yhteiskunnn j yliopiston järjestelmät eivät tue perheen j opiskelun yhdistämistä. Perheelliset opiskelijt kmppilevtkin usein jnkäytön hsteiden knss sekä risteilevät epäselvässä tukiviidkoss. Joustmttomt opiskeluiden suoritusmhdollisuudet sekä riittämättömät osikiset lstenhoitoplvelut ovt suuri hsteit perheellisten opiskelijoiden elämässä j voivt pitkittää opintoikoj ti j opiskelijn keskeyttämään opintons. TYY Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 95. Perheelliset opiskelijt pystyvät osllistumn ylioppilskunnn toimintn j sovittmn yhteen opiskelun, perheen, työn j vp-jn. Perheellisten osllistuminen tphtumiin mhdollistetn järjestämällä toimint vihtelevin jnkohtin j vähennetään tphtumien lkoholikeskeisyyttä. Hllitu ksen sopovs tv yhdenvertisu usvstv 96. Edistetään yliopisto-opintojen j joustvien suoritusmhdollisuuksien lisäämistä, kuten tenttikvriot j kotitenttimhdollisuutt. 97. TYY edistää joustvi päivähoitomhdollisuuksi. Hllitu ksen sopo j kopo vstv t Hllitu ksen sopovs tv yhdenvertisu usvstv yhdenvertisu usvstv 392 393 98. TYYn toimistolle hnkitn pott. Pääsiht eeri 9. MUUT HENKILÖÖN LIITTYVÄT SYYT puheenjohtj
sivu 22/35 394 395 396 397 398 399 400 401 402 403 404 405 Ylioppilskunt ott toiminnssn huomioon jäsentensä eriliset tloudelliset tilnteet. Ylioppilskunnn on voitv plvell kikki jäseniään heidän vrllisuustilnteestn riippumtt. TYYn jäseniä opiskelee Turun yliopiston yksiköissä Turuss, Poriss, Rumll j Sloss. Ylioppilskunt vrmist yhdenvertisten jäsenplveluiden stvuuden kikill opiskelupikkkunnill. TYYssä pidetään huoli, että filileiss opiskelevill jäsenillä j lyhdistyksillä on mhdollisuus järjestää toimint Poriss, Rumll j Sloss. TYY j JÄRJESTÖT Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 99. Opiskelijoill on mhdollisuus osllistu opiskelijtoimint n opiskelupikkkun nst j vrllisuudest riippumtt. Tphtumi suunniteltess otetn huomioon, että osllistumismksu ei s oll kenellekään este. Hllitu ksen opiskeli jkulttu urivst v yhdenvertisu usvstv 406 407 408 409 410 411 412 413 414 415 416 417 100. Filileihin mhdollistetn TYYn jäsenplveluiden stvuus. 10. OHJELMAN ARVIOINTI, SEURANTA j PÄIVITYS Pääsiht eeri Järjestö sintu ntij lyhdistysvst v Yhdenvertisuusohjelmn toteutumist rvioidn vuosittin seurntrportill. Rportin hyväksyy hllitus, j sen perusteell tehdään trvittess esityksiä projekteiksi toimintsuunnitelmn. Rportiss rvioidn myös yhdenvertisuusohjelmn ulkopuolelt tulleet ohjelmn tvoitteit edistäneet toimenpiteet. TYY Tvoite Toimenpide Vstuu Arviointi 101. Yhdenvertisuusoh jelm kehittää ylioppilskunt kohti yhdenvertist TYYtä. Lditn yhdenvertisuusohjelmn seurntrportti, jonk perusteell tehdään nostoj toimintsuunnitelmn. Hllitus Edustjisto 102. Yhdenvertisuusoh jelmn tvoitteiden Hllitus j edustjisto tutustuvt yhdenvertisuusohjelmn Hllitus Edustjisto
sivu 23/35 418 419 420 421 422 423 424 425 toteutumist seurtn. seurntrporttiin. 11. LIITTEET Liite 1 Yhdenvertisuussnsto Liite 2 Hyödyllisiä internet-sivustoj lisätiedon hnkkimist vrten Liite 3 Alyhdistystoimijn vinkkilist syrjinnän vstisen toiminnn kehittämiseksi Liite 4 Muistilist esteettömän tphtumn järjestäjälle Liite 5 Häirintäyhdyshenkilöt Liite 6 Esimerkki yhdenvertisuusohjelmn seurntrportist
sivu 24/35 426 427 428 429 430 431 432 433 434 435 436 437 438 439 440 441 442 443 444 445 446 447 448 449 450 451 452 453 454 455 456 457 458 459 460 461 462 463 464 465 466 467 468 469 470 471 472 473 474 475 476 477 478 479 LIITE 1 Yhdenvertisuussnsto Aseksulisuus Aseksulisuudess yksilö ei koe seksulist vetovoim ketään kohtn sukupuolest riippumtt. Biseksulisuus Biseksulisuutt luonnehtii kyky tunte romnttist, eroottist j seksulist veto miehiä j nisi kohtn. Epäsuor (välillinen) syrjintä epäsuor syrjintää on tilnne, joss henkilö joutuu erityisen epäedulliseen semn muihin nähden näennäisesti puolueettomn säännöksen, perusteen ti käytännön vuoksi ilmn, että toiminnlle on olemss hyväksyttävä tvoite. Välillistä syrjintää on muun muss se, jos työhönotoss edellytetään täydellistä suomen kielen tito, vikk se ei työn tekemisen knnlt ole välttämätöntä. Esteettömyys Esteettömyys trkoitt peritett, jonk mukn rkennettu ympäristö j infrstruktuuri sekä litteet, ohjelmistot j plvelut ovt mhdollisimmn svutettvt toimintrjoitteisen henkilön näkökulmst. Esteettömyysperitteell pyritään selviytymiseen ilmn puvälineitä. Esteettömyys sisältää myös oletuksen poistmist vtivn esteen olemss olost: kun puhutn plveluist, viestinnästä, sosilisest ti psyykkisestä ympäristöstä ti toiminnst, on trkoituksenmukist puhu svutettvuudest. Svutettvuus Svutettvuudell trkoitetn peritett j käytäntöjä, joiden mukn eriliset plvelut, psyykkinen ympäristö j sosilinen vuorovikutus, strtegit j politiikt ovt eri tvoin toimivien henkilöiden, esimerkiksi vmmisten j erilisten oppijoiden, yhtäläisesti svutettviss. Svutettvuus ei olet jonkin esteen olemssolo, kuten sen rinnkkiskäsite esteettömyys, vn svutettv vihtoehto on sinällään helposti lähestyttävä, esimerkiksi sähköinen oppimisympäristö. Hetero-olettmus Vllitsev näkemys siitä, että heteroseksulisuus on yleinen normi. Heteronormtiivisuus Heteronormtiivisuus on jttelutp, jonk mukn milmss jtelln olevn vin khdenlisi ihmisiä nisi j miehiä j ettei ihminen voisi oll molempi yhtä ik. Tähän jttelutpn sisältyy myös oletus ti toive kikkien yksilöiden heteroseksulisuudest. Miesten heteroseksulisen miehisyyden j nisten heteroseksulisen niseuden jtelln johtuvn biologist ti luonnost. Muunlisten seksulisuuksien ti sukupuolten olemssolo kielletään, ti niitä pidetään heteroseksulisuutt j kksinpist sukupuolijärjestystä huonompin. Homofobi Homofobi kuv ihmisten j yhteiskunnn negtiivisi senteit ti toimi homoseksulej kohtn. Se on eräänlinen yleistermi kikelle homokielteisyydelle. Homoseksulisuus Homoseksulisuus on sitä, että yksilö virittyy romnttisesti, eroottisesti j / ti seksulisesti pääsääntöisesti sm sukupuolt olevn ihmiseen. Homoill rkikielessä trkoitetn usein miehistä pitäviä miehiä, nisist pitävistä nisist ts käytetään nimitystä lesbo.
sivu 25/35 480 481 482 483 484 485 486 487 488 489 490 491 492 493 494 495 496 497 498 499 500 501 502 503 504 505 506 507 508 509 510 511 512 513 514 515 516 517 518 519 520 521 522 523 524 525 526 527 528 529 530 531 532 Häirintä Häirintä on henkilön ti ihmisryhmän rvon j koskemttomuuden loukkmist kielletyllä syrjintäperusteell siten, että luodn uhkv, vihmielinen, hlventv, nöyryyttävä ti hyökkäävä ilmpiiri. Yhdenvertisuusliss kielletään sekä trkoituksellinen häirintä että menettely, jonk seurukset ovt loukkvi. Loukkustrkoituksess esitetyt rsistiset vitsit ti seksulivähemmistöön kuuluvn työkverin nimittely ovt esimerkkejä häirinnästä. Inkluusio Inkluusioll trkoitetn toimint, joll hetn sosilist yhdenvertisuutt j syrjäytymisen ehkäisyä. Inkluusio kiinnittää huomion sosilisesti ti muuten heikommss semss oleviin yhteiskunnn jäseniin j pyrkii vhvistmn näiden sem. Moniperusteisuus Moniperusteisuutt on eri syrjintäperusteiden mhdollinen yhteisvikutus yksilötsoll. Yksilö stt joutu syrjityksi monell eri perusteell. Kun ihminen kuuluu smnikisesti usen epäedullisess semss olevn ryhmään, on näillä perusteill yhdessä tphtuv syrjintä moniperustist. Esimerkiksi ninen voi kuulu etniseen vähemmistön, etniseen vähemmistöön kuuluv voi oll vmminen, seksuliseen vähemmistöön kuuluv voi oll vnhus j niin edelleen. Yksi henkilö voi joutu syrjityksi kikill näillä perusteill. Huono sosilinen j tloudellinen sem, lhinen koulutustso ti kielitidottomuus on omin syrjinnän ohell moninkertistmn syrjäytymistä. Polymori Polymori on jttelu- j elämäntp, joss henkilöllä voi oll yhtäikisesti usempi seksulisi ti romnttisi piirteitä sisältävä ihmissuhde. Polymoriss voimuudell on keskeinen merkitys, sillä monenlisten yhtäikisten suhteiden knnlt on tärkeää, että kikki ospuolet ymmärtävät, mistä on kysymys. Positiivinen erityiskohtelu (positiivinen diskrimintio) Positiivisen erityiskohtelun tvoitteen on yhdenvertisuus. Positiivisess erityiskohteluss henkilöä ti ryhmää tuetn erityistoimenpitein ti -järjestelyin, jos ilmn niitä on vr jäädä erirvoiseen semn. Esimerkiksi kiintiöt, jotk tkvt vähemmistöille koulutuspikkoj, edustvt positiivisi erityistoimenpiteitä. Rkenteellinen syrjintä Rkenteellinen syrjintä on piknnettviss nimensä mukisesti yhteiskunnn rkenteisiin, kuten olemss oleviin käytäntöihin, sopimuksiin, linsäädäntöön j plveluihin. Esimerkkinä voi oll tulkkiplveluiden puute terveydenhuolloss, mikä estää kuulovmmisten potilsoikeuksien toteutumisen. Steenkriperhe Steenkriperhe rkentuu jonkin muun kuin heteroseksulisen prisuhteen ympärille. Nämä voivt oll esimerkiksi nisprin ti miesprin perheitä, ei-heteroseksulisten yksinhuoltjien perheitä sekä perheitä, joiss on enemmän kuin kksi vnhemp. Vnhemmist toinen voi oll myös biseksuli ti trnsihminen. Seksulivähemmistöt Seksulivähemmistö -käsitteellä viittn homo- j biseksulisiin ihmisiin. Näihin liittyen viime ikoin on lettu käyttää myös termiä ei-heteroseksulinen ihminen. Sillä viittn ihmisiin, joill on smn sukupuoleen kohdistuvi rkkuden j / ti seksulisi tunteit, käyttäytymistä j itsemäärittelyä. Seksulivähemmistöjä ei pidä sekoitt sukupuolivähemmistöihin eli trnssukupuolisiin, trnsgenderihmisiin, intersukupuolisiin j trnsvestiitteihin.
sivu 26/35 533 534 535 536 537 538 539 540 541 542 543 544 545 546 547 548 549 550 551 552 553 554 555 556 557 558 559 560 561 562 563 564 565 566 567 568 569 570 571 572 573 574 575 576 577 578 579 580 581 582 583 584 585 Stereotypi Stereotypi on yksinkertistettu, leimv, kpe j kvminen mielikuv, mielipide ti rvio. Se voidn muodost esimerkiksi toisest ihmisestä, ryhmästä ti knsst. Stereotypin ongelm on yksilöllisyyden j yksilöllisten erojen unohtminen. Vähemmistöihin liitetään usein stereotypioit. Sukupuoliero Biologinen sukupuoliero miehen j nisen välillä on olemss. "Miesmäisyys" j "nisellisuus" ovt kuitenkin kielellisesti j kulttuurisesti määriteltäviä, syvään juurtuneit käsitteitä. Sukupuolivähemmistöt Sukupuolivähemmistöihin eli trnsihmisiin kuuluvt ne ihmiset, joiden biologinen, sosilinen ti psyykkinen sukupuoli eivät muodost keskenään jtkumo. On syytä välttää sukupuolivähemmistöjen sekoittmist seksulivähemmistöihin: sukupuoli-identiteetti ei kerro seksulisest suuntutumisest ti mieltymyksistä. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvt. intersukupuoliset, b. trnssukupuoliset, c. trnsgenderihmiset j e. trnsvestiitit.. Intersukupuolisuus Henkilö on intersukupuolinen (hermfrodiitti), kun hänellä on synnynnäisesti khden biologisen sukupuolen ominisuuksi. Ihmisen biologinen sukupuolikehitys on moniviheist os kehitysviheist voi oll tytön kehitystä j os pojn kehitystä. Intersukupuolisuutt on mont eri muoto. Syntyvistä lpsist 1:2000 1:10000 on intersukupuolisi. b. Trnsgender Trnsgender elää pysyvästi mieheyden j niseuden rjmill. Hän ei kuitenkn trvitse ti hlu ruumiillisi sukupuoliominisuuksi muuttv sukupuolenkorjushoito. Englnnin kielen trnsgender-käsitettä käytetään myös toisess, ljemmss merkityksessä, jolloin se trkoitt kikki trnsihmisiä, ihmisiä, joill on trns-kokemuksi. c. Trnssukupuolinen Trnssukupuolinen henkilö kokee psyykkisen sukupuolens olevn ristiriidss fyysisten sukupuoliominisuuksiens knss: biologinen ninen tuntee itsensä mieheksi ti biologinen mies tuntee olevns ninen. Biologisest miehestä jok tuntee itsensä niseksi, käytetään käsitettä trnssukupuolinen ninen (ts-ninen) j biologisest nisest trnssukupuolinen mies, (ts-mies). Trnssukupuoliset käyvät yleensä läpi lääketieteellisen sukupuolenkorjusprosessin. Sukupuolenvihdos on usen vuoden kestävä prosessi, jonk ikn juridinen, sosilinen j psykologinen sukupuoli muuttuvt. d. Trnsvestiitti Trnsvestiitit ovt ihmisiä, joill on kyky smistu j eläytyä kumpnkin sukupuoleen. Trnsvestiittimiehellä on sisäinen trve eläytyä niseuteen esimerkiksi pukeutumll, meikkmll, elekielellä j muull nisellisell rooli-ilmisull. Suvus Suvus on YK:st lähtöisin olev vltvirtistmisen keino, jok trkoitt sukupuolivikutusten rviointi. Sukupuolinäkökulm tulee muist kikki vikutusrviointej tehtäessä. Hyvässä prosessiss suvust ei tehdä jälkikäteen, vn vlmistelun kuluess, jolloin on vielä olemss vikuttmisen mhdollisuuksi. Budjettisuvus trkoitt tulo- j menopolitiikn j sen vikutusten rvointi sukupuolten väliseen ts-rvoon. Syrjintä Syrjintää ovt tilnteet j prosessit, joiss henkilö joutuu ti setetn muit huonompn semn esimerkiksi etnisen lkuperänsä, sukupuolens, ikänsä, uskontons, vmmns, seksulisen suuntutumisens ti sukupuoli-identiteettinsä vuoksi. Syrjintä ei perustu siihen millisi ihmiset todell ovt, vn siihen, mitä mielikuvi j ennkko-oletuksi heihin liitetään.
sivu 27/35 586 587 588 589 590 591 592 593 594 595 596 597 598 599 600 601 602 603 604 605 606 607 608 609 610 611 612 613 614 615 616 617 618 619 620 621 622 623 624 625 626 Syrjinnässä on kyse poissulkemisest, j siihen liittyy viesti syrjityn erilisuudest j huonompirvoisuudest. Syrjinnän määritelmä yhdenvertisuusliss on kirjttu seurvsti: Syrjinnällä trkoitetn: 1) sitä, että jotkut kohdelln epäsuotuismmin kuin jotkut muut kohdelln, on kohdeltu ti kohdeltisiin vertilukelpoisess tilnteess (välitön syrjintä); 2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste ti käytäntö stt jonkun erityisen epäedulliseen semn muihin vertilun kohteen oleviin nähden, pitsi jos säännöksellä, perusteell ti käytännöllä on hyväksyttävä tvoite j tvoitteen svuttmiseksi käytetyt keinot ovt sinmukisi j trpeellisi (välillinen syrjintä); 3) henkilön ti ihmisryhmän rvon j koskemttomuuden trkoituksellist ti tosisillist loukkmist siten, että luodn uhkv, vihmielinen, hlventv, nöyryyttävä ti hyökkäävä ilmpiiri (häirintä); 4) ohjett ti käskyä syrjiä. Toimintrjoite Toimintrjoite ti -vje viitt vurion iheuttmiin rjoituksiin yksilön toiminnn tsoll. Toimintkyky voi rjoittu fyysisen, älyllisen ti istivmmn ti siruden vuoksi. Vurio, toimintrjoite, hitt j sirus ovt läheisiä käsitteitä vmmlle j vmmisuudelle. Toimintvjvuus, sirus ti vurio voi oll pysyvä ti ohimenevä. Ulos tuleminen Ulos tuleminen on prosessi, joss ihminen nt itselleen j / ti ilmoitt ympäristölleen seksuli- ti sukupuolivähemmistöön liittyvän määrittelyn. Seksulinen suuntutuminen ei useinkn ole tunnistettviss ulko päin j sen määrittely voi oll itsellekin pitkä prosessi. Muun muss hetero- olettmuksest johtuen ulostulo voi oll jtkuv prosessi: uusiss sosilisiss tilnteiss seksuli- ti sukupuolivähemmistöön kuuluv ihminen joutuu päättämään, missä määrin hän ilmisee identiteettiään. Vmm Käytännöllisen määritelmän mukn vmmisell henkilöllä trkoitetn henkilöä, joll vmmn ti siruden johdost on erityisiä pitkäikisi ti pysyviä vikeuksi suoriutu tvnomisist elämäntoiminnoist (Vmmisplvelulki 2 ). Sosilisen määritelmän mukn vmm ei ole vin lääketieteellinen käsite, vn liittyy yksilön j hänen ympäristönsä väliseen suhteeseen. Voimvristminen/voimnnuttminen Voimvristmisest eli voimnnuttmisest (engl. empowerment) puhutn, kun syrjinnän uhk kokeville ihmisille luodn olosuhteet, joiss he svt käyttöönsä omn elämänsä hllintn j tulevisuutens suunnitteluun trvitsemin voimvroj, mhdollisuuksi, tietoj j titoj. Jott voimvristminen toteutuisi, on sen tiellä olevt esteet tiedostettv j poistettv.