Kouvolan elinvoima-analyysi 1
SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Aluetalousdynamiikka 3. Työllisyysdynamiikka 4. Yritysdynamiikka 5. Vetovoimadynamiikka 6. TKI-dynamiikka 2
1. Tausta 3
Kouvolan elinvoima-analyysin toteuttaminen Analyysin aineiston muodostivat Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastot ja tietokannat: analyysi sisältää viisi alueiden ulkoiseen elinvoimaan (kilpailukykyyn) liittyvää teemaa: yritys-, aluetalous-, työllisyys-, vetovoima- ja TKI- ja osaamisdynamiikka. Jokaisessa teemassa oli useampia muuttujia. Analyysin tavoitteena oli tunnistaa Kouvolan asema keskisuurten kaupunkien välisessä kilpailussa. Kouvolan positiota analysoitiin sekä suhteessa aikaisempaan kehi-tykseen että valittuihin verrokkikaupunkeihin keskeisten ulkoisten kilpailukykyyn liittyvien tunnuslukujen avulla. Kouvolan kehitystä verrattiin sekä Hämeenlinnan, Joensuun, Kotkan, Lahden, Lappeenrannan, Mikkelin ja Porin kaupun-keihin että kaikkien kuntien keskiarvoon ja mediaaniin. 1. YRITYS-DYNA MIIKKA 2. ALUETALOUS- DYNAMIIKKA 3. TYÖLLISYYS-D YNAMIIKKA 4. VETOVOIMA- DYNAMIIKKA 5. OSAAMIS-DYN AMIIKKA Analyysin aikajänne käsitti kaikkien teemojen ja muuttujien osalta pääsääntöisesti aina viiden viimeisen vuoden tilastotiedot. Analyysi sisältää sekä määrällisiin että suhteellisiin muutoksiin perustuvaa tietoa. Tulokset esitetään karttojen, graafien ja taulukoiden avulla. Jokaisen graafin ja taulukon yhteydessä esitetään keskeiset nostot omissa palloissaan. 4
Mistä puhutaan, kun puhutaan alueen elinvoimasta? Hyvinvoinnista Kasvusta Kilpailukyvystä Kannattavuudesta Tuloksellisuudesta Dynaamisuudesta Energisyydestä Ketteryydestä Notkeudesta Muutosvalmiudesta Jne. 5
Alueen elinvoiman osatekijät Alueen sisäinen elinvoima Alueen mainekuva Alueen ulkoinen elinvoima Tämän analyysin näkökulma 6
Alueen ulkoinen ja sisäi-nen elinvoima Ulkoinen elinvoima (kovat tekijät): Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima (pehmeät tekijät): Kaupungin sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun eli strategiseen etuun: seudun tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, kunnan sisäinen yhteistyö- ja luottamus-kulttuuri, kunnan yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Kaupungin mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja kunnan kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät 7
Esimerkki viitekehyksestä* Kouvolan elinvoima-analyysiin ELINVOIMAPOLITIIKAN LÄHTÖKOHTIA JA ULOTTUVUUKSIA TEHTÄVÄ KESKEISET TOIMIJAT KEHITTÄMISEN LUONNE ASUIN- JA ELINYMPÄ- RISTÖ, ASUMINEN YLEINEN ELINVOIMAPOLITIIKKA Mitkä ovat Kouvolan yleisen kehittämisen tavoitteet ja yleiset kehittämisedellytykset? Ketkä ovat Kouvolan yleisen elinvoiman kehittämisen kannalta tärkeimmät avainryhmät? Mitkä ovat Kouvolan toimintaympäristön kannalta pysyviä ja hitaasti muuttuvia asioita ja rakenteita? Millaisia sisäiseen ja ulkoiseen saavutettavuuteen (yhteydet), infrastruktuurin ja kunnallistekniikan laatuun, kaavoitukseen ja pitkäjänteiseen maanhankintaan liittyviä asioita? KOHDENNETTU ELINVOIMAPOLITIIKKA Mitkä ovat Kouvolan keskeiset strategiset vahvuudet ja valinnat? Miten vahvuuksia edelleen vahvistetaan? Ketkä ovat Kouvolan strategisten vahvuuksien ja valintojen osalta keskeiset vastuulliset avainryhmät? Millaisia strategioita, ohjelmia tai sopimusjärjestelyjä on, jotka vastaavat a) strategisiin vahvuuksiin ja valintoihin sekä b) akuutteihin tai nouseviin haasteisiin? Millaisia profiloituja ja tarkkaan määriteltyjä ratkaisuja Kouvola voi tarjota uusille asukkaille, uusille yrityksille, toimiville yrityksille ja investoijille? KOKEILEVA ELINVOIMAPOLITIIKKA Mitä uusia avauksia Kouvola tavoittelee? Millaisia tulevaisuuden siemeniä pyritään kylvämään? Ketkä ovat ne kouvolalaiset tai muut toimijat, joilla on halua ja kykyä erilaisiin uusiin avauksiin, kokeiluihin ja tulevaisuuden etsintään? Miten reagoidaan ja tartutaan uusiin avautuviin lupaaviin ideoihin ja mahdollisuuksiin? Millaisia ainutlaatuisia, uniikkeja, avauksia tai kokeiluja ollaan valmiita käynnistämään esim. asumiseen, asuinalueisiin, arkkitehtuurisesti haastaviin rakennuksiin jne. liittyen? PALVELUT OSAAMINEN JA ALUEEN ELINKEINOELÄMÄ Lähde: soveltaen Airaksinen & Kolehmainen 2012 Miten tärkeimmät perus- ja lähipalvelut turvataan? Onko lähipalvelut määritelty? Mikä on oman tuotannon ja ulkopuolisten hankintojen rooli? Innovatiivisten hankintojen osuus kaikista hankinnoista? Miten Kouvolan ja alueen yleisiä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä vahvistetaan? Millaisia ovat alueen koulutus-, kehittämis- ja tutkimus & tuotekehitys-ympäristöt alueen elinkeinoelämän kannalta? Millaisia yrityspalvelluita tarjotaan? Millainen on alueen tontti-, toimitila- ja taksapolitiikka yritysten näkökulmasta? Miten alueen edunvalvontaa tai edunajamista toteutetaan? Miten erottaudutaan ja profiloidutaan peruspalveluiden tai tiettyjen erityispalveluiden tarjoamisessa (esim. liikunta-paikat, kulttuurikohteet, erityislukiot jne.) Miten Kouvolan profiilialojen vahvuuksia ja valintoja edelleen a) ylläpidetään ja b) vahvistetaan? Mitkä ovat keskeisimmät toimialaryhmät tai klusterit? Miten alueen avainyritykset voivat osallistua alueen kehittämiseen? Millaisia uusia palvelumuotoja ollaan valmiita kokeilemaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa? Yksityisten ja julkisten palveluiden synenergiamahdollisuudet? Miten alueen elinkeino-, toimiala- ja osaamisrakennetta uudistetaan ja monipuolistetaan tukemalla uusien ideoiden, avausten ja kokeilujen toteuttamista? 8
vuotta optimaalinen aikaväli ennakoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa 9
Työllisyysdynamiikka Aluetalous-dy namiikka Muu dynamiikka Yritys-dynami ikka KOUVOLAN ULKOINEN ELINVOIMA Kuntatalous-dy namiikka Väestö-dynami ikka Osaamis- ja TKI-dynamiikka 10
2. Aluetalousdynamiikka 11
BKT euroa asukasta kohden seutukunnittain vuosina 2008 ja 2012 38000 Kouvolan BKT asukasta kohden ylitti selvästi koko maan keskiarvon ja mediaanin 36000 34000 32000 30000 mediaani 29536 /as. keskiarvo 29.627 /as 28000 26000 2008 2012 Lappeenrannan BKT asukasta kohden oli vertailujoukon korkein vuonna 2012 24000 22000 20000 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 12
BKT:n muutos euroa asukasta kohden seutukunnittain vuosina 2008-2012 Kouvolan rakennemuutos heijastuu BKT:n muutoksen vähäisyyteen vuosina 2008-2012 6000 5000 4000 3000 mediaani 1 938 2000 Lappeenrannan ja Mikkelin BKT nousi määrälli-sesti eniten vuosien 2008-2012 välisenä aikana 1000 0 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 13
BKT:n muutos (%) seutukunnittain vuosien 2008 ja 2012 välillä 18,0 16,7 16,0 Kouvolan BKT:n muutos oli vain 0,4 % vuosien 2008-2012 välisenä aikana 14,0 12,0 10,0 8,0 mediaani 7% 7,2 8,2 8,9 11,3 6,0 5,5 Lappeenrannan BKT:n muutos nousi ylivoimaisesti eniten verrokeista vuosina 2008-2012 4,0 2,0 0,0 0,3 0,4 0,9 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 14
Asukkaiden käytettävissä olevat nettotulot vuosien 2008-2012 välisenä aikana Kouvolan asukkaiden käytettävissä olevat nettotulot olivat toiseksi korkeimmat 2012 22000 20000 18000 16000 17762 keskiarvo 19 763 /as. 18766 18829 18831 18861 18872 18907 mediaani 18316 /as. 19846 14000 Kaikki verrokit ylittivät pl. Joensuu käytettävissä olevissa tuloissa koko maan mediaanin 12000 10000 2008 2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 15
Käytettävissä olevat nettotulojen muutos % vuosien 2008-2012 välisenä aikana 15,0 Kouvolan asukkaiden käytettävissä olevien nettotulojen muutos oli alhaisin verrokeista 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 10,1 mediaani 11,3% 10,8 12,0 12,3 12,3 12,4 13,0 13,8 9,0 Asukkaiden käytettävissä olevat nettotulot nousivat eniten Mikkelin ja Hämeenlinnan seuduilla 8,0 7,0 6,0 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 16
Taloudellinen huoltosuhde vuonna 2012 Kouvolan taloudellinen huoltosuhde oli 1,52 eli yhtä työllistä kohden oli 1,52 eityöllistä Koko maa Hämeenlinna Lappeenranta Lahti Mikkeli 1,32 1,34 1,39 1,43 1,43 Pori 1,47 Taloudellinen huoltosuhde oli optimaalisin Hämeenlinnassa ja negatiivisin Kotkassa Mediaani Kouvola Joensuu Kotka 1,52 1,52 1,52 1,66 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat 1,00 1,10 1,20 1,30 1,40 1,50 1,60 1,70 17
Kunnallisverotettavat tulot ( per as.) vuosina 2009 ja 2013 Kouvolan kunnallisverotettavat tulot olivat asukasta kohden toiseksi korkeimmat vuonna 2009 ja 2013 4000 3800 3600 3400 3200 3197 3429 3546 2009 2013 3613 3654 3750 3751 3787 3791 3000 2800 mediaani 3.131 /as Kaikkien verrokkikaupunkien kunnallisverotettavat tulot ylittivät koko maan mediaanin 2013 2600 2400 2200 2000 Lähde: THL, Tilasto ja indikaattoripankki sotkanet 18
Kunnallisverotettavien tulojen muutos (%) vuosina 2009-2013 Kouvolan kunnallisverotettavien tulojen muutos oli 3:nneksi korkein vuosina 2009-2013 Kotka Joensuu Mikkeli Lahti Koko maa 12,4 12,8 13,3 13,5 15,1 Mediaani 15,3 Kunnallisverotettavat tulot nousivat eniten Hämeenlinnassa,Porissa ja Kouvolassa 2009-2013 Lappeenranta 16,6 Kouvola 17,2 Pori 19,6 Hämeenlinna 21,1 5,0 7,0 9,0 11,0 13,0 15,0 17,0 19,0 21,0 23,0 Lähde: THL, Tilasto ja indikaattoripankki sotkanet 19
Yhteenveto aluetalousdynamiikasta Bruttokansantuote: Kouvolan bruttokansantuote asukasta kohden ylitti koko maan keskiarvon ja mediaanin vuoden 2012 lopussa. Kouvolan BKT oli asukasta kohden neljänneksi korkein verrokkikaupungeista. Kouvolan rakennemuutos tulee hyvin esiin siinä, että BKT kasvoi määrällisesti vain noin 500 euroa vuosien 2008-2012 välisenä aikana. Kouvolan BKT:n muutos jäi määrällisesti ja suhteellisesti toiseksi alhaisimmaksi verrokkikaupunkien joukossa. Taloudellinen huoltosuhde eli työllisten osuus suhteessa ei-työllisiin oli koko maassa keskimäärin 1,32 eli sataa työllistä kohden oli 132 ei-työllistä. Kouvolan taloudellinen huoltosuhde oli 1,52, joka oli verrokkikaupunkien joukossa toiseksi korkein yhdessä Kotkan kanssa. Taloudellinen huoltosuhde oli verrokkikaupungeista alhaisin Hämeenlinnan kaupungissa. Kunnallisverotettavat tulot olivat keskimäärin 3.787 ja mediaani 3.131 euroa asukasta kohden koko maassa vuonna 2012. Kouvolan kunnallisverotettavat tulot olivat asukasta kohti laskettuna verrokkikaupungeista toiseksi korkeimmat Kotkan jälkeen ja ylitti selvästi koko maan mediaanin. Kunnallisverotettavat tulot nousivat Kouvolassa kolmanneksi eniten verrokkikaupungeista vuosina 2009-2013. Asukkaiden käytettävissä olevat tulot verojen ja maksujen jälkeen olivat koko maassa keskimäärin 19.763 euroa ja mediaani 18 316 vuonna 2012. Asukkaiden käytettävissä olevat nettotulot maksujen ja verojen jälkeen olivat Kouvolassa verrokkijoukon toiseksi korkeimmat ja ylittivät selvästi koko maan mediaanin. Toisaalta asukkaiden käytettävissä olevat tulot kasvoivat suhteellisesti vähiten verrokeista. 20
3. Työllisyysdynamiikka 21
Työpaikkaomavaraisuusaste (%) vuoden 2012 lopussa Kouvolan työpaikkaomavaraisuusaste oli 96,9 % vuoden 2012 lopussa 119 116 113 110 107 104 101 98 113 110,7 109,9 107,5 106 104,9 103 100 96,9 95 92 Työpaikkaomavaraisuusaste ylitti 68 kunnassa rajan 100 vuonna 2012: vaihteluväli 39 % -134 % 89 86 83 80 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat 22
Työpaikkojen määrän kehitys kunnittain vuosina 2008 ja 2012 Kouvolan työpaikkamenetykset olivat yhteensä 2 485 työpaikkaa vuosina 2008-2012 Kunta 2008 2012 Muutos abs. Hämeenlinna 31 063 30 224-839 Joensuu 32 568 33 221 653 Kotka 24 296 22 645-1 651 Kouvola 36 062 33 577-2 485 Lahti 47 921 46 989-932 Koko maasta katosi yhteensä -37 277 työpaikkaa vuosina 2008-2012 Lappeenranta 32 565 32 508-57 Mikkeli 23 679 23 094-585 Pori 36 910 35 767-1 143 Yhteensä 267 072 260 037-7 035 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 23
Työpaikkojen määrän muutos (%) vuosina 2008-2012 Kouvola menetti työpaikkoja suhteellisesti eniten verrokeista vuosina 2008-2012 -6,9-6,8-3,1-2,7-2,5 Kouvola Kotka Pori Hämeenlinna Mikkeli -1,9 Lahti Työpaikkojen määrä kasvoi vain Joensuussa vuosien 2008-2012 välisenä aikana -1,6 Koko maa Lappeenranta -0,2 Joensuu 2,0-8,0-7,0-6,0-5,0-4,0-3,0-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 24
Yksityisen sektorin työpaikkojen määrän muutos (%) vuosina 2008-2012 Kouvola menetti verrokeista toiseksi eniten yksityisen sektorin työpaikkoja 2008-2012 Yksityisen sektorin työpaikat lisääntyivät vain Joensuussa vuosina 2008-2012 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0-12,0-14,0-12,5-12,2-7,2-6,4-6,0-4,1-3,7-3,7 muutoksen mediaani -4,7% 0,1 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 25
Yksityisen sektorin osuus (%) kaikista työpaikoista vuosina 2008 ja 2012 2008 2012 Kouvolassa yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli 52,6 % vuonna 2012 70,0 65,0 60,0 mediaani 48,7% 57,5 57,8 58,1 59,9 60,8 55,0 51,2 52,6 54,2 54,8 50,0 Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli korkein Kotkassa ja Lahdessa vuonna 2012 45,0 40,0 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 26
Työllisyysaste (%) vuosina 2008 ja 2012 2008 2012 Kouvolan työllisyysaste oli 65,9 % vuonna 2012 ja jäi alle koko maan keskiarvon 74 72 70 68 66 työllisyysaste 69,6% 65,7 65,9 66,9 66,9 67,8 70,7 64 62 61,6 62,3 Hämeenlinna oli ainoa verrokkikaupungeista, joka ylitti koko maan keskiarvon vuonna 2012 60 58 56 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat 27
Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina 2008-2012 0,5 Kouvolan työllisyysaste heikkeni 1,5 %-yksikköä vuosina 2008-2012 0-0,5-1 -0,4-0,3 0 0,1 Lappeenranta ja Mikkeli olivat ainoat verrokki, joissa työllisyys-aste ei heiken-tynyt vuosina 2008-2012 -1,5-2 -2,5-3 -3,5-3,3-1,7-1,5-1,5 työllisyysasteen muutos -1,1%-yksikköä v. 2008-2012 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat 28
Yhteenveto työllisyysdynamiikasta Työpaikkaomavaraisuusaste ja työpaikkojen määrä: Kouvolan työpaikkaomavaraisuusaste oli 96,9 % vuoden 2012 lopussa eli sataa kouvolalaista työllistä kohden alueella oli 96,9 työpaikkaa. Kouvolan työpaikkaomavaraisuusaste oli verrokkikaupungeista alhaisin ja jäi koko maan keskiarvoa (100) alhaisemmaksi. Työpaikkojen määrä väheni koko maassa noin 37 200 työpaikalla vuosina 2008-2012. Kouvolasta katosi 2 485 työpaikkaa vuosina 2008-2012. Kouvolan (-6,9 %) ja Kotkan (-6,8 %) työpaikkamenetykset olivat suhteellisesti suurimmat verrokkikaupungeista. Työpaikkojen määrä väheni kaikissa verrokkikaupungeissa Joensuuta (+2,0 %)lukuun ottamatta. Kouvolan työpaikkamenetykset kohdistuivat erityisesti avoimen sektorin työpaikkoihin (-12,2 %). Kouvolan yksityisen sektorin työpaikkamenetykset olivat toiseksi suurimmat Kotkan (-12,5 %) jälkeen vuosina 2008-2012 Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista: Kouvolassa yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli 52,6 % vuoden 2012 lopussa. Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista laski Kouvolassa -3,2 prosenttiyksikköä vuosien 2008-2012 välisenä aikana. Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista laski kaikissa verrokkikaupungeissa ja koko maassa. Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli Kouvolassa verrokkeihin verrattuna toiseksi alhaisin, mutta ylitti selvästi koko maan mediaanin (48,7 %). Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista ylitti koko maan keskiarvon Kotkassa ja Lahdessa. Työllisyysaste oli keskimäärin 69,6 % koko maassa vuoden 2012 lopussa. työllisyysasteen ylitti verrokeista vain Hämeenlinna (70,7 %). Kouvolan työllisyysaste oli 65,9 %, joka oli keskitasoa muihin verrokkeihin verrattuna. Kouvolan työllisyysaste laski 1,5 %-yksikköä vuosien 2008-2012 välisenä aikana. Työllisyysaste heikkeni kaikissa muissa kaupungeissa kuin Lappeenrannassa (+0,1 %-yksikköä) ja Mikkelissä (0 %-yksikköä). Työllisyysaste heikkeni eniten Kotkassa (-3,3 %-yksikköä) vuosina 2008-2012. 29
4. Yritysdynamiikka 30
Toimialarakenteen monipuolisuusindeksi (HHI) seuduittain vuonna 2012 HHI-indeksi (Herfindahl Hirschman-indeksi) avulla voidaan analysoida toimialarakenteen keskittynei-syyttä tai monipuolisuutta. Indeksin arvot vaihtelevat 1-100 välillä: mitä korkeampi arvo, sitä keskittyneempi on toimialarakenne ja mitä alhaisempi arvo sitä monipuolisempi toimialarakenne. Kartassa on kuvattu Suomen kaikkien seutukuntien (70) teollisuuden toimialan työllisten sijoittumista teollisuuden toimialan 24 alaluokkaan. Seudut on jaettu kuuteen luokkaan arvojen perusteella. Oulun Sininen väri kartassa kuvaa niitä seutuja, joissa työlliset ovat monipuolisimmin sijoittuneet teolli-suuden 24 toimialalle. Monipuolisuus suojaa äkillisissä muutoksissa, suhdannevaihteluissa tai talouden muissa häiriötilanteissa. Keskittyneisyys on taas riskitekijä. Pietarsaaren Jyväskylän Kuopion Joensuun Kouvolan seudun monipuolisuusindeksi oli keskitasoa alhaisempi 70 kaupunkiseudun joukossa vuonna 2012. Porin Tampereen Monipuolisuusindeksi oli vahvin yhdeksällä seudulla seuraavassa järjestyksessä: Kuopion, Turun, Lahden, Hämeenlinnan, Tampereen, Helsingin, Pietarsaaren, Porin, Joensuun ja Kotka-Haminan seuduilla. Turun Hämeenlinnan Lahden Helsingin Kouvolan Kotka-Haminan Lähde: Vähäsantanen & Karppinen 2014, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö 31
Kouvolassa toimivien yritysten (yrityskanta) sijoittuminen (%) eri toimialoille (TOL 2008) vuonna 2012 Kouvolassa oli 4 242 toimivaa yritystä vuoden 2012 lopussa Joka toinen kouvolalainen yritys oli toimialoilla G, F, M ja S X Toimiala tuntematon T Kotitalouksien toiminta työnantajina S Muu palvelutoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys Q Terveys- ja sosiaalipalvelut P Koulutus O Julkinen hallinto ja maanpuolustus N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen L Kiinteistöalan toiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta J Informaatio ja viestintä I Majoitus- ja ravitsemistoiminta H Kuljetus ja varastointi G Tukku- ja vähittäiskauppa; F Rakentaminen E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto ym. D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto ym. C Teollisuus B Kaivostoiminta ja louhinta A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 0,1 0,1 2,3 2,7 1,3 0,0 0,4 1,1 0,4 0,4 4,8 2,6 4,5 4,1 6,0 8,2 7,5 8,5 11,2 17,5 16,5 0,0 4,0 8,0 12,0 16,0 20,0 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset 32
Yrityskanta (toimivien yritysten määrä) promillea keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden vuonna 2013 Kouvolassa oli 48,7 toimivaa yritystä tuhatta asukasta kohden vuonna 2013 70,0 65,0 60,0 55,0 mediaani 65,9 54,0 55,4 57,0 57,2 57,7 64,1 50,0 48,7 49,6 49,9 mediaani oli 65,9 yritystä tuhatta asukasta kohden 2013 45,0 40,0 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset 33
Yritysten nettoperustanta (aloittaneet-lopettaneet) vuosina 2008-2012 Kouvolan yritysten nettoperustanta oli 235 uutta yritystä vuosina 2008-2012 Koko maa KA Kotka Kouvola Mikkeli Joensuu 116 194 235 292 296 Lahti 324 Kaikkien verrokkikaupunkien yritysperustanta oli positiivinen vuosina 2008-2012 Pori 366 Hämeenlinna 393 Lappeenranta 475 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset 34
Yritysten nettoperustannan muutos (%) suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-2012 Kouvolan nettoperustannan muutos oli 5,3 % suhteessa yrityskantaan 2008-2012 14,0 12,0 10,0 8,0 mediaani 8,2% 6,9 7,4 7,8 9,1 9,7 10,5 11,9 6,0 5,3 5,4 4,0 Kouvolan yritysperustannan nettomuutos oli alhaisin verrokkikaupung eista vuosina 2008-2012 2,0 0,0 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset 35
Yritysten uusiutumisaste (luova tuho) (%) vuosina 2008-2012 Kouvolan yritysten uusiutumisaste oli 3:nneksi korkein verrokeista vuosina 2008-2012 19 18 17 16 15 14,4 mediaani 14,1% 15,1 15,9 16,0 16,1 16,2 16,9 17,4 17,8 14 13 kuntien yritysten uusiutumisaste oli alhaisempi kuin verrokkikaupungeissa 12 11 10 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset 36
Kaikkien yritystoimipaikkojen liikevaihto (1000 euroa) per henkilö vuonna 2013 Kouvolan yritystoimipaikkojen liikevaihto oli keskimäärin 221 000 euroa per henkilö 2013 260 240 220 200 180 185 Kaikkien kuntien liikevaihdon mediaani 156 000 /hlö 212 215 218 219 221 223 240 160 Kouvolan yritysten liikevaihto oli 3:nneksi korkein verrokkikaupungeista vuonna 2013 140 120 100 Lähde: Tilastokeskus, alueellinen yritystoimintatilasto 37
Kaikkien yritystoimipaikkojen liikevaihdon (1000 euroa) suhteellinen muutos % vuosina 2009-2013 Kouvolan yritystoimipaikk ojen suhteellinen muutos oli alhaisin verrokeista vuosina 2009-2013 24,0 21,0 18,0 15,0 12,0 muutoksen mediaani 15,2% 12,0 12,9 17,9 19,1 20,7 21,0 22,5 9,0 9,0 6,0 Yritystoimipaikk ojen liikevaihto kasvoi suhteellisesti eniten Hämeenlinnassa ja Kotkassa 3,0 0,0 Lähde: Tilastokeskus, alueellinen yritystoimintatilasto 38
Yhteenveto yritysdynamiikasta Toimivat yritykset (yrityskanta): Kouvolassa oli yhteensä 4 242 toimivaa yritystä vuoden 2013 lopussa. Kouvolassa oli 48,7 yritystä tuhatta asukasta kohden, joka oli selvästi vähemmän kuin keskimäärin kunnissa (64,1 yritystä tuhatta asukasta kohden). Kouvolassa oli Joensuun ja Kotkan ohella vähiten toimivia yrityksiä suhteessa asukaslukuun. Kouvolan yrityskannasta pääosa oli tukkuja vähittäiskaupassa, rakentamisessa ja ammatillisessa tieteellisessä, taiteellisessa ja teknillisessä toiminnassa. Kouvolan toimialarakenne oli henkilöstön sijoittumisen näkökulmasta keskitasoa eli ei erityisen monipuolinen tai ei erityisen yksipuolinen. Yritysperustanta (aloittaneet-lopettaneet yritykset): Kouvolan yritysperustanta oli yhteensä 235 uutta yritystä vuosien 2008-2012 välisenä aikana eli keskimäärin 47 uutta yritystä vuodessa. Kaikkien verrokkikaupunkien yritysperustanta oli positiivinen. Kouvolan yritysperustannan muutos% oli alhaisin verrokkikaupunkien joukossa ja jäi jälkeen koko maan keskimääräisestä yritysperustannasta. yritysperustannan keskiarvon ylitti vertailukaupungeista vain Lappeeranta. Yritysten uusiutumisaste (luova tuho): Kouvolan yritysten uusiutumisaste 16,9 % oli kolmanneksi korkein verrokkikaupungeista vuosina 2008-2012. Korkein uusiutumisaste oli Lahdessa ja Kotkassa. Kaikkien verrokkikaupunkien yritysten uusiutumisaste ylitti koko maan keskiarvon. Yritystoimipaikkojen liikevaihto: Kouvolan yritystoimipaikkojen liikevaihto oli keskimäärin 221 000 euroa henkilöä kohden vuoden 2013 lopussa. Kouvolan yritystoimipaikkojen liikevaihto oli kolmanneksi korkein verrokkikaupungeista Lappeenrannan ja Hämeenlinnan jälkeen ja ylitti selvästi koko maan yritystoimipaikkojen mediaanin (157 000 euroa per hlö). Kouvolan yritystoimipaikkojen liikevaihdon muutos jäi kuitenkin vertailukaupunkien alhaisemmaksi vuosina 2009-2013. 39
5. Vetovoimadynamiikka 40
Asukasluvun muutos (%) vuosina 2010-2014 3,0 Kouvolan asukasluvun muutos oli negatiivinen (-1,8 %) vuosina 2010-2014 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 väestön muutos 1,8% 0,3 0,5 1,1 1,7 2,1 2,4 0,0 Asukasluvun muutos oli positiivisin Joensuussa ja Lahdessa vuosina 2010-2014 -0,5-1,0-1,5-2,0-2,5-1,8-0,6 Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset alueittain 41
Nettomuutto (kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus) vuosina 2010-2014 Kouvolan muuttotappiot olivat yhteensä -455 henkilöä vuosien 2010-2014 välisenä aikana Kouvola Koko maa KA Mikkeli Kotka -455 259 547 666 Lappeenranta 1165 Pori 1355 Kaikki muut verrokkikaupungit saivat muuttovoittoa vuosina 2010-2014 Hämeenlinna Joensuu Lahti 1798 1852 3067-1000 -500 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset alueittain 42
Kuntien välinen nettomuutto promillea 1000 asukasta kohden per vuosi vuosina 2010-2014 Kouvola oli ainoa verrokkikaupungeista, joka kärsi muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä 2010-2014 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 2,0 2,4 3,2 3,2 5,0 5,3 6,0 Lahti, Hämeenlinna ja Joensuu saivat eniten muuttovoittoa suhteessa asukaslukuun vuosina 2010-2014 1,0 0,0-1,0-2,0-1,0 Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset alueittain mediaani 1,65 43
Valmistuneiden asuntojen määrä vuosina 2010-2014 Kouvolassa valmistui 997 uutta asuntoa vuosina 2010- Kaupunki Valmistuneiden asuntojen määrä 2010-2014 Valmistuneiden asuntojen määrä 10 000 asukasta kohden 2010-2014 Joensuu 2894 390,3 Lahti 3061 297,7 Hämeenlinna 1557 230,8 Mikkeli 1224 224,4 Valmistuneiden asuntojen määrä oli korkein suhteessa asukaslukuun Joensuussa ja Lahdessa 2010-2014 Lappeenranta 1605 221,7 Pori 1614 189,4 Kotka 795 145,2 Kouvola 997 114,3 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta 44
Asunto-osakkeiden* neliöhinnat vuonna 2010 ja 2014 (*sisältää kerros-, rivi- ja pientalo-osakkeet) Kouvolassa asunto-osakkeiden neliöhinnoissa ei tapahtunut muutosta vuosina 2010 ja 2014 2300 2200 2100 2000 1900 1800 1700 1600 Asunto-osakkeiden neliöhinnat 2010 Asunto-osakkeiden neliöhinnat 2014 2018 1974 1919 1866 1849 1821 1773 1687 1638 1629 Asuntoosakkeiden hinnat olivat korkeimmat Joensuussa ja alhaisimmat Kouvolassa vuonna 2014 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 1432 1383 1327 1330 1187 1187 Lähde: Tilastokeskus, asunto-osakkeiden neliöhinnat vuosina 2010 ja 2014 45
Asunto-osakkeiden* neliöhintojen muutos% vuosina 2010-2014 (*sisältää kerros-, rivi- ja pientalo-osakkeet) 20,0 Kouvolan asunto-osakkeiden neliöhinnat pysyivät ennallaan vuosina 2000-2014 18,0 16,0 14,0 12,0 17,2 13,8 13,5 10,6 10,0 8,4 8,0 Asuntoosakkeiden neliöhinnat nousivat suhteellisesti eniten Mikkelissä vuosina 2000-2014 6,0 4,0 2,0 0,0 3,5 0,2 0,0 Lähde: Tilastokeskus, asunto-osakkeiden neliöhinnat vuosina 2010 ja 2014 46
Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2013 Kouvolan väestöllinen huoltosuhde oli 0,60 eli yhtä työikäistä kohden oli 0,6 lasta tai eläkeläistä Joensuu Lappeenranta Lahti Koko maa KA Mikkeli 0,50 0,55 0,55 mediaani 290,56 536 /as. 0,59 Pori 0,60 Väestöllinen huoltosuhde oli optimaalisin Joensuussa, Lappeenrannassa ja Lahdessa vuonna 2013 Hämeenlinna 0,60 Kotka 0,60 Kouvola 0,60 Koko maa mediaani 0,67 0,4 0,45 0,5 0,55 0,6 0,65 0,7 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat 47
Väkiluvun muutos (%) väestöennusteen mukaan 2014-2030 Kouvola -4,8 Kouvolan väestöennuste on negatiivinen vuoteen 2030 mennessä (-4,8 %) Koko maa mediaani Koko maa KA Mikkeli Kotka -2,1-0,5 0,4 1,4 Pori 2,4 Väestö kasvaa ennusteen mukaan eniten Hämeenlinnassa ja Lahdessa vuosina 2014-2030 Lappeenranta 2,6 Joensuu 4,1 Lahti 9,1 Hämeenlinna 9,9-6,0-4,0-2,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset alueittain 48
Yhteenveto vetovoimadynamiikasta Väestö: Kouvolan asukasluku on ollut supistuvalla uralla ensisijaisesti kuntien välisen muuttoliikkeen ja toissijaisesti negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen vuoksi. Kouvolan nettomaahanmuutto on ollut positiivinen kuten lähes kaikissa kunnissa. Kouvolan asukasluku vähentyi -1,8 prosenttia vuosina 2010-2014. Kouvola ja Kotka olivat ainoat verrokkikaupungit, joissa asukasluvun muutos oli negatiivinen vuosina 2010-2014. Muuttoliike: Kouvola kärsi -455 henkilöä muuttotappiota vuosina 2010-2014. Muuttotappiot perustuivat negatiiviseen maan sisäiseen muuttoliikkeeseen. Kouvola oli ainoa verrokkikaupungeista, joka sai muuttotappiota vuosina 2010-2014. Verrokeista saivat suhteessa asukaslukuun eniten muuttovoittoa Lahti, Hämeenlinna ja Joensuu. Esimerkiksi Lahti sai eniten määrällistä muuttovoittoa (+325 hlöä) juuri Kouvolasta vuosina 2010-2014 Valmistuneet asunnot ja asuntojen neliöhinnat: Kouvolassa valmistui yhteensä 997 uutta asuntoa vuosina 2010-2014 eli 114 asuntoa 10 000 asukasta kohden. Kouvolassa valmistui vähiten uusia asuntoja verrattuna muihin verrokkikaupunkeihin ja kaikkiin maakuntakeskuksiin vuosina 2010-2014. Kouvolan asunto-osakkeiden neliöhinnat olivat alhaisimmat verrokkikaupunkien ja kaikkien maakuntakeskuksien joukossa 2010 ja 2014. Kouvolan asunto-osakkeiden neliöhinnat säilyivät ennallaan vuosien 2010-2014 välisenä aikana Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa 15-64-vuotiaan työvoiman suhdetta alle 15-vuotiaisiin lapsiin ja yli 65-vuotiaisiin eläkeläisiin. väestöllinen huoltosuhde oli 0,54 vuoden 2013 lopussa eli yhtä työvoimaan kuuluvaa henkilöä kohden oli 0,54 lasta tai eläkeläistä. väestöllisen huoltosuhteen keskiarvo oli 0,56 ja mediaani 0,67. Kouvolan väestöllinen huoltosuhde oli 0,60 vuoden 2013 lopussa eli hieman heikompi kuin koko maan keskiarvo, mutta kilpailukykyisempi kuin koko maan mediaanikunnassa. Väestöennusteen perusteella Kouvolan väkiluku vähenee edelleen vuosien 2014-2030 välisenä aikana. Kouvolan väkiluvun ennakoidaan vähenevän -4,8 % vuoteen 2030 mennessä. Kouvola oli ainoa verrokkikaupungeista, jossa väkiluku laskee ennusteen mukaan vuosien 2014-2030 välisenä aikana. 49
6. Osaamis- ja TKI-dynamiikka 50
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot euroa asukasta kohden 2009 ja 2013 TKI 2009 TKI 2013 Kouvolan T&Kmenot olivat erittäin alhaiset asukasta kohti laskettuna 2009-2013 1400 1200 1000 800 Koko maa ka. 2013 1238 /as. 675 981 600 Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat asukasta kohden korkeimmat korkeakoulujen ansiosta Lappeenrannassa ja Joensuussa 400 200 0 96 179 337 345 353 368 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys 51
Tutkimus- ja kehitysmenojen muutos (%) euroa asukasta kohden vuosina 2009-2013 Kouvolan seudun T&Kmenojen muutos% säilyi ennallaan vuosien 2009-2013 välisenä aikana Mikkeli Joensuu Pori Lappeenranta 12,8 14,8 27,8 29,6 Lahti 3,8 Mikkelin ja Joensuun seutujen T&Kmenot nousivat suhteellisesti eniten vuosina 2009-2013 Koko maa 1,4 Kouvola 0-7,7 Kotka-Hamina -7,9 Hämeenlinna -10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys 52
Yritysten osuus (%) tutkimus- ja kehitysmenoista 2013 Joensuu 23 Kouvolassa yritysten osuus T&K-menoista oli lähes puolet vuoden 2013 loussa Mikkeli Lappeenranta Kouvola 42 47 57 Hämeenlinna 69 Yritysten osuus T&K-menoista oli neljä viidesosaa Porin ja Lahden seudulla vuoden 2013 lopussa Koko maa Kotka-Hamina Lahti Pori 69 77 80 82 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys 10 20 30 40 50 60 70 80 90 53
Koulutustaso vuoden 2013 lopussa 400 Kouvolan koulutustaso oli 305 vuoden 2013 lopussa 390 380 370 360 350 340 330 364 345 338 338 329 Väestön koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti 320 310 315 309 305 300 Koulutustaso oli korkein monipuolisen koulutustarjonnan korkeakoulukaupungeissa: kuntien vaihteluväli 200-576 290 280 270 260 250 278 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta 54
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15- vuotiaasta väestöstä vuosina 2009 ja 2013 2009 2013 Kouvolassa oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 23,8 % yli 15-vuotiaista vuoden 2013 lopussa 32,0 30,0 28,0 26,0 24,0 22,0 23,8 Koko maa ka. 2013 29,3% 25,8 26,2 27,4 28,1 28,4 29,2 29,9 20,0 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkein Hämeenlinnassa, Joensuussa ja Mikkelissä vuonna 2013 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 mediaani 20,2 % v.2013 Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne 55
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos (%-yksikköä) vuosina 2009-2013 Kouvolassa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi 1,3 %- yksikköä vuosina 2009-2013 Kotka Kouvola Mediaani Hämeenlinna Pori 1,2 1,3 1,6 1,7 1,9 Koko maa KA 2,0 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi kaikissa verrokeissa: eniten Mikkelissä ja Joensuussa 2009-2013 Lahti 2,0 Lappeenranta 2,1 Joensuu 2,1 Mikkeli 2,2 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 2,0 2,2 2,4 Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne 56
Yhteenveto osaamisdynamiikasta Tutkimus- ja tuotekehitysmenot vaihtelivat merkittävästi alueiden välillä korkeakoulujen ja tutkimus- ja tuotekehitystyötä tekevien yritysten sijainnin vuoksi. Kouvolan tutkimus- ja tuotekehitysmenot (96 euroa asukasta kohden) olivat alhaiset koko maan keskiarvoon ja verrokkikaupunkeihin verrattuna. Kouvolan TK-menojen määrässä asukasta kohden ei tapahtunut muutosta vuosien 2009-2013 välisenä aikana. TK-menot olivat asukasta kohden laskettuna verrokeista korkeimmat Lappeenrannassa. TK-menojen osuus nousi suhteellisesti eniten Mikkelin, Joensuun ja Porin seudulla. Kouvolassa yritysten osuus TK-menoista oli hieman puolet (57 %). Yritysten osuus TK-menoista oli korkein Porin ja Lahden seudulla, joissa yritysten osuus oli neljä viidesosaa kaikista menoista. Yritysten osuus oli alhaisin Joensuussa (23 %) Koulutustaso ja korkea-asteen suorittaneiden osuus: Tilastokeskuksen koulutustasomittaimella mitataan alueen väestön keskimääräistä koulutustasoa peruskoulun jälkeen suoritettujen tutkintojen pituudella. Kouvolan koulutustasoarvo oli 305, joka oli verrokkikaupungeista alhaisin, mutta selvästi kaikkien kuntien mediaania korkeampi. Kouvolassa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä oli 23,8 %. Kouvolan luku jäi alle koko maan keskiarvon (29,3 %), mutta oli koko maan mediaania (20,2 %) korkeampi. Kouvolassa oli korkeaasteen tutkinnon suorittaneita vähemmän kuin muissa verrokkikaupungeissa. Kouvolan ja Kotkan korkea-asteen koulutustarjonta on rajallinen verrattuna muihin verrokkikaupunkeihin Hämeenlinnaa lukuun ottamatta. Hämeenlinnan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkein keskeisen sijaintiedun ansiosta. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi kaikissa verrokkikaupungeissa ja koko maassa vuosien 2009-2013 välisenä aikana. Kouvolan korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi 1,3 %-yksikköä vuosina 2009-2013, joka oli toiseksi vähiten Kotkan (1,2 %) jälkeen. Korkea-asteen suorittaneiden osuus nousi eniten Mikkelissä ja Joensuussa. 57
Kouvolan mahdollisuudet ja suositukset seminaariesityksessä 29.9.2015 58