Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys
TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko Eu päätti 2001- turve hitaasti uusiutuva - Suomi kumosi päätöksen suuressa valiokunnassa 2002 arvalla. 26. 04. 2006 IPCC poisti turpeen fossiilisten polttoaineiden listalta luokittelu: uusiutuvat, fossiiliset ja turve; (hitaasti uusiutuva) (vanha luokittelu oli: uusiutuvat, fossiiliset) * Turve on Kioton sopimuksissa päästökauppavelvollinen polttoaine (ei uusiutuva)
Energiaturve eri EU maissa EU: - Energiapolitiikka on kansallinen kysymys - Paikallinen energiaomavaraisuus on tavoiteltavaa Irlanti : Turpeella samat tuet kuin kivihiilellä Saksassa Ruotsi : Turvesähköllä vihreä sertifikaatti (kaikkien käyttäjien on ostettava osa vihreän sertifikaatin sähköä) Suomi : Eduskunnan suurivaliokunta ratkaisi 2002 : Turve on biomassa polttoaine ; mutta ei uusiutuva - > (äänestys 13 13; ratkaistiin arvalla)
Suomen energiapolitiikka (hallitusohjelmassa) Tavoitteita 2020: - Kivihiili ja öljy pois lämmityksestä - Turpeen käyttö nykyisellä tasolla (n. 25 TWh) (Pöyry) - Lisätään: ydinvoimaa, vesivoimaa, tuulivoimaa, maalämpöä Tavoite 2010 : Liikenteen biopolttoaineet n. 6%. EU:n ilmastopolitiikka (tulevaa) Uusiutuvien osuus nostettava alle 10%:sta -> yli 20%:iin Vaatimus Suomelle: Uusiutuvat nostettava 28%:sta -> 38%:iin
EU: EU:n ilmasto- ja energia paketti (RES Renewable energies: 20,20,20 by 2020) = kasvihuonekaasut -20%, uusiutuvien os. 20%, tehot +20% vuoteen 2020 - Biopolttoaineet 10%, liikennebiopolttoaineet 10% (Bioenergia Suomessa 28% -> 38%) (Direktiiviesitys 23.1.2008 -> voimaan 2009?? Turpeen tulevaisuus EU:ssa on vielä kesken: -> Suomi ajaa EU:ssa 1: turve hitaasti uusiutuva biopolttoaine - biopolttoaine + uusiutuva ( peruste : turpeen vuotuinen kasvu suurempi kuin käyttö) (-- läpimeno-odotus huono) --- Parlamentti on ilmoittanut käsittelevänsä turvetta 2008/2009 --- Komissio käsittelee turvetta ehkä myöhemmin (päätösvalta komissiolla) -> Suomi ajaa EU:ssa 2: turve liikennebiopolttoaineen raaka-aine (-- läpimeno-odotus jonkinlainen) - raaka-aineen sertifiointi - alkuperätakuu (esim. turvetta tuotetaan vain ojietuilta kasvihuonepäästösoilta )
EU:n turve käsittelyjä 2006-2008 Eu parlamentti: * Edellytti päätöksessään, että Eu-komissio luokittelisi turpeen biomassaksi. 14.12.2006 (vrt. IPCC) (Perustelu: Elinkaaritarkastelujen perusteella turve on hitaasti uusiutuvaa biomassa polttoainetta) Ympäristövaliokunta: Turve ei ole uusiutuvaa Aluekehitysvaliokunta: * Periaate uusiutuvan energian käytön lisäämisestä hyväksyttiin äänestyksessä 25.6.2008. * Turve sisältyy uusiutuvien liikennepolttoaineiden määritelmään (kestävän kehityksen mukaan käytettävä turve sisältyy biopolttoaineiden määritelmään - turvetta voitaisiin käyttää liikenteen polttoaineen raaka-aineena ) * Korostaa uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämisen ja alueellisia kehitysmahdollisuuksia ja ulottuvuuksia. Teollisuusvaliokunta: Päätti 10.9.2008: Turvetta ei lasketa energiantuotannossa biopolttoaineen raaka-aineeksi (turve ei ole uusiutuvaa) EU -parlamentin täysistunto: -- asia tulee käsittelyyn syksyllä 2008 (2009) osana komission ilmasto- ja energiapakettia. * Lopullinen päätös on EU:n komissiolla (?) * Kansallisten parlamenttien täytyy hyväksyä ilmasto- ja energiapaketti (2009?)
EU:n maaperänsuojeludirektiivi 2008 lopulla.?? (Ranskan pj kaudella) Tehdään Välimeren alueen saastuneita viljelymaita varten, joilta orgaaninen aines on hävinnyt. Koskee koko Eurooppaa --- Kieltää mm. maaperän orgaanisen aineksen (humus) hävittämisen > vaikutus turvetuotantoon? Pohjolassa maaperässä on liikaa humusta??? (.arvotus kysymys) Humus värjää vedet luontaisesti ruskeiksi, hajotessaan vesistössä humus kuluttaa hapen.
Onko vaikutuksia turvetuotantoon? Suomi: Valmis (YM /Syke) : - Uhanalaiset luontotyypit soiden suojelun taustaselvitys ( Valmistui kesällä 2008) -> vaikutukset turpeen käyttöön? Valmis (Turveteollisuus): - Turveteollisuuden ympäristöperiaatteet Turvetta käytetään kestävällä tavalla (Valmistui 2007) -> vaikutukset turpeen käyttöön? Tekeillä (valtioneuvosto) : - Ilmasto ja energiastrategia (= valtioneuvoston selonteko eduskunnalle) (Esitys: syksy 2008) -> turpeen asema? Tekeillä (veturina MMM) : - Kansallinen suo-ohjelma (Alkanee syksyllä 2008) neuvottelu foorumi -> pyrkii kompromisseihin? onnistuuko?
TURVE : FOSSIILISTA vai UUSIUTUVAA - LUONNONTIETEELLISIÄ NÄKEMYKSIÄ FOSSIILISTA : - Suomessa käytettävä turve on arviolta keskimäärin 2500 v. vanhaa. - Hyödyntämiskelpoiset turve-esiintymät loppuvat Suomesta n. 300 vuodessa (keskimäärin). UUSIUTUVAA: - Uutta turvetta (suobiomassaa) muodostuu enemmän, kuin sitä käytetään vuodessa. - Suomen soissa on alle 100v vanhaa turvetta n. 2mrd m3 = Suomen puuvarat n. 2 mrd m3. Turvetta muodostuu Suomessa samalla nopeudella kuin puuta - Suo voidaan kasvattaa uudelleen samalle paikalle tuotannon jälkeen ( biologinen suo) ( fossiiliset esiintymät; öljy, kivihiili, maakaasu, ruskohiili etc. ei voida kasvattaa uudelleen) KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT: -Jos poltetaan mitä vain (peltobiomassaa, puuta, turvetta, kaasua, kivihiiltä, öljyä jne. ) --> Aina syntyy CO2-päästöjä, jotka pysyvät ilmakehässä 100-300 vuotta. Se mitä lasketaan CO2 -päästöihin - se on poliittinen päätös (ei luonnontieteelinen)
Soistumista turvetuotannon reuna-alueella
Uudelleen soistunut turvetuotantoalue (25 vuotta turvetuotannosta) Ahmaneva, Vihanti
Itsestään soistunut tuotantoalue 30v tuotannosta (Aitoneva, Kihniö)
Soistettu tuotantoalue; 4v tuotannosta (Aitoneva, Kihniö)
Turpeen käyttö - Suomessa noin 100 turpeen käyttöpaikkaa - noin miljoonan suomalaisen asunto lämpiää turpeella
Turpeen tuleva käyttö Suomessa : ENERGIATURPEEN KÄYTTÖ ON OLLUT VIIME VUOSINA 17 28 TWh VTT ( Flyktman 2007) ja PÖYRY oy (2006): - -Energiaturpeen käyttö lisääntyy 2020: -> n. 31,5 TWh/v (Mahdollinen liikennepolttonesteiden tuotanto lisää turpeen käyttöä n. 4-5 TWh/v) Turvetta tullaan käyttämään Suomessa on se sitten FOSSIILISTA tai UUSIUTUVAA. Käyttön takaavat miljardien eurojen voimalaitosinvestoinnit, kaupunkien riippuvuus turpeesta, turpeen varma saatavuus ja turpeen selvästi alempi hinta muihin energialähteihin verrattuna.