Meilahden yläasteen opetussuunnitelma

Meilahden yläasteen opetussuunnitelma

1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvoperusta Helsingin kouluissa jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta 1.2. Koulun toiminta-ajatus Opin elämää varten 1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet Meilahden yläasteen tärkein kasvatus- ja oppimistavoite on hyvä oppiminen. Hyvä oppiminen tarkoittaa riittävien perustietojen ja taitojen omaksumista elämää ja jatkoopintoja varten. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi koulu toimii läheisessä yhteistyössä kodin ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Hyvään oppimiseen kuuluu myös tavoitteellisen työnteon oppiminen, koulutyöhön sitoutuminen, työn arvostaminen sekä opiskelu- ja työskentelytaitojen kehittäminen. Tätä tukevat hyvä työrauha, hyvä opiskeluilmapiiri sekä monipuoliset työskentelytavat. Meilahden yläasteella korostetaan oppimisen halun ja ilon merkitystä uusien asioiden omaksumisessa. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja oppimistilanteeseen kuuluvat tietojen ja taitojen lisäksi myös tunteet. Opiskelua ja oppimista pyritään tukemaan oppilaan vahvuuksien kautta. oppii tunnistamaan omat vahvuutensa ja samalla arvostamaan myös muiden osaamista. Opiskelun tavoitteena on oppia vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Tämä tarkoittaa rehellisyyttä, vastuuntuntoisuutta, ahkeruutta sekä ihmisten keskinäistä kunnioitusta ja 2

tasa-arvoa. Tavoitteena on saada nuori ymmärtämään tekojen ja valintojen seuraukset itsensä ja ympäristön kannalta sekä kantamaan vastuu päätöksistään ja teoistaan. Kulttuurien tuntemus ja arvostus on olennainen osa perussivistystä sekä oman kulttuurien että muiden kulttuurien. Tavoitteena on kasvattaa kulttuurin sekä tieteen ja taiteen merkityksen ymmärtäviä ihmisiä 1.3.1. Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen koulun oppilas 1. on hyvin käyttäytyvä, rehellinen ja vastuuntuntoinen sekä ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon toiset ihmiset. kunnioittaa kaikkien työtä ja ihmisarvoa yhteisön sisällä ja koulun ympäristössä. 2. käyttää asiallista ja ystävällistä kieltä. Toisen loukkaaminen sanoin tai ilmein on kielletty. 3. sitoutuu yhteisiin koulun sopimuksiin ja sääntöihin, joiden tavoitteena on päivittäisen koulutyön sujuminen sekä kouluyhteisön jäsenten viihtyvyys ja turvallisuus. Sopimukset ja säännöt koskevat myös koulumatkaa. 4. tulee oppitunneille ajoissa ja hyvin valmistautuneena ja tarvittavat välineet mukana. Opiskelussaan oppilas keskittyy ja antaa kaikille työrauhan. 5. noudattaa opettajan antamia ohjeita. 6. Koulun yhteisiin tilaisuuksiin osallistuvat pääsääntöisesti kaikki oppilaat juhlan edellyttämällä tavalla. 7. käy säännöllisesti koulua. Oppilaan huoltaja ilmoittaa oppilaan poissaolosta viipymättä kouluun. 8. viettää välitunnit koulun alueella. Välitunneilla oppilas käyttäytyy asiallisesti kenenkään turvallisuutta vaarantamatta. Naapuritalojen pihoille ja porraskäytäviin ei ole lupa mennä. 9. Ruokailussa noudatetaan siisteyttä ja hyviä tapoja. 10. on sekä koulun alueella että sen välittömässä läheisyydessä päihteetön. Tämä koskee myös koulun järjestämiä tilaisuuksia. 11. karttaa kaikenlaista ilkivaltaa, uhkailua ja väkivaltaa. 12. Vahingon sattuessa oppilas on korvausvelvollinen. 13. Koulun työrauhan turvaamiseksi ulkopuolisten oleskelu ilman syytä koulun tiloissa ei ole sallittua 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1. Oppimiskäsitys Helsingin kouluissa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on tavoitteellista opiskelua opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. 3

Oppiminen on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat olennaisesti elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeitä oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymiselle. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle. Hyvän oppimisen tärkeä edellytys on hyvä opetus. 2.2. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Helsingin peruskouluissa oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja pedagogisista rakenteista. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Koulun aikuisten ja oppilaiden vuorovaikutussuhteet ovat olennainen osa koulun toimintakulttuuria. Tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee kuulluksi. Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta sekä antaa mahdollisuuden oman toiminnan arviointiin. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa haasteita kasvulle ja kehittymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen sekä edistää oppilaan osallisuutta ja hyvinvointia. Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti. Opetuksessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia. Vastuu oppimisympäristön kehittämisestä on koulun henkilöstöllä. Oppilaat ovat mukana oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittämistä. Koulun oppimisympäristöllä ja toimintakulttuurilla tuetaan hyvää oppimista. Hyvä oppimisympäristö kannustaa oppimiseen. Se on esteettinen, tarkoituksenmukainen ja turvallinen, ja sen ylläpito on koko kouluyhteisön asia. Koulu hyödyntää pääkaupunkiseudun tarjoamia monipuolisia oppimismahdollisuuksia käytössä olevien resurssien mukaan. Toimintakulttuurille on ominaista oppiaineiden välinen ja vuosiluokat ylittävä yhteistyö. Yhteistyön tulosten esittely on tärkeää koko kouluyhteisön hengen kannalta, ja se toteutuu esimerkiksi juhlissa, muotinäytöksissä ja projektien esittelytilaisuuksissa. Jokainen tuntee olevansa merkittävä osa yhteisöä. Koulun toimintakulttuurista ja oppimisympäristöstä kantavat vastuun kouluyhteisön aikuiset. Luokanvalvojalla on tässä keskeinen rooli. Opettajan ja erityisesti luokanvalvojan työ on perustyötä, jolla huolehditaan arjen toiminnan sujuvuudesta ja annetaan malleja, miten asioita hoidetaan. Luokanvalvojan lisäksi koulun jokaisella aikuisella on velvollisuus 4

puuttua asioihin yksilön ja yhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi. (Luokanvalvojan tehtävistä ks. myös ohjaussuunnitelma, luku 4.1). Jokainen opettaja käyttää oppiaineeseen ja opetusryhmään sopivia vaihtelevia ja monipuolisia työ- ja arviointitapoja. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja se, että oppilaat oppivat erilaisilla tavoilla ja eri tahtiin Opetuksessa tähdätään erityisesti oppilaan itseohjautuvuuden lisääntymiseen. Koulu on kaikkien kouluyhteisön jäsenten työpaikka, jossa kaikkien työtä ja ihmisarvoa kunnioitetaan. Koulu on turvallinen oppimisympäristö, jossa voi tehdä työtä niin, ettei tunne itseään uhatuksi tai pilkatuksi. Koulussa on turvallisuuskansio, joka sisältää koulun turvallisuus-, päihde-, kriisi- ja pelastussuunnitelman sekä järjestyssäännöt. Oman äidinkielen opetusta järjestetään eri kouluissa. Koulu tiedottaa oppilaalle ja huoltajalle mahdollisuudesta osallistua kaupungin järjestämään maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen. Opetuksessa noudatetaan kunnallista maahanmuuttajien äidinkielen suunnitelmaa. 2.3. Työtavat Helsingissä koulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon yksilölliset kehityserot, oppilaiden taustat ja erilaiset tavat oppia. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen. Työtapojen valinnalla tuetaan työskentelylle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Työskentelylle asetetut tavoitteet määritellään oppilaan arvioinnin kohdassa. Opetus suunnitellaan realistisesti opetustilanteen mukaan. Eriyttäminen ja sen mukaiset työtavat turvaavat perusasioiden oppimisen kaikille ja yksilölliset etenemistiet sen jälkeen. Olemassa olevia resursseja (samanaikaisopetus, erityisopetus, koulunkäyntiavustajat) käytetään tehokkaasti ja luovasti edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Opetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja (pienissä ryhmissä työskentelyä, yhteistoiminnallisia työtapoja, opintokäyntejä yms.), työvälineitä, tieto- ja viestintätekniikkaa ja kirjastoa koulun resurssien mukaan. Työtavoilla aktivoidaan oppilaan ongelmanratkaisukykyä, itsearviointitaitoa sekä sosiaalisia valmiuksia. 5

2.4. Oppilaiden osallisuus Helsingin kouluissa osallisuuden vahvistaminen on demokratian toteutumisen edellytys. Helsingissä kehitetään erityisesti oppilaiden osallisuutta ja osallisuuden kautta tuetaan hyvää oppimista, ihmiseksi ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen kaikille lapsille ja nuorille. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saada aikaan muutosta elinympäristössään. kuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. kuntatoiminta kehittää oppilaiden valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. On tärkeää, että osallisuutta tukevat toimintarakenteet ja -alueet ovat oppilaiden ikäkaudelle ja kehitystasolle sopivia. Oppilailla voi olla vaikutusmahdollisuuksia koulun toiminnan suunnitteluun ja moniin koulun asioihin, kuten juhliin, teemaviikkoihin ja järjestyssääntöjen laatimiseen. Vastuu toiminnan sisällöstä ja toteuttamisesta kuuluu kuitenkin aina kouluyhteisön aikuisille. 2.4.1. kuntatoiminta kuntatoiminta on oppilaslähtöistä toimintaa, jota ohjaa tehtävään asetettu vastuuopettaja. kunta pyrkii ajamaan ja tuomaan esille oppilaille tärkeitä asioita, kuten koulun viihtyvyyteen ja arkeen liittyvää toimintaa. kunta voi osallistua koulun toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen laadintaan sekä kriisi-, päihde-, turvallisuusja pelastussuunnitelmien sekä järjestyssääntöjen laadintaan. Luokanvalvoja ja oppilaskuntaa ohjaava(t) opettaja(t) opastavat oppilaita oppilaskunnan toimintaan liittyvissä asioissa. Yläasteen kaikki oppilaat ovat oppilaskunnan jäseniä. Oppilaat valitsevat keskuudestaan vaaleilla oppilaskunnan puheenjohtajan ja sihteerin. Jokainen luokka valitsee lisäksi keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin omiksi luottamushenkilöikseen. Luokan puheenjohtaja ja/tai sihteeri edustaa luokkaa oppilaskunnan kokouksissa ja vie viestiä luokasta oppilaskunnan hallitukseen ja hallituksesta luokkaan. kunnan hallitukseen kuuluvat oppilaskunnan puheenjohtaja ja sihteeri sekä luokkien edustajat. kunnan hallituksesta valitaan koulun johtokuntaan kaksi oppilasjäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet (15-vuotiaita). Johtokunnan oppilasjäsenet toimivat viestinviejinä oppilaskunnan hallituksen ja johtokunnan välillä. kunnan hallituksen edustajat voivat käydä esittelemässä oppilaskunnan toimintaa myös vanhempainyhdistyksen kokouksissa, jolloin oppilaskunnan toiminta tulee tutuksi oppilaiden huoltajille ja yhteistyömuotoja voidaan suunnitella. kunnan hallitus kokoontuu tarpeen mukaan esimerkiksi suunnittelemaan koulun tilaisuuksien toteuttamista. Lukukausien lopussa pidettävissä päätöskokouksissa on mahdollista arvioida lukuvuoden toimintaa ja eri tapahtumien toteutusta. Hallitus voi pitää 6

myös valmistelevia kokouksia ennen koulun johtokunnan kokousta tai koulun ulkopuolella pidettäviä tilaisuuksia, kuten Avoimia Foorumeja ja lähiryhmätapaamisia nuorisotaloilla. Palautekokouksia voidaan pitää tilaisuuksien jälkeen. Lukuvuoden lopussa pidettävissä kokouksissa voidaan suunnitella myös seuraavan vuoden tapahtumia, jolloin ne voidaan kirjata koulun seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaan. 2.4.2. Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on peruskoulun yläluokilla toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Toiminnan tukena ja kehittäjänä toimii Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Tukioppilaat ovat 8.-9. luokkalaisia oppilaita, jotka koulutetaan toimimaan nuorempien oppilaiden kanssa ja heidän tukenaan. Meilahden yläasteella tukioppilaan koulutuspaketti on 16 oppitunnin mittainen. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilastoiminnan avulla aktivoidaan koko kouluyhteisöä osallistumaan. Tukioppilasjärjestelmä on omiaan tukemaa koulun kannustavaa oppimisympäristöä ja yhteisöllisyyttä. Tukioppilas on vaitiolovelvollinen, säilyttäen hänelle osoitetun luottamuksen. Vaitiolovelvollisuus ei kuitenkaan tarkoita vastuun kantamista yksin, vaan vaikeiden asioiden jakamista tukioppilasryhmässä luottamuksen periaatteita noudattaen. Tukioppilastoiminnan eräs keskeisimmistä elementeistä on nuorten mahdollisuus suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintaa. Omaehtoinen toiminta antaa uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Tukioppilastoimintaa ohjaa koulussa työskentelevä aikuinen. Tällä hetkellä toiminnasta vastaa laaja-alainen erityisopettaja. Ohjaaja huolehtii toiminnan koordinoinnista, uusien tukioppilaiden valinnasta ja heidän kouluttamisesta. Ohjaaja pitää yllä kontaktia koulun henkilökuntaan ja oppilashuoltoryhmään sekä Mannerheimin Lastensuojeluliittoon. Toimintatavat Keskeisimpiä tukioppilaiden toimintoja ovat uusien oppilasryhmien kummeina toimiminen sekä ryhmäytymisen tukeminen. Tehtäväkenttään kuuluvat myös poissaolojen ehkäisy (ks. oppilashuolto kohta 6.1), koulun ja nuorten palveluista tiedottaminen ja luotettavana keskustelukumppanina toimiminen. Tarvittaessa tukioppilas ohjaa ongelmiin ajautuneen nuoren palveluiden piiriin ja voi tiedottaa oppilashuoltoryhmälle vakavista ongelmista. Hyväksi käytännöksi on muodostunut lähialueen koulujen luokilla 1-6 vierailu. Kontakti kuudesluokkalaisiin helpottaa seitsemännelle luokalle siirtymisen nivelvaihetta. Tukioppilaat ovat vahvasti mukana myös uusien seitsemäsluokkalaisten tutustumis- ja ryhmäyttämispäivän toteuttamisessa. Lisäksi tukioppilaat järjestävät erilaisia teemapäiviä, tapahtumia ja tempauksia. 7

Tukioppilaiden valinta Meilahden yläasteella tukioppilaaksi haetaan ilmaisemalla halukkuus tukioppilastoiminnan ohjaajalle tai tukioppilaalle. Ensivaiheessa hakijat täyttävät kyselylomakkeen, jossa he kertovat omista motiiveistaan ryhtyä tukioppilaaksi. Hakemusta tehdessään nuori pohtii omia tavoitteitaan ja käsityksiään tukioppilastoiminnasta. Toisessa vaiheessa järjestetään kokoontuminen, jossa erilaisten ryhmätehtävien pohjalta valitaan oppilaat tukioppilaskoulutukseen. Valinnat tekevät toimivat tukioppilaat yhteistoiminnassa tukioppilastoiminnan ohjaajan kanssa. 3. OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT 3.1. Tuntijako Helsingissä noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen (1435 / 2001) ja kunnan linjaukseen. Valtioneuvosto on päättänyt oppiainekohtaisista vähimmäistuntimääristä perusopetuksen sisällä. Helsingissä on lisäksi määritelty toisen ja kuudennen luokan jälkeiset vähimmäistuntikertymät. Vuosiluokittainen tuntijako päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa valtioneuvoston asetuksen ja Helsingin peruskoulujen yhteisen tuntijaon pohjalta. Oppilaan vuosiluokittaiset vähimmäistuntimäärät ovat: vuosiluokilla 1-2 vähintään 19 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 3-4 vähintään 23 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 5-6 vähintään 24 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 7-9 vähintään 30 vuosiviikkotuntia Taito- ja taideaineiden välyksen kokonaistuntikertymästä (12 vvt) on sijoitettu yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 7-9. Tunti tulee käyttää opetussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä- ja ilmaisukasvatuksen toteuttamiseen oppiaineiden välisenä yhteistyönä. Uusi tuntijako otetaan käyttöön portaittain uuden opetussuunnitelman kanssa. 8

3.1.1. Meilahden yläasteen tuntijako eri luokka-asteille MEILAHDEN YLÄASTEEN TUNTIJAKO Suluissa koko yläasteen tuntimäärä VUOSILUOKAT 7 8 9 Äidinkieli ja kirjallisuus (9) 3 3 3 A-kieli (8) 2 3 3 B-kieli (6) 2 2 2 Matematiikka (10) 3 3 4 Biologia ja maantieto (7) 2 2 3 Fysiikka ja kemia (7) 2 3 2 Terveystieto (3) 0,5 1,5 1 Uskonto / ET (3) 1 1 1 Historia ja yhteiskuntaoppi (7) 2 2 3 Musiikki (1) 1 Kuvataide (2) 2 Käsityö (3) 3 Liikunta (6) 2 2 2 Taito- ja taideaineiden välys (1) Kuvataideluokat, kuvataide 1 Muut luokat, musiikki 1 Taito- ja taideaineet yht. (13) Kotitalous (3) 3 Oppilaanohjaus (2) 0,5 0,5 1 Valinnaiset aineet yht. (12) 0 7 5 Oppilaan vähimmäistuntimäärä (30) 30 30 30 Vapaaehtoinen A-kieli (6) 2 2 2 Vapaaehtoinen A-kieli on valinnaisaine (paitsi ruotsi). Meilahden tuntijako on liitteessä 1. EXCEL-pohjalla. 3.1.2. Valinnaisaineet Kuvataideluokat ja painotetun musiikin luokat 8. luokka: 3 + 2 + 2 = 7 kuvataidekurssit/musiikkikurssit + pitkä valinnainen + aihekokonaisuuskurssit (vain 8. luokalla) 9. luokka: 3 + 2 = 5 kuvataidekurssit/musiikkikurssit + pitkä valinnainen Muut luokat 8. luokka: 2 + 2 + 2 +1 = 7 pitkä valinnainen + pitkä valinnainen + aihekokonaisuuskurssit (vain 8. luokalla) + 1 lyhytkurssi 9

9. luokka: 2 + 2 + 1 = 5 pitkä valinnainen + pitkä valinnainen + 1 lyhytkurssi Pitkät valinnaisaineet Pitkät valinnaisaineet valitaan seitsemännellä vuosiluokalla kahdeksatta ja yhdeksättä luokkaa varten. Pitkiä valinnaisaineista opiskellaan kahden vuoden ajan keskimäärin kaksi tuntia viikossa, yhteensä neljä kurssia. valitsee valinnaisaineet yhdessä huoltajan kanssa. Valittua valinnaisainetta ei voi opiskelun alettua vaihtaa ilman erityisen pätevää syytä. Pitkinä valinnaisaineina opetetaan seuraavia aineita: B2-espanja, B2-ranska, B2-saksa, ilmaisutaito, kotitalous, kuvataide, käsityö, liikunta ja musiikki. Aihekokonaisuuskurssit Aihekokonaisuuskurssit ovat kahden oppiaineen muodostamia kokonaisuuksia, joissa kumpaakin oppiainetta opiskellaan yhden kurssin verran kahdeksannella luokalla. voi valita yhden seuraavista kokonaisuuksista: 1. Musiikkia ja ilmaisua yhdessä tehden (musiikki ja ilmaisutaito) 2. Kässää kuvista (tekstiilityö ja kuvataide) 3. Tuumasta toimeen (tekninen työ ja kuvataide) 4. Kotina maapallo (maantieto ja elämänkatsomustieto/uskonto) 5. Joulet juoksemaan (liikunta ja kotitalous) Lyhytkurssit Lyhytkurssit ovat yhden kurssin eli noin 38 oppitunnin mittaisia kokonaisuuksia, joilla syvennetään ja laajennetaan taito- ja taideaineiden sisältöjä. valitsee seuraavista oppiaineista kahdeksatta ja yhdeksättä vuosiluokka varten yhden taito- ja yhden taideaineen. 1. Taitoaineet: kotitalous, käsityöt 2. Taideaineet: kuvataide, musiikki 3.2. Kieliohjelma Helsingin peruskouluissa A-kielen opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A - kielen opetus aloitetaan neljänneltä vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A-kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A-kielessä. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A-kielenä tai vapaaehtoisena A-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat kolmannelta vuosiluokalta alkavaksi A-kieleksi jonkin muun kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa neljänneltä luokalta alkavana A-kielenä englanti. 10

Vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta antavilla luokilla koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokittain seuraavat: 1-2, yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia 3-6, yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia 7-9, yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia Uuden kieliohjelman mukainen opetus alkaa 1.8.2004. 3.2.1. Koulun kielitarjonta A-kieli A-kieli, vapaaehtoinen B1 B2 englanti, ranska, saksa, ruotsi, kiina englanti, ranska, saksa, ruotsi, kiina ruotsi espanja, ranska, saksa, kiina 3.2.2. KIELIKYLPYOPETUS 3.2.2.1. Kielikylpyopetuksen järjestäminen Kielikylpyopetuksella tarkoitetaan Helsingissä suomenkielisissä kouluissa annettavaa opetusta, jossa ruotsin kieli on sekä oppimisen kohde että väline eri oppiaineiden sisältöjen oppimisessa. Kielikylpyopetuksessa ruotsin kieltä käytetään eri oppiaineiden opetuksessa ja kouluelämän eri tilanteissa. Ruotsin kieli on myös kielikylpyoppilaiden A1 kieli. Ruotsin kielen kielikylpyopetukseen otetaan oppilaita, jotka ovat olleet kielikylpyopetuksessa perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 tai käyneet ruotsinkielistä alaastetta. Ruotsinkielistä opetusta annetaan seuraavissa aineissa koulun opetussuunnitelman mukaisin tuntimäärin Yhteiset oppiaineet 7. lk. 8. lk. 9.lk. Kielikylpyruotsi (A-kieli) 2 2 2 Historia 2 2 3 Matematiikka 1 1 1 Käsityö 3 Kuvataide 2 Kotitalous 3 Liikunta 2 2 2 Terveystieto 0,5 1,5 1 Yhteensä 15,5 8,5 9 Valinnaiset aineet 7. lk. 8. lk. 9. lk. Kurssit taito- ja taideaineissa - 3 3 11

Yhteensä 15,5 11,5 12 Tavoitteena on, että oppilas saavuttaa ruotsin kielen rakenteissa A-kielen tason ja muuten hyvän toiminnallisen ruotsin kielen taidon. Meilahden yläasteen kielikylpyluokat ovat kielikylvyn jatkoväylä Meilahden peruskoulun luokilta 1-6 aloitetuille kielikylpyopinnoille. Edellä luetellut yhteiset oppiaineet opiskellaan kielikylpykielellä, mutta koulu täsmentää vuosittain toimintasuunnitelmassaan kielikylpykielellä opetettavat aineet ja tuntimäärät. Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus järjestetään kielikylpyluokilla samoin periaattein kuin Meilahden yläasteen yleisopetuksen oppilaille. 3.2.2.2. Kielikylpyopetuksen tavoitteet Kielikylpyopetuksen keskeisenä tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Opetuksessa pyritään siihen, että oppilas saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteet ruotsin kielellä. oppii perusopetuksen aikana tulemaan toimeen ruotsin kielellä sekä oppitunneilla että arkielämän tilanteissa ja perehtyy suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurin keskeisiin piirteisiin. oppii myös tunnistamaan suomen kielen ja ruotsin kielen rakenteiden ja käsitteiden eroja. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa huolehditaan siitä, että oppilaat saavat riittävästi opetusta koulun opetuskielellä ja saavuttavat samat tavoitteet kuin kokonaan koulun opetuskielellä opiskeltaessa. Opetuksen järjestämisessä noudatetaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 3.9.2002 päätöstä, jonka mukaan koulun opetuskielen mukaiset äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat 1-2 luokilla yhteensä 4 vvt, 3-6 luokilla 16 vvt ja 7-9 luokilla 9 vvt. Muissa oppiaineissa tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin suomen kielellä opiskelevilla oppilailla. Ruotsin kielen taito ilmenee 9. luokan päättyessä - taitona seurata kielellisesti vaativampaa puhetta (uutiset, haastattelut, elokuvat jne.) - taitona ymmärtää puheesta pääkohdat ja puhujan tarkoituksen - taitona ymmärtää suuren osan ympärillään käytävästä ruotsinkielisestä keskustelusta - taitona ääntää ymmärrettävästi - taitona kertoa tavallisista konkreeteista aiheista (kirjat, musiikki, ruoka, harrastukset jne.) - taitona kertoa sujuvasti omista arkipäivän kokemuksista - taitona käyttää laajahkoa sanastoa, tavallisia sanontoja ja monenlaisia kielen rakenteita - taitona lukea pidempiä tekstejä erilaisista aiheista (kertomukset, lehtiartikkelit, esitteet, käyttöohjeet jne.) - taitona etsiä ja yhdistää tietoa ruotsinkielisistä lähteistä - taitona kirjoittaa viestejä, muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja selostuksia sekä kertomuksia 12

- taitona käyttää kirjoituksessa laajahkoa sanastoa ja lauserakenteita - taitona kirjoittaa kohtuullisen virheetöntä kieltä - oman ja pohjoismaisen kulttuurin erojen ja yhtäläisyyksien sekä historiallisten juurien tuntemisena - taitona viestiä ja toimia kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa Kielikylpyruotsin tavoitteet, työtavat ja arviointi on kirjattu oppiaineiden osioihin luku 9.2. Muut ruotsinkielellä opetettavien oppiaineiden tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi ovat yhtenevät suomenkielellä opetettavien oppiaineiden tavoitteiden ja sisältöjen kanssa. 3.2.2.3. Arviointi kielikylpyopetuksessa Kielikylpyopetuksessa noudatetaan oppilaan arvioinnista annettuja, opetussuunnitelman perusteisiin sisältyviä ohjeita sekä Helsingin kaupungin omaa oppilaan arvioinnin opetussuunnitelmalinjausta. Oppilaan arvioinnissa otetaan lisäksi huomioon kielikylpy-opetukseen liittyvät erityiset näkökulmat. saa kielikylpyopetuksessa monipuolista palautetta edistymisestään ja osaamisensa tasosta ruotsin kielessä. Oppilaalle annettavan arviointipalautteen tehtävänä on rohkaista ruotsin kielen käyttämiseen, ohjata itsearviointiin ja kannustaa omien oppimistavoitteiden asettamiseen sekä auttaa oppilasta seuraamaan oman kielitaitonsa kehitystä suhteessa tavoitteisiin. Oppilaan ruotsin kielen edistymistä ja osaamisen tasoa arvioitaessa arviointi kohdistetaan seuraaviin osa-alueisiin - keskittyvä kuunteleminen - ruotsinkielisen puheen ymmärtäminen - puhuminen opetustilanteissa ja muissa vuorovaikutustilanteissa - taito esittää ajatuksiansa selkeästi - ruotsinkielisen tekstin lukeminen - oikeinkirjoitus - ruotsinkielisen tekstin kirjoittaminen - annettujen ruotsinkielisten tehtävien suorittaminen koulussa ja kotona - kulttuuriset taidot Opintojen aikaisessa ruotsin kielen arvioinnissa ja itsearvioinnissa otetaan huomioon se, että kielikylvyssä oleville oppilaille voidaan asettaa korkeammat tavoitteet kuin niille oppilaille, jotka opiskelevat ruotsia pelkästään A-kielenä, joka on alkanut 3.luokalta. Ruotsin kielen päättöarvioinnissa arviointiperusteena käytetään A ruotsin arvosanan 8 kriteereitä. Muiden oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen yleisiä arviointiperusteita. Oppilaan lukuvuositodistuksen lisätietoja kohtaan merkitään, että oppilas on osallistunut kielikylpyopetukseen (ruotsin kieli) ja ilmoitetaan oppiaineet/kurssit, joita oppilas on opiskellut ruotsin kielellä. 3.2.2.4. Yhteistyö Kielikylpyoppilaat vierailevat Meilahden ala-asteen kielikylpyluokissa. Yhteistyö ruotsinkielisten koulujen kanssa täsmennetään vuosittain toimintasuunnitelmassa. Kodin ja 13

koulun välinen yhteistyö toimii kuten Meilahden yläasteen yleisopetuksen oppilailla (kts. Kodin ja koulun välinen yhteistyö kohta 7.1.). 3.3. Koulun painotukset Meilahden yläaste järjestää kuvataiteen painotettua opetusta, johon oppilaat valitaan Helsingin kaupungin soveltuvuuskokeella. Kuvataiteessa on kaksi linjaa; perinteinen kuvataidelinja ja tietotekniikkapainotteinen kuvataidelinja. Koulu painottaa valinnaisaineiden kautta sisäisesti musiikin opetusta. Koulussa annetaan ruotsinkielistä kielikylpyopetusta. 3.4. Oppilaaksiotto Ensisijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Kaikilla ulkokuntalaisilla oppilailla, jotka asuvat Helsingissä, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen. Yhtäläinen oikeus oman oppilaaksiottoalueen kouluun on myös koulunsa vuotta ennen oppivelvollisuusikää aloittavalla lapsella, joka on saanut koulunkäyntioikeuden perusopetuslain 27 :n nojalla siinä mainittujen tutkimusten perusteella. Oppilaalla on ensisijainen oikeus päästä muuhun lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun, jos: 1. oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua 2. koulu ei ole oppilaan terveydentilaan liittyvän syyn takia hänelle sovelias. Ulkokuntalaisilla oppilailla, joiden asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen. Toissijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein. Toissijaisessa perusopetuslain 28 :n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa noudatetaan alla lueteltuja periaatteita - Helsingin omissa kouluissa järjestettyyn perusopetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia lapsia. Periaatetta noudatetaan kaikessa toissijaisessa oppilaaksiotossa. 14

- Harvinaisten kolmannelta vuosiluokalta alkavien A-kielten ja B- englannin opetuksen perusteella kouluun hakeutuvalla oppilaalla on oikeus päästä lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun. Suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksioton yhteiset toissijaiset valintaperusteet Jos koulussa on tilaa ensisijaisen ja toissijaisen yleisen periaatteen oppilaaksi oton jälkeen, noudatetaan Helsingin suomenkielisten peruskoulujen yhteisiä toissijaisia oppilaaksioton valintaperusteita seuraavassa järjestyksessä: 1.Sisaruus; oppilaalla on sisaruksia kyseisessä koulussa 2.a) Jatkuvuus esiopetuksesta, poikkeuksena starttiluokkien oppilaat; täsmennetään alueellisessa esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintasuunnitelmassa. b) Nimettyjen lähialueen ala-asteen koulujen oppilaat; täsmennetään koulun opetussuunnitelmassa 3.Terveys-, päivähoito-, maahanmuuttaja- tai lastensuojeluviranomaisen lausunto 4. Koulumatkaan liittyvät tekijät 5. Koulun oma valintaperuste, ei kuitenkaan oppiaineen arvosana eikä koulun oma soveltuvuuskoe Oppilaan koulunkäyntiä koskevat periaatteet Helsingin kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa - Oppilaalla, jonka asuinpaikka vaihtuu Helsingin kaupungin sisällä, on oikeus käydä kaikki koulun luokka-asteet koulussa, johon hän ennen asuinpaikkansa vaihtumista kuului. - Helsingin kaupungin peruskouluissa ennen lukuvuotta 1998 1999 olleilla ulkopaikkakuntalaisilla oppilailla on oikeus käydä peruskoulu loppuun Helsingin kaupungin peruskouluissa. Oppilaalla oikeus käydä Helsingin kaupungin peruskoulua säilyy vaikka hänen koulunkäyntipaikkansa muuttuisi joksikin toiseksi Helsingin kaupungin peruskouluksi. - Jos lukuvuonna 1998 1999 tai myöhemmin Helsingin kaupungin peruskouluun oppilaaksi tulleen oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin ulkopuolelle, oppilaan koulunkäyntioikeus Helsingin kaupungin peruskoulussa päättyy viimeistään sen lukuvuoden lopussa, jolloin oppilas on muuttanut Helsingin ulkopuolelle. OPPILAAKSIOTTO ERÄISSÄ TAPAUKSISSA Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös, on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Jos lähikoulu ei pysty järjestämään lapsen tarvitsemia tukitoimia, osoitetaan oppilaalle sellainen koulu, jossa nämä palvelut ovat saatavilla. Oppilaaksiotto erityisluokalle tapahtuu huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijalausuntojen perusteella. 15

VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen oppilaaksiotto on määräaikainen, yksi vuosi. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas otetaan sen koulun oppilaaksi, johon hän siirtyy tai sen koulun oppilaaksi, jossa hän jatkaa toista vuotta pääosin valmistavassa opetuksessa. Oppilaat otetaan valmistavalle luokalle seuraavasti 1. Oman suurpiirin valmistava luokka 2. Jos oppilas ei mahdu oman suurpiirin valmistavalle luokalle, hänet sijoitetaan lähimpään valmistavaan luokkaan, jossa on tilaa. STARTTILUOKKA Starttiluokan oppilaaksiotto on määräaikainen, yksi vuosi. otetaan starttiluokalle huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijalausunnon perusteella. Oppilaan otetaan starttiluokalle seuraavasti 1. otetaan ensisijaisesti oman suurpiirin starttiluokalle. 2. Jos oppilas ei mahdu oman suurpiirin starttiluokalle, hänet sijoitetaan lähimpään starttiluokkaan, jossa on tilaa. 3.4.1. Oppilaaksiotto painotettuun opetukseen Meilahden yläasteelle Kuvataiteen painotettuun opetukseen otetaan oppilaita Helsingin kaupungin yhteisen soveltuvuuskokeen perusteella. Soveltuvuuskokeessa arvioidaan oppilaan taipumusta kuvataiteen opiskeluun ja tietotekniikan käyttöön (tietotekniikkapainotteinen kuvataidelinja). Kuvataiteen soveltuvuuskokeeseen osallistuva oppilas otetaan huomioon kaikkien kuvataidepainotusta tarjoavien koulujen oppilaaksiotossa. Ruotsin kielen kielikylpyopetukseen otetaan oppilaita, jotka ovat olleet kielikylpyopetuksessa perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 tai käyneet ruotsinkielistä alaastetta. 3.5. Muut opetuksen järjestämiseen liittyvät päätökset Koulussa on nelijaksojärjestelmä. Oppiaineiden sisällöt on kurssitettu. Koulussa on maahanmuuttajien valmistavan opetuksen luokka, joka toimii myös tuetun opetuksen luokkana yleisopetuksen maahanmuuttajaoppilaille. Koulussa on harjaantumisopetuksen pidennetyn oppimäärän piiriin kuuluvien oppilaiden luokka (POP). Musiikkipainotteiselle linjalle otetaan oppilaat kiinnostuksen kautta. Linjalle haluavat haastatellaan kiinnostuksen ja musiikillisen taustan selvittämiseksi. Haastattelu ei ole karsiva. 4. OPPILAAN OHJAUS 4.1. Ohjaustoiminta 16

Jokainen oppilas tarvitsee ohjausta oppimisessa, opinnoissa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa. Oppilaanohjaus muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, joka toteutetaan opettajien ja muiden ohjaukseen osallistuvien henkilöiden yhteistyönä. Ohjausta annetaan eri oppiaineiden opetuksen, opintoohjauksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan edellytyksiä hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan kasvua oman toiminnan säätelyyn, vahvistetaan osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon ja rakentavaan toimintaan yhteisössä. Tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan, harjaantumaan opiskelun taidoissaan, arvioimaan omaa toimintaansa sekä löytämään keinoja selviytyä oppimisessaan. tarvitsee ohjausta opintojensa eri vaiheissa ja erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeluun, työelämään ja tulevaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Ohjauksen onnistuminen edellyttää yhteistyötä huoltajien ja muiden tahojen kanssa. Yksilöllinen ohjaus on erityisen tärkeätä erityistä tukea tarvitseville oppilaille sekä valmistavassa opetuksessa oleville ja sieltä perusopetukseen siirtyville oppilaille. Oppilaalle mahdollisesti laadittava oppimissuunnitelma on yksi ohjauksen väline. 4.2. Opinto-ohjaus Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan henkilökohtaista ohjausta valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä jatko-opintoihin, oppilaan tulevaisuuteen ja työelämään sijoittumiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan i t s e t u n t e m u k s e n l i s ä ä n t y m i s t ä s e k ä t u l e v a i s u u d e n s u u n n i t t e l u - j a päätöksentekotaitojen kehittymistä. Ohjausta annetaan luokkaopetuksena, henkilökohtaisena, pienryhmäohjauksena ja verkko-ohjauksena. ta ohjataan käyttämään myös erilaisia verkkopalveluja. Ohjauksen tavoitteena on Meilahden yläasteen koulussa tukea oppilaan edellytyksiä hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan kasvua oman toiminnan säätelyyn, vahvistetaan osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon. tarvitsee ohjausta opintojensa eri vaiheissa ja erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa. Tavoitteena on myös ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Ohjaustoiminta on koko peruskoulun ajan kestävä jatkumo, jossa opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opinpolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Nivelvaiheiden yhteistyön tehtävänä on tukea oppilaan eheän ja yhtenäisen oppimispolun rakentuminen. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opiskelun tukeminen edellyttää hyvää tiedonkulkua ja yhteistyötä koulujen ja opettajien kesken. 17

Meilahden yläasteella ohjausta antavat: 1) luokanvalvoja, 2) aineenopettaja, 3) rehtori, 4) opinto-ohjaaja ja 5) erityisopettajat. 4.2.1. Luokanvalvojan antaman ohjaus oman valvontaluokkansa ryhmäyttäminen käytänteiden selvittäminen oppilaille: järjestyssäännöt, poissaolot ja arviointijärjestelmästä kertominen oppilaan opinnoissa edistymisen seuranta yhdessä aineenopettajan ja opintoohjaajan kanssa kasvatuksellinen ohjaus vanhemmille annetaan mahdollisuus tavata luokanvalvojaa 7.luokan aikana vanhempainvarteissa vanhempainiltojen järjestäminen tarvittaessa oppimissuunnitelmien laatiminen oman luokan yleisopetukseen integroiduille erityisoppilaille yhdessä erityisopettajan kanssa 4.2.2. Aineenopettajan antama ohjaus aineen opiskelutekniikka ja opiskelukäytänteet: Miten valmistan läksyt? Miten valmistaudun kokeisiin? aineen arviointiperusteet: opintojen aikana ja päättöarvioinnissa oman aineen esittely valinnaisaineita esittelevässä vanhempainillassa kertoa oppilaille, missä ammateissa ja työtehtävissä omaa ainetta tarvitaan tarvittaessa oppilaan opastaminen TET -jaksolle lähdettäessä, jos työpaikalla tarvitaan oman aineen taitoja tarkoituksenmukaisia opintokäyntejä työpaikoille, joissa omaa opetettavaa ainetta tarvitaan valintoihin ohjaaminen 4.2.3. Rehtorin antama ohjaus kasvatuksellinen ohjaus huoltajapalaverit valintojen muuttaminen 4.2.4. Opinto-ohjaajan antama ohjaus henkilökohtainen ohjaus erityisesti päättöluokkalaisille, tarvittaessa 8.luokkalaisille. pienryhmäohjaus tarvittaessa 7.luokkalaisille ja päättöluokkalaisille yhteishaun hakuprosessin ja ainevalintojen ohjauksessa luokkamuotoinen ohjaus: opinto-ohjauksen tunnit luokille 7.-9. opintokäyntien järjestäminen toisen asteen oppilaitoksiin vierailijoiden kutsuminen eri oppilaitoksista työelämään tutustuttamisen järjestelyt koulussa konsultaatiot ammatinvalintapsykologin kanssa 4.2.5. Erityisopettajan antama ohjaus erityisluokalla opiskelevien oppilaiden ohjauksesta vastaa erityisluokan opettaja. Hän saa tarvittaessa konsultaatioapua koulun opinto-ohjaajalta 4.2.6. Yhteydenpito huoltajiin 18

Koulu tiedottaa käytänteistään ja tapahtumistaan syksyisin jaettavassa opinto-oppaassa. Tiedotteen laativat johtoryhmä, rehtori ja opinto-ohjaaja. 7.-luokkien luokanvalvojilla mahdollisuus tavata huoltajia vanhempainvarteissa 7. luokan aikana 8.-9.- luokkien oppilaiden huoltajia tavataan vanhempainvarteissa tarvittaessa jakson vaihtuessa koulun tapahtumista ja tulevasta toiminnasta tiedotetaan jaksotiedotteessa. Pulmatilanteissa huoltajiin pidetään yhteyttä sähköpostilla tai puhelimitse. Vanhempien on mahdollista tavata koulun henkilökuntaa vanhempainilloissa. Huoltajien kanssa järjestetään tarvittaessa neuvotteluja oppilaan koulunkäynnin järjestämiseksi, kun oppilaan opiskelu ei suju luokkamuotoisessa opiskelussa. Huoltajalle tarjotaan mahdollisuus yhdessä oppilaan kanssa osallistua neuvottelutilaisuuteen oppilaan opiskeluun ja lähinnä jatko-opintovalintoihin liittyvistä kysymyksistä. Neuvotteluun voivat osallistua oppilas, huoltaja, opettaja ja opinto-ohjaaja. 4.3. Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelua ja oppimisen tavoitteita koskeva suunnitelma, jonka tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Se on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas opiskelee lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon oppilaan vahvuudet ja kehittämisen alueet sekä aikaisempi oppimishistoria. Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, joka tukee myös opettajaa työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mikäli oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, sen tekevät oppilasta opettavat opettajat. Suunnitelman tekoon osallistuvat tarvittaessa erityisopettajat, opintoohjaaja ja oppilashuoltohenkilöstö. Jos oppilaalle on esiopetuksessa laadittu lapsen esiopetuksen suunnitelma, oppimissuunnitelma tehdään lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalta. osallistuu oman oppimissuunnitelman tekemiseen ikäkautensa edellytysten mukaan. Oppilaan huoltajat osallistuvat oppimissuunnitelman laatimiseen mahdollisuuksien mukaan. Jos vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä oleva oppilas opiskelee oman opinto-ohjelman mukaan, hänelle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat opetusjärjestelyt ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaan kirjataan opiskelun tavoitteet, k e s k e i s e t s i s ä l l ö t, o p e t u s m e n e t e l m ä t s e k ä a r v i o i n n i n p e r u s t e e t. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. 19

Valmistavassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, opiskelun etenemisen seuranta ja arvioinnin perusteet. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen oppimissuunnitelma siirtyy oppilaan mukana huoltajan luvalla. Oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa oppilaalle joka tarvitsee yksilöllisempiä opiskelumenetelmiä tai opiskelunsa rytmitystä oppiainesisältöjen suorittamiseksi. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä opinto-ohjaajan, erityisopettajan ja kuraattorin sekä tarvittavien aineopettajien kanssa. Oppilaan huoltajat osallistuvat oppimissuunnitelman laadintaan ja mahdollisuuksien mukaan oppilas itse. Oppimissuunnitelma kirjataan kaupungin yhteiselle lomakkeelle. 5. OPISKELUN TUKI Opiskelun tukimuotoja ovat tukiopetus, erityisopetus ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmistava opetus. Helsingissä opetuksen tukimuotoja käytetään myös rinnakkaisina. ta opettavat opettajat arvioivat yhteistyössä erityisopettajan ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaan tarvetta saada tukea oppimiseen. Tuen avulla oppilasta autetaan selviytymään oppimisvaikeuksista, vahvistamaan itsetuntoaan oppijana sekä suorittamaan perusopetuksen oppimäärän. 5.1. Tukiopetus Tukiopetus on tarkoitettu opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Tukiopetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta menestymään opinnoissaan ja selviytymään oppimiseen liittyvistä vaikeuksista. Kun vaikeudet on havaittu, tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman nopeasti. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti oppilasta opettava opettaja, joka myös tavallisesti huolehtii tukiopetuksen antamisesta. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetus on opetuksen eriyttämisen muoto, jota voidaan käyttää niin yleisopetuksessa, erityisopetuksessa kuin valmistavassa opetuksessakin. Sille on ominaista tehtävien yksilöllisyys sekä ajan varaaminen oppilaan yksilölliseen tai pienessä ryhmässä tapahtuvaan ohjaamiseen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. 20

Tukiopetus on lisäopetusta, jota aineenopettaja antaa pienissä ryhmissä tai joskus yhdellekin oppilaalle kerrallaan. Tukiopetusta voidaan järjestää oppilaille, jotka ovat eri syistä tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan. Tällaisia syitä ovat esim. poissaolo sairauden vuoksi, koulun vaihtaminen, vaikeudet oppiaineen jollakin alueella tai yksityiselämästä aiheutuneet tilapäiset syyt. Tukiopetusta annetaan yleensä ennen tai jälkeen koulupäivän. Aloitteen tukiopetuksen antamiseen voi tehdä huoltaja, oppilas itse tai aineenopettaja. 5.2. Erityisopetus Erityisopetus on osa perusopetusta, ja sitä annetaan Helsingin kaikissa peruskouluissa. Erityisopetus on kokonaisuus, johon kuuluvat sekä osa-aikainen erityisopetus että erityisoppilaiden opetus. Erityisopetus tukee oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä mahdollistaa perusopetuksen oppimäärän suorittamisen. Oppimisympäristön ja joustavien opetusjärjestelyjen suunnittelun lähtökohtina ovat oppilaan ainutkertaisuuden kunnioitus sekä yksilölliset oppimisedellytykset. Keskeistä erityisopetuksessa on varhainen tukeminen. Erityisopetusta saavien oppilaiden oppilaanohjauksessa korostuu yksilöllisyys. Yhteistyö ja hyvä tiedonkulku kodin, koulun ja muiden asiantuntijoiden kesken on edellytys hyvälle oppimiselle. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat oppilaat harjaannuttavaa opetusta (POP luokka) POP -luokan oppilaan oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana ja kestää 11 vuotta. Harjaantumisopetuksen oppilaiden oppimäärät on yksilöllistetty, mutta pohjana käytetään yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Yksilöllistetty oppimäärä on määritelty HOJKS - asiakirjassa. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) tehdään vuosittain lokakuun loppuun mennessä. Poikkeuksena ovat seitsemäsluokkalaiset, joiden osalta HOJKS:t tehdään syyslukukauden loppuun mennessä. HOJKS asiakirjan laadintaan osallistuvat myös koulunkäyntiavustajat. Opiskelun keskeisiä tavoitteita ovat oppilaan yksilöllisten valmiuksien mukaan kasvaminen vastuullisuuteen ja omatoimisuuteen ja oman elämän hallintaan vaadittavien taitojen oppiminen. Lisäksi pyritään oman toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Harjoiteltavien arkielämän taitojen perusteet valmistavat oppilasta jatko-opintoihin. POP luokan toimintasuunnitelmaan ja oppilaiden itsenäiseen toiminnan harjoitteluun sisältyvät koulumatkat ja viikoittaiset retket. Yhdeksännellä luokalla opiskeluun sisältyy yhden viikon työ- ja asuntolaharjoittelu. Työharjoitteluviikon aikana oppilaat eivät tule kouluun, vaan kulkevat taksilla kotoa töihin ja takaisin. Koulunkäyntiavustajat eivät osallistu työharjoitteluun oppilaan kanssa. Työpaikat valitaan sen mukaan, että oppilaat pärjäävät omatoimisesti. Poikkeuksena henkilökohtainen avustaja osallistuu sopimuksen mukaan. Asuntolaharjoittelun aikana oppilaat eivät mene kotiin, mutta käyvät koulua normaalisti. 5.2.1. Osa-aikainen erityisopetus 21

Osa-aikainen erityisopetus on erityisopettajan antamaa yksilö-, pienryhmä- ja/ tai samanaikaisopetusta. Luokan- tai aineenopettaja ja erityisopettaja suunnittelevat oppilaan opetuksen sisällöt ja arvioinnin yhteistyössä. Osa-aikaisen erityisopetuksen saaminen ei edellytä hallinnollista päätöstä, koska oppilas ei ole pysyvästi laaja-alaisen erityisopettajan oppilaana. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa tuetaan oppilasta, jolla on oppimisen tai sopeutumisen vaikeuksia. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään löytämään yksilöllisiä tapoja ja tavoitteita oppimisen onnistumiseksi. Myös erityisoppilailla ja valmistavan luokan oppilailla on oikeus saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. Osa-aikainen erityisopetus on tarkoitettu oppilaille, jotka yleisopetuksen tukitoimista huolimatta tarvitsevat lisätukea koulun oppimis- ja kasvatustavoitteiden saavuttamisessa. Osa-aikainen erityisopetus pyrkii osaltaan ennaltaehkäisemään mahdollisia oppimisongelmia sekä syrjäytymistä. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on oppilaan itsetunnon tukeminen, omatoimisuuteen rohkaiseminen sekä sosiaalisten taitojen kehittäminen. Tarkoituksena on tukea oppilaan oppimista sekä sosiaalisten ja tiedonhankintataitojen rakentumista. Oppilaalla, jolla on oppimis- ja/tai sopeutumisvaikeuksia, on mahdollisuus koulupäivän aikana saada osa opetuksesta yksilö-, pienryhmä-, tai samanaikaisopetuksena. Erityisopetuksen tarpeen määrittelevät erityisopettaja ja aineenopettaja yhdessä huoltajien kanssa oppilaskohtaisesti opintokokonaisuuksittain. Aineenopettaja ja erityisopettaja tekevät kiinteää yhteistyötä opetuksessa ja arvioinnissa opintokokonaisuuksien aikana. Oppimisen edistymisestä tiedotetaan huoltajille opintokokonaisuuksittain ja tarvittaessa useamminkin. huoltoryhmä käsittelee erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tilannetta ja tarvittaessa tukee oppilaan koulunkäyntiä. Osa-aikainen erityisopettaja osallistuu oppilasta lähettävien koulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa tehtävään nivelvaiheiden yhteistyöhön. Osa-aikaisen erityisopetuksen oppilaat opiskelevat yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti ellei heillä ole erikseen yksilöllistettyä opetussuunnitelmaa. Erityisopetuksen järjestelyistä neuvottelevat koti ja koulu yhdessä. Tarvittaessa opetuksen tavoitteita voidaan asettaa oppilaskohtaisesti yksilöllisiä oppimisedellytyksiä vastaaviksi. Tällöin oppilas siirretään erityisopetukseen ja hänelle laaditaan yhdessä huoltajien kanssa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). 5.2.2. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetus Jos oppilaan erityistuen tarve on suuri, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Erityisopetus voidaan järjestää integroidusti yleisopetuksessa tai erityisluokassa. Erityisluokka on luokka, jossa on 6-10 erityisoppilasta ja jonka 22