Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous



Samankaltaiset tiedostot
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

TASO-hankkeen esittely

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

Huoli turvetuotannon ja suometsätalouden kuormittamien

Kosteikot ja vesiensuojelu

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, TASO-hanke

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Metsätalouden vesiensuojelu. Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Turvetuotannon vesistökuormitus

Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa

Ajankohtaista turvetuotannossa

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Vesienhoidon kuulemispalaute

Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.

Jyväskylän Eerolanpuron kaupunkikosteikko: virkistysarvoa ja luonnonmukaisia puhdistusprosesseja kaupunkiympäristöön

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Vesiensuojelukosteikot

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

äärä ja laatu Suomessa

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Voidaanko vesiensuojelutoimia sopeuttaa ilmastonmuutokseen?

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla. Heidi Nurminen

Case Vapo. Ahti Martikainen Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

YMPÄRISTÖAKATEMIAN KENTTÄSEMINAARI Hämeenlinna VESIENSUOJELUMYÖNTEINEN KEURUU. kaupunginjohtaja Timo Louna

BioTar-hankkeen yleisesittely

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Kunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla

Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013

Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille (ehdotus)

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Bioenergia ry. Ehdokastutkimuksen tulokset

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

POHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY

Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Maatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Transkriptio:

FP7 Regions 245438 Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous Minna Kukkonen Keski-Suomen liitto 21.5.2012, Jyväskylä K-S liitto

Metsätalouden vesistövaikutukset - BIOCLUS BIOCLUS-hanke keskittyy Suomessa lähinnä metsäpuolen bioenergiaan, sen tuotantoon ja käyttöön metsätalouden kuormitus on osa hajakuormitusta: maatalous, metsätalous, (turvetuotanto), haja-asutus, hulevedet metsätalouden vesistökuormitus on yleisellä tasolla maatalouteen verrattuna pientä, mutta paikallisesti vaikutukset voivat olla suuria -> pienet latvajärvet kuormittavimpia päättöhakkuut, ojitukset, vaikutukset 1 v- yli 10 v bioenergian osalta hakkuujäännösten ja kantojen keräämisen vaikutukset muihin hankemaihin verrattuna Suomella on omat ympäristöongelmat metsätaloudessa -> maankuivatusongelmat -> vesistövaikutukset

Metsätalouden vesistövaikutukset - BIOCLUS BIOCLUS-hankkeen ohessa teen myös TASO-hankkeelle Metsätalouden vesistökuormituksen seurannan ohjeistusta - metsätalouden vesistökuormituksen seurantaa on tehty jo useampi kymmenen vuotta MUTTA Menetelmät ovat eroavia -> tulosten vertailtavuus Vuosien väliset vaihtelut tuloksissa ovat suuria -> hydrologia vaikuttaa Koko ajan opitaan lisää -> mitä ja miten pitäisi selvittää Tutkimusmenetelmissä tapahtuu kehitystä

Mittausväli 1 h -fosforin johtaminen - org. kiintoaine Kiintoaine, virtaama Kiintoaine mg/l Virtaama l/s Sameus NTU 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Sameus 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Huuhtouma 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Huuhtouma g Virtaama l/s Virtaama 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 TASO-hanke, EHP-tekniikan datasivuilla 10.5.2012

Taustaa Bioclus-hankkeessa joulukuun alusta, (seurannan toteutus) Taustaa hankesuunnittelulle: Selvitellyt eri tutkimushankkeita: - lukuisia meneillään olevia hankkeita turvetuotannossa ja metsätaloudessa, mm. TASO, MAHA, HAME, SYKE-Jkylä, Oulu yleisesti kestäväkehitys, myös sosiologiset/taloudelliset vaikutukset menetelmäselvitykset -> jatkuvatoimisten seurantamenetelmien käyttöä ja toteutusta, vuodenajat, käyttökohteet, jatkuvatoimisten mittalaitteiden tarjoajat palaveri JAMKin kanssa, mm. ideoita opetukseen: maatalouden hankesuunnitteluun etsinyt yhtäläisyyksiä

SYKE Joensuu BIOCLUS - hankeajatukset

BIOCLUS - hankeajatukset Hankeaihiona kehittää jatkuvatoimisten mittausmenetelmiä metsätalouden vesistökuormituksen seurannassa Jatkuvatoimista mittausta on tehty maataloudessa ja turvetuotannossa (velvoitetarkkailu) Metsäpuolen kuormitus on erilaista verrattuna maatalouteen ja turvetuotantoon -> pitoisuudet yleensä pieniä ja kuormaa kertyy useasta suunnasta. -> toimintapaikat vaihtelevat ja metsän elinkierto on pitkä Esimerkiksi Tuusulanjärven yhteydessä olevan kosteikon seurannan automatisointi

BIOCLUS - hankeajatukset Tavoitteet: Selvittää bioenergiatuotannon ja metsätalouden vesistökuormaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä sen vuosisykliä -> seurantatapojen kehittäminen Selvittää valuma-alueen ja mitattavien parametrien dynamiikkaa sekä samalla kehittää mittausmenetelmiä ja löytää oikeat anturit Saada tuottajille reaaliaikaista tietoa toiminnan vesistövaikutuksista Nähdään todelliset kuormitukset ja voidaan kohdentaa vesiensuojelutoimet oikein Kehittää seurantainstrumenttien käyttövarmuutta ja kouluttaa henkilöitä niiden huoltoon -> haja-asutusalueiden työllistäminen Mahdollistaa markkinoita ympäristötutkimukselle ja vesistökunnostuksiin erikoistuneille yrityksille Kansalaiset voivat seurata vesistöjen tilaa on-line

BIOCLUS - hankeajatukset Muut hankeaihiot Edellä esitetyt yhdistetään vesiensuojelumenetelmiin Valuma-aluetasoinen vesiensuojelu Useiden pienten pohjapadotusalueiden käyttö (Slovakia) Virtaaman hidastaminen, vesijättömaat Luonnonmukaisen maankuivatuksen lisääminen (VHS) Yritys- ja lisätyömahdollisuuksien saaminen syrjäseuduille

t BIOCLUS - hankeajatukset

FP7 Regions 245438 COMMUNICATION AND DISSEMINATION BIOCLUS (FP7/245438) Developing Innovation and Research Environment in five European Regions in the field of Sustainable Use of Biomass Resources