Vajaaravitsemus ja sen hoito

Samankaltaiset tiedostot
Hyviä käytäntöjä ravitsemushoidossa

RUOKA, RAVITSEMUS JA HIV+

RUOKA EI MAISTU MITEN TUKEA PALLIATIIVISEN JA SAATTOHOITOPOTILAAN RAVITSEMUSTA?

Ravitsemustilan arviointi

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

Vajaaravitsemuksen hoito

POTILAAN PREOPERATIIVINEN RAVITSEMUSTILAN OPTIMOINTI

Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle. Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/ Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala

PERIOPERATIIVINEN RAVITSEMUSHOITO RAVITSEMUSTERAPEUTIN NÄKÖKULMA

YKSINKERTAISIA KEINOJA VAJAARAVITSEMUKSEN TUNNISTAMISEEN. Merja JänttiJ ravitsemussuunnittelija / OYS

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen

Haavapotilaan ravitsemus

Tehostettu ruokavalio Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä Perushoitaja Marja Lehtonen

LASTEN VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTA JA PREOPERATIIVINEN RAVITSEMUS

Ravitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä

PEG-potilaan ravitsemus. Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä

Tuotenro 322 Newprint 01/2015. Täydennysravintovalmisteet parantavat jaksamista 2015

Ikääntyneen ravitsemus Noora Mikkonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

Ravitsemustilan arviointi ja vajaaravitsemustilan diagnosointi

Ravitsemus tehostetussa palveluasumisessa. TPA Tampere ravitsemus

Helena Orell-Kotikangas, laillistettu ravitsemusterapeutti Kliinisen ravitsemusterapian yksikkö, Ravioli HUS

Miten täydennysravintovalmisteita käytetään?

RAVITSEMUSTILAN ARVIOINTI JA RAVITSEMUSHOITO Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä Risto-hanke Ravitsemusterapeutti Nina Laaksonen

IKÄIHMISEN RAVITSEMUS K I R S I P U K K I L A R A V I T S E M U S T E R A P E U T T I, S A T A S A I R A A L A

Ravitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä ja hoidossa

KLIINISET RAVINTO- VALMISTEET. 1. painos

Kirurgisen potilaan ravitsemushoito

VAJAARAVITSEMUKSEN RISKIN TUNNISTAMINEN, HOITO, HOIDON SEURANTA JA TIEDONSIIRTO JATKOHOITOPAIKKAAN

Sairaalapotilaan vajaaravitsemuksen havaitseminen ja hoito

Ravitsemus tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodissa. TPA Tampere: ravitsemus

Ravitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä ja hoidossa

Ravitsemushoidon erityiskysymyksiä

Täydennysravintovalmisteet parantavat jaksamista

Miten vajaaravitsemus näkyy ja miten se tunnistetaan? - MNA

LETKURAVITSEMUS VAIHTOEHTONA RAVITSEMUKSEN TOTEUTTAMISEEN. Mari Salminen TYKS, ravitsemusterapiayksikkö

Tehostettu ravitsemushoito

IÄKKÄÄN RAVITSEMUS IKÄÄNTYMINEN Katja Mäkelä FM, TtM laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Kaarea Oy

Dosentti, ETT Merja Suominen Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Liikuntaklinikka. Ravitsemusterapeutin palvelut kunnille

Sh Miia Sepponen AVH-valvonta. sh Miia Sepponen / AVH-valvonta

Preoperatiivinen ravitsemus

Tue lapsen toipumista ja kasvua Fortinilla. Fortini-voimaa: Vähemmän huolta syömisestä, enemmän energiaa arjen touhuihin

Ruoka- ja ravintoaineet 12

RAVITSEMUSVINKKEJÄ SYÖPÄÄ SAIRASTAVAN LAPSEN ARKEEN. TYKS Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoidon vastuualue

TUOTEVALIKOIMA TÄYDENNYSRAVINTOVALMISTEET OSANA RAVITSEMUSHOITOA

TUOTEVALIKOIMA TÄYDENNYSRAVINTOVALMISTEET OSANA RAVITSEMUSHOITOA

Tehostetun ravitsemushoidon toteutuminen Sotkamon terveyskeskussairaalassa

Parenteraalinen ravitsemus lyhytaikainen ja pysyvä hoito

TÄYDENNYS- RAVINTO- VALMISTEET AIKUISILLE. Runsaasti energiaa, ravintoaineita, vitamiineja ja kivennäisaineita. Potilasopas

ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry

Ikääntyneiden ravitsemus. Ravitsemus toimintakyvyn ylläpitäjänä

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

TÄYDENNYS- RAVINTO- VALMISTEET AIKUISILLE POTILASOPAS

Enteraalisen ravitsemuksen suuntaviivat

Tehostettu ruokavalio ja ruoan rakennemuutokset -toteutus ruokapalvelussa ja yhteistyössä hoitajien kanssa

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS

Vajaaravitsemuksen riskin tunnistaminen -projekti

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

IKÄÄNTYNEIDEN VAJAARAVITSEMUKSEN KIRJAAMINEN

FortiCare. Ravitsemusopas syöpää sairastaville

Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus Virpi Järveläinen Satshp

Parenteraalinen ravitsemus. Heikki Vääräniemi , ravitsemuskoulutus, Jyväskylä

Iäkkään potilaan vajaaravitsemuksen ehkäisy ja hoito Opas hoitohenkilökunnalle

Keuhkoahtaumatautia sairastavan ravitsemus -hoitosuositus

Ateriapalvelut osana ikäihmisten hyvää hoitoa Ritva Mikkonen, ravitsemussuunnittelija

Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa!

Ravinto haavanhoidon tukena Hanna Viitala PSHP/ TAYS

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Vajaaravitsemusriskin tunnistaminen ja ravitsemushoito

Post operatiivinen varhain aloitettu ruokailu

MUST. Vajaaravitsemusriskin seulontamenetelmä. Opas MUSTin käyttöön aikuisten vajaaravitsemusriskin seulonnassa

Tampere Merja Suominen, ETT ravitsemussuunnittelija ja -tutkija

Ikääntyneiden ravitsemussuositukset

Muistisairaus ja ravitsemus Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM

KLIINISET RAVINTO- VALMISTEET

RAVITSEMUSHOIDON KEHITTÄMINEN MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ

Suositus. RAVITSEMUSHOIDOSSA DIAGNOOSIN TAI KÄYNTISYYN JA TOIMINNAN KIRJAAMINEN SEKÄ TILASTOINTI AvoHILMOSSA

Asiakaslähtöisyyden haasteet ja niiden ratkaisut tuotannon tehostamisessa; erityisruokavalion näkökulma

Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön

Degree Programme in Hospitality Management

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Ikääntyneiden ravitsemussuositukset teoriasta ruokapöytään. ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat

Ikääntyminen ja sarkopenia yli 75- vuotiaiden porvoolaisten ravitsemustila ja ravinnonsaanti

VESOTE-Pirkanmaa. VESOTE-Pirkanmaan ravitsemustyöryhmä AVOHOITO Haastattelu- ja havainnointilomake mielenterveysasiakkaan ruokailussa

Ikääntyneen diabeetikon ravitsemus

Ravitsemuksesta hyvää mieltä ja toimintakykyä ikäihmisten arkeen

Sari Aalto Ravitsemustieteen lehtori Savonia-amk terveysala Kuopio

AKUUTTIIN SAIRAUTEEN LIITTYVÄ VAJAARAVITSEMUS, SEN HAVAITSEMINEN JA RAVITSEMUSTILAN ARVIOINTI

MITÄ POTILAAT SYÖVÄT? Aikuisen kirurgisen potilaan ravitsemus vuodeosastolla

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Vajaaravitsemuksen tunnistaminen, hoito ja seuranta

Ravitsemushoito kotikäynneillä. Taija Puranen Suunnittelija, ETM Helsinki

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini?

KAIKKI KEINOT KÄYTTÖÖN IKÄÄNTYNEEN RAVITSEMUKSEN TURVAAMISEKSI PSHP alueellinen koulutus

RAVITSEMUSHOITO SAIRAALASSA

Enteraalisen ravitsemuksen aiheet

Lääkärin rooli on tärkeä ravitsemushoidossa

Ikäihmisten ravitsemus ja toimintakyky

Transkriptio:

Vajaaravitsemus ja sen hoito Ravitsemusseminaari 11.1.2018 Anne Pohju, laill. ravitsemusterapeutti (TtM) Meilahden Tornisairaala / HYKS Sisätaudit ja kuntoutus

Vajaaravitsemuksen määritelmä

Ravitsemushäiriöiden käsitteet Cederholm et al. Clin Nutr 2017; 36: 49 64.

Vajaaravitsemuksen määritelmä Tila, jossa riittämätön ravinnonsaanti tai ravinnon imeytyminen / hyväksikäyttö aiheuttavat kehon koostumuksen (vähentynyt rasvattoman kudoksen määrä) ja kehon solumassan muutoksen, jotka johtavat alentuneeseen fyysiseen ja henkiseen toimintakykyyn sekä huonompaan kliiniseen lopputulokseen sairaudessa. Cederholm et al. Clin Nutr 2017; 36: 49 64.

Milloin vajaaravitsemus täyttää sairauden kriteerit ICD-10 E44.1 Lievä energia-proteiini aliravitsemus u BMI < 18.5 kg/m 2 tai paino laskenut 5 9 % JA u osoitus riittämättömästä ravinnonsaannista, JOSTA SEURANNUT u Lievä subkutaanisen rasva- ja/tai lihaskudoksen menetys E44.0 Kohtalainen energia-proteiini aliravitsemus u BMI < 18.5 kg/m 2 tai paino laskenut 5 9 % JA u osoitus riittämättömästä ravinnonsaannista, JOSTA SEURANNUT u Keskivaikea subkutaanisen rasva- ja/tai lihaskudoksen menetys E43.0 Määrittämätön vaikea energia-proteiini aliravitsemus u BMI < 18.5 kg/m 2 tai paino laskenut >10 % JA u Osoitus riittämättömästä ravinnonsaannista, JOSTA SEURANNUT u Vaikea subkutaanisen rasva- ja/tai lihaskudoksen menetys DAA 2011 ICD-10

Vajaaravitsemus fyysisesti terveessä väestössä nälkiintyminen Ruoan puute vai ruoan laadun puute RISKIRYHMIÄ mm. Päihdeongelmaiset Vähävaraiset Asunnottomat Ikääntyneet Muistisairaat Mielenterveysongelmista kärsivät Syömishäiriöstä kärsivät

Malone & Hamilton. NCP 2013; 28: 639 650.

Nälkiintymiseen liittyvä vajaaravitsemus Ravitsemushoidolla voidaan korjata menetetty lihasmassa. Sairauteen liittyvä vajaaravitsemus Krooninen Akuutti Jensen Gl 2010 Ravitsemushoidolla voidaan hidastaa lihasmassan menetystä. - - - - - - Ravitsemushoito NS nutrition support SRM starvation related malnutrition AD acute disease related malnutrition CD chronic disease related malnutrition

A.S.P.E.N: Vajaaravitsemuksen diagnosointi Malone & Hamilton. NCP 2013; 28: 639 650.

Vajaaravitsemusriskin tunnistaminen Seulonta viimeistään toisena hoitopäivänä Menetelmä sairaalapotilaille: NRS-2002 Seulonta ei ole: - Ravitsemustilan arviointia - Vajaaravitsemuksen diagnosointia Ravitsemushoitosuositus 2010. VRNK. Kondrup J. et al. Clin Nutr 2003.

Figure 2 Extensive muscle wasting can be obscured by large fat mass BMI <17 kg/m2 BMI 25 kg/m2 BMI 38 kg/m2 Fearon, K. et al. (2012) Understanding the mechanisms and treatment options in cancer cachexia Nat. Rev. Clin. Oncol. doi:10.1038/nrclinonc.2012.209

Mihin siis kiinnittää huomiota, kun epäilee vajaaravitsemusta? Paino, painoindeksi ja niissä tapahtuneet muutokset Myös ylipainoisilla ja lihavilla henkilöillä! Ravinnonsaannin riittävyys Muutokset kehon lihas- ja rasvamassan määrässä Muutokset toimintakyvyssä à Ravitsemusriskin seulonta myös työkaluksi

Vajaaravitsemuksen seuraukset

Vajaaravitsemuksen vaikutuksia Sairastuvuuden kasvu Kuolleisuuden kasvu Toimintakyvyn alentuminen Elämänlaadun heikkeneminen Sairaalahoitojaksojen lisääntyminen Sairaalassaoloajan pidentyminen Terveydenhuollon kustannusten kasvu White et al. JPEN 2012.

EuroOOP: An international, multicentre study to implement nutritional risk screening and evaluate clinical outcome. Sörensen et al. Clin Nutr 2008; 27: 340-349. 35 30 25 % 20 NRS 3 15 NRS < 3 10 5 0 Komplikaatiot 12 maata, n = 5051, NRS 3 = 32,6 % 10 vrk 5 NRS 3 NRS < 3 0 Sairaalassaoloaika 15 10 % NRS 3 5 NRS < 3 0 Kuolleisuus

EuroOOP-study

HUS Prevalenssipäivä 2014 (n = 1348) Kustannukset Vajaaravitsemusriski (NRS-2002 3): 27 % Sairaalassaoloaika Riskipotilaat: 11 vrk (6 19 vrk) Ei-riskipotilaat: 7 vrk (3 15 vrk) Sairaalakuolleisuus Riskipotilaat: 4,4 % Ei-riskipotilaat: 0,4 % Painehaava Riskipotilaat: 16 % Ei-riskipotilaat: 9 % Sairaalahoidon kustannukset Vajaaravitsemusriski à kustannukset x 2 Painehaavat

Miksi hoitaa vajaaravitsemusta?

Impact of nutritional support on clinical outcome in patients at nutritional risk: A multicenter, prospective cohort study in Baltimore and Beijing teaching hospitals. Jie et al. Nutrition 2010; 26: 1088-1093. 30 Kaikkien komplikaatioiden esiintyvyys * % 25 20 15 10 5 Sai ravitsemushoitoa Ei saanut ravitsemushoitoa 0 Vajaaravitsemusriski NRS 3 Ei vajaaravitsemusriskiä NRS < 3 n = 1831 NRS 3 = 45,2 % Ravitsemushoitoa sai 56,6 % riskipotilaista sekä 18,6 % ei-riskipotilaista

Potilastapaus

Refeeding-oireyhtymän riskiryhmiä

Miten hoitaa vajaaravitsemusta?

Ravitsemushoitointerventiot Ravitsemusohjaus Tehostettu ruokavalio Kliiniset täydennysravintovalmisteet (oral nutritional supplements, ONS) Enteraalinen letkuravitsemus Parenteraalinen ravitsemus

Ravitsemushoidon keinoja Sairaalan ruokavaliot Täydennysravintovalmisteet

Sairaalan perusruokavalio noin 1800 kcal, 70 g proteiinia Ruokavaliota voi käyttää, jos potilaalla Diabetes Dyslipidemia Verenpainetauti Kihti Divertikuloosi Reuma Sappikivitauti Lähtökohtaisesti vähälaktoosista ruokaa

Ruokavaliot vajaaravitsemuksen hoidossa Runsasenergiainen ruokavalio 2500 kcal, 90 g proteiinia Energiamäärää lisätty mm. rasvalisillä ja maltodekstriinijauheella Pienempi annoskoko kuin perusruoassa Runsasproteiininen ruokavalio olemassa mm. palovammaosastolle Toiveruokalista Osastolle tilattavat välipalat Esim. proteiinirahkat, karjalanpiirakat, kolmioleipä, kinkkupasteija

Kliiniset täydennysravintovalmisteet

Täydennysravintovalmisteet Käyttövalmiit tuotteet Juomat, vanukkaat, keitot Jauhemaiset valmisteet, esim. Maltodekstriinijauhe (energialisä) Proteiinijauhe Täysipainoiset jauheet Rasvalisät

Täydennysravintovalmisteet HUS Apteekin P-valikoima 2016 2017 Nimi Pakkauskoko Makuvaihtoehdot Energiaa / annos Proteiinia / annos Muita huomioita Nutridrink 200 ml Vanilja, mansikka 300 kcal 12 g Resource 1,5 Teho 200 ml Aprikoosi, kahvi, kaakao 300 kcal 11 g Resource 2.0 200 ml Mansikka, aprikoosi, vanilja 400 kcal 18 g Nutridrink Compact 125 ml Neutraali 300 kcal 12 g Muut maut kuuluvat E-valikoimaan Nutridrink Compact Protein 125 ml Banaani, mansikka, marjaisa, mokka, persikka/mango, vanilja 300 kcal 18 g Resource Protein 200 ml Aprikoosi, kaakao, mansikka, metsämarja, kahvi, vanilja Nutridrink Juice Style 200 ml Appelsiini, mansikka, metsämarja, mustaherukka, omena 250 kcal 19 g 300 kcal 8 g Ei sisällä rasvaa Cubitan 200 ml Kaakao, mansikka, vanilja 256 kcal 20 g Painehaavapotilaille Laktoosia 3,4 g/pullo Fresubin 5kcal shot 120 ml sitruuna 3x30 ml 450 kcal Calogen 200 ml Neutraali 3x30 ml 400 kcal Calogen Extra 200 ml Mansikka 3x30 ml 360 kcal - Voidaan antaa myös 30 ml x 4 (= 600 kcal) - Soveltuu letkuravinnoksi 4,5 g Voidaan antaa myös 40 ml x 3 (= 480 kcal)

Täydennysravintovalmisteiden käytöstä Suurempi energiatiheys ja pienempi annoskoko yhteydessä parempaan komplianssiin. 1 Annostelu pienissä erissä esim. lääkkeenjaon yhteydessä Kompaktien juomien käyttö (pakkauskoko 125 ml) Potilaalle mieleinen makuvaihtoehto Tarjotaan kylmänä - huoneenlämpöinen juoma maistuu yleensä epämiellyttävälle. Potilaan ohjaus / kannustus / motivointi juomien käyttöön - oma asenne myös tärkeä 1 Hubbard et al. Clin Nutr 2012; 31: 293-312.

Täydennysravintovalmisteiden KELA-korvattavuus? 1 plo = noin 3 apteekista ostettuna Korvattavuuskoodit (tilanne 1/2018) 65 % korvaus 503 Synnynnäiset aineenvaihdunnan häiriöt (E70 E72, E74, E75.5) 504 Päivittäistä letkuruokintaa vaativat tilat 40 % korvaus 601 Ravintoaineiden, lähinnä rasvojen, vaikeat imeytymishäiriöt Esim. totaaligastrektomian jälkitila, haiman eksokriininen vajaatoiminta, lyhytsuolisyndrooma Vammaistuki / eläkkeensaajan hoitotuki

Enteraalinen letkuravitsemus ja parenteraalinen ravitsemushoito Milloin nämä keinot vajaaravitsemuksen hoidossa?

Indikaatiot letkuravitsemukselle Potilas, jolla on toimiva maha-suolikanava, mutta ravinnonsaanti suun kautta On mahdotonta Ei kulkureittiä ruoalle (esim. ruokatorven tuumori) Sedatoitu tehohoitopotilas On riittämätöntä Ruokahaluttomuus (usein kroonisesta sairaudesta tai hoidosta johtuen) Sairauden aiheuttama hypermetabolia (esim. laaja palovamma, monivamma) Ei ole turvallista Nielemiskyky heikentynyt (esim. neurologinen sairaus) Potilaalla on vajaaravitsemustila tai korkea riski ajautua vajaaravitsemustilaan, koska suun kautta syömällä ei pysty ylläpitämään riittävää ravinnonsaantia. A.S.P.E.N. Enteral Nutrition Handbook 2010.

Milloin letkuravitsemus? Jos on odotettavissa, että potilas ei pysty syömään suun kautta yli 7 vuorokauteen. Tehohoitopotilailla, joiden kohdalla on odotettavissa, ettei suun kautta syömällä päästä täyteen ravinnonsaantiin yli 3 vuorokauteen (+ vajaaravitsemusriski) Jos potilaan ravinnonsaanti jää alle 50 60 % tarpeesta yli 7 10 vrk ajan Huolimatta asianmukaisesta ohjauksesta ja ruokavalion täydentämisestä Ennakoivasti, esimerkiksi Leikkaus / sädehoito pään, kaulan tai ruokatorven alueelle ESPEN Guidelines 2006 / 2009 / 2016

If the gut works, use it. Protein and energy enriched diet KUVA: Howard et al. Clin Nutr 2006; 25: 187 195.

Indikaatiot parenteraaliselle ravitsemukselle Potilas on vajaaravitsemusriskissä tai vajaaravittu EIKÄ ravitsemusta pystytä antamaan enteraalista reittiä. Ravitsemus enteraalista reittiä jää riittämättömäksi (alle 50 60 % tarpeesta) yli 7 10 vrk ajaksi. Huolimatta hoidon tehostamisesta ja syöttöletkun sijainnin optimoinnista Parenteraalisen ravitsemuksen avulla täydennetään puuttuva energiamäärä à arvio energiantarpeesta sekä enteraalisen ravitsemuksen toteutumisen seuranta

Parenteraaliset ravitsemusreitit? Perifeerinen Lyhytaikainen tarve (7 14 vrk) Potilaalle voidaan antaa suuria nestemääriä (2 3 l/vrk) Pieni (täydentävä) ravinnontarve Midline-katetri Sentraalinen Pitkäaikainen tarve (yli 14 vrk) Suuri ravintoaineiden tai elektrolyyttien tarve Tarve käyttää konsentroituja valmisteita (esim. nesterajoitus)

RAVITSEMUSHOITO JA EETTISET NÄKÖKULMAT

Eettiset näkökulmat, esimerkkejä Pitkälle edennyt syöpä (ESPEN Guidelines on nutrition in cancer patients 2016) Ravitsemusintervention aloittaminen vasta, kun potilaan kanssa on keskusteltu taudin ennusteesta sekä odotettavissa olevasta hyödystä elämänlaatuun ja elinaikaan että ravitsemushoidon kuormittavuudesta. Odotettavissa oleva elinaika useita kuukausia tai vuosia Geriatriset potilaat Edenneessä dementiassa ei EN tai PN ravitsemusinterventioita (J Am Geriatr Soc 2014) Eri kulttuuritaustasta ja uskontokunnasta tulevilla henkilöillä voi olla erilaiset käsitykset ravitsemushoidosta Esimerkiksi konservatiivisessa juutalaisuudessa ei ole hyväksyttyä lopettaa aloitettuja ja elämää ylläpitäviä hoitoja (kuten letkuravitsemus pysyvässä vegetatiivisessa tilassa olevalla henkilöllä)

Lisää suosituksia ja ohjeita: www.espen.org www.nutritioncare.org

Tauon paikka