283-RAK1702 KUSTAVIN KUNTA RIIHIMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 5 KAAVASELOSTUS Kaavaehdotus Versio 1.0 30.10.2017 Nosto Consulting Oy
Nosto Consulting Oy 2 (22) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 4 1.1. Tunnistetiedot... 4 1.2. Kaava-alueen sijainti... 4 1.3. Kaavan tarkoitus... 5 2. Lähtökohdat... 5 2.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 Alueen yleiskuvaus... 6 Luonnonympäristö ja maisema... 6 Rakennettu ympäristö... 6 Muinaismuistot... 9 Maanomistus... 9 2.2. Suunnittelutilanne... 9 Maakuntakaava... 9 Yleiskaava... 10 Ranta-asemakaava... 10 Rakennusjärjestys... 11 Kantatilaselvitys... 12 Luontoinventointi... 12 Vanha rakennuskanta... 13 Kaavan pohjakartta... 13 Rakennuskiellot... 13 3. Suunnittelun vaiheet... 14 3.1. Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen... 14 3.2. Osallistuminen ja yhteistyö... 14 Viranomaisyhteistyö... 14 Osalliset ja vireille tulo... 14 Kaavaluonnos... 14 Kaavaehdotus... 15 Kaavan hyväksyminen... 15 4. Ranta-asemakaavan kuvaus... 16 4.1. Kaavan rakenne... 16
Nosto Consulting Oy 3 (22) Mitoitus... 16 Palvelut... 17 4.2. Aluevaraukset... 17 Korttelialueet... 17 Maa- ja metsätalousalueet... 18 4.3. Ranta-asemakaavan vaikutukset... 18 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 18 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 20 Taloudelliset vaikutukset... 21 5. Ranta-asemakaavan toteutus... 22 5.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 22 5.2. Toteuttaminen ja ajoitus... 22 5.3. Toteutuksen seuranta... 22 LIITTEET 1) Asemakaavan seurantalomake 2) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3) Kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset (A3) 4) Luontoselvitys VERSIOHISTORIA 0.9 Kaavaluonnos 6.6.2017 Käsitelty Kustavin kunnanhallituksessa 12.6.2017 114 1.0 Kaavaehdotus 30.10.2017 Käsitelty Kustavin kunnanhallituksessa pp.kk.2017 nn
Nosto Consulting Oy 4 (22) 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot KUSTAVIN KUNTA RIIHIMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 5 Ranta-asemakaavan muutos koskee: Kortteleita 4, 6, 7 ja 8, virkistysaluetta sekä maa- ja metsätalousaluetta. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu: Korttelit 6 9 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Suunnitteluorganisaatio Ranta-asemakaavan muutoksen laadinnasta on vastannut dipl.ins. Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy:stä (Turku). Kaavan tekninen piirtäminen on tehty FlexiTon Informáciotechnologiai Kft:ssä (Budapest, Unkari). Käsittelyvaiheet 1.2. Kaava-alueen sijainti Kaavatyön vireilletulosta on kuulutettu 13.3.2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 15.3. 31.3.2017 Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 19.6. 19.7.2017 Kaavaehdotus on ollut nähtävillä..2017..2017 Kunta on hyväksynyt kaavan..2017 Kaava-alue sijaitsee Kustavissa Riihimaan luoteisosassa noin 12 kilometrin etäisyydellä Kustavin kirkonkylästä. Suunnittelualue rajautuu etelässä Helttaalinaukkoon ja pohjoisessa Humlinginaukkoon. Sijainnista on kartta osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite 2).
Nosto Consulting Oy 5 (22) 1.3. Kaavan tarkoitus Laadittavan ranta-asemakaavamuutoksen tavoitteena on järjestellä uudelleen kiinteistöjen Muurila 304-429-5-39 ja Kalliorinne 304-429-5-50 maankäyttö. Tavoitteena on siirtää Muurilan kiinteistön alueella nykyisessä ranta-asemakaavassa osoitettujen yhteisrantaisten rakennuspaikkojen, 4 kpl, (RA I) rakennusoikeus toisaalle. Rakentamisen määrä ratkaistaan kaavatyön aikana. Tavoitteena on lisäksi osoittaa kiinteistön Jarinkari 304-429-5-49 loma-asuntojen rakennuspaikalle kahden erillisen loma-asunnon rakennusoikeus. Rakentamisen määrä ratkaistaan kaavatyön aikana. Siirrettävien rakennuspaikkojen sekä kiinteistöjen Riihiranta 304-429-5-19, Riihiluoto 304-429-5-20, Mutsinkari 304-429-5-44, Kallioranta 304-429-5-45, Rinneranta I 304-429-5-46 ja Rinneranta II 304-429-5-47 loma-asuntojen rakennuspaikkojen kokonaisrakennusoikeudet muutetaan vastaamaan Kustavin kunnan rakennusjärjestyksessä mainittua enimmäismäärää (tällä hetkellä 180 kerrosneliömetriä). Toteutuessaan kaavamuutoksella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia.
Nosto Consulting Oy 6 (22) 2. La hto kohdat 2.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue muodostuu tilojen Riihiranta 5:19, Riihiluoto 5:20, Muurila 5:39, Mutsinkari 5:44, Kallioranta 5:45, Rinneranta I 5:46, Rinneranta II 5:47, Jarinkari 5:49 sekä Kalliorinne 5:50 alueista. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 14,7 hehtaaria. Todellista rantaviivaa on yhteensä noin 810 metriä ja muunnettua rantaviivaa noin 695 metriä. Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualue on maastoltaan pääosin tavanomaista saariston kallioista metsämaata. Suunnittelualueen pohjois- ja eteläosien luonnonympäristöä on kuvattu tarkemmin alueilta laaditussa luontoselvityksessä (liite 4). Suunnittelualueen läheisyydessä alueen pohjoispuolella on Natura 2000 -verkostoon kuuluva Hulaholmin-Kluuvin alue (FI0200053). Hulaholmin lehto kuuluu lisäksi lehtojensuojeluohjelmaan. Hulaholmin rehevä niemenkärki on keskiosan kalliometsiä lukuun ottamatta reheviä lehtopainanteita sekä paikoin järeää lähes aarnimaista sekametsää. Puustossa on runsaasti vaahteraa ja saarnea sekä pensaskerroksessa pähkinää. Alueella on paljon kolopuita ja siellä pesii poikkeuksellisen paljon kololintuja. Hulaholmin yhdistää Riihimaan niemeen kostea rantaniitty. Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Rakennettu ympäristö Riihirannan 5:19, Riihiluodon 5:20, Kalliorannan 5:45, Mutsinkarin 5:44, Jarinkarin 5:49 sekä Rinneranta II:n 5:47 tiloille on rakennettu kuhunkin yksi loma-asunto talousrakennuksineen. Muilta osin kaava-alue on rakentamaton.
Nosto Consulting Oy 7 (22) Loma-asunto ja saunarakennus Riihirannan tilalla Loma-asunto ja saunarakennus Riihiluodon tilalla Loma-asunto ja saunarakennus Jarinkarin tilalla
Nosto Consulting Oy 8 (22) Lomarakennus Rinneranta II -tilalla Lomarakennus Kalliorannan tilalla Lomarakennus ja saunarakennus Mutsinkarin tilalla
Nosto Consulting Oy 9 (22) Muinaismuistot Maanomistus 2.2. Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualueelta ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä. Kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Ympäristöministeriö on vahvistanut 20.3.2013 Vakka-Suomen maakuntakaavan, joka on osa samana päivänä hyväksyttyä Varsinais-Suomen maakuntakaavaa. Kaava-alueen sijainti maakuntakaavassa: Lähde: Maakuntakaavakartta Suunnittelualue on osoitettu maakuntakaavassa virkistysalueeksi V 926. Maakuntakaavan liitetaulukon mukaan määräyksellä viitataan seuraavaan kohteeseen: Riihimaa (Taivassaloa), merenrantaan tukeutuva virkistysalue merenlahtea erottavalla kannaksella. Seurakunnan omistus. Suunnittelualue kuuluu Selkämeren kalastuksen ja kalatalouden kehittämisvyöhykkeeseen. Pohjoisosassa suunnittelualueen läheisyydessä on Hulaholmin-Kluuvin alue, joka kuuluu Natura 2000 - verkostoon ja joka on osoitettu maakuntakaavassa suojelualueeksi (sl 601).
Nosto Consulting Oy 10 (22) Suunnittelualue kuuluu loma-asutuksen mitoituksen osa-alueeseen 2, eli 5-7 lay/km ja 40 % vapaata rantaa. Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Ranta-asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Turun ja Porin lääninhallituksessa 28.5.1990 vahvistettu Riihimaan ranta-asemakaava. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa muutosalue on lomaasuntojen korttelialuetta (RA), lähivirkistysaluetta (VL), uimaranta-aluetta (VV) sekä maa- ja metsätalousaluetta (M). Pohjoisemmat lähivirkistysalue ja uimaranta-alue on osoitettu korttelin 4 yhteiskäyttöön ja eteläisemmät lähivirkistysalue ja uimaranta-alue korttelin 8 käyttöön. Loma-asuntojen korttelialueen rakennuspaikalle (RA) saa rakentaa yhden perheen käyttöön tarkoitetun loma-asunto- sekä saunarakennuksen. Rakennuspaikan yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m2, ellei kaavamääräyksin muuta osoiteta. Kaavamuutosalueella on viisi omarantaista ja viisi yhteisrantaista lomaasuntojen rakennuspaikkaa.
Nosto Consulting Oy 11 (22) Ote muutettavasta ranta-asemakaavasta: Rakennusjärjestys 8.7.2011 voimaan tulleen Kustavin kunnan rakennusjärjestyksen mukaan: - Lomarakennusten rakennuspaikalle saa ranta-alueella rakentaa yhden enintään 100 k-m² suuruisen lomarakennuksen, joka voi olla 1½-kerroksinen maiseman ja kasvillisuuden niin salliessa, vierasmajan enintään 25 k-m², saunan enintään 30 k-m² ja autotalli/varastorakennuksia enintään 40 k-m². Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 180 k-m². - Rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus voi olla edellä esitettyä pienempi (enintään 150 k-m²), kun otetaan huomioon rakennuspaikan koko, maaston muodot, kasvillisuuden peittävyys, alueen rakennuskanta ja maisemalliset arvot. - Saunarakennuksessa on oltava varsinaisia saunatiloja (löyly-, pesu- ja pukuhuone) vähintään puolet sallitusta rakennusoikeudesta.
Nosto Consulting Oy 12 (22) - Asuinrakennuksen ja saunarakennuksen kosteudelle arkojen rakenteiden tulee olla vähintään +2,20 m keskiveden korkeutta ylempänä. - Jätevedet tulee, ellei niitä voida johtaa yleiseen viemärilaitokseen, käsitellä kiinteistökohtaisesti ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeiden mukaisesti. - Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. - Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää. - Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 metriä. Jos saunarakennuksen pohjapinta-ala on enintään 25 m², saa sen rakentaa vähintään 15 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee kuitenkin olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rakennusjärjestyksellä ei ole sitovaa oikeusvaikutusta suunnittelualueella. Kantatilaselvitys Suunnittelualueella rakennuspaikkojen määrä vähenee, joten erilliselle kantatilaselvitykselle ei ole tarvetta. Luontoinventointi Suunnittelualueen muuttuvan maankäytön alueelta on laadittu luontoselvitys (liite 4) kevään ja kesän 2017 aikana. Selvityksen on laatinut luontokartoittaja Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakusta. Alueelta on laadittu linnusto-, viitasammakko-, liito-orava-, lepakko-, putkilokasvi- ja luontotyyppiselvitykset. Suunnittelualueen pohjoisosassa on selvityksen mukaan puna-ailakkityypin tuoretta keskiravinteista lehtoa. Lehto on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Alueen eteläosassa on korkeakasvuista merenrantaniittyä. Korkeakasvuiset merenrantaniityt ovat koko maassa ja Etelä-Suomessa luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Selvityksen perusteella sekä pohjoisosan että eteläosan ruovikoissa pesii uhanalaisuusluokituksen mukaan vaarantunut pajusirkku. Eteläosan ruovikon reunalla pesii myös silmälläpidettävä
Nosto Consulting Oy 13 (22) silkkiuikku. Eteläosan rantaniityllä pesii rantasipi, joka on Suomen vastuulaji. Kaikkea ruovikkoa ja rantaniittyä ei tule selvityksen mukaan raivata, vaan osa näistä alueista tulee säästää, jolloin jokaiselle näistä lintulajeista jää alueelle sopivia pesäpaikkoja jatkossakin. Pohjanlepakko saalisti hyönteisiä selvitysalueen pohjoisosan rantakallioiden yläpuolella. Tämä alue tulee selvityksen mukaan huomioida maankäyttöä suunniteltaessa. Kallioiden reuna-alueiden puustoa tulisi säästää, jotta alue olisi lepakoille suojainen ruokailupaikka. Pohjanlepakoiden saalistusaluetta on selvityksen mukaan lisäksi Riihirannantien yläpuolella. Alueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta, eikä alueella ole liitooravalle sopivaa elinympäristöä. Alueella ei havaittu viitasammakoiden soidinta. Vanha rakennuskanta Suunnittelualueelta ei ole tiedossa vanhaa rakennuskantaa, joka tulisi erityisesti ottaa huomioon kaavoituksessa. Kaavan pohjakartta Rakennuskiellot Kaavan pohjakartta (1:2000) täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa ranta-asemakaavan pohjakartalle asetetut vaatimukset. Pohjakartta on hyväksytty 16.6.2017 (Leena Viljanen, kiinteistöinsinööri, Uudenkaupungin kaupunki). Kaava-alueella ei ole rakennuskieltoa.
Nosto Consulting Oy 14 (22) 3. Suunnittelun vaiheet 3.1. Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen Kaavoitustyöhön on ryhdytty tilojen Muurila 5:39, Kallioranta 5:45 ja Kalliorinne 5:50 maanomistajien aloitteesta. Tilat Riihiranta 5:19, Riihiluoto 5:20, Rinneranta I 5:46, Rinneranta II 5:47, Jarinkari 5:49 ja Mutsinkari 5:44 tulivat myöhemmin mukaan kaavaan. 3.2. Osallistuminen ja yhteistyö Viranomaisyhteistyö Koska kaavamuutos ei ole vaikutuksiltaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävä, kaavatyön aikana ei järjestetä viranomaisneuvotteluja. (Viranomaislausuntojen tarve ratkaistaan kaavaehdotusvaiheessa.) Osalliset ja vireille tulo Kaavaluonnos Kustavin kunnanhallitus on tehnyt ranta-asemakaavatyön vireilletulopäätöksen 6.3.2017 39. Kaavatyön vireilletulosta on kuulutettu 13.3.2017. Lisäksi osallisille on ilmoitettu vireilletulosta kirjeitse. Osalliset on lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut kunnassa nähtävillä 15.3. - 31.3.2017 välisen ajan. Nähtävilläolon aikana ei tullut osallisilta mielipiteitä. Kustavin kunnanhallitus on käsitellyt 6.6.2017 päivätyn kaavaluonnoksen kokouksessaan 12.6.2017 114. Kaavaluonnos on ollut yleisesti nähtävillä 19.6. 19.7.2017. Nähtävilläoloaikana ei tullut mielipiteitä osallisilta.
Nosto Consulting Oy 15 (22) Kaavaehdotus Kustavin kunnanhallitus on käsitellyt 30.10.2017 päivätyn kaavaehdotuksen kokouksessaan..2017. Kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä.. -..2017. Kaavan hyväksyminen (TÄYDENNETÄÄN HYVÄKSYMISVAIHEEN JÄLKEEN)
Nosto Consulting Oy 16 (22) 4. Ranta-asemakaavan kuvaus 4.1. Kaavan rakenne Mitoitus Kaava-alueeseen kuuluvat kiinteistöt Riihiranta 304-429-5-19, Riihiluoto 304-429-5-20, Muurila 304-429-5-39, Mutsinkari 304-429- 5-44, Kallioranta 304-429-5-45, Rinneranta I 304-429-5-46, Rinneranta II 304-429-5-47, Jarinkari 304-429-5-49 ja Kalliorinne 304-429-5-50. Suunnittelualueelle on osoitettu yksiasuntoisten loma-asuntojen korttelialuetta (RA-1, RA-2 ja RA-3) sekä maa- ja metsätalousaluetta (M). Kaava-alueen pinta-ala on noin 15,1 hehtaaria. Kaavamuutoksella rakennuspaikkojen lukumäärä vähenee. Kaavassa järjestellään uudelleen Muurilan ja Kalliorinteen tilojen maankäyttö siten, että Muurilan kiinteistön alueelle nykyisessä ranta-asemakaavassa osoitettujen neljän yhteisrantaisen rakennuspaikan rakennusoikeus siirretään Kalliorinteen kiinteistön etelärannalle (kaksi loma-asuntojen rakennuspaikkaa) sekä Muurilan kiinteistön pohjoisrannalle (yksi loma-asuntojen rakennuspaikka). Jarinkarin tilan loma-asuntojen rakennuspaikalle osoitetaan kaavamuutoksessa kahden lomarakennuksen rakennusoikeus. Kaavassa osoitetaan lisäksi maa- ja metsätalousalueelle saunarakennuksen rakennusala Rinneranta II -tilan ei-omarantaisen lomaasuntojen rakennuspaikan käyttöön. Kaavassa muutetaan yhteisrantaista virkistysaluetta (lähivirkistysaluetta sekä uimaranta-aluetta) maa- ja metsätalousalueeksi, joka on vapaata rantaviivaa. Kaava-alueen yksityiskohtainen mitoitus on esitetty asemakaavan seurantalomakkeella (liite 1). Suunnittelualue kuuluu loma-asutuksen mitoituksen osa-alueeseen 2, eli 5-7 lay/km ja 40 % vapaata rantaa. Kaava-alueella on todellista rantaviivaa yhteensä noin 810 metriä ja muunnettua rantaviivaa noin 695 metriä. Vapaata rantaa on noin 175 metriä, joka on noin 25 % kaava-alueen muunnetusta rantaviivasta. Yhtenäinen vapaa rantaviiva jatkuu lisäksi kaava-alueen
Nosto Consulting Oy 17 (22) eteläosaan siirrettyjen lomarakennuspaikkojen itäpuolella, jossa naapurikiinteistön ranta-alueella on kaavoitettu rakentamatonta maa- ja metsätalousaluetta. Kerrosalat Kaavamuutoksessa on osoitettu: seitsemän yksiasuntoisten loma-asuntojen rakennuspaikkaa (RA-1), joiden kerrosalat ovat yhteensä 1260 k-m² (7 x 180 k-m²) yksi yksiasuntoisten loma-asuntojen rakennuspaikka (RA- 2), jonka kerrosala on 300 k-m² yksi yksiasuntoisten loma-asuntojen rakennuspaikka (RA- 3), jonka kerrosala on 150 k-m² maa- ja metsätalousalueelle on osoitettu yksi saunarakennuksen rakennusala, jonka kerrosala on 30 k-m² Kaavassa on osoitettu kerrosalaa yhteensä 1740 k-m². Palvelut 4.2. Aluevaraukset Korttelialueet Alueella ei ole palveluja. Lähimmät palvelut ovat Kustavin kirkonkylässä noin 12 kilometrin päässä. Kaavamerkinnät ovat ympäristöministeriön voimassa olevien ohjeiden mukaisia. Liitteenä ovat kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset (liite 3). Suunnittelualueelle on osoitettu kahdeksan yksiasuntoisten lomaasuntojen rakennuspaikkaa (RA-1, RA-2 ja RA-3). Rakennuspaikoista viisi on rakennettuja ja kolme rakentamattomia. Korttelit 6, 7 (rakennuspaikat 2 ja 3) ja 9
Nosto Consulting Oy 18 (22) Kortteli 7 (rakennuspaikka 1) Kortteli 8 Maa- ja metsätalousalueet Korttelialueiden ulkopuolinen maa-alue on maa- ja metsätalousaluetta (M). Alueella ei ole rakennusoikeutta muualla kuin kartalle merkityllä rakennusalalla. M-alueelle on osoitettu rakennusoikeus yhdelle enintään 30 m²:n suuruiselle saunarakennukselle. 4.3. Ranta-asemakaavan vaikutukset Ranta-asemakaavalla on pyritty luomaan edellytykset rauhalliseen ja viihtyisään lomanviettoon. Kaavaratkaisulla on pyritty minimoimaan ympäristön häiriötekijät käyttämällä hyödyksi väljää rakentamista sekä puustoa ja maaston muotoja. Ranta-asemakaavassa on otettu huomioon maisema-arvot, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestörakenne ja -kehitys alueella Kaavassa ei osoiteta vakituisen asunnon rakennuspaikkoja. Yhdyskuntarakenne Kaavamuutoksella rakennuspaikkojen lukumäärä vähenee. Kaavassa järjestellään uudelleen Muurilan ja Kalliorinteen tilojen maankäyttö siten, että Muurilan tilan alueelle nykyisessä ranta-
Nosto Consulting Oy 19 (22) asemakaavassa osoitettujen neljän yhteisrantaisen rakennuspaikan rakennusoikeus siirretään Kalliorinteen tilan etelärannalle (kaksi omarantaista loma-asuntojen rakennuspaikkaa) sekä Muurilan tilan pohjoisrannalle (yksi omarantainen loma-asuntojen rakennuspaikka). Jarinkarin tilan loma-asuntojen rakennuspaikalle osoitetaan kaavamuutoksessa kahden lomarakennuksen rakennusoikeus. Suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Rakennuspaikat on sijoitettu puuston ja maaston suojaan siten, ettei niistä aiheudu naapurustolle haittaa enempää kuin tarve vaatii. Palvelut Kaava tukeutuu olemassa oleviin palveluihin. Liikenne Kaavamuutoksella ei ole tiedossa merkittävää vaikutusta liikenteen määrään. Kaavassa osoitetaan kulkuyhteydet uusille rakennuspaikoille Riihirannantien kautta. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueelta ei ole tiedossa suojeltavia kulttuuriympäristöjä tai muinaismuistoja. Virkistys Suunnittelualueella on laajat yhtenäiset virkistysalueet. Suunnittelualue on osoitettu maakuntakaavassa virkistysalueeksi V 926. Maakuntakaavan liitetaulukon mukaan määräyksellä viitataan seuraavaan kohteeseen: Riihimaa (Taivassaloa), merenrantaan tukeutuva virkistysalue merenlahtea erottavalla kannaksella. Seurakunnan omistus. Kaava-alue ei ole kuitenkaan ollut vuosiin osa Taivassaloa, eikä alue ole seurakunnan vaan yksityisessä omistuksessa. Maakuntakaavan aluevaraus ei siten vastaa nykytilannetta, eikä kaavamuutoksessa ole tarvetta osoittaa virkistysaluetta. Kaavassa muutetaan yhteisrantaista virkistysaluetta (lähivirkistysaluetta sekä uimaranta-aluetta) maa- ja metsätalousalueeksi, joka on vapaata rantaviivaa.
Nosto Consulting Oy 20 (22) Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Suunnittelualueen pohjoisosassa on alueelta laaditun luontoselvityksen mukaan puna-ailakkityypin tuoretta keskiravinteista lehtoa. Lehto on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Lehto on osoitettu kaavaratkaisussa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittäväksi alueeksi (luo-1). Alueen eteläosassa on lisäksi korkeakasvuista merenrantaniittyä. Korkeakasvuiset merenrantaniityt ovat koko maassa ja Etelä-Suomessa luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Merenrantaniitty on osoitettu kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittäväksi alueeksi, jonka ominaispiirteitä ei saa heikentää (luo-2). Aluetta voidaan hoitaa niittämällä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen merkittävien kohteiden ominaispiirteiden säilyminen on siten varmistettu kaavassa. Luontoselvityksen perusteella sekä pohjoisosan että eteläosan ruovikoissa pesii uhanalaisuusluokituksen mukaan vaarantunut pajusirkku. Eteläosan ruovikon reunalla pesii myös silmälläpidettävä silkkiuikku. Eteläosan rantaniityllä pesii rantasipi, joka on Suomen vastuulaji. Kaikkea ruovikkoa ja rantaniittyä ei tule selvityksen mukaan raivata, vaan osa näistä alueista tulee säästää, jolloin jokaiselle näistä lintulajeista jää alueelle sopivia pesäpaikkoja jatkossakin. Suunnittelualueen eteläosassa on maa- ja metsätalousalueeksi osoitettavaa aluetta, jossa ei ole rakennusoikeutta. Merenrantaniitty on lisäksi osoitettu luo-2-alueeksi siltä osin, kuin se sijoittuu kaava-alueelle. Lintulajeille jää siten alueelle sopivia pesäpaikkoja jatkossakin. Selvityksen mukaan suunnittelualueen pohjoisosan rantakallioiden yläpuolella ja Riihirannantien yläpuolella on pohjanlepakon saalistusaluetta. Pohjoisosan kallioalue tulee selvityksen mukaan huomioida maankäyttöä suunniteltaessa. Kallioiden reuna-alueiden puustoa tulisi säästää, jotta alue olisi lepakoille suojainen ruokailupaikka. Alue sijaitsee pääosin maa- ja metsätalousalueeksi osoitettavalla alueella, jossa ei ole rakennusoikeutta. Korttelin 9 itäreuna on lisäksi osoitettu kaavaratkaisussa luonnontilaisena säilytettäväksi alueen osaksi. Kaavaratkaisussa on siten varmistettu lepakoille suojaisen ruokailupaikan säilyminen alueella. Kaavamääräyksillä on varmistettu rakennusten sopeutuminen maisemaan. Yleisten kaavamääräysten mukaisesti kaava-alueella tulee kiinnittää rakentamisessa huomiota rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennusten
Nosto Consulting Oy 21 (22) tulee sopeutua ympäristöön ja olemassa olevaan rakennuskantaan niin, ettei maisemakuvaa rikota. Rakennusten on oltava puuverhoiltuja eikä heijastavia seinä- ja kattopintoja saa rakentaa. Kaavasta ei siten aiheudu haittoja alueen maisemarakenteeseen. Pohjavedet ja pienilmasto Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Kaavalla ei ole oleellista vaikutusta pienilmastoon. Maa- ja kallioperä Alueen rakennettavuus on hyvä. Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajille.
Nosto Consulting Oy 22 (22) 5. Ranta-asemakaavan toteutus 5.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Ranta-asemakaavan toteutumista ohjaa kaavakartan lisäksi tämä kaavaselostus. 5.2. Toteuttaminen ja ajoitus 5.3. Toteutuksen seuranta Alueen toteuttaminen voidaan käynnistää, kun ranta-asemakaava on tullut kuulutuksella voimaan. Maanomistajat vastaavat rantaasemakaavan toteuttamisesta omistamillaan maa-alueilla. Alueen toteutuksen seurannasta ja valvonnasta vastaa Kustavin kunta. Turussa 30.10.2017 Nosto Consulting Oy Pasi Lappalainen dipl.ins. Tanja Konstari FM