Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Muksulaakso-Ruskeasuo
Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme ytimenä on arvostava, sensitiivinen kohtaaminen. Toimintamme lähtökohtana on lasten vahvuuksien tunnistaminen ja niiden vahvistaminen. Kannustamme lapsia ja annamme positiivista palautetta. Haluamme edistää tasa-arvoa. Meillä jokainen lapsi saa kasvaa turvallisessa ympäristössä, kokea olevansa osa yhteisöä ja luoda vahvan pohjan omalle identiteetilleen. Kohtaamme jokaisen lapsen, perheen ja työntekijän kunnioittaen ja huomioimalla heille tärkeitä asioita. Ryhmän lasten eri taustoja tuodaan näkyväksi arjessa jokaisen lapsen oman perheen kautta mm. tuomalla esille erilaisia tapoja, ruokia, uskontoja, juhlia ja kieliä. Perinteiset suomalaiset kalenterijuhlat ovat osa arkeamme, mutta tuomme myös rinnalle uusia tapoja ja juhlia. Tasa-arvoinen kohtelu on myös kiusaamisen ehkäisyä. Puutumme aina sanalliseen ja fyysiseen kiusaamiseen. Kiinnitämme huomiota myös piilossa tapahtuvaan kiusaamiseen mm. leikeistä hienovaraiseen pois sulkemiseen. Harjoittelemme leikki- ja kaveritaitoja, toimimme pienryhmissä ja hyödynnämme myös monia tunnekasvatusmateriaaleja, esimerkiksi MiniVerso, Piki, Askeleittain/Stegvis. Vanhempainiltojen keskusteluissa nousi esiin toive, että kiinnittäisimme huomiota siihen, etteivät sukupuoliroolit ohjaisi lasten toimintaa ja lapset oppisivat toimimaan kaikkien kanssa. Kannustamme lapsia leikkimään kaikkien kanssa, ja kokeilemaan erilaisia leikkejä. Aikuinen on mukana leikissä ja auttaa sen kannattelemisessa ja muodostaa myös erilaisia ryhmiä pedagogisin perustein. 2
Leikki ja sen merkitys Leikin ilo näkyy arjessa Leikki on läsnä kaikessa, mitä teemme. Annamme lapselle mahdollisuuden käsitellä leikeissään uusia omaksumiaan asioita, tuoda esille mielenkiinnon kohteitaan ja tutkia maailmaa. Olemme leikissä mukana ohjaamassa ja tukemassa sekä havainnoimassa. Leikeistä syntyy yhteisiä iloisia kokemuksia aikuisten ja lasten välille. Tuemme leikin jatkuvuutta viemällä leikin ideaa tilanteista/ympäristöistä toiseen, esimerkiksi sisältä ulos ja retkelle. Leikki- ja kaveritaitoja harjoitellaan päivittäin, leikille annetaan aikaa ja tilaa. Harjoittelemme yhdessä lasten kanssa sitä, kuinka liittyä leikkiin, kuinka ratkoa ristiriitoja ja kuinka leikin säännöistä sovitaan. Tuemme lapsien tärkeiden kaverisuhteiden muodostumista, mutta luomme myös tilanteita, joissa lapset oppivat leikkimään kaikkien kanssa. Tänä vuonna keskitymme erityisesti ulkona leikittäviin sääntöleikkeihin sekä muihin perinneleikkeihin, joita myös vanhemmat toivoivat. Lapset voivat itse vaikuttaa leikkiympäristön muotoutumiseen ja se joustaa tarpeiden mukaan. Tiloja ja toimintavälineitä vaihdellaan niin, että kaikki ryhmät saavat käyttää niitä. 3
Laaja-alainen osaaminen Luomme pohjaa elinikäiselle oppimiselle muuttuvassa maailmassa Lasten kanssa käsiteltävät teemat ja projektit nousevat lasten mielenkiinnon kohteista sekä Varhaiskasvatuksen perusteissa olevista tavoitteista. Harjoittelemme yhdessä ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja. Opeteltavia asioita harjoitellaan yhdessä, onnistumisen kokemuksista iloitaan ja autetaan lasta sietämään myös pettymyksiä. Pohdimme lapsen kanssa, mitä juuri opimme ja miten se tapahtui ja kuinka mahdollinen ongelma ratkaistiin. Teemme lapsen oppimispolkua näkyväksi dokumentoimalla lapsen tekemiä töitä esimerkiksi kasvunkansioon. Ohjaamme lapsia myös huomaamaan toisten lasten onnistumiset, kannustamaan sekä auttamaan toisiaan. Omatoimisuus lisääntyy lapsen kasvaessa. Kannustamme ja opetamme lasta huomaamaan omat taitonsa ja vahvuutensa, jolloin hän oppii luottamaan omiin taitoihinsa. Monilukutaito on tärkeä osa laaja-alaista oppimista ja se tarkoittaa muun muassa kykyä tuottaa ja tulkita erilaisia viestejä. Arjessa se on tutustumista erilaisiin teksteihin, kuten kuvakirjoihin, satuihin ja mainoksiin. Jotta lapsi voi ymmärtää niiden tarkoituksen ja kontekstin, hänen tulee tutustua myös siihen, miten ne on tehty. Kasvatamme lapsia tulkitsemaan mediaa kriittisesti sekä pohtimaan esimerkiksi mainoksien tarkoitusperiä. Teemme tieto- ja viestintäteknologiaa tutuksi hyödyntämällä erilaisia välineitä. Harjoittelemme esimerkiksi kameran ja tabletin käyttöä ja hyödynnämme niitä esimerkiksi valokuvauksessa ja tiedonhaussa. Tuemme monilukutaidon kehittymistä mm. myös hyödyntämällä kirjastojen palveluita. Hyödynnämme toiminnassamme Oivalluksia varhaiskasvatukseen hankkeen materiaaleja, muun muassa Kamerakynän pedagogiikkaa ja kuvanmuokkausta. 4
Oppimisympäristö Aistit auki ympäristöön Oppimista tapahtuu kaikkialla, joten oppimisympäristötkin ovat moninaisia. Huomioimme oppimisympäristöä suunniteltaessa sen sosiaalisen, fyysisen sekä psyykkisen puolen: varmistamme lapsen turvallisuuden ja osallisuuden kaikissa ympäristöissä. Päiväkodin sisä- ja ulkotiloja käytetään porrastaen ja joustaen, toimintavälineitä ja tiloja muunnellaan lasten tarpeiden mukaan. Pienryhmissä toimiminen tukee oppimista sekä luo hyvän ja turvallisen olon lapselle. Oppimisympäristö laajentuu lapsen kasvaessa. Keskuspuisto ja sen metsät ja kalliot ovat meille tärkeitä oppimisen paikkoja. Käymme siellä viikoittain, jolloin lapsille muodostuu henkilökohtainen suhde luontoon, mikä herättää lapsessa halun myös pitää siitä huolta. Hyödynnämme myös koko kaupungin tarjoamia mahdollisuuksia kuten puistot, kirjastot, museot ja erilaiset tapahtumat. Tämän toimintakauden aikana harjoittelemme hyödyntämään myös yksikkömme molempien päiväkotien mahdollisuuksia eli esimerkiksi vierailemme toistemme luona. Esimerkiksi kielikylpyryhmä Svalorna kiertää esiintymässä Lucian-päivänä molemmissa päiväkodeissa. Päiväkotien vanhempaintoimikunnat mahdollistavat lapsille Ursan siirrettävän miniplanetaarion, jossa lapset voivat tutustua tähtitieteeseen Ruskeasuon päiväkodissa. 5
Lasten ja huoltajien osallisuus, viestintä ja vaikuttaminen Me kaikki olemme osa yhteisöä Haluamme varmistaa, että lapsi kokee olevansa osa yhteisöä ja hän tuntee tulevansa ymmärretyksi sekä kuulluksi. Jos ei ole yhteistä kieltä, niin kommunikoimme esimerkiksi kuvin ja viittomin. Aikuiset huomioivat myös toiminnassaan kielitietoisen näkökulman. Arjessa käytetty puhe on selkeää ja monipuolista sekä aikuinen huomioi puheessaan lapsen suomen kielen taidon. Aikuisen tehtävänä on varmistaa, että lapsi ymmärtää esimerkiksi ohjeet. Vanhempainilloissa ja vanhempien kanssa käydyissä varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa (vasu) kysytään vanhempien mielipiteitä ja ne huomioidaan toiminnassa. Käytämme tarvittaessa tulkkeja. Viestimme vanhempien kanssa päivittäin ja tarvittaessa varaamme ylimääräiselle keskustelulle aikaa. Etenkin syksyllä käytävä lapsen vasu-keskustelussa sekä aloituskeskustelussa vanhemmat tuovat perheiden toiveita esille. Ryhmien toiminnasta tiedotetaan sähköpostitse viikko- tai kuukausikirjeessä. Siinä tuodaan esille tärkeitä käytännön asioita, tulevia tapahtumia ja avataan myös ryhmien pedagogista toimintaa. Päiväkodeilla toimii aktiiviset vanhempainyhdistykset, jotka järjestävät erilaisia tapahtumia ja pääsevät vaikuttamaan päiväkodin toimintaan. 6
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Jatkuva arviointi pitää pedagogisen toiminnan laadukkaana Arvioimme eri tavoin, onko toimintamme asetettujen tavoitteiden mukaista. Arvioimme toimintaamme joka päivä eri tilanteissa. Havainnoimalla lasten sitoutumista ja motivaatiota pystymme arvioimaan toiminnan mielekkyyttä. Keskustelemme havainnoistamme ryhmän aikuisten kanssa viikoittain tiimipalavereissa. Lasten kasvunkansio toimii arvioinnin välineenä niin lapsille kuin aikuisillekin. Ohjaamme myös lasta arvioimaan omaa toimintaansa ja yhteisen toiminnan kiinnostavuutta mm. kyselemällä ja haastattelemalla. Vanhempien kanssa laaditut lasten varhaiskasvatussuunnitelmat ja niihin sisältyneet tavoitteiden toteutuminen arvioidaan keväällä vanhempien kanssa. Kehitämme toimintaamme myös pedagogisissa palavereissa ja kehittämispäivissä, joissa keskitymme aina toimintamme kannalta muutamaan keskeiseen teemaan. Avaamme ryhmiemme toimintaa kuukausikirjeissä, jossa kuvataan pedagogista toimintaa ja arvioimme sitä myös lasten kannalta. 7
Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2-tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään. 8