Arvio Suomen ei-pääsöauppaseorin piän ajan avoieesa ja pääsöisä vuoeen 2030 Kirjoiaja: Luoamusellisuus: Tomi J. Lindroos, Tommi Eholm, Ila Savolainen julinen
2 (29) Alusana Tämä rapori on osa ympärisöminiseriön ilaamaa haneoonaisuua, jossa arasellaan ansainvälisen ilmasopoliiian vaiuusia Suomeen ei-pääsöauppaseorin, muiden ilmansaaseiden ja yheismiallisamiseroimien näöulmasa. Haneen ohjausryhmään osallisuiva ympärisöminiseriösä Magnus Cederlöf, Paula Perälä ja Harri Lauria. Työhön VTT:sä osallisuiva Tomi J. Lindroos, Tommi Eholm ja Ila Savolainen. Kaii esiey ulose ja mielipiee ova seleäsi sieerausa läheesä ai uijoiden omia. Teijä haluava iiää ohjausryhmää hyväsä yheisyösä ja arvoaisa ommeneisa. Espoo 18. Huhiuua 2013 Teijä
3 (29) Sisällyslueelo Alusana... 2 Sisällyslueelo... 3 1. Johdano... 4 2. EU:n ilmasopoliiian päälinja... 5 2.1 Energiaehouus ja uusiuuvan energian osuus avoieissa... 5 2.2 Ei-pääsöauppaseorin pääsövähennysavoie... 7 2.3 Suomen ansallinen avoie... 8 3. SONETS 2030... 10 3.1 Yleisuvaus... 10 3.2 Mallin päiviey perusura... 10 3.3 Taraselava senaario... 12 4. Tulose... 13 4.1 Nyyavoieen saavuaminen... 13 4.2 Vuoden 2030 avoie... 13 4.3 Eri pääsövähennyseinojen usannusehouus... 17 5. Heryysaraselu... 19 5.1 Miä jos pääsöysiöiä ei saa siirää oiselle audelle?... 19 5.2 Kuluusoumusen muuuminen... 20 5.3 Koroannan vaiuus... 23 6. Yheenveo ja johopääöse... 24 Lähdeviiee... 25 Liie A Muu ei-pks -pääsö... 27
4 (29) 1. Johdano Tässä raporissa laajenneaan aiemmin ehyjä arvioia (Lindroos ym 2011, Has ym 2011) ei-pääsöauppaseorin pääsövähennysisä, ns. ansallisesa pääsövähennysavoieesa. Laajenneu araselu uloeaan pääsövähennysavoieen osala vuoeen 2050 ja pääsövähennyseinojen ja -usannusen osala vuoeen 2030 saaa. Raporin alusi luvussa 2 ehdään yleisasaus EU:n ilmasopoliiiaan eipääsöauppaseorin näöulmasa. Luvussa äydään läpi EU:n omission arvioia energiaehouuden ja uusiuuvan energian osuudesa ilmasopoliiiassa ja eipääsöauppaseorilla EU-asolla. Kolmannessa luvussa arasellaan päivieyä mallia ja pääsöjen perusuraa seä määriellään araselava senaario. Luvussa 4 esieään ulose ja luvussa 5 ehdään heryysaraselu joidenin eseisen oleusen vaiuusesa. Yheenveo ja johopääöse on esiey luvussa 6. Näiden lisäsi ämän raporin liieessä A on perau pääsöluoa muu ei-pks -pääsö eli äyy aremmin läpi misä pääsöisä se oosuu ja milä oimialoila. Liieessä myös arvioidaan ämän pääsöluoan ehiysä ja pääsöjen ennuseavuua.
5 (29) 2. EU:n ilmasopoliiian päälinja EU:n avoieena on rajoiaa ilmasonmuuos ahden aseen lämpenemiseen. Komissio on useassa eri haneessa uinu -80 % pääsövähennysä vuoeen 2050 mennessä ja näisä on julaisu useia eri raporeja, mm. maalahiiliieara (COM 2011/112), energiaieara (COM 2011/885/2) ja liieneen valoinen irja (COM 2011/114). Tämän luu on irjoieu EU:n iearojen peruseella. 2.1 Energiaehouus ja uusiuuvan energian osuus avoieissa Komission energiaiearan muaan energiaehouuden paraneminen on ensisijaisessa asemassa pääsövähennysen onnisumisen annala. Kuvassa 1 on esiey EU:n oonaisenergianuluus energiaiearan perusurassa ja maalahiilisenaarioissa. Energiaiearan maalahiilisenaarioissa EU:n energiaehouus paranee eriäin nopeasi ja oonaisenergianuluus äänyy lasuun vuoden 2010 ympärillä. Vuonna 2030 oonaisenergianuluus on energiaiearan maalahiilisenaarioissa noin 15 % alle nyyason ja vuoeen 2050 mennessä jopa 30 40 % pienempi uin vuonna 2005. Maalahiilisenaarioissa saavueaan näin suuri oonaisenergiansääsö vaia alous asvaa vajaa 2 % vuodessa. Kuva 1. EU:n oonaisenergianuluus EU:n energiaiearan perusurassa ja maalahiilisenaarioissa. Vuode 2020 ja 2030 on meriy uvaan musilla pysyviivoilla. Energiaiearassa lisaaan eseisimmisi energiaehouusoimenpieisi seuraava eino: - Nyyisen energiaehouusavoieiden äyäminen - Talojen ja laieiden energiaehouuden nopea paraneminen - Taloohainen energianuoano, plusenergiaalo - Liieneen ehosuminen ja sähöisyminen
6 (29) Ei-PK -seorin näöulmasa energiaehouusoimenpiee ohdisuva aiille seoreille luuun oamaa maaaloua, missä pääosa pääsöisä vapauuu maaalousmaisa ja eläimisä. Kansainvälisessä luoielussa myös maaalouden yöonee ehosuva, mua Suomessa ne uuluva yöonee -luoaan. Pääsövähennysen annala uusiuuva energia arvioidaan oisesi äreimmäsi einosi energiaiearassa. Eri energialäheiden osuus EU:n primäärienergianuoannossa on esiey uvassa 2. Energiaiearan muaan vuonna 2030 uusiuuvilla voiaisiin uoaa noin 25 % ja vuonna 2050 jopa puole EU:n primääri-energiasa. Uusiuuvan energian suheellisen osuuden nopea asvu johuu osiain siiä, eä oonaisenergianuluus pienenee, mua ämän lisäsi myös uusiuuvan energian absoluuinen määrä asvaa senaarioissa paljon. Energiaiearan senaarioissa energiaa uluava seori sähöisyvä, jolloin sellaisenin seorien pääsö saadaan lasuun, joilla ei voida suoraan äyää uusiuuvaa energiaa. Energiaiearan senaarioissa ieliienne sähöisyy vuoden 2020 jäleen ja vuonna 2030 sähöauo vasaisiva jopa 15 % ieliieneen energianäyösä eli suurimman osan henilöauojen energianäyösä. Muuos on arvioiu senaarioissa eriäin nopeasi. Liieneen nesemäisen biopoloaineiden määrä ei asva senaarioissa enää vuoden 2020 jäleen ja vuoa 2050 ohi niillä siirryään orvaamaan fossiilisia poloaineia rasaassa liieneessä ja lenoliieneessä. Delayed elecrificaion -senaariossa liieneen sähöisyminen alaa vasa vuodesa 2030 ja liieneen biopoloaineiden rooli on meriäväsi suurempi. Kuva 2. Energiaiearan arvioia EU:n primäärienergianuoannosa vuosina 2030 ja 2050. Kuvissa on esiey vuoden 2005 ilanne elaisilla mereillä ja hajona eri energianläheiden osuusisa eri senaarioisa paleilla. Vuonna 2030 uusiuuvan energian osuus primäärienergianuoannosa olisi noin 25 % ja vuonna 2050 esimäärin 50 %. On mahdollisa, eä energiaehouudesa ja uusiuuvan energian lisäämisesä ulee olemaan erillise avoiee jaossain. Tiearassa ei äsiellä aihea vaan uiaan ainoasaan einovalioimia, joilla pääsövähennysavoie voiaisiin saavuaa.
7 (29) EU omissio julaisi ammiuussa 2013 liieneen puhaan poloaineen sraegian (IP/13/40), missä ehdoeaan useia oimenpieiä, joa sisäläisivä muun muassa ansallise avoiee sähöauojen laauspaiojen määräsä vuodelle 2020, LNG anausasemia laivoille ja sandardien ehiysä esimerisi sähö- ja veyajoneuvoille. Suomen avoieesi ehdoeiin 7000 sähöauojen laauspiseä vuoeen 2020 mennessä. 2.2 Ei-pääsöauppaseorin pääsövähennysavoie EU on siouunu vähenämään pääsöjään 20 % vuoden 1990 asosa vuoeen 2020 mennessä. EU:n sisällä pääsövähennysvelvoie on jaeu pääsöauppaseorille unionin laajuisesi ja pääsöaupan ulopuolisille seoreille jäsenmaaohaisesi (eipääsöauppaseori, ei-pks). Pääsöaupan ulopuolisen seorien avoieesa voidaan josus äyää myös nimiysä ansallinen avoie, mua ässä raporissa äyeään lyhenneä ei-pks ja se on määriely EU:n aaanjaopääösen muaisesi (EC/2009/406). Maanäyön pääsö (LULUCF-seorin) eivä ällä heellä uulu pääsöauppaseoriin eivää ei- PKS -seoriin. Ei-PK -seorin nyyinen avoie on soviu vuoeen 2020 saaa. EU:n vuoden 2020 oonaisavoieen iuenamisesa -30 proseniin on äyy poliiisa esuselua (SWD/2012/5), mua pääösä asiasa ei saau oisaisesi. Kesuselu on myös EU:n asolla siirymässä vuoden 2030 avoieeseen. Kun arvioidaan pääsöavoiea vuodelle 2030, piää arvioissa huomioida useia muuujia, uen esimerisi riiävän nopea edisyminen, joa ahden aseen avoie voiaisiin saavuaa. Vuoden 2030 avoieasosa on hyvin vaihelevia arvioia. EU:n maalahiiliiearassa arvioidaan, eä oo EU:n oonaispääsö voisiva olla vuonna 2030 noin 40 45 % vuoden 1990 pääsöjä pienemmä ja vuonna 2050 jopa 79 82 % vuoden 1990 pääsöjä pienemmä (COM/2011/112). Seoriohaise pääsöjen on arvioiu ehiyvän maalahiiliiearan pääsenaariossa uvan 3 muaisesi.
8 (29) MCO 2 ev 6000 v lenol. 5000 4000 Sähö, lämpö ja eollisuus (aii) PKS osuus 2005 alaen 3000 2000 1000 ei PKS osuus 2013 alaen pääsöauppaan siiryvä Asuminen ja palvelu Liienne (ilman v. lenol.) Maaalouden ei CO 2 Muu ei CO 2 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Kuva 3. EU:n asvihuoneaasujen (pl. LULUCF) seoriohainen ehiys vuosina 1990 2010 ja maalahiiliiearan muainen ennuse seoriohaisesa pääsöehiysesä 2010 2050. Kuvassa on esiey myös ansainvälisen lenoliieneen pääsö, joa uuluva EU:n pääsöauppaan. Kuvassa pääsöauppaseori oosuu ylimmäsä harmaasa ja harmaanvihreäsä alueesa. Ei-pääsöauppaseori ova eriely näiden ahden alapuolelle. Energiauoannon ja eollisuuden pääsö on esiey ennen vuoa 2005 yhenäisenä alueena, sillä niiä ei siä ennen voi eriellä pääsöauppa- ja ei-pääsöauppaseoreille. Kuvassa on huomioiu omission arvio pääsöauppaan vuonna 2013 siiryvisä seoreisa. EU:n maalahiiliiearassa arvioidaan, eä oo EU:n ei-pks -avoie olisi haaruassa -25-35 % vuonna 2030 ja vuoden 2050 avoie ei-pks -seorille arvioidaan asolle -65-70 % (COM/2011/112, auluo 9). Tavoie on siis selväsi pienempi uin pääsöauppaseorilla, miä on omission maalahiilisenaarioissa liimain hiilipääsöön vuoeen 2050 mennessä. 2.3 Suomen ansallinen avoie Tällä heellä Suomen ansallinen ei-pks -avoie on iuempi uin EU:ssa esimäärin (-16 % ja -10 %). Kaiien jäsenmaiden avoiee vaiheleva -20 % ja 20 % välillä. Kun avoiellaan syvempiä pääsövähennysiä, proseniysiöissä miau ero eri jäsenmaiden avoieiden välillä on odennäöisesi pienennyävä. Komissio ei umminaan ole arvioinu vuoden 2030 pääsövähennysavoieia jäsenmaiain. Kosa EU-ason arvioiden haarua on eriäin suuri, ässä raporissa arasellaan myös Suomen ei-pääsöauppaseorin pääsövähennysavoieia suurella hajonnalla: -20-36
9 (29) % vuoden 2005 pääsöisä vuoeen 2030 mennessä. Taraselava senaario määrieiin seuraavasi: - Senaario 1 - Jumiuunu: -16 % vuonna 2020, -20 % vuonna 2030 - Senaario 2 - Eenevä: -16 % vuonna 2020, -28 % vuonna 2030 - Senaario 3 - Kunnianhimoinen: -16 % vuonna 2002, -36 % vuonna 2030 Ensimmäinen senaario uvaa ilannea missä ansainvälinen ja EU:n ilmasopoliiia jumiuuu eiä soviuja pääsövähennysavoieia juuriaan iuennea. Toinen senaario uvaa ulevaisuua, missä soviaan iuemmisa pääsövähennysisä, mua ahden aseen avoiepolusa jäädään ainain ei-pk -seorilla. Kolmannessa unnianhimoisessa senaariossa siouduaan pääsövähennyspoluun, millä iriseään nyyisä avoieenaseelua ja vuoeen 2050 mennessä päädyään hieman alle omission arvion ahden aseen avoieen pääsöasosa ei-pk -seorilla (COM 2011/112). Arvioa pääsöjen nyyehiysesä verraaan senaarioihin ulos-luvussa. Senaarioiden avoieaso ja omission arvio vuoden 2050 avoieasosa ahden aseen senaarioisa on esiey uvassa 4. Suomen avoieaso ehiyy liimain lineaarisesi, un aas joillein EU-maille avoieaso asvaa progressiivisesi. 35.] 30 v e 2 O C25 [M 20 ä s ö p rin 15 o e s S K10 i P E 5 Toeuunee pääsö Senaario: Senaario1: "Jumiuunu" Senaario2: "Eenevä" Senaario3: "Kunnianhimoinen" Vuoden2050 avoiehaarua ( 65... 70 % vuoden 2005 pääsöisä) 0 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Kuva 4. Kolmen arasellun senaarion pääsöavoiee vuosina 2013 2020 (ummemmilla aoviivoilla) seä eri senaarioiden jao vuoeen 2050 (haaleammilla aoviivoilla). Kuvassa on esiey omission arvio ei-pk -seorin pääsöisä ahdenaseen senaarioissa maalahiiliiearassa (COM 2011/112). Jo soviu avoieura (2013 2020) johaa liimain omission arvioon vuoden 2050 pääsöasosa.
10 (29) 3. SONETS 2030 3.1 Yleisuvaus SONETS (Sochasic Opimizaion of Non-ETS emissions) malli uvaa ysiyisohaisesi Suomen ei-pääsöauppaseorin pääsöjä ja useia pääsövähennyseinoja. Tässä haneessa malli on laajenneu vuoeen 2030 saaa. Mallilla voidaan arvioida mm. pääsöehiysä perusurassa, eri pääsöavoieissa arviavia pääsövähennyseinoja ja usannusia. Mallin pääsövähennyseino uvaava energialäheen vaihoa ai enisä muuosa, jolloin sama suorie ehdään joo uudella poloaineella ai ehoaammalla enologialla. Mallissa ei ole uvau uluusen muuosella saavueavia pääsövähennysiä, joia on uiu esimerisi Kuilu-haneessa (Nissinen ym 2012). SONETS-malli on soasinen, eli siihen on uvau eri muuujien epävarmuus. Esimerisi mallissa raaaöljyn hina on odennäöisesi 120 USD$/barreli vuonna 2020, mua un huomioidaan epävarmuus hinaennuseissa, hina aseuu 95 % odennäöisyydellä välille 80 170 USD$/barreli. Öljyn hinaennuse on eriäin eseinen eijä eri oimien annaavuudessa ja usannusarvioissa. Tulosia laseaessa mallia ajeaan uhansia eroja, jolloin eri lähömuuuja voiva saada hyvinin erilaisia arvoja. Mallissa pääsövähennyseino opimoidaan sien, eä ne olisiva mahdollisimman hyviä aiissa araselluissa ulevaisuusissa. Epävarmuusväli on sisällyey ulosuviin. Mallin arempi doumenaaio ja uvaus on julaisu aiemmissa raporeissa (Lindroos ym 2011, Has ym 2011). 3.2 Mallin päiviey perusura Mallin perusuran lähöpise uvaa vuosien 2008, 2009 ja 2010 esimääräisä ilannea, jolloin saadaan asoieua vuosien välisä vaihelua. Ei-pääsöauppaseorin pääsöissä ämä saumala vasaa liimain vuoden 2010 pääsöjä. Ysiäisen seorien ohdalla saaaa sili olla pieniä eroja verrauna ilasoiuihin vuoden 2010 pääsöihin. Tauluossa 1 on esiey seorien pääsö, perusura, muuose verrauna aiempaan perusuraan ja ällä heellä äyeyjen arvioiden lähde. Tauluo1. Ei-pääsöauppaseorin pääsö ja ennusee perusuran pääsöisä. 2010 (malli) 2020 MCO 2 MCO 2 ev ev muuos aiemmasa perusurasa 2030 Lähde 2005 MCO 2 MCO 2 MCO 2 ev ev ev Liienne 12,7 12,4 10,8 0,9 9,3 Tuominen ym 2012 Maaalous 5,8 5,8 6,3 0 6,3 Regina ym 2011 Raennusen lämmiys 4,9 4,5 4,0 +0,3 3,4 Airasinen ym 2012 Työonee 2,6 2,4 2,7 0 2,7 YM 2008 Jäehuolo 2,4 2,5 1,8 0 1,4 Mainen ym 2012 F aasu 0,9 1,0 0,7 0 0,7 Lindh 2010 Muu ei PKS pääsö 3,2 2,9 2,9 0 2,9 Yheensä 32,5 31,5 29,2 0,6 26,7
11 (29) Liieneen pääsö ova pienemmä uin aiemmassa perusurassa, sillä niissä on huomioiu EU-avoieia suurempi biopoloaineosuus, viimeaiainen nopea ajoneuvoenologian ehiys ja CO 2 -pääsöperuseiseen ajoneuvoverouseen siiryminen. Uusi perusura anaa hieman posiiivisen ulosen siinä mielessä, eä siinä on oleeu suheellisen nopea auoannan uudisuminen, miä ei ole uienaan oeuunu aanumavuosina. Toisaala siinä ei ole huomioiu uorea CO 2 -verousen jyrennysä. LIISAn pääsöuraa ollaan parhaillaan uudisamassa ja se pääsöaso päiviynee jälleen. Muuos raennusen lämmiysen pääsöissä johuu arennusesa päivieyssä mallissa. Edellinen malliversio olei odellisa suuremman siirymän pois öljylämmiysesä ja energiaehouuden paranemisen. Uuden malliversion perusura on ehy VTT:n orjausraennusselviysen muaisesi (Airasinen ym 2012). Muu ei-pks -pääsö ova ooelma erinäisiä pieniä pääsöläheiä, joa uienin muodosiva vajaa 10 % ei-pk -seorin oonaispääsöisä vuonna 2010. Muia ei-pks -pääsöjä on äsiely aremmin liieessä A. Muu ei-pks -pääsö odennäöisesi pienevä, mua Tilasoesusen muaan älle luoalle ei ole mieleäsä ehdä ennusea (Tilasoesus, ysiyinen iedonano 9/2012). Tässä arviossa muiden ei-pks -pääsöjen on oleeu pysyvän vaiona oo araselujason ajan. Tämä oleus odennäöisesi yliarvioi ämän luoan pääsöjä. Kun ysiäisen seorien pääsö laseaan mallissa yheen, vuoeen 2020 mennessä pääsö laseva mallin uudessa perusurassa 1,3 MCO 2 -ev vuodesa 2010. Vuonna 2020 ei-pks -pääsö ova mallin perusurassa 29 (±2) MCO2-ev asolla ja vuoeen 2030 mennessä pääsö laseva mallin perusurassa 27 (±3) MCO2-ev asolle. Toeuunee pääsö 2005 2010 ja mallin perusuran pääsöehiys on esiey uvassa 5. Suomen ei-pk -seorin pääsövähennysavoie vuodelle 2020 on 27,3 MCO 2 -ev, minä saavuamisesi on pääey oimisa ilmaso- ja energiasraegiassa. Kaiia uuden sraegian oimia ei ole viey malliin, vaan sen perusura on alibroiu vuoden 2012 alun ilaneeseen. 35 v.] 2 e 30 O C [M sö 25 ä p rin o se S 20 K i P E Baseline, odennäöisyys: 95% luoamusväli 67% luoamusväli Baseline odousarvo Toeuunee pääsö Edellinen perusura 2020 avoie 15 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Kuva 5. Suomen ei-pääsöauppaseorin oeuunee pääsö 2005 2010 seä päivieyllä SONETS-mallilla laseu ennuse pääsöjen ehiysesä mallin perusurassa vuosina 2010 2030. Kuvaan on piirrey myös edellisen malliversion perusura (Lindroos ym 2011) ja Suomen avoie vuodelle 2020.
12 (29) 3.3 Taraselava senaario Tässä arasellaan olmea eri senaarioa, joa perusuva luvussa 2 ennaoiuun eipääsöauppaseorin yleiseen ehiyseen ja luvussa 2.3 haaruoiuun avoieeseen Suomelle. Senaario määrieliin seuraavasi: - Senaario 1 - Jumiuunu: -16 % vuonna 2020, -20 % vuonna 2030 - Senaario 2 - Eenevä: -16 % vuonna 2020, -28 % vuonna 2030 - Senaario 3 - Kunnianhimoinen: -16 % vuonna 2002, -36 % vuonna 2030 Kuvassa 6 on esiey senaarioiden 1-3 pääsöavoiee suheessa perusuran pääsöihin. Perusura milei saavuaa senaarion 1 avoieason vuoeen 2030 mennessä, mua siinäin jouduaan eemään pääsövähennysiä, joa vuoden 2020 väliavoie saavueaisiin. 35 30 v.] e 2 O25 C [M 20 sö ä p 15 rin o se 10 S K i P E 5 Toeuunee pääsö Baseline, odennäöisyys: 95% luoamusväli 67% luoamusväli Baseline odousarvo Senaario: Senaario1: "Jumiuunu" Senaario2: "Eenevä" Vuoden 2050 avoiehaarua ( 65... 70 % vuoden 2005 pääsöisä) Senaario3: "Kunnianhimoinen" 0 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Kuva 6. Senaarioiden 1-3 avoieaso (ummemma aoviiva) ja ei-pks -pääsöjen perusura. Kuvassa on esiey myös eri senaarioiden avoieiden lineaarise jao haaleammilla aoviivoilla ja omission arvio vuoden 2050 pääsöisä maalahiilisenaarioissa (COM 2011/112). Senaario 1-3 eivä eroa oisisaan muuen uin pääsöavoieen osala. Niissä oleeaan nyyisen aaanjaopääösen (EC 2009/406) säänöjen jauminen myös vuosina 2020 2030. Ainoa poieus on oleus, eä vuosina 2020 2030 on äyeävissä vuosiain pääsöysiöiä 3 % vuoden 2020 pääsöisä eiä 3 % vuoden 2005 pääsöisä uen vuosina 2013 2020. Kaii avoieproseni ova pääsövähennysiä suheessa vuoden 2005 pääsöasoon. Tässä seorijao on iinniey vuoden 2013 seorijaon muainen ja seorien pääsö on määriey Tilasoesusen ennaoarvion peruseella (Ismail ym 2011). Komissio on ehdoanu (COM 2012 luonnos 1 ), eä pääsö laseaisiin myös IPCC:n neljännen arvioiniraporin (IPCC 2007) GWP 100 -eroimin. Ehdousen vaiuuse oonaisuueen olisiva odennäöisesi suheellisen pieniä, mua se eee meaanipääsöjä vähenävisä oimisa hieman edullisempia, sillä meaanin pääsöerroin asvaa 20 % (Lindroos ym 2012a). 1 hp://ec.europa.eu/clima/policies/effor/framewor/docs/draf_decision_aeas_esd_en.pdf
13 (29) 4. Tulose 4.1 Nyyavoieen saavuaminen Ennen varsinaisia senaarioia, päivieyllä mallilla laseiin nyyavoie-senaarioa samoilla oleusilla uin aiemmassa araselussa (Lindroos ym 2011). Malliversioiden välillä on joiain pieniä eroja, joia on äyy läpi luvussa 3. Keseisin ero on perusuran pääsö, joa ova uudessa malliversiossa noin 0,6 MCO 2 -ev alemmalla asolla vuonna 2020 uin edellisessä malliversiossa. Ero malliversioiden ulosen välillä on pieni. Keseisimmä malliulose on oou auluoon 2. Päivieyllä malliversiolla laseuna vuoden 2020 avoie on hieman helpompi saavuaa ja pääsö jäävä hieman alemmalle. Myös vuosien 2013 2020 usannuse ova liimain sama, mua usannusen epävarmuus on pienempi uudella malliversiolla, miä johuu päivieysä öljyn hinaennuseesa. Uuden malliversion öljyn hina on määriey IEA:n World Energy Ouloo 2012 ja EIA Annual Enegy Ouloo 2013 ennuseiden peruseella ja eriäin suure (yli 200 USD$/barreli) öljynhinojen odennäöisyyde ova aiaisempaa malliversioa pienemmä. Eri malliversio hyödynävä nyyavoiesenaariossa saman verran pääsöysiöiä ja oeuava liimain sama pääsövähennyseino. Molemmissa malliversiossa öljyailoiden orvaaminen äyöiän lopussa on edullisin eino lyhyellä ähäimellä. Hieman alliimpia oeueavia vähennyseinoja ova meaanipääsöjen vähenäminen aaopaioila ja F- aasujen pääsöjen vähenäminen eri äyöoheissa. Tauluo 2. Eri malliversioilla laseu nyyavoie-senaario anava liimain saman ulosen. Päivieyssä mallissa arvio liieneen pääsöjen ehiysesä on pienempi, jolloin perusuran pääsö ja mallin raaisun usannuse ova hieman alemmalla asolla. Päiviey 2020 senaario Aiaisempi ulos Pääsö 2020 28,8 (±2,2) MCO2 ev 29,0 (±2,7) MCO2 ev Oseava pääsöysiö 6 MCO2 ev 6 MCO2 ev Toeueava eino Öljyailoiden orvaaminen äyöiän lopussa, CH4 hapeus aaopaioilla seä F aasupääsöjen vähenäminen aupan ylmälaieissa, raennusen ilmasoinnissa ja lämpöpumpuissa Öljyailoiden orvaaminen äyöiän lopussa, CH4 hapeus ja aleenoo aaopaioilla seä F aasupääsöjen vähenäminen aupan ylmälaieissa Koonaisusannuse (neonyyarvo vuodelle 2010) 560 M (100 1000 M ) 590 M ( 600 1200) 4.2 Vuoden 2030 avoie Yheenveo varsinaisisa senaarioulosisa on esiey auluossa 3. Ero senaarioiden välillä oliva suuria. Jumiuuneen ilmasopoliiian senaariossa mallin ei arvinnu oeuaa yhään uua pääsövähennysoimea vuoden 2020 avoieen lisäsi. Pieni lisävähennys hoideiin ässä senaariossa pääsöysiöillä. Senaariossa 2, missä pääsöavoie irisyy selväsi mua ei aivan omission arviomaa ahden aseen polua, malli oeuaa useia uusia pääsövähennysoimia ja oonaisusannuse nouseva selväsi. Jos verraaan usannusia vuosina 2013 2032 ilman liieneen biopoloaineia, senaarion 2 usannuse ova noin asineraise senaarioon 1 verrauna, mua suheellisen alhaise vuosiasolla araseluna.
14 (29) Kunnianhimoisessa senaariossa malli oeuaa melein aii mahdollise pääsövähennysoime eriäin varhain ja selviää pääsöavoieesa ainoasaan aaanjaopääösen umulaiivisen lasennan sallivalla pyälällä. Senaarion usannuse ova meriäväsi suuremma uin muissa ja sili pääsöaso jää selväsi pääsöavoieen yläpuolelle vuonna 2030. Malli olisi pulassa näin nopeasi iuenuvan avoieen anssa jos araselua jaeaisiin vuoa 2032 pidemmälle. Tauluo 3. Yleisasaus senaarioulosisa. Pääsöaso on ilmoieu yhdelle vuodelle ja usannuse oo araselujason yli 2013 2032. Malliraaisussa usannuse painouva araselujason alupäähän, sillä malli oeuaa oimia eupainoeisesi. Senaario 1 Jumiuunu Senaario 2 Eenevä Senaario 3 Kunnianhimoinen Tavoie 2020 16 % (27,3 MCO 2 ev) 16 % 16 % Tavoie 2030 20 % (26,0 MCO 2 ev) 28% (23,4 MCO 2 ev) 36% (20,8 MCO 2 ev) Oseu pääsöysiö (max 17,6) 8,3 MCO 2 ev 17,5 MCO 2 ev 17,2 MCO 2 ev Pääsöaso 2020 (pääsöysiö huomioiu) 27,8 MCO 2 ev 27,2 MCO 2 ev 25,9 MCO 2 ev Pääsöaso 2030 (pääsöysiö huomioiu) 25,6 MCO 2 ev 24,3 MCO 2 ev 24,0 MCO 2 ev Pääsövähennysen rajausannus (neonyyarvo 14 /CO 2 ev 30 /CO 2 ev 60 /CO 2 ev vuodelle 2010) Koonaisusannuse (neonyyarvo 1250 M 1600M 2500M vuodelle 2010).. misä liieneen biopoloaineiden osuus 1000M 1000M 1000M Liieneen biopoloaineiden usannusissa, uen muissain mallin usannusissa, on huomioiu ainoasaan energian hanina, äyävien laieiden invesoinni ja pääsöysiöiden usannuse. Biopoloaineiden äyön on oleeu pysyvän vuoden 2020 asolla vuoeen 2032 saaa. Biopoloaineiden usannusarvio muuuisi paljon, jos esimerisi jalosamoinvesoinni ja yöllisyysvaiuus huomioiaisiin. Esimerisi VATTAGE-mallilla on arvioiu, eä biopoloaineiden vaiuus ansanaloueen olisi posiiivinen, jos biopoloainee valmiseaan Suomessa (Lindroos ym 2012b). SONETS-mallissa liieneen biopoloainee ova suurin usannuserä ja ne on poimiu omalle rivilleen. Uusiuuvan energian ansanaloudellisia vaiuusia on arvioiu myös Energia- ja ilmasosraegioiden ausaselviysissä (mm Pursiheimo ym 2013 ja Honauia ym 2009). Kuvassa 7 on esiey eri senaarioiden pääsöura epävarmuusineen. Senaarioissa 1 ja 2 pääsöaso lasee liimain avoieason vauhia, mua senaariossa 3 malli jouuu oeuamaan pääsövähennysoime eriäin eupainoeisesi, joa alussa jäisi riiäväsi ylimääräisiä ysiöiä, joilla voidaan hyviää pääsöavoieesa jääminen vuodesa 2023 alaen. Taaanjaopääös sallii alun ylisuoriamisen siirämisen myöhemmille vuosille ja ilman siä malli ei pysyisi senaarion vaaimiin pääsövähennysiin. Täsä mallin ominaisuudesa on ehy heryysaraselu luvussa 5.
15 (29) 35 v.] 2 e O 30 C [M 25 ä s ö p rin o e 20 s S K E i P oeuunee pääsö 15 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Senaario1: 95% luoamusväli 67% luoamusväli Pääsöavoie: Senaario1 Pääsöjen odousarvo: Baseline Senaario1 Senaario2 Senaario3 35 v.] Senaario2: 2 e 95% luoamusväli O30 C oeuunee pääsö 67% luoamusväli [M ä s ö Pääsöjen odousarvo: 25 Baseline p Senaario1 rin o Senaario2 20 se S Senaario3 K E i P Pääsöavoie: 15 Senaario2 2005 2010 2015 2020 2025 2030 35 v.] 2 e O 30 C [M sö ä 25 p rin o e 20 s S K E i P oeuunee pääsö 15 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Senaario3: 95% luoamusväli 67% luoamusväli Pääsöjen odousarvo: Baseline Senaario1 Senaario2 Senaario3 Pääsöavoie: Senaario3 Kuva 7. Pääsöura ja epävarmuude 95 % luoamusvälillä senaarioissa 1-3. Kuvissa on huomioiu oseu pääsöysiö. Pääsöaso jää senaarioissa 2 ja 3 suuremmasi uin avoieaso, miä on aaanjaopääösen muaan mahdollisa, jos pääsö ova alussa avoieuran alapuolella. Tässä säänöjen on oleeu pysyvän, miä ei välämää vasaa odellisa ilannea. Oleusen vaiuusesa on ehy heryysaraselu luvussa 5.
16 (29) Eri senaarioiden usannuse ja niihin liiyvä epävarmuude on oou uvaan 8. Kuvan ylemmissä paleissa on esiey mallin oonaisusannusen neonyyarvo vuodelle 2010 ja alemmassa uvassa sama usannuse ilman liieneen biopoloaineiden osuua. Malliarvion muaan usannuse nouseva voimaaasi, un vuoden 2030 vähennysavoie yliää 30 %, sillä ämän jäleen mallilla on äyeävissä enää alliia einoja. Kuvissa alla on esiey mallin äyössä olevien enisen raaisujen usannusäyrä. Näiden pääsövähennyseinojen lisäsi pääsöihin voidaan vaiuaa mm. uluusen ohjausella, yheisunasuunnielulla ja säänelyllä. 4500 ) 4000 (M 3500 2 3 0 3000 2 3 1 2500 0 2 2000 se u 1500 n sa 1000 u 500 a is n o 0 o K 500 1000 Senaario 1 ( 20 %) Senaario 2 ( 28 %) Senaario 3 ( 38 %) Kusannusen odousarvo 67 % luoamusväli 95 % luoamusväli 2000 a n ilm 2 3 0 2 3 1 0 2 se u n sa u ) (M ia e a in lo o p io b 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 Kusannusen odousarvo 67 % luoamusväli 95 % luoamusväli 0 Senaario 1 ( 20 %) Senaario 2 ( 28 %) Senaario 3 ( 38 %) Kuva 8. Malliusannuse eri senaarioissa (neonyyarvo vuodelle 2010 laseuna 5 % orolla). Ylemmässä uvassa senaarioiden 1-3 usannuse on esiey liieneen biopoloaineiden anssa ja alemmassa ilman niiä. Liieneen biopoloaineiden usannusissa, uen muissain mallin usannusissa, on huomioiu ainoasaan energian hanina, äyävien laieiden invesoinni ja pääsöysiöiden usannuse. Kansanaloudellise usannuse voiva poiea meriäväsi ässä arvioiduisa suorisa usannusisa (Lindroos ym 2012b, Honauia ym 2009).
17 (29) 4.3 Eri pääsövähennyseinojen usannusehouus Mallin eri pääsövähennyseinojen usannusehouus vaihelee paljon. Halvimman einon oeuaminen sääsää rahaa ja alleimma ova eriäin alliia. Mallin eino, niiden poeniaali ja usannusehouus vuoeen 2032 saaa laseuna on eriely aremmin auluossa 4. Edullisimma eino (alle 20 /CO 2 -ev) ova öljyailoiden orvaaminen äyöiän lopussa, F-aasupääsöjen vähenäminen raennusen ilmasoinnissa, lämpöpumpuissa ja ylmälaieissa seä CH 4 -aleenoo aaopaioilla. Tauluo 4. SONETS-mallin pääsövähennyseino seä niiden poeniaali ja usannusehouus vuoeen 2032 saaa. Pääsövähennysen usannusehouus on laseu neonyyarvomeneelmällä 5 % oroannalla. Lisäsi seä oimien poeniaali eä usannusehouus riippuu siiä osa ne aloieaan. Tauluossa on laseu arvio aloiusvuosille 2015 ja 2025. Arvio usannusehouudesa (vuoeen 2032 saaa laseuna) Liienne Jouoliieneen ja evyen liieneen edisäminen * Kumulaiivise pääsövähennyse Toimen aloiusvuosi 2015 2025 / CO 2 ev Kumulaiivise pääsövähennyse / CO 2 ev 2,4 230 (±30) 1,0 260 (±50) Maaalous Lannan mädäys ja omposoini 4 10 20 50 2 5 15 40 Lämmiys Öljyailoiden orvaaminen äyöiän lopussa 6,5 10 (±5) 1,2 15 (±15) Öljyailoiden ennenaiainen orvaaminen 18 25 (±5) 6,3 30 (±10) Työonee 35 35 Biodiesel yöoneissa 4,4 2,2 ( 35 +85) ( 35 +90) Jäe Kaaopaiojen CH 4 aleenoo 0,3 5 (±1) 0,1 10 (±2) Kaaopaiojen CH 4 hapeus 5,4 25 (±5) 1,5 35 (±10) F aasu Kaupan ylmälaiee 1,5 10 (±25) 0,6 10 (±20) Raennusen ilmasoini ja lämpöpumpu 0,2 0,5 (±0,2) 0,1 0,4 (±0,2) Teollisuuden ylmälaiee 0,2 25 (±15) 0,1 20 (±15) Ajoneuvojen ilmasoini 0,02 45 (±50) 0,01 35 (±40) Öljyailoiden orvaaminen äyöiän lopussa sääsäisi malliarvion muaan rahaa. Lisäsi öljyailoiden orvaaminen paranaisi Suomen omavaraisuua ja suojaisi mahdollisila eriäin oreila öljynhinnoila ulevaisuudessa. Öljyailoiden ennenaiaisen orvaamisen ysiöusannus on mallin muaan ohalaisen suuri, mua halvempi uin monella muulla oimella. Käyännössä ja poliiisesi ämän oimen oeuaminen voisi umminin olla haasavaa. Ysi vaihoeho öljyailoiden orvaamisesi mallissa oli siiryminen bioöljyn äyöön, jolloin ailaenologia säilyisi mua poloaine vaihdeaisiin. Muia vaihoehoja oliva maalämpö, ilmalämpö ja suora sähölämmiys. Käyännössä aii näisä vaihoehdoisa siiräisivä osan pääsöisä muille seoreille ja eenin öljyailoiden orvaamisen vaiuus oonaispääsöihin vaaisi oman uimusensa. Ei-pääsöauppaseorin pääsöjä mallin oimilla saadaan umminin vähenneyä.
18 (29) F-aasupääsöjen vähenäminen arvioiiin suheellisen edullisesi, mua F-aasuja säädellään jo EU-asolla (EC/2006/40 ja aseus No 842/2006) ja niiden lisäsääely ansallisesi ei välämää ole mieleäsä. Lisäsi äseäin on anneu muuosehdous F-aasuaseusen iuenamisesa (COM 2012/643), miä äyännössä aroiaa poliiian iuenamisa, joa F-aasupääsöjä saaaisiin vähenneyä aiempia suunnielmia enemmän EU:ssa. CH 4 - vähennysoime aaopaioilla puolesaan ova päälleäisiä biohajoavan jäeen aaopaiasijoiusen vähenämisavoieiden anssa, mua sillä saaaisiin äsä huolimaa vähenneyä jos aaopaiasijoieusa jäeesä synyvää meaania. CH 4 -oime aaopaioilla on arvioiu suheellisen edullisisi, vaia mallilaselmissa on oleeu, eei aaopaioille pääyisi biojäeä enää vuoden 2015 jäleen. Maaalouden pääsöjä malli pysyi vähenämään vain lannan mädäysellä ja omposoinnilla. Keinon poeniaali ja usannuse (äyännössä siis arviava uiaso) riippuu voimaaasi siiä minä ooisia ja minälaisia iloja oeaisiin muaan. Ysiöusannuselaan allein oimi mallissa on jouo- ja evyen liieneen edisäminen. Tämän oimen pääsövähennyspoeniaali ja usannuse ova LVM ilmasopoliiisesa ohjelmasa (LVM 28/2010).
19 (29) 5. Heryysaraselu 5.1 Miä jos pääsöysiöiä ei saa siirää oiselle audelle? EU:n aaanjaopääös (EC 2009/406) sallii ylijääneiden pääsöysiöiden äyön myöhempinä vuosina. Näisä syisä mallin on aiisa usannusehoain vähenää pääsöjä alussa ja hieman yliää avoie pääsörajoiusauden lopulla, jolloin sen voi äyää alussa saavueuilla pääsöysiöillä. Käyännössä ämänalainen raaisu ei välämää ole edullisin, sillä ei esimerisi ole aeia siiä, eä pääsöysiöiä saisi siirää uleville pääsövähennysausille ei-pk -seorilla. Tämänalainen risi ei välämää ole suuri, mua se ulisi huomioida edes heryysaraseluna. Tämän vuosi ässä on ehy heryysaraselu siiä, eä ylijäänee pääsöoieude vanheneva vuonna 2020 ja uusi ausi (ässä 2020 2032) aloieaan puhaala pöydälä. Toisen auden sisällä olisi edelleen äyeävissä nyyise säännö. Tauluossa 5 on esiey ämän suheellisen pienen muuosen eseisimmä seurause. Tauluo 5. Tauluossa on verrau aiemmin laseua senaarioa 2 seä sen heryysaraselua, missä ylijäänee pääsöysiö vanheneva vuonna 2020. Tämä suheellisen pieni oleus on äreä ja se vaiuaa huomaavasi seä pääsöasoon eä usannusiin. Senaario 2 eenevä Senaario 2 + vuonna 2020 vanheneva pääsöysiö Tavoie 2020 16 % (27,3 MCO 2 ev) 16 % Tavoie 2030 28 % (22,8 MCO 2 ev) 28 % Saao ylijääneiä pääsöysiöiä siirää oiselle ei PKS audelle (ässä 2020 2032)? Kyllä ei Oseu pääsöysiö 1.audella (max 7,8 MCO 2 ev) 7,8 MCO 2 ev 5,7 MCO 2 ev Oseu pääsöysiö 2.audella (max 9,8 MCO 2 ev) 9,7 MCO 2 ev 9,6 MCO 2 ev Pääsöaso 2020 (pääsöysiö huomioiu) 27,2 MCO 2 ev 28,1 MCO 2 ev Pääsöaso 2030 (pääsöysiö huomioiu) 24,3 MCO 2 ev 24,0 MCO 2 ev Pääsövähennysen rajausannus (neonyyarvo 30 /CO 2 ev 40 /CO 2 ev vuodelle 2010) Koonaisusannuse (neonyyarvo vuodelle 2010) ~1600M ~1700M.. Misä liieneen biopoloaineiden osuus ~1000M ~1000M Senaariossa, missä pääsöysiö vanheneva, mallin pääsöaso on vuonna 2020 hieman oreammalla ja vuonna 2030 hieman alempana uin senaariossa 2. Uuden raaisun usannuse nouseva noin 20 % (ilman liieneen biopoloaineia). Kuvassa 9 on esiey senaarion 2 ja sen heryysaraselun pääsöaso seä niiden epävarmuude. Senaariossa 2 malli vähenää pääsöjä eupainoeisesi ja heryysaraselussa selväsi asaisemmin. Kosa heryysaraselussa pääsöysiö vanheneva ainoasaan vuonna 2020, malli eee vähennyse iään uin ahdessa osassa, joiden molempien alussa se ylisuoriaa ja jää pääsöavoieesa auden loppupuolella. Tämä on mallille mahdollinen ja edullinen äyäyymismalli, minä onnisumiseen ei äyännön poliiianeossa välämää voida luoaa.
20 (29) 35 v.] Senaario2: 2 e 95% luoamusväli O30 C oeuunee pääsö 67% luoamusväli [M Pääsöjen odousarvo: 25 ä s ö Baseline p Senaario2 rin o Heryysaraselu 20 se S Pääsöavoie: K Senaario2 E i P 15 2005 2010 2015 2020 2025 2030 35 v.] 2 e O 30 C [M ä s ö 25 p rin o se S K E i P 20 oeuunee pääsö 15 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Heryysaraselu: 95% luoamusväli 67% luoamusväli Pääsöjen odousarvo: Baseline Senaario2 Heryysaraselu Pääsöavoie: Senaario2 Kuva 9. Pääsöura ja epävarmuude 95 % luoamusvälillä senaariossa 2 ja sen heryysaraselussa, missä ylimääräise pääsöysiö vanheneva vuonna 2020. Kuvissa on huomioiu oseu pääsöysiö. Malli ei pysy raaisemaan unnianhimoisa senaarioa 3, jos pääsöysiöiden oleeaan vanhenevan vuonna 2020. On hyvinin mahdollisa, eä noin syviä pääsövähennysiä ei voida saavuaa vuoeen 2030 mennessä ilman meriävää energiaehouuden paranemisa ja uluusoumusen muuosa. 5.2 Kuluusoumusen muuuminen SONETS-mallissa pääsöjä voidaan vähenää pääasiassa enisillä pääsövähennysraaisuilla, eiä mahdollisia muuosia uluusoumusissa ai yheisunaraeneessa ole huomioiu. Tämän seurausena laseuissa senaarioissa liienne- ja maaalousseoreilla ei oeuea meriäviä pääsövähennysiä näiden seoreiden perusuraan nähden. Liienne ja maaalous ova pääsömäärälään uienin meriävimmä ei-pks -seori, ja niiden perusurapääsö muodosava esimerisi 60 % - 75 % arasellusa ei-pks -pääsövähennysavoieesa vuonna 2030. LVM (2012) on raporoinu Delfoi-meneelmällä eräyjä asianunijoiden visioia liienneseorin ehiysesä vuodelle 2050. Tuimusen ulose on ryhmiely uudesi erillisesi senaariosi, joisa senaario Urbaani sye oleaa iivisyvän yheisunaraeneen seä
21 (29) lisäänyvän jouo- ja evyen liieneen asvun johavan 2050 mennessä henilöauojen suorieen puoliumiseen vuoden 2010 asosa. Yhdiseynä ajoneuvojen hyöysuheen ja ajoavan paranemiseen, senaarion henilöliieneen pääsö vuodelle 2050 arvioiniin 90 % vuoden 2005 pääsöasoa pienemmisi. LVM:n julaisussa ei uiu aremmin äyännön einoja, joilla syvä pääsövähennyse voiaisiin saavuaa. SYKE:n uimusessa uluusen ohjauseinoisa unniseiin useia äyännön poliiiaeinoja, joilla voiaisiin saavuaa uluusoumusiin perusuvia pääsövähennysiä myös liienne-seorilla (Nissinen ym 2012). Regina ym (2011) ova ehnee alusavia araseluia lihan uluusen vaiuusa maaalouden pääsöihin. Heidän arvionsa muaan lihanuluusen lasu ei lasisi Suomen maaalouden pääsöjä meriäväsi, miäli maiouoeiden uluus ei lasisi lihan uluusen muana. Pelän naudanlihanuluusen lasu saaaisi ohdisua pääasiassa naudanlihan uoniin, sillä valaosa suomen lihaarjasa synyy lypsylehmisä maidonuoannon seurausena. Lisäsi lihan uluusen lasu lisäisi odennäöisesi maiouoeiden uluusa, pienenäen sien lihanuluusen lasusa synyviä pääsövähennysiä. Toisaala lihanuluusen siiryminen naudan sijasa sian- ja analihaan voisi uoda pääsövähennysiä (Kaajajuuri, 2008), miäli myös maiouoeiden uluus vähenisi naudanlihan rinnalla. Senaariolle 2 ( Eenevä ) ehiin heryysaraselu osien näiden ahden seorin ausaoleusia. Ensimmäisessä apausessa oleeiin henilöauoliieneen ajoneuvosuorieen lasu ja linja-auoliieneen suorieen nousu Urbaani sye -senaarioa (LVM, 2012) muaillen. Oleusena on eä henilöauosuorie vuonna 2030 olisi 7.2. mrd.m perusapausa pienempi, s. noin vuoden 2015 asolla. Auoannan esimääräisellä pääsöeroimella 105 g/m laseuna ämä vasaa noin 0,75 MCO 2 -pääsövähennysä vuodelle 2030. Toisessa heryysaraseluapausessa oleeiin naudoisa suoraan synyvien pääsöjen olevan perusapausa 20 % pienempi vuoden 2020 jäleen, miä aiheuaisi noin 0,3 MCO 2 -ev vuosiaisen vähennysen senaarion 2 pääsöuraan nähden. Mahdollisa vaiuusa muiden eläinen ai maaperän pääsöihin ei ässä ysineraisessa laselmassa ole huomioiu. Pääsöura näille ahdelle heryysaraselulle on esiey Kuvassa 10. Ajanjasolla 2020 2030 eryvä pääsövähennyse ova 3,8 MCO 2 ja 3,3 MCO 2 -ev. Molempien muuosen yheisvaiuus vuoden 2030 pääsöihin olisi 0,9 MCO 2 -ev, jolloin senaarion 2 oimilla saavueaisiin vuoden 2030 pääsöavoie myös ilman ajallisia jousoja.
22 (29) Ei PKS seorin pääsö [M CO2 ev.] Ei PKS seorin pääsö [M CO2 ev.] Ei PKS seorin pääsö [M CO2 ev.] 35 30 25 20 oeuunee pääsö Senaario2: 95% luoamusväli 67% luoamusväli Pääsöjen odousarvo: Baseline Senaario2 Liiennesuoriee Nauojen pääsö Pääsöavoie: 15 Senaario2 2005 2010 2015 2020 2025 2030 35 30 25 20 15 2005 2010 2015 2020 2025 2030 35 30 25 20 oeuunee pääsö oeuunee pääsö 15 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Liiennesuoriee: 95% luoamusväli 67% luoamusväli Pääsöjen odousarvo: Baseline Senaario2 Liiennesuoriee Pääsöavoie: Senaario2 Nauojen pääsö: 95% luoamusväli 67% luoamusväli Pääsöjen odousarvo: Baseline Senaario2 Nauojen pääsö Pääsöavoie: Senaario2 Kuva 10. Pääsöura ja epävarmuude 95 % luoamusvälillä senaariossa 2 ja sen ahdessa heryysaraselussa, joissa vuoden 2030 henilöauosuorie lasee vuoden 2015 asolle ja linja-auosuorie on 25 % aluperäisä senaarioa suurempi; ai nauojen pääsö laseva 20 % aluperäiseen senaarioon 2 nähden.
23 (29) 5.3 Koroannan vaiuus Neonyyarvo on laajassa äyössä oleva lasena apa, jolla suheueaan eri aiaheinä synyviä uloja ja menoja oisiinsa. SONETS-mallissa oeueava pääsövähennysoime valiaan niiden neonyyarvon peruseella. Myös esiey oonaisusannuse ova usannusen neonyyarvo, missä on siis huomioiu mm. oroana ja rahan arvon aleneminen. Mallissa on äyey 5 % oroanaa, miä on yleisesi äyey oroana, mua siä voidaan arvosella hieman liian oreasi uoovaaimusesi julisille invesoinneille. Tämän vuosi ässä on ehy heryysaraselu, missä senaario 2 ( Eenevä ) on laseu uudesaan 2 % oroannalla. Keseise ulose on oou auluoon Käyeävä oroana vaiuaa pääsövähennyseinojen esinäiseen usannusehouueen. Pienemmän oroannan äyäminen on suosiollisempi pääsövähennyseinoille, joilla saavueaan sääsöjä pidemmällä aiavälillä, uen energiaehouusoimenpieille. SONETS-mallissa öljylämmiysesä poissiiryminen muuuu siis enisä edullisemmasi. Myös CH 4 - ja F-aasupääsöjä vähenävä oime muuuiva hieman edullisemmisi suheessa muihin mallin pääsövähennyseinoihin. Lisäsi oroana vaiuaa usannusen neonyyarvoon: miä pienempi oroana siä vähemmän ulevaisuuden usannusia disonaaan ja siä suurempi usannusen neonyyarvo on. Käyeävä oroana ei vaiua senaarioiden pääsöasoihin, joa määräyyvä enemmän avoieesa ja siihen liiyvisä oleusisa. Yheenveo senaario 2:n eseisimmisä ulosisa eri oroannoilla on esiey auluossa 6. Tauluo 6. Tauluossa on verrau aiemmin laseua senaarioa 2 seä sen heryysaraselua, missä äyeään pienempää 2 % oroanaa. Tämä oleus on äreä ja se vaiuaa huomaavasi ulinaan oonaisusannusisa seä pääsövähennysen rajausannusesa. Senaario 2 missä 5 % oroana Senaario 2, missä 2 % oroana Tavoie 2020 16 % (27,3 MCO 2 ev) 16% Tavoie 2030 28% (22,8 MCO 2 ev) 28% Oseu pääsöysiö (suurin salliu määrä 17,6) 17,5 MCO 2 ev 17,4 MCO 2 ev Pääsöaso 2020 (sis. oseu ysiö) 27,2 MCO 2 ev 27,2 MCO 2 ev Pääsöaso 2030 (sis. oseu ysiö) 24,3 MCO 2 ev 24,6 MCO 2 ev Pääsövähennysen rajausannus (neonyyarvo 30 /CO 2 ev 44 /CO 2 ev vuonna 2010) Koonaisusannuse (neonyyarvo vuonna 2010) ~1600M ~2100M.. Misä liieneen biopoloaineiden osuus ~1000M ~1400M
24 (29) 6. Yheenveo ja johopääöse Komission arvioiden muaan EU:n ei-pääsöauppaseorin pääsö voisiva olla vuonna 2050 jopa 65 70 % vuoden 2005 pääsöjä pienemmä (COM 2011/112). Vuoden 2030 väliavoieena ei-pääsöauppaseorille ämä aroiaisi omission muaan 25 35 % vähennysä vuodesa 2005 riippuen aaanjaosa eri seorien välillä ja ilmasopoliiian yleisesä avoieasosa. Nämä mahdollise avoieaso ova iuoja verrauna nyyiseen -10 % avoieeseen vuodelle 2020. Piän ajan pääsövähennyse edellyäväin laaja-alaisia oimia, joisa eseisimpiä ova energiaehouuden paranaminen ja uusiuuvan energian uoannon lisääminen. Suomen ei-pääsöauppaseorille nämä lähöohda aroiaisiva jo unneujen pääsövähennyseinojen oeuamisa, yleisä energiaehouueen panosamisa ja uusien piän aiavälin pääsövähennyseinojen löyämisä, uen esimerisi uluusoumusiin vaiuamisa. SONETS-mallilla ehdyn arvion muaan Suomessa olisi mahdollisa saavuaa ohuullisilla usannusilla noin 30 % pääsövähennys ei-pk -seorilla vuoeen 2030 mennessä. Kohuullisilla usannusilla aroieaan ässä noin 30 40 /CO2-ev rajausannusa (neonyyarvo vuodelle 2010) ja noin 600 M oonaisusannusa (neonyyarvo araselujason 2013 2032 yli laseuna), jos liieneen biopoloaineiden usannusia ei huomioida. Kahden prosenin oroannalla laseuna vasaavien oonaisusannusen neonyyarvo olisi noin 700 M. Malliarvion muaan liieneen biopoloaineiden äyö lisää poloaineusannusia noin 1000 M vuosien 2013 2032 aiana eli luoaa 50 M vuodessa. Kun arasellaan myös ansanaloudellisia vaiuusia, uen oonaisvieniä ja yöllisyyä, liieneen biopoloaineiden usannusarvio muuuu paljon. Esimerisi VATTAGE-mallilla on arvioiu, eä biopoloaineiden vaiuus ansanaloueen olisi posiiivinen, jos biopoloainee valmiseaan Suomessa (Lindroos ym 2012b). Mallin usannusarvio sisälää ainoasaan energian haninnan, äyävien laieiden invesoinni ja pääsöysiöiden usannuse ei-pk -seorin osala. Muun energianseorin ja eenin ansanaloudellisen vaiuusen lisääminen arvioon muuaisi ulosia. Tässä mielessä oleellisempi ulos onin se, eä mallin pääsövähennysusannuse ohoava nopeasi, jos Suomen ei-pk -seorin avoie nousee yli 30 % vuonna 2030. Tää unnianhimoisemma pääsövähennyse olisiva malliarvioiden muaan eriäin haasavia saavuaa, jos energiaehouus ei parane ennaoiua nopeammin ai uluusoumuse eivä muuu vähäpääsöisempään suunaan.
25 (29) Lähdeviiee Airasinen Miimu ja Vainio Teru. 2012. Raennusannan orjaamisen ja unnossapidon energiaehouusoimenpieiden vaiuavuuden arvioini energiansääsön, CO2evpääsöjen, usannusien ja annaavuuden näöulmisa. VTT Asiaasrapori. Aseus No 842/2006. Regulaion (EC) No 842/2006 of he European Parliamen and of he Council. 17 May 2006. On cerain fluorinaed greenhouse gases. hp://eurlex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2006:161:0001:0011:en:pdf COM 2011/112. A Roadmap for moving o a compeiive low carbon economy in 2050. hp://eur-lex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=com:2011:0112:fin:en:pdf COM 2011/114. Roadmap o a Single European Transpor Area Towards a compeiive and resource efficien ranspor sysem. hp://eurlex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=com:2011:0144:fin:en:pdf COM 2011/885/2. Energy roadmap 2050. hp://ec.europa.eu/energy/energy2020/roadmap/doc/com_2011_8852_en.pdf COM 2012/luonnos. on [ ] deermining Member Saes' annual emission allocaions for he period from 2013 o 2020 pursuan o Decision 406/2009/EC hp://ec.europa.eu/clima/policies/effor/framewor/docs/draf_decision_aeas_esd_en. pdf EC/2006/40. Direcive 2006/40/EC of he European Parliamen and of he Council. 17 May 2006. Relaing o emissions from air-condiioning sysems in moor vehicles and amending Council Direcive 70/156/EEC. hp://eurlex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2006:161:0012:0018:en:pdf EC 2009/406. Decision No 406/2009/EC. Decision on he effor of Member Saes o reduce heir greenhouse gas emissions o mee he Communiy s greenhouse gas emission reducion commimens up o 2020. hp://eurlex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=oj:l:2009:140:0136:0148:en:pdf IP/13/40. EU launches clean fuel sraegy. hp://europa.eu/rapid/press-release_ip-13-40_en.hm (viiau 5.2.2013) Honauia Juha, Forsröm Juha ja Pursiheimo Esa. 2009. Energia- ja ilmasopoliiisen oimenpideoonaisuuden vaiuuse energiajärjeselmään ja ansanaloueen vuoden 2013 jäleisessä pääsöauppajärjeselmässä. Valion aloudellinen uimusesus. VATT Tuimuse 165. hp://www.va.fi/file/va_publicaion_pdf/165.pdf Ismail Bae, Forsell Pia, Grönfors Kari ja Pipai Riia. 2011. Pääsöauppa- ja ei-pääsöauppaseorin ieojen uoaminen EU:n ilmaso- ja energiapaein seuranaa varen. Lindh, P. 2010. Emission projecions for fluorinaed greenhouse gases in Finland up o 2050, updae of projecions published in 2009 (Alaja 2009). Suomen ympärisöesus (SY- KE).
26 (29) Lindroos Tomi J., Has Aira, Eholm Tommi ja Savolainen Ila. 2011. Arvio eipääsöauppaseorin pääsövähennyseinoisa ja usannusisa Suomessa. VTT iedoeia 2605. hp://www.v.fi/inf/pdf/iedoee/2011/t2605.pdf Lindroos Tomi J., Eholm Tommi ja Savolainen Ila. 2012. Common merics: lämpenemiseen vaiuavien pääsöjen suheellinen painous ilmasopoliiiassa. VTT Technology 57. hp://www.v.fi/inf/pdf/echnology/2012/t57.pdf Lindroos Tomi J., Monni Suvi, Honauia Juha, Soimaallio Sampo ja Savolainen Ila. 2012b. Arvioia uusiuuvan energian lisäämisen vaiuusisa Suomen asvihuoneaasupääsöihin ja ansanaloueen. VTT Technology 11. hp://www.v.fi/inf/pdf/echnology/2012/t11.pdf LVM 28/2010. Liienne- ja viesinäminiseriön hallinnonalan ilmasopoliiinen ohjelma 2009 2020 - Seurana 2010. LVM Julaisuja 28/2010. hp://www.lvm.fi/c/documen_library/ge_file?folderid=964900&name=dlfe- 11121.pdf&ile=Julaisuja%2028-2010 LVM 2012. Ilmasonmuuosen hillinnän oimenpideoonaisuude liienneseorilla vuoeen 2050 Baseline-ehiys, Urbaani sye vai Runsaudensarvi?, LVM Julaisuja 15/2012 hp://www.lvm.fi/c/documen_library/ge_file?folderid=1986562&name=dlfe- 17241.pdf&ile=Julaisuja%2015-2012 Has Aira, Eholm Tommi ja Savolainen Ila. 2011. Suomen ansallisen pääsövähennysoimien epävarmuusien ja risin arvioini, VTT Woring paper 165, hp://www.v.fi/inf/pdf/woringpapers/2011/w165.pdf Mainen Maija, Hildén Miael ja Peäjä Jouo. 2012. Calculaions of greenhouse gas emissions of wase secor and F-gases for policy scenarios in Finland. The Finnish Environmen 18/2012. hp://www.ympariso.fi/download.asp?conenid=136153&lan=en Nissinen Ari, Heisanen Eva, Perrels Adriaan, Berghäll Elina, Liesimaa Virpi ja Mainen Maija. 2012. Ohjauseinoyhdiselmä asumisen, henilöliieneen ja ruoan ilmasovaiuusen hillinään - KUILU-haneen loppurapori. Suomen Ympärisö 11/2011. hp://www.ympariso.fi/download.asp?conenid=136531&lan=fi Pursiheimo Esa, Koljonen Tiina, Honauia Juha ym. 2013. Tarenneus perussenaarion vaiuuse Suomen energiajärjeselmään ja ansanaloueen. Energia- ja ilmasosraegian päiviysen ausarapori. VTT Technology 86. hp://www.v.fi/inf/pdf/echnology/2013/t86.pdf Regina Krisiina, Lehonen H., Perälä P. 2011. Maaalouden rooli asvihuoneaasupääsöjen uoajana ja osana ilmasopoliiiaa. Käsiirjoius 19.9.2011. Tilasoesus, ysiyinen iedonano 9/2012. Pipai Riia, Grönfors Kari ja Forsell Pia. Tuominen Anu, Järvi Tuuli, Wahlgren Irmeli, Mäelä Kari, Tapio Peri ja Varho Vilja. 2012. Ilmasonmuuosen hillinnän oimenpideoonaisuude liienneseorilla vuoeen 2050. Baseline-ehiys, Urbaani sye vai Runsaudensarvi?. LVM julaisuja 2012. hp://www.lvm.fi/c/documen_library/ge_file?folderid=1986562&name=dlfe- 17241.pdf&ile=Julaisuja%2015-2012 YM 2008. Piän aiavälin ilmaso- ja energiasraegia - Ympärisöminiseriön seoriselviys. Ympärisöminiseriön raporeja 19. hp://www.ympariso.fi/download.asp?conenid=86191&lan=fi
27 (29) Liie A Muu ei-pks -pääsö Tauluossa i on araselu muu ei-pks -pääsö luoan pääsöjä oimialoiain (Ismail ym. 2011). Suurin luoa on 99 oimiala unemaon, 1,22 MCO 2 -ev. Tämän jäleen suurimpia ova 40 sähö-, aasu- ja lämpöhuolo, 90 Ympärisönhuolo, 0,19 MCO 2 -ev seä 24 Kemiaalien, emiallisen uoeiden ja eouiujen valmisus 0,14 MCO 2 -ev. Kaiien muiden oimialojen pääsöjen osuus muisa ei-pks -pääsöisä oli oreinaan 0,1 MCO 2 - ev vuonna 2009. Tällä lähesymisavalla saadaan eroelua lähinnä pääsöaupan ulopuolisa eollisuua seä pienä sähön- ja lämmönuoanoa. Vuosina 2005 2009 muu ei-pks -pääsö ova pienenynee suheellisen nopeasi. Tunemaoman oimialan pääsö näyävä nopealla vilaisulla asvaneen, mua yse on ällä ieoa vain ysiäisesä vuodesa. Tauluo i. Muu ei-pks -pääsö luoieluna oimialoiain (Ismail ym 2011) vuoden 2002 oimialaluoiusen muaan vuosina 2005 2009. Pääsölähee ova eriäin hajanaisia ja suurin luoa on 99 Toimiala unemaon. "Muu ei-pks -pääsö" oimialoiain (Tol2002) 2005 2006 2007 2008 2009 13 Meallimalmien louhina 0,00 0,01 0,00 0,01 0,02 14 Muu mineraalien aivu 0,05 0,05 0,03 0,03 0,03 15 Elinarvieiden ja juomien valmisus 0,13 0,12 0,10 0,09 0,07 17 Tesiilien valmisus 0,04 0,02 0,02 0,00 0,00 18 Vaaeiden valmisus; urisen muoaus 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 20 Sahaavaran, puuuoeiden seä ori- ja punonauoeiden valmisus pl. huonealu 0,03 0,06 0,05 0,05 0,04 21 Massan, paperin ja paperiuoeiden valmisus 0,13 0,14 0,13 0,12 0,10 22 Kusanaminen, painaminen ja alleneiden jäljenäminen 0,02 0,02 0,02 0,02 0,01 23 Kosin, öljyuoeiden ja ydinpoloaineen valmisus 0,04 0,04 0,04 0,04 0,04 24 Kemiaalien, emiallisen uoeiden ja eouiujen valmisus 0,34 0,32 0,35 0,31 0,18 25 Kumi- ja muoviuoeiden valmisus 0,03 0,03 0,03 0,03 0,03 26 Ei-meallisen mineraaliuoeiden valmisus 0,15 0,15 0,15 0,10 0,08 27 Meallien jalosus 0,07 0,08 0,10 0,10 0,07 28 Mealliuoeiden valmisus pl. onee ja laiee 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 29 Koneiden ja laieiden valmisus 0,03 0,03 0,02 0,02 0,02 34 Auojen ja perävaunujen valmisus 0,00 0,00 0,01 0,00 0,00 35 Muu uluneuvojen valmisus 0,01 0,01 0,02 0,02 0,01 36 Huonealujen valmisus; muu valmisus 0,01 0,00 0,00 0,00 0,00 37 Kierräys 0,01 0,00 0,01 0,01 0,00 40 Sähö-, aasu- ja lämpöhuolo 0,69 0,76 0,74 0,67 0,58 45 Raenaminen 0,03 0,03 0,03 0,03 0,02
28 (29) 51 Agenuurioimina ja uuauppa pl. moooriajoneuvojen auppa 0,00 0,02 0,01 0,00 0,00 60 Maaliienne; puijohouljeus 0,06 0,05 0,05 0,04 0,04 63 Liienneä palveleva oimina ja maaoimiso 0,00 0,00 0,00 0,00 0,01 75 Julinen hallino ja maanpuolusus; paollinen sosiaalivauuus 0,01 0,01 0,01 0,01 0,00 85 Terveydenhuolo- ja sosiaalipalvelu 0,05 0,05 0,05 0,04 0,02 90 Ympärisönhuolo 0,15 0,16 0,17 0,18 0,19 93 Muu palvelu 0,02 0,02 0,01 0,01 0,02 99 Toimiala unemaon 1,10 1,06 1,02 1,07 1,22 Muu ei-pks yheensä 3,2 3,3 3,2 3,0 2,8 Kaii yheensä 32,5 32,6 32,9 32,0 30,7 Muiden ei-pks -pääsöjen osuus 10 % 10 % 10 % 9 % 9 % Muia ei-pks -pääsöjä voidaan arasella myös CRF-luoiain (Ismail ym 2011). Tauluon ii muaan suurimma ysiäise luoa ova pääsöaupan ulopuolisa eollisuua palvelevaa energianuoanoa (1A1 osa), pääsöaupan ulopuolisa eollisuua (1A2 osa) seä muua poloaineiden äyöä (1A5). Muu luoa ova eriäin pieniä. Pääsöaupan ulopuolinen julinen sähön- ja lämmönuoano on laseu raennusen lämmiysen pääsöihin. Tauluo ii. Muu ei-pks -pääsö esieynä CRF-luoiain vuosina 1990 ja 2005 2009 (Ismail ym 2011). Muu ei-pks -pääsö ova pääasiassa pääsöaupan ulopuolisa eollisuua ja erinäisiä pieniä läheiä. Ne muodosava sili noin 10 % ei-pääsöauppaseorin oonaispääsöisä. Muu ei-pks -pääsö (2013 pääsöaupparajausella) CRF 1990 2005 2006 2007 2008 2009 Muu pääsö: Muu energiaperäise 4,0 3,0 3,0 2,9 2,8 2,7 Energian uoano (eollisuua palveleva lämpölaiose) 1A1 (osa) 0,3 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Teollisuuden poloainee 1A2 1,7 1,1 1,1 1,1 1,0 0,9 Kalasusaluse 1A4c (osa) 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Muu poloaineiden äyö 1A5a (osa) 1,0 0,9 0,9 0,8 0,8 0,8 Raaa-aineiden poloaineäyö 1A5a (osa) 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Energiaseorin epäsuora pääsö 1A5aI 0,4 0,3 0,3 0,3 0,3 0,2 Poloaineiden haihumapääsö 1B (osa) 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Muu pääsö: Prosessipääsö 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 0,1 Mineraalieollisuus 2A 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Kemian eollisuus 2B 0,0 0,0 0,1 0,1 0,1 0,0 Raua- ja eräseollisuus 2C 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Teollisuuden epäsuora pääsö 2A-D 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muu pääsö: Liuoime 3 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Muu ei-pks yheensä 4,3 3,2 3,3 3,2 3,0 * 2,8 * Ei-PKS yheensä 35,9 32,5 32,6 32,9 32,0 30,7