YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA OPISKELIJANUMERO
|
|
- Miina Sariola
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA OPISKELIJANUMERO 1A/2010
2 PÄÄKIRJOITUS REILUA MENOA! Vuoa 2009 ova väriänee erilaise riisi ja niihin raaisujen haeinen. Uuisosioissa ää ei ole ovin poieavaa, ua riisi uen alouden aanua ja ilasonuuos ova ollee poieavia siinä, eä ne ova oseanee esiääräisä suurepaa osaa eisä. Henilöohaise riisi yöeläään liiyen ova yös ollee osioissa irisanoisen yheydessä. Löydä äsä lehdesä yöaluja, joisa uson olevan apua yöuraa aloielevalle ai siihen uuosa esivälle. Työhaeusen huolellinen valiseleinen ja isensä arinoiisaido ova eriyisen äreiä aiana, jolloin ieleniinoise ja paliseva avoie yöpaia ova enisä harveassa. Korrupoiuneisuus oli osioissa arrasuun 2009 lopulla, un Suoi puosi orrupioa vasaan aiselevan Transparency Inernaionalin selviysessä yhdellä pyälällä ohi lisausen peräpäää. Selviys lisaa 180 aaa pareuusjärjesyseen sen uaan, issä orrupioa esiinyy vähien. Suoen eeen iilasiva änä vuonna Uusi-Seelani, Tansa, Singapore, Ruosi ja Sveisi, joisa eenin Ruosille häviäinen ypii. Nyyisesä uudennesa sijasa voie yärää, eei ilanne vielä aasrofaalinen ole, ua suuna on väärä. Pudousen ausalla suurila osin oleva vaalirahoiusen avaus oli erveullu herääään esuselua. YKL:n alaisissa pienissä aailiioissa on uuen se hyvä puoli, eä äänalaisiin rahoiussouihin ee soeudu. YKL:n opiselijaoiinaan osallisualla pääse vaiuaaan siihen, illaisiin asioihin aailiioe esiyy jaossa. Toisen näöulan orrupoiuneisuueen arjoaa Vaasan yliopison eväällä 2008 oeuaa ansalaisysely, jossa vasaajisa 60 prosenia arveli Suoessa olevan hyvä veli -verosoja. 49 prosenia vasaajisa oli puolesaan siä ielä, eä nepoisiä eli läheisen suosiisa esiinyy aassae joseenin ai hyvin usein. Syveälä ään lehden syövereisä löydä vinejä yönhauun. Siellä ainiavalla verosoiuisella ei viiaa hyvä veli -verosoihin, ua onai ja suosielija ahdollisilla yöpaioilla voiva olla raaiseva eijä nosaaan ieyn haijan ahdollisesi persoonaoien haeusen jouosa esiin. Työ on sarja nälän aiheuaia paoliieiä, ja yöarinoilla on paljon seioja iä ei väläää ule ajaelua. Työsopiusen piene nopi, ongela yliöiden eeisen ai eeäöyyden anssa seä esierisi öiden esiisanava ova vain pieni osa aiesa, ihin annaaa uusua. Jos- us asia hoiuva uin isesään, ua iäli näin ei äy, ei apuaan onnesi ole urhan auana. Opiselija-asiainhoiaja ja liioe laiies auava ällaisen ongelien ileessä. Kun yseessä on hyvinvoinisi yöeläässä, ei yhiä ysyysiä ole. ILKKA MATERO Opiselijaoiiunnan puheenjohaja SISÄLTÖ: Puheenjohajala 2 Opiselijoiden palasuosiuse 3 Tuea yönhauun 4 Työöyysurva 6 Biologin ja ypärisöieeilijän esäyö 7 Iloise opiselijaoiiunalaise 8 Menoroinnisa seleyä uravalinoihin 10 Saaeo ein josus eläeä? 12 Tiuaa asiaa yöharjoielusa 14 Ypärisöasianunija 1A/2010 Ypärisöasianunijoiden esusliion jäsenlehi osoie: Vuoriau 22 A 15, Helsini oiius: Laura Kosinen, Tuula Kilpeläinen, opiselijaoiiuna Paino: Erweo, Helsini 2 Ypärisöasianunija 1A/10 OPISKELIJANUMERO
3 Ypärisöasianunijoiden esusliio YKL ry on ypärisö- ja luonnoniedealoilla yösenelevien ja alaa opiselevien henilöiden aailiio. YKL:n aua ole osa oo aan aavaa ypärisöopiselijoiden verosoa. YKL:n opiselijaoiiunnassa on edusaja elein aiisa Suoen ypärisöalan ainejärjesöisä. Kaso oan YKLedusajasi yheysiedo esiaueaala. YKL uuluu Aavaan, eli oreasi oulueujen yöarinaesusjärjesöön. Muu yöneijöiden esusjärjesö Suoessa ova STTK ja SAK. Aavassa oiii oo esusjärjesön aava opiselijaveroso, AOVA. Työypärisö- ja ypärisöasia eivä ole oisisaan erillisiä, vaan yöelään sandardien noudaainen ja yösuojelusa huolehiinen ova osa ypärisöyöä ja edellyys hyvälle eläälle. Kunnollise, yöneijälle urvallise yöpaia on ysi avainysyysisä, joiden eeen YKL:ssä ehdään paljon öiä. YKL valvoo eujasi, eei sinun ise arvise huolehia niisä oo ajan. Toiiso YKL:n oiisolla Helsingin Vuoriadulla yösenelee 6 henilöä, joisa opiselija-asioia hoiaa Laura Kosinen. Lauran saa iinni sähöposilla opiselija@yl.fi ai puheliella Lisäsi oiisola löyyvä oiinnanjohaja Pea Ihalainen, edunvalvonapäälliö Arja Varis ja viesinäpäälliö Tuula Kilpeläinen. Toiisoasioissa voi oaa yheyä oiisonhoiaja Riia Nisaseen ai järjesösiheeri Paula Uioon. YKL:n palasuosiuse opiselijoille 2010 OP euroa/ /LuK/MMK Gradusa 2000 Vasavalisunu 2500 Opiselijapalan ulee olla aina oieassa suheessa ehävän vaaivuueen. Myös aiaisepi yöoeus on oeava huoioon. Palasuosiuse ova aina ohjeellisia. Ne oseva ysiyisseoria ja oaan opinoalaan liiyvää yöä. Palauseen vaiuava ehävän vaaivuus, aiaisepi yöoeus, paiaunaohaise ero ja ahdollise lisäopinno. Miäli äyössä on ehävän vaaivuuden arvioiniin perusuva palausjärjeselä, voidaan auluon sopiuspaloja äyää yhdessä järjeselän periaaeiden anssa. Opiselija-asioia YKL:ssä hoiaa Laura Kosinen. Lauran saa iinni sähöposilla opiselija@yl.fi ai puheliella Käyä hyväsesi liion palailasoja ja oa ne esille neuvoellessasi palasa ja uisa yöehdoisa. Tunipala saadaan jaaalla suosiuspala 158:lla. OPISKELIJANUMERO Ypärisöasianunija 1A/10 3
4 Työnhaijan uisilisa Ennen yönhaua Suhaudu yönhauun, uen ihin ahansa iedonhauun: isä löydän vapaa yöpaia? Miei, iä asia yöpaiassa ova sinulle äreiä. Tee lisa iinnosavisa yöpaioisa. Hae yös niihin vähän väheän iinnosaviin. Ole ylpeä oasa osaaisesasi ja uisa, eei yöpaiailoiusen aiia rieerejä arvise äyää. Työhaeus Tuusu yönanajan ausaieoihin, joa haeusesi näyää oieaan paiaan osoieula. Miei, iä arjoavaa sinulla on yönanajalle. Soia yönanajalle, jos siä ei ole ielley. Persoonallinen yöhaeus erouu. Miei araan, illaisin adjeiivein iseäsi uvaile, ua välä ylilyönejä. Täreinä on, eä haeus on seleä ja iivis. Käyä aiaa ja energiaa CV:n eeiseen. Ansiolueelossa uo esiin oan osaaisesi seä oan persoonasi. Tesaa yöhaeusesi ja ansiolueelosi jollain oisella ihisellä. Voi läheää ne yös liioosi oenoiavasi. Liiä CV:n 1 3 suosielijaa, ja uisa ysyä heilä siihen lupa. Kerro, iä osaa ja ole ylpeä siiä. Liiä odisuse vain pyydeäessä. Työhaasaeluun Osaa yönanajan ausaiedo. Oa uaan odisusesi. Laia äreiä ja yön annala oleellisia asia päälliäisesi. Harjoi ele ilanne a euäeen. Sinua luulavasi jänni ää haasaeluilanne, ua niin jänniää haasaelijaain. Muisa siisi ja asianuainen pueuuinen. Miei euäeen vasause yleisipiin usein oisuviin ysyysiin: Misi eidän piäisi valia juuri sinu? Joaisessa haasaelussa yös haasaelavalle anneaan ahdollisuus esiää ysyysiä. Miei euäeen, iä halua ieää yöpaiasa. Tässä on yös hyvä ahdollisuus osoiaa iinnosusesi ja alauneusesi. Muisa oheliaa äyösava ja hyy. Kerro, iä osaa ja ole ylpeä siiä. Menoroinioini seleyää ulevaisuuesi vaihoehoja H AKU YKL:N OPISKELIJA- MENTOROINTIIN O N T I I N PÄÄT- TYY Y Menoroinnissa on yse ahden henilön luoausellisesa esuselusuheesa, jossa piään yöeläässä ollu henilö anaa aaillisa uea, neuvoja ja vinejä nuorelle opiselijalle ai vasavalisuneelle henilölle. Menoroini oiii yöaluna opinojen ja uran suunnieluun seä on anava hania verosoja oalle alalle ja raenaa silaa opiselun ja yöelään välille. Opiselija valiaan ohjelaan vapaauooisen haeusen ja haasaelujen peruseella. Edellyäe opiselijoila: ole YKL:n jäsen ole sysyllä 2010 vähinään oisen vuoden opiselija ole vasuununoinen ja sioudu aloiaiisi projeeihin Haeusessasi ai CV:ssäsi ulee selviä seuraava asia: isi sinu ulisi valia ohjelaan inälaiseen alaan halua suunauua ja uusua iä halua ja odoa enoroinnila voi ehdoaa, ene haluaisi enorisi Opiselijaenoroini on ohjau ohjela, joa esää luuvuoden Ohjelan ysi aroius on paranaa opiselijan yöeläävaliusia, sisi ohjelaan haeaan irjallisella vapaauooisella haeusella (liieesi CV). Haeuse läheeään Ypärisöasianunijoiden esusliioon, osoie on Vuoriau 22 A 15, Helsini. Kuoreen eriä enoroini. Lue lisää sivuila Lisäieoja: Tuula Kilpeläinen uula.ilpelainen@yl.fi 4 Ypärisöasianunija 1A/10 OPISKELIJANUMERO
5 Työnhau Työnhauun voi suhauua niin uin ihin ahansa haaseeseen: ien ja isä löydän öiä, ien niiä haen ja iä inun oieueni yöneijänä ova? Tieoa ja uea löyyy oan oppiaineesi yöelääopinnoisa, oppilaiosesi ura- ja reryoinipalveluisa, aailiioisa seä inernein iheellisesä aailasa. L AURA A KOSKINEN K N Täreä osa yönhaua on iseuneus, eli oien yönhauoiivien unnisainen. Miei, iä asia eevä yöpaiasa sinua iinnosavan. Haluao isenäisen ja luovan yönuvan, ono eseisinä hyvä eeneisahdollisuude ai orea pala, vai sienin asapaino eri eläänalueiden välillä? Enä vieäö ieluien esäsi ai harjoielujasosi oi- ai opiselupaiaunnalla, vai äyäö ahdollisuuden oea joain ihan uua? Työnhau vaaii aiaa, energiaa ja piää pinnaa. Töiä annaaa uienin jasaa haea yös heiossa yöllisyysilaneessa, joa paollinen harjoielu ulee suorieua ja saa leivän päälle uuain uin ylähuulen. Työeläävaliusien aruainen opiseluaiana paranaa yöllisyisahdollisuusia valisuisen jäleen. Tärein oinaisuus yöllisyisessä vuonna 2010 ullee oleaan sinniyys. Työllisyysilanne heienee enisesään, eiä avoiia yöpaioja ulvi ovisa ja iunoisa. Sili jou ne yöpaia änäin vuonna saa, eiä se varasi ole ainaaan se, joa ei öiä edes haenu. Vaia olisi läheäny jo 15 haeusa ilan haasaeluusua, saaaa se 16. haeus napaa! Työnhaun anava Lehi-iloius on perineisin yönhaun anava. Työneijää arviseva yönanaja laiaa iloiusen leheen, valisee useiden haijoiden jouosa ensiäisen ierrosen haasaelava, haasaelee heidä, ja ahdollisesi useiden haasaeluierrosen ja esausen jäleen valisee ehävään sopivian andidaain. Avoiia haeusia annaaa yös äyää. Varsinin suure yönanaja oava ielellään vasaan avoiia haeusia, sillä ne helpoava heidän yöään ulevaisuudessa ahdollisesi avauuvan paian varala. Inerne, puhelinlueelo, yriysoppaa ja eri alojen vuosiirja (esi. YKL:n jäsenille läheeävä Ypärisöalojen vuosiirja) ova hyviä läheiä silloin, jos on haeassa yöä, ua iään eriyisä ehävää ei ole arjolla. Moni yöpaia äyeään isin ala laiaaa siä avoieen hauun. Eenin oreasi oulueuilla ihisillä sosiaalisen verosojen eriys yönsaanianavana asvaa oo ajan. Laajan uavaveroson oleassaolo on sien välääöyys onaien läheenä ja sen raenainen opiseluaiana ainejärjesöoiinnassa on hausaa ja helppoa. Osallisu siis apahuiin ja liiy yös iseäsi iinnosaviin ansalaisjärjesöihin ja yhdisysiin. Käy essuilla ja apaa ihisiä! Työnhaun vaihee 1 2 Oien yönhauoiivien unnisainen Vapaiden yöpaiojen esiinen ja haupääös Inernein äyö yönhaussa on lisäänyny viieaioina hurjasi. Työvoiahallinnon verosivuson lisäsi erilaisisa hauporaaleisa löyyy arvoasa ieoa yönhaijalle seä lueaoia yöpaiailoiusia. Kaupallisia suoenielisiä hauporaaleja ova esierisi ja Työnanajaliiojen neisivu on yös äevä apa löyää yheysieoja ja lisäieoja eri aloila: jäsenliio Lisäsi joaisella valion virasolla ja uiuslaiosella seä ysiyisillä yriysillä on oa inerne-sivunsa, joissa on usein avoie yöpaia -osio Työnhauasiairjojen laaiinen ja läheäinen seä yheydenoo yönanajaan Haasaeluun valisauuinen Hauprosessin seuraainen Työsopiuseen uusuinen ennen alleirjoiaisa OPISKELIJANUMERO Ypärisöasianunija 1A/10 5
6 Turvaa yööyyden varallealle Työöyysurvaan ulee eriäviä parannusia eenin nuoren näöulasa vuoden 2010 alusa lähien. Jouluuussa 2009 edusuna pääi yössäoloehdon lyheneisesä ja helpoi yööyyden aiaisa opiselua. L AURA A KOSKINEN K N Työöyys voi ässä vaiheessa opinoja unua aia auaisela asiala, ua valisuisheellä ilanne voiin olla ihan oinen. YKL:n jäsenisä joa oinen on valisuisen jäleisenä vuoena yööänä, ja yöheinin ua ahansa voi jouua yööäsi ai loaueusi. Suoessa on ole uiuooa yööyyden varalle: yöarinaui, peruspäiväraha ja ansiosidonnainen päiväraha. Opiselija ei uienaan ole oieueu yööyysueen, vaia esäöiä ei haeisesa huoliaa olisi saanu. Opiselijan uiuodo ova opinoui (opinoraha, asuislisä ja opinolaina) seä oieenuloui ja yleinen asuisui. Työöyysuea voi saada siis vasa valisuuaan ai jos opinno on eseyey yli vuodesi. Työarinauen ai peruspäivärahan saainen ei edellyä jäsenyyä issään yööyysassassa. Ansiosidonnaisen päivärahan piiriin pääsevä ainoasaan yööyysassan jäsene. Opiselija voi liiyä yööyysassaan ollessaan yösuheessa, esi. esäöiden aiana. YKL:n jäsene ova vauueuina IAET-assassa, joa asaa yööäsi jääneille jäsenilleen ansiosidonnaisa yööyysorvausa yössäoloehdon äyyyä. Ansiosidonnainen päiväraha on unuvasi suurepi uin pelä Kelan asaa peruspäiväraha. Tässä uuaia esierejä (luvu vuodela 2009): Kuuausiansio: 1500 Ansiosidonnainen yööyysorvaus: 947,72 Peruspäiväraha: 551 / Erous: 396,72 Kuuausiansio: 2500 Ansiosidonnainen yööyysorvaus: 1 357,30 Peruspäiväraha: 551 / Erous: 806,30 Kua on oieueu ansiosidon- naiseen päivärahaan? Työöyysassa asaa ansiosidonnaisa päivärahaa henilölle, joa on: Iloiauunu yööäsi yönhaijasi yövoiaoiisossa Täyäny yööyysassan yössäoloehdon (34 voa yöä) jäsenyysaianaan. Täyäny yööyysassan jäsenyysehdon (vähinään 8 jäsenyys). Valisunu ai eseyäny opinno vähinään vuodesi. Kooaiaisena yönhaijana yövoiaoiisossa ja yönväliysen äyeävissä. Lisäsi yösopiuse ja palaodisuse piää olla allessa. Niiden avulla ariseaan yössäoloeho ja laseaan ansiosidonnaisen päivärahan suuruus. Työssäoloeho Joa yööyysassasa voi saada ansiosidonnaisa päivärahaa, assan jäsenen piää äyää yössäoloeho. Se aroiaa vähinään 34 viioa öiä assajäsenyyden aiana. Työssäoloehoa erryää iä ahansa yösuheessa ehy yö eli yseessä ei arvise olla oan alan yö. Työssäoloeho aruu pääsäänöisesi yösä, joa ehdään vähinään 18 unia aleneriviiossa (opeusyössä riiää vähepiin äärä). Palan on olava yöehosopiusen uainen ai vähinään 1019 (v.2009) uuaudessa äysipäiväisesä yösä. Vähiäispalan suuruus uuuu vuosiain, eli uisa aina arisaa se. Täreiä linejä yööyysurvasa: IAET-assa, Työöyysassojen yheisjärjesö, Kansaneläelaios, Opiselijana voi erryää yössäoloehoa pienissä paloissa opinojesi ajan. Esierisi 3 :n esäöillä voi olen esän aiana erryää 34 yössäoloehdon äyävää yöviioa helposi. Kassaan liiyinen Lain uaan yööyysassaan voi liiyä vasa yösuheen alaessa. Tään vuosi annaaa laiaa aleneriin ai vaiapa ännyään uisuus aiheesa sellaiselle päivälle, jolloin on jo varasi öissä (esierisi esäuun ensiäinen). Liiyinen apahuu helpoien YKL:n neisivujen aua. Lisäieoja yös osoieesa PITÄÄKÖ TYÖSUHTEI- SIIN LIITTYVÄT ASIAT ILMOITTAA YKL:ÄÄN? YKL:n jäsenreiserissä oleva ajanasaise iedo (osoie, sähöposi, yöpaia) ova äreä edunvalvonayössäe ja aaava yös oiean iedon perille ulon. Kuienaan aiisa yösuheisiin liiyvisä asioisa ei arvise iloiaa YKL:oon ai IAET-assaan. Kun liiyinen assaan on hoideu ja assaasu aseu ajoissa asiasi ova yööyysurvan osala unnossa. Kaii yö- ai virasuheeseen liiyvä doueni, yösopiuse ja aluperäise palaodisuse, on ehdooan äreää säilyää. Mahdollisen yööyyden ohdaessa sinua yööyysassa arisaa yössäoloehdon äyyisen ja äärielee päivärahan suuruuden o. asiairjoisa. Muisa siis säilyää yösopiuse ja palaodisuse aiisa yösuheisasi! Tarviaessa voi oaa yheyä YKL:n oiisoon joo puheliise (09) ai sähöposilla jasenasia@yl.fi. 6 Ypärisöasianunija 1A/10 OPISKELIJANUMERO
7 KESÄTYÖKOKEMUKSIA! K K E K S BIOLOGI TUTKIMUSRYHMÄSSÄ Toiin esäyössäni Iäeren alueen eliösön geneeisä oniuooisuua aroiavassa uiusryhässä. Työni sisälsi paljon aasoöiä ja auselua Suoen lisäsi neljässä Iäeren ranavaliossa. Tavoieena oli erää ahdesa alalajisa oo Iäeren aava aineiso. Minulle oli anneu uuden viion aiaiuna, jona puieissa yö piäisi suoriaa, ja iey löyhäsi äärielly sijainni, joisa aloja piäisi pyydysää. Työ oliin varsin oaoiisa: uiusreien arean aiaaulun, budjein ja oeuusen sain suunniella ise. Käyännössä yö oli alojen pyydysäisä louuin ja veroin rannala äsin. Kosa lähei yöhaeusen/soii? Lähein yöhaeuseni aalisuun lopulla, noin viion sisällä siiä un ieo avoiesa yöpaiasa oli julaisu. Soiin perään viion pääsä jolloin selvisi eä haeani paia oli jo äyey, ua saalla inulle arjoiin oisa, vasaavaa ua paljon iinnosavapaa yöä. Oin paian innosuneena vasaan. Miä on äreinä uisaa yöä haiessa? Kannaaa haea vain sellaisia esäöiä, joihin oieasi haluaa. Työnanaja haisaa heräsi oivaaion ai sen puueen yöhaeusesa ja viieisään -haasaelussa. Haeusa ehdessä on hyvä aseauua yönanajan aseaan ja ieiä vasaao haeus yönanajan aseaiin rieereihin. Käyiö suheia? En. Misi sinu ielesäsi valiiin ähän ehävään? Olin erinoaisen oivoiunu ja enäelpoinen, ja yösin iinnosunu uiusryhän oiinnasa. Kupi annaaa ulevaisuuden annala eneän: esäyö vai harjoielupaia? Tulevaisuuden annala ei ole eriysä ono yseessä esäyö vai harjoielupaia, äreinä on yön isuvuus oiin urasuunnieliin, yöoeusen saainen ja oan alan onaien luoinen. J OUKO O POKELA, Y MPÄRISTÖBIOLOGIA I O I YMPÄRISTÖKASVATTAJA HARAKASSA Viein esän 2009 ypärisöasvaajana Haraan luonoesusessa. Luonoesus uuluu Helsingin aupungin ypärisöesuselle ja sijaisee Haraan saaressa, Kaivopuison edusalla. Työssäni vasasin päivähoio- ja esiopeusiäisen ypärisöasvausesa. Tänä esänä yöhön uului yös erilaisen apahuien järjesäisä liiyen. Haraan 20-vuoisjuhlavuoeen. Moneeno esäyöpaiaan hai viie esänä? En varsinaisesi haenu esäöiä, vaan enin saaan paiaan uin edellisenä esänä. Halusin yösennellä ypärisöasvausen parissa, ja Haraaan oli helppo palaa: uu yöaveri, oleinpuolinen luoaus ja vapaa äde oiia ja äyää luovuuaan oan yön ehiäisesi houueliva. Lisäsi Haraan saari on ihana yöypärisö upean saarisoluonnon esellä. Neuvoelio palasa? Tänä esänä palani oli saa uin edellisenä esänä, ua silloin neuvoelie ollegani anssa paloisae. Käyie pohjana YKL:n palasuosiusia ja neuvoelujen jäleen pala nousi parilla sadalla eurolla. Saio esäyöpaiassasi riiävää ohjausa? Työni oli elo isenäisä ja ohjaus vähäisä, sillä lähiesiieheni yösenelee pääasiallisesi anereen puolella. Tänä esänä se ei haiannu, osa yöpaia oli inulle uu, ua ensiäisenä esänä pii ise olla oaoiinen ja ysellä yöavereila, jos vasaan uli uusia asioia ai hanalia ilaneia. Misä sivuainevalinnoisa oli enien hyöyä esäöissäsi? Sivuaineisani ypärisöasvaus ja biologia uiva parhaien äyännön ypärisöasvausyöä. Enien hyöyä inulle uienin oli ypärisönsuojeluieeen pääaineopinnoisani. Misä uisa aidoisa oli hyöyä? Yleisesi ypärisöasvausyössä äreiä ova ouniaaio- ja yheisyöaido seä asiaaspalveluheni. Piää yös osaa olla saalla luova ja riiinen oaa yöä ohaan. Haraassa arviaan lisäsi oaoiisuua, reippaua ja valiua fyysiseenin yöhön. Täreää on yös jousavuus, joa osaa sopeuua yllääviinin ilaneisiin. P IA BÄCKMAN, YMPÄRISTÖNSUOJELUTIEDE S U T I E E OPISKELIJANUMERO Ypärisöasianunija 1A/10 7
8 OPISKELIJATOIMIKUNTALAISTEN Valisaudu yöhaasaeluun, oa selvää yönanajasa, älä häpeä palaoivousasi. Jaana Moilanen, Nioli (geoieee, Oulu) Jonna Poiolainen, Nioli (geoieee, Oulu), Työaialai osee yös esäyöneijöiä! Yliöiden eeisesä on aina soviava yöneijän anssa niiä ei ole pao ehdä. Yliöiden orvaaisesa säädeään yöaialaissa ai yöehosopiusessa. Sovi aina yliöisä ja niiden orvaaisesa euäeen, uuen niiä ei väläää orvaa. Minna Laihonen, Naura (ypärisöeologia, Lahi) fi Jaro Kallio, Naura (ypärisöeologia, Lahi) Muisa, eä esäyöneijällein uuluu laisääeise auo. Heidi Wennersrand, Syli (esävä ehiys, Turu AMK) sudens.urua.fi Harise oisenin erran sipendillä, apurahalla ai paliolla yösenelyä. Vain yösuheessa, eli un sinulle aseaan palaa, ole vauueu yönanajan oiesa ja yössäoloehosi aruu. Teeu Halunen, Osoni (ypärisöiede ja -enologia, Jyväsylä) ja AOVAvaraedusaja, Heli Honanen, Osoni (ypärisöiede ja -enologia, Jyväsylä) heli. Kesäöissäin eryy vuosiloaa. Jos loaa ei pidä yösuheen aiana, äyyy asaa loaorvaus. Muisa yös arisaa, uuluuo sinulle erillinen loaraha. Hanna Kauo, Sybioosi (biologia, Helsini) Marianne Kovasin, Sybioosi (biologia, Helsini) fi Työneijä ei saa eroa ulopuolisille yönanajansa liie- ai aaisalaisuusia. Elina Kaisanlahi, Synasis (biologia, Oulu) 8 Ypärisöasianunija 1A/10 OPISKELIJANUMERO Keään ei saa syrjiä esierisi iän, suupuolen, ihonvärin, ansallisen aluperän, usonnon, suupuolisen suunauuneisuuden ai aaiyhdisysoiinnan vuosi. Kaja Alaerula, Perusvoia (ypärisöpoliiia, Tapere) Riia Yliluoa, Perusvoia (ypärisöpoliiia, Tapere) Työnanajan velvollisuus on huolehia yöurvallisuudesa. Jaao Muuriäi (ala- ja ypärisöalous, Turu AMK) Muisa aina arisaa yösopius ennen alleirjoiusa. Voi yös ysyä liiosa, jos sopiusessa on ielesäsi joain äää. Ila Maero, Geysir (geofysiia, Helsini) ja opiselijaoiiunnan puheenjohaja, ila.aero@helsini.fi
9 VINKKEJÄ KESÄTÖIHIN! Tee yösopius aina irjallisesi ahena appaleena. Tuoo Alhojärvi, MaO (aaniede, Helsini) ja YKL:n halliusen opiselijajäsen, Tarisa, ihin yöehosopiuseen henilöohaisessa yösopiusessasi viiaaan. Työehosopius vaiuaa. loan eryiseen, sairasajan palaan ja yliöiden orvausapaan. Miiro Jääseläinen, Myy (ypärisöieee, Helsini) helsini.fi Nilas Virala, Myy (ypärisöieee, Helsini) Koeaiaa ei ole, ellei siiä ole soviu yösuheen alaessa ja irjau yösopiuseen. Johannes Häinen, Synop (eeorologia, Helsini) helsini.fi Rosa Gierens, Synop (eeorologia, Helsini) Liiy IAET-yööyysassaan hei ensiäisenä yöpäivänäsi. Mai Kinnunen, Vasara (geologia, Helsini) ja YKL:n valuuson opiselijavarajäsen, Suvi Lohiniva, Vasara (geologia, Helsini) Osa-aiaisia ja ääräaiaisia yöneijöiä on ohdelava asaveroisesi uiden yöneijöiden anssa ja heille on iedoeava yönanajalla vapauuvisa ooaiaisisa ja vaiuisisa yöpaioisa. Tero Toivonen, Hyeena (ypärisöiede, Kuopio) ja AOVA-edusaja, YKL:n valuuson opiselijajäsen, Tarisa ja säilyä palauiisi. Varisa, eä sinulle on aseu palaa yösopiusesi uaisesi. Heidi Hiironen, Coriolis (luonnon- ja yheisunaaaniede, Joensuu) heidi. Muisa pyyää yöodisus. Haluessasi voi pyyää yöodisuseen arvioinnin yösäsi. Janne Ruuh, Syrinx (bio- ja ypärisöieee, Jyväsylä) Jos ee reissuhoia, on yösopiuseen hyvä irjaa varsinainen yöneopaiasi aaorvausia varen. Sovi yös aa-ajan orvaaisesa euäeen, sillä jäliäeen niisä on iävä inisä. Anna Musonen, Loia (ypärisöpoliiia ja -oieus, Joensuu) Työneijän on noudaeava soviuja yöaioja ja ehävä yönsä huolellisesi. Ina Vesala, Puleri (geologia, Turu) OPISKELIJANUMERO Ypärisöasianunija 1A/10 9
10 Onnisunu enoroini palisi olea Linologiaa opiseleva Juha Niei hai pari vuoa sien YKL:n enoroiniohjelaan. Hänen gradunsa ei edenny oivoulla avalla eiä hänellä ollu äsiysä siiä, iä linologi yöeläässä eee. Hän pääsi uaan ja sai enoriseen Marus Tuuasen ja heillä aloi synaa hei. T EKSTI JA KUVA: : ANITTA T A VALTONEN N Ihisinä Juha ja Marus ova hyvin erilaisia; Juha ujoho ja harisevainen, Marus ulospäin suunauunu ja rennon isevara. Kunnianhioinenin, ua ei peloava, sanoo Juha. Rabollilla yösenelevä Marus oli jo ehny ja nähny yöeläässä onenlaisa. Hän oli esierisi yenissä ilaisuusissa eronu ihisille, iä aseus alousvesien äsielysä haja-asuusalueilla aroiaa ja iä se ei aroia. Menoroinnin aiana Juha ja Marus apasiva usein pizzeriassa, väliin he vaihoiva sähöposiviesejä ai jueliva puheliessa. Ensi apaaisella Juha sai ehdä SWOTin. Hän irjasi vahvuuensa ja heiouensa ja arvionsa urallaan olevisa ahdollisuusisa ja uhisa. Se avasi hänen ilanneaan. Saan ien Marus laioi Juhan syseaaisesi ja yönoaisesi eeään gradua. Työ sai aiaaulun. Gradu valisuiin nopeasi; ahdessa olessa uuaudessa. Aiaaulua iuensi Juhan varaaa loaaa Brasiliaan, josa sien uli palinoaa ponnisusisa. Menoroinnin jäleen Marusela ysyiin, ieäisiö hän sopivan henilön projeiöihin Iä-Uudenaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilansuojeluyhdisyseen. Yleensä varon suosieleasa eään. Ellei suosieleani henilö vasaa äysin odousia, inä leiaudun. Olin uienin oppinu uneaan Juhaa niin hyvin, eä iesin hänen sopivan ehävään ja usalsin suosiella hänä. Jäleenpäin olen uullu hänesä vain hyvää. Marus orosaa saaan hengenveoon, eei enoroinnin aroius ole yöllisää, vaia silloin ällöin niin onnellisesi äy. Marus Tuuanen ja Juha Niei erova ielellään oeusisaan enoroinnisa. Heidä avoiaa osoieisa arus.uuanen@raboll.fi ja juha.niei@vesi-ila.fi. Meillä oli seleä avoie: Juhan piää saada gradu ehyä ja hänen piää saada äsiys siiä, ihin ehäviin hänen ouluusellaan voi pääsä ja iä opinoja ään uesi annaaisi ahdollisesi oaa. Karoiie yös, issä ehävissä Juha luoneensa ja iinnosusensa puolesa parhaien viihyisi. 10 Ypärisöasianunija 1A/10 OPISKELIJANUMERO
11 Konreeisen unuan yöeläään Juha sai, un Marus järjesi hänelle uusuisäynnin Koeäenjoen vesisön vesiensuojeluyhdisyseen. Hän viei yöpaialla oo päivän esusellen uiden vesiosaajien anssa ja näi hyvin onenlaisia iseään iinnosavia yönuvia, joihin linologin ouluusella voi pääsä. Bonusa enoroinnisa ja Marusen esierisä oli se, eä Juhan ujous väheni. En olisi alusi voinu uviella, eä puhuisin yleisölle. Ny een siä jauvasi ja pidän siiä. Muavuusalueeni on laajenunu. Marusin sanoo, eä Juha on uuunu roheaasi ja ulosani on paranunu osi paljon, hän ehuu. Juhan ielesä enoroinnisa piäisi oaa allia yliopiso-opeusessa. loppuvaiheen neuvonnassa olisi paljon paranneavaa. Maruselle enoroini ja Juhan onnisuinen oli hyvin palisevaa. Olen ihisiin vaiuaja. Tunui osi hyvälä, eä Juha oli niin vahvasi siouunu ja saaoin auaa hänä. Näin eä pysyn sparraaaan Juhanin iuan yörupeaan läpi. Siellä ohjaaja eivä lainaan paisanee inua gradun eoon. Opinojen MENTOROINTI SELKIYTTÄÄ TULEVAISUUDEN URAVAIHTOEHTOJA Tiedäö iä ee vasavalisuneena aiserina? Jos e, annaaa haea YKL:n enoroiniohjelaan! Menoroini on henilöohaisa opasusa yöelä u s s o n r a h M j M o v n v e p v A j r o a M M s M a j Y v o niissä on yös alususia erilaisisa yöeläään j v l u l M e l h O O j p N p p s a P s h M M v V a o j p o h T OPISKELIJANUMERO Ypärisöasianunija 1A/10 11
12 ONKO PIENTEN IKÄLUOKKIEN TYÖELÄKKEISIIN ENÄÄ VARAA? A A? Paljon elua elinaiaeroiesa J ANNE N PELKONEN, E N TIEDOTTAJA, T T A TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT E K U T T A A T TELA Julisuudessa uulee usein väieiä siiä, eä ns. pienen iäluoien eläeisiin ei ole varaa ai jos e joain saae, niin nää eläee uleva oleaan hyvin vaaiaoia. Eräillä negaiivisia viesejä leviävillä ahoilla saaaa osin olla oa aloudellise inressinsä heräää peloa eläejärjeselän esävyydesä. Väiee perusellaan usein Suoen huolosuheen draaaisella heieneisellä eli yössä äyvien äärän väheneisellä lähiulevaisuudessa, un suure iäluoa siiryvä eläeelle. Työeläejärjeselässä v alusa äyöön oeava elinaiaerroin on heiäny lisää veä neifoorueiden ja lehien ielipidesivujen yliöpessiisisen yllyyn. Mien yöeläee rahoieaan? Kosa yöeläejärjeselä on vain osiain rahasoiva ja pääasiassa jaojärjeselä, on eläevauuusasun asajien vähenyisellä ja eläeen saajien lisäänyisellä vaiuusensa eläeiden rahoiuseen. Työssääyvä siis äyännössä asava eläeellä olevien eläee, joen ny ja ulevaisuudessa palansaajien näöulasa olisi suoavaa, eä nää väesöryhä olisiva suunnilleen saanooise. Väesön haraanuisen ohella varhainen eläeelle siiryinen luo haaseia yöeläeiden rahoiuselle. Yheisenä ansallisena avoieena ällä heellä onin pidenää yöuria 2 3 vuoa nyyisesä. Täyyy uienin uisaa, eä noin neljäsosa eläeiä varen eräyisä rahoisa rahasoidaan vuosiain ulevaisuua ja eriyisesi väesön vanheneisa silällä 12 Ypärisöasianunija 1A/10 OPISKELIJANUMERO Lähde: Tilasoesus piäen. Varallisuua on eryny huoaavasi: hisoriallisen heiosa sijoiusvuodesa 2008 huoliaa Työeläevauuaja TELAn jäsenyheisöjen sijoiusana oli vuoden 2009 syysuun lopussa 121,6 iljardia euroa. Verailun vuosi valion budjeieno v oliva noin 46 iljardia euroa. Mien elinaiaerroin oiii ja eä se osee? Elinaiaerroin alaa vaiuaa v eeenpäin aiien niiden yöeläeen äärään, joa ova synynee vuonna 1948 ja sen jäleen. Kerroin laseaan joaisen iäluoan odoeavissa olevan eliniän peruseella 62-vuoiaana äyäen edellisen
13 viiden vuoden uolevuusluuja. Vuonna 1947 synyneille laseaan ensiäisenä iäluoana elinaiaerroin. Kaiia ään jäleen synyneiden iäluoien eliniänodoea 62-vuoiaana verraaan aina 1947 synyneiden vasaavaan. Eliniän pieneisen araselu on siis iinniey 1947 synyneisiin. Kerroin oeaan äyöön vanhuuseläeelle siirryäessä. siiryneisä poisuu yösä ennen varsinaisa vanhuuseläeiää. Nuorilla eriyisesi ielenerveyssyin apahuva varhainen poisuinen yöelääsä on huolesuavan yleisä. Työyvyöyyseläeelle sairauden, vian ai vaan vuosi siiry- neiden eläeiä erroin ohelee uia lievein. Jos halua asoa elinaiaeroien vaiuusen oalla ohdallasi, niin se onnisuu -palvelussa. Jos odoeavissa oleva elinaia pienee, elinaiaerroin leiaa jonin verran alavia eläeiä. Toisaala jos oan iäluoae odoeavissa oleva elinaia 62-vuoiaana ei piene 1947 synyneisiin verrauna, niin elinaiaerroin ei silloin leiaa. Kerroin oiii yös oiseen suunaan jolloin eliniän lyheneinen nosaisi eläeiä. Tulevaisuuden ennusee ova sen suunaisia, eä ensiäisenä ainiu eliniän pieneisen vaihoeho, jona ausalla on. lääeieeen edisyinen, on uia odennäöisepi. Ono erroin oieudenuainen nuoren näöulasa? Elinaiaeroien alaisen auoaaisen sopeuuseanisin aroiusena on piää eläeenoe urissa. Se vaiuaa oala osalaan siihen, yöeläevauuusasua asaviin ohdisuva asurasius ei nouse ohuuoasi väesön vanheneisen seurausena. Keroien logiia huoioon oaen on aivan selvää, eä erroin alaa vaiuaa eläeisiin eriäväsi vasa ulevaisuudessa, vaia se oeaan jo ensi vuonna äyöön. Toisin sanoen ennuseiden uaan se leiaa ulevaisuudessa eneän nuorila iäluoila uin esierisi synyneilä suurila iäluoila. Toisaala jos ja un odoeavissa oleva eliniäe pienee, eläeä yös aseaan ällöin pidepään. Eläeellä vieeään jo ny ns. olas iä ja ulevaisuudessa ää aia ulee vain pieneään enisesään. Kun elinaiaerroin oeaan äyöön eläeelle siirryäessä, voi joainen ise vaiuaa siihen, uina paljon elinaiaerroin oalla ohdalla vaiuaa ulevan yöeläeen äärään. Työssä jaaalla voi siis opensoida elinaiaeroien leiaavaa vaiuusa. Eläeiä ylipäänsä on nyyisin jousava iävuoden välillä. TELAn asenneuiusessa (2007) opiselijoisa 70 prosenia olisi valis yöseneleään pidepään, jos ilanne olisi edessä oalla ohdalla. Toisaala on pideävä ielessä, eä aiilla ei ole ahdollisuua valia oaa eläeiäänsä. Jo ny eneisö eläeelle T YÖURIEN PIDENNYTTÄVÄ KOLMELLA VUODELLA Suoalaisen yöuria on pidenneävä olella vuodella 2025 ennessä. Julisessa aloudessa on ny yenen iljardin esävyysvaje, ja ysi apa paiaa vajea on uoda lisää oiinayyisiä vuosia suoalaisen yöuriin. Työuria voidaan pidenää alu- ai loppupääsä, ua loppupään pidennysellä on suurepi vaiuus ansanaloueen: ysi vuosi lisää yöuran loppuun vasaa aha yöuran aluun. Tällä heellä suoalaisen esiääräinen eläöiyisiä on 59,4 vuoa, vaia eläeiä Suoessa on vuoa. Suuri osa ihisisä siis jää eläeellä euajassa, useiin asennusen aiheuaasa yöyvyöyydesä johuen. Kolen vuoden pidennys yöuriin vuoeen 2025 ennessä on haasava avoie. Eläelainsäädänö on uusiu vuonna Arvioiden uaan eläeelle siiryinen yöhenyy 1,5 vuodella vuoeen 2025 ennessä ilan uusia oienpieiä. Aava on esiäny jouon einoja, joilla oise 1,5 vuoa lisää saaaisiin. Raaisun avaie ova yöpaioilla: niiden on panoseava yöhyvinvoiniin, hyvään johaiseen ja esiiesyöhön seä yöura- ja yöaiajousoihin. Täreiä einoja yöurien pidenäisesi ova uun uassa yöaiapani, osa-aiayö ja onipuolise äydennysouluusahdollisuude seä enisä iiviipi yheisyö yöerveyshuollon anssa, uvailee Aavan edunvalvonajohaja Minna Helle. Helle uisuaa, eä yöhyvinvoinnin eriys yön uoavuudelle ja ulosellisuudelle seä innovaaioiden synyiselle on uiu ja unnuseu osiasia. Siiä huoliaa yöpaiojen nyyise äyännö eivä edunvalvonajohaja Minna Helle on Aavan ue yössä jasaisa riiäväsi, eivää yösään iäänyvien pysyisä yöeläässä. Työelään oiinaalleja on uueava, ja yöelään arvoja on syyä pohia. Työssä jasaisen ja hyvinvoinnin annala on olennaisa, ohaavao yöneijän ja yöelään arvo. Ny ulee haea uusia oiinaalleja nyyisen aii-ai-ei-iään aseelan rinnalle, jossa joaisen oleeaan olevan yhä uoava yöuransa aiissa vaiheissa, uvailee Helle. Aava julaisi sysyllä 2009 yöurien pidenäiseen liiyvä avoieensa. Asiairja on lueavissa osoieessa OPISKELIJANUMERO Ypärisöasianunija 1A/10 13 LK
14 TYÖHARJOITTELU sila opinnoisa yöeläään? Opinoihin liiyvän yöharjoielun aroiusena luoda sila opiselun ja yöelään välille seä ehiää opiselijoiden yöeläävaliusia jo opinojen aiana. Opiselijalle harjoielu on usein ensiäinen opinoihin liiyvä yöoeus, jossa voi hyödynää erynyä aaeeisa osaaisa ja punnia yyjään. Harjoielussa avoieena on oan alan aaivaaiusiin perehyisen lisäsi yös iedon erääinen alan yöllisyisilaneesa seä yöeläänäyännöisä. Harjoielu on urvallinen apa yönanajalle ja -eijälle pohia yheisyöahdollisuusia yös jaoa ajaellen. A RJA VARIS, OTK, EDUNVALVONTAPÄÄLLIKKÖ,YKL V N A Ä L L K, Y K L Pääsäänöisesi YKL:n edusailla aloilla opiseleva yöharjoielussa oleva ova yösuheessa harjoielun järjesäjään nähden. Harjoielupaia voi olla ysiyisessä yriysessä, unnassa, järjesössä, valionhallinnossa ai uloailla suoalaisessa yriysessä. Harjoielun järjesäjä on ällöin yönanajan aseassa ja velvollinen noudaaaan seä yölainsäädännön ja alan yöehosopiusen ääräysiä. Myös palaon harjoielu voi ulla yseeseen, ua silloin yösuhdea ei synny. Sillä, ono yöharjoielija yösuheessa vai ei, on siis varsin paljon eriysä niin harjoielun järjesäjän uin harjoielijanin oieusien ja velvollisuusien suheen. Kyse on ysineraisesi siiä, ono noudaeava yöoieudellisia laeja, uen yösopiuslaia, yöaialaia, vuosiloalaia jne. seä alalla ahdollisesi noudaeavaa yöehosopiusa. Työsopiusen eeinen Työsuhde voi synyä vain sopiusen peruseella. Työsopiusen eevä suullisesi ai irjallisesi harjoielija ja yönanaja, ua joissain apausissa sopiusen on voinu ehdä yönanaja oppilaiosen anssa. YKL suosielee, eä yösopius ehdään aina irjallisesi. Harjoielija on siis juridisesi ääräaiainen yöneijä eiä hän ei voi pääää yöharjoielua ennen aiojaan ellei äsä ahdollisuudesa eriseen ole soviu. 14 Ypärisöasianunija 1A/10 OPISKELIJANUMERO Harjoielijalle eryy yös vuosiloaa harjoielun ajala ja esi. sairasapausen sauessa hänellä on oieus saada palallisa sairasloaa. Työnanaja johaa ja valvoo yöneoa Työsuheessa yöä ehdään yönanajan johdon ja valvonnan alla. Käyännössä ää aroiaa siä, eä harjoielija on velvollinen noudaaaan yönanajan oiivalansa puieissa anaia yöneon apaa, paiaa ja aiaa osevia ääräysiä. Vasaavasi harjoielun järjesäjä on siis suheessa harjoielijaan yönanajan aseassa ja velvollinen noudaaaan seä yölainsäädännön eä alan yöehosopiusen ääräysiä. Lisäsi yönanajan vasuulla on järjesää harjoielijalle hyvä perehdyys ja harjoielunohjaus oo yöajalle. Useiilla yöpaioilla on perehdyäisohjee, iedusele niiä. Työsä aseaan palaa Työsopiusen äreipänä unnuserinä on se, eä yösä on aseava palaa ai uua vasiea. Poieusellisesi rahan sijaan vasieena voi olla yös avaraa, ilainen asuno ai vaiapa aeriaai uluorvaus, jos sillä on osiasiallisesi aloudellisa eriysä. Usea yönanaja asava harjoieluajan palan oonaan ai osiain. Oppilaiose odoava yleensä yönanajan ainain Työsopiusesa ulee äydä ili seu- raava asia: yösopiusen osapuole yösuheen alaisajanoha ääräaiaisen yösopiusen esoaia yön suoriaispaia yöneijän yöehävien pääasiallinen laau seä pala ai uu vasie palanasuausi yöaia vuosiloa loaraha ja irisanoisaia aia niiden ääräyyisapa a h dollisesi so vellea v a yöehosopius. Lisäsi voidaan sopia esierisi ouluusysyysisä ja aaorvausisa osallisuvan harjoielijoiden palaususannusiin. Oppilaiosila voi saada harjoieluuea, joa aseaan yönanajalle. Harjoieluuen suuruus on noin 1100 euroa/ ja se on aroieu harjoielijan palaususannusien aaiseen sivu-
15 uluineen. Nää sivuulu (eläe- ja vauuusasu) ova n. 30 prosenia yöneijälle aseavasa palasa. Tään vuosi harjoielijalle palana aseava osuus jää noin 900 euroon. Harjoieluui ja harjoielijalle aseava pala eivä väläää ulje äsi ädessä. Työnanaja voi haluessaan asaa harjoielijan palausannuse oonaan ja ääriellä harjoielijan palan ise yöehosopiusen uaisesi. Jou yönanaja haluava yös asaa harjoieluuen päälle vielä harjoielijan anssa eriseen sopiansa suan, joa lopullinen harjoielijalle aseava pala olisi 900 euroa oreapi. Harjoielijan annaaa neuvoella yönanajansa anssa lisäsuasa, joa harjoielijan lopullinen pala olisi yli uha euroa. Näin pala yliää ansiosidonnaiseen yööyysurvaan vaadiavan yössäoloehdon, (uniäärä 18 h/vo, pala 1019 / ) edellyäen eä harjoielija on liiyny yööyysassan jäsenesi. Työssäoloehoa erryävän palan suuruus vaihelee vuosiain, se annaaa siis aina arisaa ennen palasa sopiisa. Pyydä yöodisus Työodisus on äreä paperi yöä haeaessa. Harjoielun pääyyä yönanajan velvollisuus on anaa yöodisus jos harjoielija siä pyyää. Todisusa ei siis auoaaisesi saa. Todisusesa on äyävä ili yösuheen eso ja yöehävien laau. Vain yöneijän nienoaisesa pyynnösä voidaan yöodisusessa ainia lisäsi yösuheen pääyisen syy seä arvio yöneijän yöaidosa ja äyösesä. Ilan palaa ei yleensä annaa harjoiella Palaoaan harjoieluun suosuisa ee suosiele. Palaa harjoielu on arveluavaa, osa silloin ei yösuhdea synny eiä yösään yösuheen anaaa suojaa esi. yöapaura-asioissa. Palaoalla harjoielijalla ei ole iään yöneijän oieusia eiä esi. vuosiloaa erry, harjoielusa ei saa yöodisusa, ua oi odisusen harjoielusa. Harise siis araan, ono harjoielupaia niin hyvä, eä se annaaa oaa vasaan ilan palaa. Kaii iri harjoielusa Työnhau vaaii oia aiojaan. Harjoielun aiana sinun annaaa perehyä harjoielupaiasi yöhönooäyänöön seä oan alasi yöllisyysilaneeseen ja -ahdollisuusiin ahdollisian laajasi. Tää varen voi haasaella yöpaian henilösöhallinnosa vasaavia ai esiiesäsi. Saalla annaaa selviää, ono yheisyöä ahdollisuus jaaa esierisi esäöinä, opinnäyeyönä ai valisuisen jäleisenä yösuheena. Mone opiselija saava ns. jalansa oven väliin harjoielujasollaan. Voi yös oa-aloieisesi pyyää palauea oasa yöhaeusesasi ja ansiolueelosasi seä syisä, joa johiva nienoaan sinun palaaiseesi harjoielijasi. Älä unohda verosoiuisa: esi ja luo onaeja yöpaiallasi ja yheisyöuppaneiden parissa. Ypärisöalan opiselijoille riii öiä aanuassain YKL ui jälleen edusaiensa alojen opiselijoiden yöneoa esäisin ja luuausien aiaan. Tuiusessa oli uana ns. 4L -liio, eli Luonnonieeiden aaeeise LAL, Mesänhoiajaliio ja Agronoiliio. Vasausproseni oli vain 27 % joen uius ei uvaa ilannea aavasi. Koonaisuudessaan uiusrapori löyyy YKL:n verosivuila. Kesällä 2009 yli 20 % opiselijoisa jäi haeisesa huoliaa ilan esäyöpaiaa. Vuoa aiein vasaava äärä oli vain 5 %. Myös oan alan öiä saaneiden äärä lasi aanuan seurausena, ua edelleen YKL:n edusaien alojen opiselijoisa yli 40 % yöllisyi opiselualaa vasaaviin öihin. Yleisin eino öiden löyyiseen oli oaa suoraan yheyä yönanajaan. Lähes puole esäyössä olleisa ei yös yliöiä. Yliöiä orvaiin asaisesi rahallisesi ja vapaana, ua edelleen uienin esäöiden aiana ehdyisä yliöisä 10 % jäi orvaaaa ja luuauden aiana ehdyisä jopa 17 %. Opiselijoiden esipala oli 1788 euroa uuaudessa. Pala vaiheliva uienin paljon vasaajien esen. Koreapaa palaa saiva opiselualaa vasaavassa yössä ollee seä ne, joa oliva neuvoellee paloisaan. YKL:n edusaisa aloisa geologeilla oli oreia pala. Lisäsi suupuolen välinen palaero näyy jo opiseluaiana: iehe saiva 260 euroa eli 15 % oreapaa palaa uin naise. Päiviäinen yöneo hidasaa opinoja Työsenely opinojen ohessa ei pidennä opiseluaiaa eriäväsi, unhan ansioyö ei ole päiviäisä. Ne opiselija, joa eivä yösennellee lainaan opinojen ohessa, suoriiva vuodessa suunnilleen yhä paljon opinopiseiä uin ne, joa yösenelivä joiain eroja viiossa ai ää harvein. Päiviäin yösennelleille eryi luuausien aiana selväsi väheän opinosuoriusia, noin 30 opinopiseä luuvuodessa. Töiä, ei lainaa Ypärisöalan opiselijoilla oieenulo on eseisin yöneon oiivi. Kasi olesa luuvuoden aiana yöseneleväsä iloii syysi oieenulon. Vain joa yenes ypärisöalan opiselija iloii eevänsä öiä luuauden aiana haniaseen oan alan yöoeusa ja yhä harva ei opinoihin liiyvää yöä. Joa olas YKL:n edusaien alojen opiselija ei ollu yösennelly luuvuoden aiana. Heidän oieenulonsa perusui opinorahaan, sääsöihin ja vanhepien ueen. Opinolaina ei ole houueleva ypärisöalojen opiselijoiden ielesä, sillä vain 17 % vasaajisa iloii nosaneensa opinolainaa. OPISKELIJANUMERO Ypärisöasianunija 1A/10 15
16 Tuea ja urvaa yöelään sudenuoppiin YKL:sä saa henilöohaisa neuvonaa aiissa yöeläään liiyvissä ysyysissä YKL:n laiies on aina urvanasi ja auaa sinua, jos yöpaiallasi on ongelia YKL:n opiselijajäsenenä sinulla on ahdollisuus liiyä yööyysassaan jo opiseluaiana Työöyysassan yössäoloehoa voi erryää jo opiseluaiaisilla öillä Ansiosidonnainen yööyyspäiväraha urvaa alouesi, jos jää yööäsi valisuisesi jäleen ai yöhein yöurallasi Liiy yööyysassa jäsenesi osoieessa -> Terveuloa opiselijajäsenesi. Työöyysassaan liiyisesä piää aina iloiaa irjallisesi/sähöposise opiselijajäsenasu 10 euroa vuodessa, assaan uuluvan opiselijajäsenen asu 80 euroa vuodessa S inun inun asiallasi YKL:n opiselijajäsenenä ole oieueu edunvalvonaan, Ypärisöasianunija-leheen ja liion aiiin uihin jäseneuihin Opiselijajäsenenä on äyössäsi eriyisesi: yöarinaouluuse opiselijaseinaari enoroini-ohjela yöelääoppaa cv:n ja yöhaeusen oenoini yöarinauiuse ainejärjesöjen apuraha Oleo valisunu? ja saa uienin ään lehden silloin e ole uisanu päiviää ieojasi YKL:n jäsenreiseriin voi siiryä varsinaisesi jäsenesi osoieessa -> Terveuloa jäsenesi-> Liiyinen. Valise valiosa Olen valisunu ja siirryn varsinaisesi jäsenesi.
LVM/LMA/jp 2013-03-27. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20
LVM/LMA/jp 2013-03-27 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi uueaan ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen
LVM/LMA/jp 2012-12-17. Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20
LVM/LMA/jp 2012-12-17 Valioneuvoson aseus ajoneuvojen käyösä iellä anneun aseuksen uuaisesa Anneu Helsingissä päivänä kuua 20 Valioneuvoson pääöksen ukaisesi, joka on ehy liikenne- ja viesinäiniseriön
KALA 1.3.2010, Asia 52,, Liite 2.3. Varisto, Martinkyläntien meluselvitys välillä Vihdintie - Riihimiehentie Vantaan kaupunki
KALA 1.3.2010, Asia 52,, Liie 2.3 Variso, Marinylänien eluselviys välillä Vihdinie - Riihiiehenie Vanaan aupuni Variso, Marinylänien eluselviys välillä Vihdinie Riihiiehenie, Vanaa 2(11) Meluselviys Vanaan
VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia
8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.
2.4.2012. Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammaikorkeakoulun pedagogisen sraegian mukaan ohuksen avoieena on edisää opiskelijoiden siouumisa opiskeluunsa, ukea heidän yksilöllisiä uravalinoan
Helpompaa korjausrakentamista HB-Priimalla s. 7 NEWS
Helpompaa orjausraenamisa HB-Priimalla s. 7 NEWS Tuu ja urvallinen HB-PRIIMA -väliseinälevy Hiljaisuus vaiona HB-PRIIMA Silence -uoeperhe Laaduas ja miaara Turvallinen Edullinen Nopea ja helppo asenaa
Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi
Flow shop önvaheeju jousava lnja läpvrauspaja Flow shopssa önvaheden järjess on sama alla uoella Kosa vahea vo edelää jono vova ö olla vaheleva ja ö vova ohaa osensa äl ö evä oha osaan puhuaan permuaaoaaaulusa
KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.2.205 COM(205) 4 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI KOMISSION KERTOMUS Suomi Perussopimuksen 26 ariklan 3 kohdan
I L M A I L U L A I T O S
I L M A I L U L A I T O S 2005 Ympärisökasaus Lenoasemien ympärisölupahankkee sekä ympärisövaikuusen ja -vahinkoriskien selviäminen hallisiva Ilmailulaioksen ympärisöyöä koimaassa. Kansainvälisillä foorumeilla
Näkymäalueanalyysi. Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä tuulipuisto 29.03.2012. Annukka Engström
Näyäalueanalyysi Jouhaisselä Tuore Kulvaoselä tuulipuisto 29032012 Annua Engströ Näyäalueanalyysin uodostainen Näeäalueanalyysilla saadaan yleisuva siitä, ihin tuulivoialat äytettyjen lähtötietojen perusteella
RIL 256-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry
Suomen Rakennusinsinöörien Liio RIL ry Julkisen hankinojen kehiämismalli Tuoavuuden paranaminen TUKEFIN-meneelmällä 2 RIL 256-2010 RILin julkaisuilla on oma koisivu, joka löyyy osoieesa www.ril.fi Kirjakauppa
JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi
JLP:n äyämäömä mahdollisuude Juha Lappi LP ehävä p z = a x + b z 0 Max or Min (.) 0 0 = = subjec o he following consrains: c a x + b z C, =,, q p q K r (.2) = = m n i ij K (.3) i= j= ij x xw= 0, =,, p
Ene-59.4130, Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015
Ene-59.4130, Kuivaus- ja haihduusprosessi eollisuudessa, asuharjoius 5, sysy 2015 Tehävä 4 on ähiehävä Tehävä 1. eijuerrosilassa poleaan rinnain uora ja urvea. Kuoren oseus on 54% ja uiva-aineen ehollinen
More care. Buil in. COMPACT/ MINIKAIVUKONEET MUKAVAAJA TUOTTAVAA KAIVUUTA. Vain yksi seikka on odella rakaiseva: aeriaalin siiräinen ahdollisian nopeasi ja ehokkaasi. Ja kuen uukin Volvon kopaki konee,
Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla
BoF Online 3 29 Finanssipoliiikan ehokkuudesa Yleisen asapainon arkaseluja Aino-mallilla Juha Kilponen Tässä julkaisussa esiey mielipiee ova kirjoiajan omia eiväkä välämää edusa Suomen Pankin kanaa. Suomen
Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu. Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu
Tilausohjaun uoannon areasuunnielu Tilausohjaussa uoannossa sarjojen muodosaminen ei yleensä ole relevani ongelma, osa uoevaihelu on suura, mä juuri onin peruse MTO-uoannolle Tuoe- ja valmisusraenee ova
Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto ralf.lindberg@tut.fi
Rakennusosien rakennusfysikaalinen oimina Ralf Lindber Professori, Tampereen eknillinen yliopiso ralf.lindber@u.fi Rakenneosien rakennusfysikaalisen oiminnan ymmärämiseksi on välämäönä piirää kolme eri
Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti 31.8.2003-31.12.2004
Maahanmuuajan yöplkuhanke Välirapri 31.8.2003-31.12.2004 Prjekin aviee hankepääöksessä Määrällise aviee Prjekin avieena n edesauaa maahanmuuajien yöllisymisä. Tämä apahuu maahanmuuajien ammaillisen valmiuksien
( ) 5 t. ( ) 20 dt ( ) ( ) ( ) ( + ) ( ) ( ) ( + ) / ( ) du ( t ) dt
SMG-500 Verolasennan numeerise meneelmä Ehdouse harjoiusen 4 raaisuisi Haeaan ensin ehävän analyyinen raaisu: dx 0 0 0 0 dx 00e = 0 = 00e 00 x = e + = 5e + alueho: x(0 = 0 0 x 0 = 5e + = 0 = 5 0 0 0 5
F Y S I I K K A KERTAUSTEHTÄVIÄ 1-20
F Y S I I K K A KERTAUSTEHTÄVIÄ - 0 Oalla eieyiä kyyykiä vaauke ova huoaavai pidepiä kuin iä eierkiki kokeea vaaukela vaadiaan. Kokeea on oaava vain olennainen aia per ehävä. . Muua SI järjeelän ykiköihin
MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E23641. Tampere 18.5.2010
MÄNÄ-VLPPULAN KAUPUNK Musalahden asemakaava Liikenneselviys yö: E ampere 8..00 ARX Ympärisö Oy PL 0 ampere Puhelin 00 000 elefax 00 00 www.airix.fi oimiso: urku, ampere, Espoo ja Oulu Mänä-Vilppulan kaupunki,
1 Excel-sovelluksen ohje
1 (11) 1 Excel-sovelluksen ohje Seuraavassa kuvaaan jakeluverkonhalijan kohuullisen konrolloiavien operaiivisen kusannusen (SKOPEX 1 ) arvioimiseen arkoieun Excel-sovelluksen oimina, mukaan lukien sovelluksen
12. ARKISIA SOVELLUKSIA
MAA. Arkiia ovellukia. ARKISIA SOVELLUKSIA Oleeaan, eä kappale liikkuu ykiuloeia raaa, eimerkiki -akelia pikin. Kappaleen nopeuden vekoriluonne riiää oaa vauhdin eumerkin avulla huomioon, ja on ehkä arkoiukenmukaiina
Yhden vapausasteen värähtely - harjoitustehtäviä
Dynaiia 1 Liie luuun 8. g 8.1 Kuvan jousi-assa syseeissä on = 10 g ja = 2,5 N/. Siiryä iaaan saaisesa asapainoaseasa lähien. luheellä = 0 s assa on saaisessa asapainoaseassaan ja sillä on nopeus 0,5 /
Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus
1(15) Tuoannon suhdannekuvaajan meneelmäkuvaus Luku 1 Luku 2 Luku 3 Luku 4 Tuoannon suhdannekuvaajan yleiskuvaus Tuoannon suhdannekuvaajan julkaisuaikaaulu, revisoinikäyännö ja jakelu Tuoannon suhdannekuvaajan
VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 02: Vapausasteet, värähtelyiden analysointi
02/1 VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 02: Vapausasteet, värähtelyiden analysointi VAPAUSASTEET Valittaessa systeeille lasentaallia tulee yös sen vapausasteiden luuäärä äärätysi. Tää taroittaa seuraavaa: Lasentaallin
KANTOAALTOMODULOIDUN KAISTANPÄÄSTÖSIGNAALIN (BANDPASS) JA KANTATAAJUISEN (BASEBAND) SIGNAALIN AMPLITUDISPEKTRIT
KANOAALOMODULOIDUN KAISANPÄÄSÖSINAALIN BANDPASS JA KANAAAJUISEN BASEBAND SINAALIN AMPLIUDISPEKRI 536A ieoliienneeniia II Osa 5 Kari Käräinen Sysy 05 EHOIHEYSSPEKRI & KAISANLEVEYS Edellä arasellu modulaaio
Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6
Hyvä 4 2009 Työympärisö V a l i o n h a l l i n n o n Naureaanko eillä öissä? s. 18 y ö y m p ä r i s ö l e h i Henkinen väkivala yöpaikoilla s. 12 Nupin ei arvise mennä nurin s.16 Yliarkasaja Jenny Rinala,
Kuljetuskanavat. Lindab 1. Yleistä tietoa ja teoriaa 2. Safe 3. Äänenvaimentimet 4. Säätöpellit ja mittalaitteet 5. Fire dampers & Smoke evaquations
Kujeuskanava Lindab Yeisä ieoa ja eoriaa Safe Äänenvaienie Sääöpei ja iaaiee Fire dapers & Soke evaquaions veniii Kaojärjeseä Muu pyöreä uoee Kujeuskanava 0 Suorakaide Fexibe ducing Erisys Duc access Sar
6 JÄYKÄN KAPPALEEN TASOKINETIIKKA
Dyamiia 6. 6 JÄYKÄN KAPPALEEN TASKINETIIKKA 6. Yleisä Jäyä appalee ieiiassa arasellaa appaleesee aiuaie uloise oimie ja seurausea olea liiee (raslaaio ja roaaio) älisiä yheysiä. Voimie äsielyssä ariaa
VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 21: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Lagrangen
/ ÄRÄHELYMEKANIIKKA SESSIO : Usean vapausasteen systeein liieyhtälöien johto Lagrangen yhtälöillä JOHDANO Kirjoitettaessa liieyhtälöitä suoraan Newtonin laeista äytetään systeeistä irrotettujen osien tai
Toistoleuanvedon kilpailusäännöt
1.0 Yleisä Toisoleuanvedossa kilpailija suoriaa häjaksoisesi mahdollisimman mona leuanveoa omalla kehonpainollaan. Kilpailijalla on käössään ksi kilpailusuorius sekä asauloksen sauessa mahdollise uusinakierrokse
Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista
Rahoiusriski ja johdannaise Mai Esola lueno Sokasisisa prosesseisa . Markov ominaisuus Markov -prosessi on sokasinen prosessi, missä ainoasaan muuujan viimeinen havaino on relevani muuujan seuraavaa arvoa
Tietoliikennesignaalit
ieoliikennesignaali 1 ieoliikenne inormaaion siiroa sähköisiä signaaleja käyäen. Signaali vaiheleva jännie ms., jonka vaiheluun on sisällyey inormaaioa. Signaalin ominaisuuksia voi ukia a aikaasossa ime
Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli
Työhön paluun uen ryhmäoiminnan malli, Kunouusalan ukimus- ja kehiämiskeskus Marja Oivo, projekisuunnielija/kunouusneuvoja Kunouuspäivä 12.-13.4.2011, yöryhmä 8 20.4.2011 1 Työhön paluun oiminamalli Yksilöuen
2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t
Tilasollinen ennusaminen Seppo Pynnönen Tilasoieeen professori, Meneelmäieeiden laios, Vaasan yliopiso. Tausaa Tulevaisuuden ennusaminen on ehkä yksi luoneenomaisimpia piireiä ihmiselle. On ilmeisesi aina
VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali
7/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 7: Yhn vapausasn paovärähly, impulssiuormius ja Duhamlin ingraali IMPULSSIKUORMITUS Maanisn sysmiin ohisuva jasoon hrä on usin ajasa riippuva lyhyaiainn uormius. Ysinraisin
Arvio Suomen ei-päästökauppasektorin pitkän ajan tavoitteesta ja päästöistä vuoteen 2030 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01286-13
Arvio Suomen ei-pääsöauppaseorin piän ajan avoieesa ja pääsöisä vuoeen 2030 Kirjoiaja: Luoamusellisuus: Tomi J. Lindroos, Tommi Eholm, Ila Savolainen julinen 2 (29) Alusana Tämä rapori on osa ympärisöminiseriön
TYÖLÄNOJAN ALUEEN SUUNNITTELUOHJE ASUINPIENTALOJEN JA ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUEET Korttelit 52, 70-72, 74 ja 184-202
YLÖJÄRVEN KAUPUNK - KAAVOTUS Mesäylä Työlänojan alueen asemaaava TYÖLÄNOJAN ALUEEN SUUNNTTELUOHJE ASUNPENTALOJEN JA ERLLSPENTALOJEN KORTTELALUEET Koreli, -, ja - Ympärisölauauna.. Sisällyslueelo Yleisä...
Systeemimallit: sisältö
Syseemimalli: sisälö Malliyypi ja muuuja Inpu-oupu -uvaus ja ilayhälömalli, ila Linearisoini Jauva-aiaisen lineaarisen järjeselmän siirofunio, sabiilisuus Laplace-muunnos Disreeiaiaisen lineaarisen järjeselmän
C (4) 1 x + C (4) 2 x 2 + C (4)
http://matematiialehtisolmu.fi/ Kombiaatio-oppia Kuia mota erilaista lottoriviä ja poeriättä o olemassa? Lotossa arvotaa 7 palloa 39 pallo jouosta. Poeriäsi o viide orti osajouo 52 orttia äsittävästä paasta.
Lapinlahden@helluntaiseurakunta.fi. Pastori Teuvo Tikkanen 040 505 1139 teuvo.tikkanen@lapinlahdenhelluntaiseurakunta.fi
Lapinlahdenti ehdeoltluunslteahistei uraunnan YHTEYS K e s ä- E l o u u 2 0 1 6 L A P I N L A H D E N H E L L UN T A I S E UR A K UN T A w w w. l a p i n l a h d en h el l u n t a i s eu ra u n t a. f
Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar
METSXTEHON TIEDOITUKSIA. METSITEHO REPORT 43 SI\ILYTYS: 8 ARNO TUOVINEN ILMARI WÄRE Paranaako inkaao kuusipaperipuiden laauar (Does Summer Felling Improve he Qualiy of Spruce Pulpwood?) Pyriäessä paranamaan
Kertausosa. Kertausosa. 4. Sijoitetaan x = 2 ja y = 3 suoran yhtälöön. 1. a) Tosi Piste (2,3) on suoralla. Epätosi Piste (2, 3) ei ole suoralla. 5.
Kertausosa. Sijoitetaan ja y suoran yhtälöön.. a) d, ( ) ( ),0... d, ( 0 ( ) ) ( ) 0,9.... Kodin oordinaatit ovat (-,0;,0). Kodin ja oulun etäisyys d, (,0 0) (,0 0),0,...,0 (m) a) Tosi Piste (,) on suoralla.
RATKAISUT: Kertaustehtäviä
Phyica 1 uuditettu paino OPETTAJAN OPAS 1(9) Kertautehtäiä RATKAISUT: Kertautehtäiä LUKU 3. Luua on a) 4 eriteää nueroa b) 3 eriteää nueroa c) 7 eriteää nueroa. 4. Selitetään erieen yhtälön olepien puolien
Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari 21.8.2013
Tekes änään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohaja, Tekes Forune seminaari 21.8.2013 Rahoiamme sellaisen innovaaioiden kehiämisä, joka ähäävä kasvun ja uuden liikeoiminnan luomiseen Yriysen kehiysprojeki
Tekijä. ISBN 978-952-67277-5-2 (nid.) ISBN 978-952-67277-6-9 (PDF) 1. painos
E O S J N W - - - - V - - - - M Teijä ISBN 978-952-67277-5-2 (nid.) ISBN 978-952-67277-6-9 (PDF) 1. painos Kansi: Johanna Viherä Kannen uva: Kari Delcos Uloasu ja aio: Olli Teräs ja Johanna Viherä -
Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050
VATT-TUTKIMUKSIA 94 VATT-RESEARCH REPORTS Pekka Parkkinen Hoivapalvelu ja eläkemeno vuoeen 25 Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic Research Helsinki 22 ISBN 951-561-425-2 ISSN
käsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät
n u m o a u L akirj i as a j a a i p p u a k s i ä ö i i h Vä aikei amm käsieiä Asiakirjaselviys Vaaimuksenmukaisuusodisus/-vakuus Saaeasiakirja Luomun merkinnä Asiakirjaselviys Pakollinen asiakirja Tällä
Painevalukappaleen valettavuus
Painevalukappaleen valeavuus Miskolc Universiy Sefan Fredriksson Swecas AB Muokau ja lisäy käännös: Tuula Höök, Pekka Savolainen Tampereen eknillinen yliopiso Painevalukappale äyyy suunniella sien, eä
Tuottavuustutkimukset 2010 -menetelmäseloste
Meneelmäselose 1(11) Tuoavuusuimuse 2010 -meneelmäselose ANSANTALOUDEN TILINPIDON TUOTTAVUUSMITTARIT 2 Toimialoen oonaisuooseen perusuva oonaisuoavuuden muuos 2 Toimialoen oonaisuooseen perusuva yön uoavuuden
Hevoosella vaan- käyttäjäkysely
Hevoosella vaan käyäjäkysely 1. Vasaajan ikä Vasaajien määrä: 126 Alle 20 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 2035 yli 35 2. Tausa Vasaajien määrä: 126 Hevosyriäjä/hevosalan ammailainen (ravi ai
MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan
3.3 Laiat MAB7 Talousmatematiia Otava Opisto / Kati Jorda Laia ottamie Suuri osa ihmisistä ottaa laiaa jossai elämävaiheessa. Pailaiaa tarvitaa yleesä vauusia ja/tai taausia. Laiatulle pääomalle masetaa
Suomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin
Suomen lähialueiden muuosdynamiikka - Iämerelä Murmanskiin Venäjä jakauuu 83 hallinnolliseen alueeseen -Suomea lähellä on 4: Pieari, Leningradin alue, Karjalan asavala ja Murmanskin alue Kari Liuho Johaja
KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. oukokuua 2007 (24.05) (OR. en) Toimielinen välinen asia: 2006/0039 (CNS) 9851/07 ADD 2 N 239 RESPR 5 CADREN 32 LISÄYS 2 I/A KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Läheäjä:
Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut
Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu I LA Rapori LA Repors 30.1.2013 No 4 Kunaeläkkeiden rahoius ja kunnallise palvelu Jukka Lassila * Niku Määänen ** armo Valkonen *** * LA linkeinoelämän ukimuslaios,
Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina 1776 2005
Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihelu Suomessa vuosina 1776 2005 Heli Elina Haapalainen (157 095) 26.11.2007 Joensuun Yliopiso Maemaais- luonnonieeiden iedekuna Tieojenkäsielyieeen
6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia
6.4 Variaaiolaskennan oleusen rajoiukse Sivu ss. 27 31 läheien Kirk, ss. 13 143] ja KS, Ch. 5] pohjala Lähökoha oli: jos J:llä on eksremaali (), niin J:n variaaio δj( (), δ()) ():ä pikin on nolla. 1. Välämäön
Perinteisten henkivakuutusten konvertointi joustavamaksuiksi henkivakuutuksiksi. Niittuinperä 8.4.2008
Pernesen henvauuusen onveron jousavaasus henvauuuss Nunperä 8.4.2008 Converson fro convenonal lfe nsurance polces no unversal lfe polces Nunperä 8.4.2008 Converson fro convenonal lfe nsurance polces no
POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15
POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muisio 2/15 20.8.15 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN RYHMÄ Aika 20.8.2015 klo 9-11.30 Paikka Läsnä Kokkolan kaupunginalo, kokoushuone Minerva Maija Juola, pj, Kokkola Vuokko
VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen
VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 445 JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Kasaus kirjallisuueen Juho Kosiainen Valion aloudellinen ukimuskeskus Governmen Insiue for Economic
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPITO TYÖOHJE 2009 Keianteniian osasto Tenillisen eian laboratorio BJ90A0900 Tenillisen eian ja tenillisen polyeerieian laboratoriotyöt Ohje: Irina Turu, Katriina Liiatainen,
BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
BLA7 ähöveroteniian perusurssi Viavirrat BLA7 ähöveroteniian perusurssi Viojen aiheuttajat lastollinen ylijännite Laitteiden toiintahäiriö tai virhetoiinta nhiillinen erehdys Yliuoritus BLA7 ähöveroteniian
PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd
PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Communiy Ld Yriyksen arvonmääriys 1. Yriyksen ase- eli subsanssiarvo Arvioidaan yriyksen aseen vasaavaa puolella olevan omaisuuden käypäarvo, josa
Voutila ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 2519 Dnro 788/2015. Hongistonkuja Asemakaavan muutos 25. kaup. osa, Kortteli 74, tontti 3 ja katualue
SEMV SESS 59 Dnro 788/5 Vouil Hongisonuj semvn muuos 5 up os, oreli 74, oni 3 j ulue iljjohj äivi Slorn Vireille ulo 35 Yhdysunluun 5 Yhdysunluun 75 invoiminen SSYSEE ERS- J SEED 3 v-lueen sijini 3 vn
VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS
VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Markus Ylijoki HEDGE-RAHASTOJEN SUORITUSKYKY BRIC-MAISSA Laskenaoimi ja rahoius Laskenaoimen ja rahoiuksen yleinen linja Pro gradu
3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA
S I G N A A L I T E O R I A, O S A I I I TL98Z SIGNAALITEORIA, OSA III 44 3 Signaalin suodaus...44 3. Sysmin vas aikaasossa... 44 3. Kausaalisuus a sabiilisuus... 46 3.3 Vas aauusasossa... 46 3.4 Ampliudivas
Vakuutusteknisistä riskeistä johtuvien suureiden laskemista varten käytettävä vakuutuslajiryhmittely.
1144/2011 7 Liite 1 Vauutustenisistä riseistä johtuvien suureiden lasemista varten äytettävä vauutuslajiryhmittely. Vauutuslajiryhmä Vauutusluoat Ensivauutus 1 Laisääteinen tapaturma 1 (laisääteinen) 2
2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla
MAB Matemaattisia malleja I.8. Mallintaminen ensimmäisen asteen.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifuntion avulla Tutustutaan mallintamiseen esimerien autta. Esimeri.8. Määritä suoran yhtälö, un
Kiinteätuottoiset arvopaperit
Mat-.34 Ivestoititeoria Kiiteätuottoiset arvopaperit 6..05 Lähtöohtia Lueolla tarasteltii tilateita, joissa yyarvo laseassa äytettävä oro oli aettua ja riippuato aiaperiodista Käytäössä orot äärittyvät
ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET
TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL
KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN PIENTALOTONTIN OSOIT- TEESSA ALPPIKUJA 2
KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN PIENTALOTONTIN OSOIT- TEESSA ALPPIKUJA Myyä Kauniaisten aupuni, Kauniaistentie, 0700 Kauniainen.
Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen
Soimukseneon dynamiikka: johdano ja haiallinen valikoiuminen Ma-2.442 Oimoinioin seminaari Elise Kolola 8.4.2008 S yseemianalyysin Laboraorio Esielmä 4 Elise Kolola Oimoinioin seminaari - Kevä 2008 Esiyksen
Vakuutusmatematiikan sovellukset 20.11.2008 klo 9-15
SHV-tutinto Vauutusmatematiian sovelluset 20.11.2008 lo 9-15 1(7) Y1. Seuraava tauluo ertoo vauutusyhtiön masamat orvauset vahinovuoden ja orvausen masuvuoden muaan ryhmiteltynä (tuhansina euroina): Vahinovuosi
2. Tutki toteuttaako seuraava vapaassa tilassa oleva kenttä Maxwellin yhtälöt:
84 RDIOTKNIIKN PRUSTT aois. Las a gadini f, n f,, b divgnssi, n c oooi, n on n b- ohdassa.. Ti oaao saava vapaassa ilassa olva nä Mawllin hälö:.. Oloon vapaassa ilassa sähönä oplsivoina sinä. Määiä a aallon
BLY. Paalulaattojen suunnittelu kuitubetonista. Petri Manninen 24.1.2011
BLY Paalulaattojen suunnittelu uitubetonista Petri Manninen BY 56 Paalulaatta - Yleistä Käytetään tyypillisesti peheillä, noraali- tai lievästi ylionsolidoituneilla savioilla ja uilla peheiöillä Mitoitustietojen
b 4i j k ovat yhdensuuntaiset.
MAA5. 1 Koe 29.9.2012 Jussi Tyni Valitse 6 tehtävää! Muista tehdä pisteytysruuduo ensimmäisen onseptin yläreunaan! Perustele vastausesi välivaiheilla! 1. Oloon vetorit a 2i 6 j 3 ja b i 4 j 3 a) Määritä
z z (t) F-{ f'r UÄÄNÄTLINEN VALAISTIJKSEN SUUNI{ITTELU l'.r I
F* H U) V) l'.r H QN -v ^/ n F-{ ;r F] f'r F F. z z D (-- n () Viime vuosikymmenien alkana zrpahunu valonläheiden voimakas kehiys ja lukuisa eri käyöarpeisiin kehiey valaisirne ova kiihclyänee valaisr-rsalan
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I
MS-A00 Disreetin matematiian perusteet Esimerejä ym., osa I G. Gripenberg Jouo-oppi ja logiia Todistuset logiiassa Indutioperiaate Relaatiot ja funtiot Funtiot Aalto-yliopisto. maalisuuta 0 Kombinatoriia
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet
MS-A0402 Disreetin matematiian perusteet Osa 3: Kombinatoriia Riia Kangaslampi 2017 Matematiian ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kombinatoriia Summaperiaate Esimeri 1 Opetusohjelmaomiteaan valitaan
Ilmavirransäädin. Mitat
Ilmairransäädin Mia (MF, MP, ON, MOD, KNX) Ød nom (MF-D, MP-D, ON-D, MOD-D, KNX-D) Tuoekuaus on ilmairasäädin pyöreälle kanaalle. Se koosuu sääöpellisä ja miaaasa oimilaieesa ja siä oidaan ohjaa huonesääimen
YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 Le 2 Säkön jakeluverkkoomnnan yryskoasen eosamsavoeen määrely YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asanosanen: Vaasan Säköverkko Oy Lyy pääökseen dnro 491/424/2007 Energamarkknavraso
Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1
1 [D:\Kuopio2013yökykySairasuminen.doc] Vesa Kanniainen, Kansanalousieeen professori Helsingin yliopiso Sairasumisen aloudellise seuraamukse 1 ämän esielmän laaijasa: Rajoiukse: Perehyneisyys erveydenhuoloalaan:
2.1. Bijektio. Funktion kasvaminen ja väheneminen ********************************************************
.. Funtion asvainen ja väheneinen.. Bijetio. Funtion asvainen ja väheneinen Palautetaan ieleen funtion äsite. ******************************************************** MÄÄRITELMÄ Oloot ja B asi ei-tyhjää
HARMONINEN VÄRÄHTELIJÄ
Oulun yliopisto Fysiian opetuslaboratorio Fysiian laboratoriotyöt HARMONINEN VÄRÄHELIJÄ yön taoitteet ässä työssä tutustut asolliseen, äärätyin aiaälein toistuaan edestaaiseen ärähdysliieeseen. Värähdysliie
Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 374 Jukka Laiinen Jari Seälä Kaija Saarni Suomen kalamarkkinoiden analyysi yheisinegraaiomeneelmällä Helsinki 006 Julkaisija Riisa- ja kalaalouden ukimuslaios KUVAILULEHTI
Micrologic elektroniset suojareleet 2.0 A, 5.0 A, 6.0 A ja 7.0 A Pienjännitetuotteet
Micrologic elekronise suojarelee.0, 5.0, 6.0 ja 7.0 Pienjännieuoee Käyäjän käsikirja We do more wih elecriciy. Micrologic elekronise sojarelee.0, 5.0, 6.0 ja 7.0 Elekronisen suojareleen käyö Suojareleen
i ni 9 = 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6, k k
1. Neljä tuistettavissa oleva hiuase iroaoise jouo ahdolliset eergiatasot ovat 0, ε, ε, ε, 4ε,, jota aii ovat degeeroituattoia. Systeei ooaiseergia o 6ε. sitä aii ahdolliset partitiot ja osoita, että irotiloje
Positiivinen tilinpäätös myös toiminnallisesti
Posiiivinen ilinääös yös oiinnallisesi Jääalloausi 2009-2010 on ohi. Kaiilla iareilla iaaessa on ausi varasi ysi Kaari-hisorian arhaisa ellei aras! Edususouue elasi iiuisoisen auden, aiseli yleään lousaraan
ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA
ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA Tieoliikenneekniikka I 521359A Kari Kärkkäinen Osa 8 1 23 Videosignaalin VSB-odulaaio analogisessa TV-järj. Värielevision videosignaalin siirrossa käyeään
Matematiikan tukikurssi
Matematiian tuiurssi Kurssierta 5 Sarjojen suppeneminen Kiinnostusen ohteena on edelleen sarja a n = a + a 2 + a 3 + a 4 + n= Tämä summa on mahdollisesti äärellisenä olemassa, jolloin sanotaan että sarja
4.7 Todennäköisyysjakaumia
MAB5: Todeäöisyyde lähtöohdat.7 Todeäöisyysjaaumia Luvussa 3 Tuusluvut perehdyimme jo jaauma äsitteesee yleesä ja ormaalijaaumaa vähä taremmi. Lähdetää yt tutustumaa biomijaaumaa ja otetaa se jälee ormaalijaauma
Saarimaa-Passi, Jaana Kirsi Marita henkilötunnus:
KAUPPAKIRJA 1/4 MYYJÄ Passi, Maru Jaao henilötunnus: Saarimaa-Passi, Jaana Kirsi Marita henilötunnus: osoite: OSTAJA Kauhavan aupuni y-tunnus 0208852-8 osoite: Kauppatie 109, 62200 KAUHAVA KAUPAN KOHDE
Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 1. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset
Todennäöisyyslasenta IIa, syys loauu 019 / Hytönen 1. lasuharjoitus, rataisuehdotuset 1. ( Klassio ) Oloot A ja B tapahtumia. Todista lasuaavat (a) P(A B) P(A) + P(B \ A), (b) P(B) P(A B) + P(B \ A), (c)
ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT
ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/200 LOPULLISET EHDOT Ålandsbanken Debenuurilaina 2/200 (ISIN: FI400003875) lopullise ehdo on 9. heinäkuua 200 vahviseu seuraavasi: - Lainan pääoma 9 980 000 euroa Maarianhamina
MATEMATIIKAN KOE. AMMATIKKA top 17.11.2005. 2. asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu. Oppilaitos:.
AMMATIKKA top 7..005 MATEMATIIKAN KOE. ateen ammatillien oulutuen aiien alojen yteinen matematiia ilpailu Nimi: Oppilaito:. Koulutuala:... Luoa:.. Sarjat: MERKITSE OMA SARJA. Teniia ja liienne:... Matailu-,raitemu-
Kari Tapolan elämä on mennyt täysin uusiksi sivu 6. JÄTTIJAKELU 15.600 kpl. LEHTI - NETTI - NETTI-TV Seuraava OmaNokia -lehti ilmestyy 3.10.
LEHTI - NETTI - NETTI-TV Seuraava OmaNokia -lehi ilmesyy 3.10. JÄTTIJAKELU 15.600 kpl OmaNokia n:o 18/2013 Torsai 19.9.2013 ISSN 1799-0602 Kari Tapolan elämä on menny äysin uusiksi sivu 6 OmaNokia n:o
Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN 952-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13
Vuoden 004 alkoholiverouksen muuoksen kuluusvaikuuksen ennusaminen Linden, Mikael ISBN 95-458-441-7 ISSN 1458-686X no 13 VUODEN 004 ALKOHOLIVEROTUKSEN MUUTOKSEN KULUTUSVAIKUTUKSEN ENNUSTAMINEN Mika Linden
YMPJåoSTÖ 2?.5.14 J Ub,
YMPJåoSTÖ 2?.5.14 J Ub, ),II1 1 SATAMA ILMOITTAMIE YMPÄRISTÖ- SUOJELU TIETOJÄRJESTELMÄÄ JA SATAMA JÄTEHUOLTOSUUITELMA ranomaisen yheysiedo Merkiy ympärisönsuojelun ieojärjeselmään A. SATAMA TOIMITAA VALVOVA
LISÄTALOUSARVIO NRO 10 VARAINHOITOVUODEKSI 2009
LISÄTALOUSARVIO NRO 10 VARAINHOITOVUODESI 2009 FI FI PÄÄLUOA VOL1 NIDE 1 - YLEINEN TULOTAULUO OSA PARTA A. YLEISEN TALOUSARVION RAHOITUS 1 Liie PARTA-2 YLEISEN TALOUSARVION RAHOITUS Euroopan yheisöjen