MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Kansallisen kielivarannon kehittämistarpeet Riitta Pyykkö Kari Sajavaara -muistoluento Jyväskylä 12.1.2018
Mikä on muuttunut tai muuttumassa? Globalisaatio Toiminta-alueemme on muuttunut, vaikka Eurooppa onkin edelleen tärkeä Yritykset yhä useammin kansainvälisiä: työkielenä englanti, mutta työyhteisö monikielinen ja -kulttuurinen Monikielinen vuorovaikutus arkipäivää, ei vain joidenkin kieli-ihmisten tehtävä Englannin kielen ohella työelämässä ja kansainvälisessä yhteistyössä tarvitaan myös muita kieliä TOP10-listauksia on kuitenkin vaikea tehdä, ja muutokset voivat olla myös ennakoimattomia Suomi haluaa olla aktiivinen kansainvälisen yhteisön jäsen Monipuolisen kielivarannon ylläpitäminen tärkeää
Power Language Index top 10 World Economic Forum 2016 Sijoitus Tilanne 2016 Ennuste 2050 1. englanti englanti 2. mandariinikiina mandariinikiina 3. ranska espanja 4. espanja ranska 5. arabia arabia 6. venäjä venäjä 7. saksa saksa 8. japani portugali 9. portugali hindi 10. hindi japani
Mikä on muuttunut tai muuttumassa? Digitalisaatio Työ on muuttunut ja muuttuu jatkossa edelleen Ulkomaankauppa Suomelle tärkeää: vienti yhä useammin palveluiden viemistä ja suoria asiakaskontakteja Kielitaito on osa jokaisen ammattitaitoa, ei erityisasiantuntijoiden asia Kieliteknologia tuo välineitä sekä vuorovaikutukseen että kielten opiskeluun Kieliteknologian kehittäminen tarvitsee myös osaajia ja luo uusia ammatteja kieliasiantuntijoille Miten tämä kaikki vaikuttaa kielten opiskeluun yleensä ja kieliasiantuntijoiden osaamistarpeisiin?
Mikä on muuttunut tai muuttumassa? Kielten opiskelu eri koulutusasteilla Kielitaitotarpeet moninaisia opiskelu erityisesti perusasteella ja toisella asteella yksipuolistunut Kouluissa opiskellaan yhä harvempia kieliä, uskotaan, että englanti riittää Onko A1-kielen käyttö englantiin voimavarojen tuhlausta? Uhkana myös alueellinen ja sosiaalinen eriarvoistuminen Kokeiluhankkeilla saatu tuloksia, mutta kehitystyö pysähtyy usein hankkeen päätyttyä Eri koulutusasteita koskevia ratkaisuja on tehty yksittäisinä, vaikka ne vaikuttavat toisiinsa Tarve Suomen kielikoulutuspolitiikan perusteiden ja tavoitteiden selkeyttämiseen ilmeinen
A1-kielivalinnat 2000-2016 100,0 % 90,0 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % englanti ruotsi suomi ranska saksa venäjä espanja 10,0 % 0,0 % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Lyhyen kielen ylioppilaskokeeseen ilmoittautuneet 2007-2016 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 englanti ranska saksa venäjä espanja italia 1000 500 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Ammatillisessa koulutuksessa opiskellut vieraat kielet (2015, oppilaitosmuotoinen koulutus) 100,0 90,0 80,0 92,5 82,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 3,9 1,3 1,0 2,2 1,4 0,1 0,0 0,0 0,4 Englanti Ruotsi Suomi Ranska Saksa Venäjä Espanja Italia Saame Latina Muut kielet
Mikä on muuttunut tai muuttumassa? Kielen oppimisen tavat Uudet opetussuunnitelmat antavat hyvän pohjan kielten opiskelun vahvistamiselle (esim. kielitietoisuus, monikielisyys, kulttuuritietoisuus, ilmiöpohjaisuus) Hyödynnetäänkö? Onko opettajilla osaamista? Miten kehittää opettajankoulutusta ja opettajien täydennyskoulutusta? Formaalin opiskelun ohella kielitaitoa karttuu työssä ja vapaa-ajalla, kansainvälisen liikkuvuuden sekä maahanmuuton myötä Tunnistetaanko ja tunnustetaanko osaaminen? Tarvitaan erilaisia polkuja kielten aloittamiseen eri vaiheissa Entä kotikansainvälisyyden hyödyntämisen mahdollisuudet? Tai teknologian tuomat? Tukevatko opetuksen ja oppimisen tavat? Onko esimerkiksi lukion kurssimuotoisuus kielten opiskelulle hyväksi?
Mikä on muuttunut tai muuttumassa? Kielet kaikissa korkeakoulututkinnoissa Tutkintoasetus edellyttää kaikilta suomen, ruotsin ja yhden vieraan kielen taidon osoittamista Kieliopintojen todellisessa laajuudessa vaihtelua koulutusaloittain Yleisin opiskeltava kieli myös korkeakouluissa englanti Vapaaehtoisten kieliopintojen kysyntä suurta, tarjonta ei aina pysty vastaamaan Myös lähes kaikki ns. kansainväliset tutkinto-ohjelmat ovat englanninkielisiä Entä S2/R2 englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskeleville? Kielten ja muun opiskeltavan aineksen integrointi kasvava (ja motivoiva) malli Liikkuvuusjaksot lisääntyvät edelleen Opiskelijat näkevät kielet keinona vahvistaa kansainvälisyyttään ja kulttuurintuntemustaan
Muiden kuin pääasiallisen opetuskielen taitojen kehittyminen liikkuvuusjaksolla (OPH) 2% 1% 9% 2% 0 3% 4% 9% 9% 19% 28% Saksa 28 % Englanti 19 % Ranska 10 % Hollanti 9 % Espanja 9 % Italia 4 % Tsekki 4 % Ruotsi 3 % Unkari 2 % Portugali 2 % Norja 1 % Muut 9 % 10%
Mikä on muuttunut tai muuttumassa? Kieliasiantuntijoiden koulutus yliopistoissa Kieliaineiden tutkintokoulutuksen kehittämistarpeita pohdittu useissa kansallisissa ryhmissä (KIEPO, Unifi) Vaikutukset? Hakijamäärät kieliaineisiin pääosin laskussa Työnjakoa ja yhteistyötä tarpeen edistää, jotta laaja kielivalikoima voidaan taata kansallisesti Tarvitaan myös muiden kuin perinteisesti opiskeltujen kielten ja alueiden asiantuntemusta HY muut yliopistot - työnjako? Kielten opettajatarve kasvanee lähinnä vain aikuiskoulutuksessa (paitsi jos selvityksen ehdotukset johtavat päätöksiin) Minkälaisia kieliasiantuntijoita työelämä tarvitsee: opettajat, kääntäjät, entä muut?
Mikä on muuttunut tai muuttumassa? Maahanmuutto Maahanmuutto on lisännyt sekä kielikoulutustarpeita että kielivarantoa Suomen/ruotsin valitseminen opiskeltavaksi toisena kielenä perustuu oppilaan kielitaidon tasoon ja opiskeluedellytyksiin Saavutetun taidon perimmäinen taso tulee usein ilmi vasta siirryttäessä vaativampiin opintoihin (S2-opiskelijoiden keskeyttämisriski lukiossa korkea) Kansallisten kielten taito tärkeää työllistymiselle mutta mikä on milloinkin riittävä taso? Maahanmuuttajataustaisten osuus toisen (erit. lukio) ja korkea-asteen koulutuksessa kasvanut, mutta on edelleen alhainen Maahanmuuttajien tuomaa kielivarantoa hyödynnetty vain vähän Oman ensikielen taito hiipuu, ellei sitä tueta
Suomessa puhutut muut ensikielet 2016 Väestörekisteriin äidinkieli merkitty Henkilöä venäjä 75 444 viro 49 241 arabia 21 783 somali 19 059 englanti 18 758 kurdi 12 226 kiina 11 334 persia, farsi 10 882 albania 9791 vietnam 9248 thai 9047 espanja 7449 turkki 7403 saksa 6256 puola 5081
Mikä on muuttunut tai muuttumassa? Onko meillä oikea kuva kansallisesta kielivarannosta? Suomessa puhutaan yli 500 kieltä Yhä useampi perhe on kaksi- tai useampikielinen (mutta tilastoihin voi ilmoittaa vain yhden äidinkielen) Kielitaitoa karttuu yhä enemmän myös muualla kuin koulutuksessa Katsommeko kielitaitoa liian isona ja kattavana? Tunnustammeko kielitaidon eri osa-alueet? Kielten osaaminen kartuttaa kulttuurienvälistä osaamista ja keskinäistä ymmärtämistä Kielivarantoa on myös yleinen valmius oppia kieliä, ei vain jonkin yksittäisen kielen osaaminen: kielitietoisuus on pääomaa sekä yksilölle että yhteiskunnalle
Vieraiden kielten osaaminen Suomessa (2012, 18-64-vuotiaat) Venäjä Espanja 11% 12% Ranska 15% Saksa 37% Ruotsi 71% Englanti 90% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Kielipolun jatkumon varmistaminen Keskustelua kielikoulutuksesta käyty runsaasti, mutta se on ollut hajanaista Kielivalinnat vähenevät koulutuksen edetessä toiselle asteelle; toisaalta aikuiset heräävät opiskelemaan kieliä myöhemmin Työelämässä toimitaan verkostoissa, lähes kaikki tehtävät edellyttävät kielellisiä taitoja eli kielitaidosta tullut osa ammattitaitoa Systemaattista tietoa työelämän kielitaitotarpeista on kuitenkin liian vähän Tarvitaan sekä strategisia että käytännöllisiä ratkaisuja, esimerkiksi Kannustetaan kuntia laatimaan vuoteen 2020 mennessä kieli- ja kansainvälisyysohjelmat Kehitetään toisen asteen oppilaitosten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten yhteistyötä Tuetaan kuntia hyvien käytänteiden löytämiseksi ja levittämiseksi Vahvistetaan yhteistyötä eri koulutusasteilla kansallisesti ja naapurimaiden kanssa vähemmän opiskelluissa kielissä digitalisaatiota hyödyntäen
Selvityksen julkistaminen ja jatkokäsittely Toimenpide-ehdotukset perusteluineen, tiivis versio: Painettuna ja verkossa Kolme kieliversiota: Monikielisyys vahvuudeksi, Flerspråkighet som resurs ja Multilingualism as a strength Taustamuistio lähdetietoineen suomen kielellä verkkoversiona Laaja lausuntokierros (käynnissä) Jatkokäsittelyssä ja päätöksenteossa tärkeä ajatella kielivarantoa kokonaisuutena ja huomioida myös voimassa olevan Kansalliskielistrategian linjaukset