Kauppa 2012 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2010 Jälleenvienti Venäjälle v. 2010; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin arvo epävarma; viihde-elektroniikan, atk-laitteiden, voiteluvalmisteiden ja kotitalouskoneiden jälleenviennissä erilaisia laskentatapoja) Milj. euroa 150 100 50 0 Matkapuhelimet Lääkkeet Radiot, televisiot ym. Atk-laitteet yms. Henkilöautot Voiteluvalmisteet Sähkötyökalut Kotitalouskoneet Pakettiautot Helsinki 7.2.2012 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
JÄLLEENVIENTI VENÄJÄLLE EI PALAUTUNUT TAANTUMAN JÄLKEEN Suomesta Venäjälle vietyjen, mutta muualla kuin Suomessa tuotettujen tavaroiden osuus viennistä Venäjälle on viime vuosina laskenut tasaisesti. Vuoteen 2008 asti jälleenviennin osuus pysytteli useina vuosina kolmanneksen tuntumassa. Vuoden 2009 taantuman aikana erityisesti jälleenvientituotteiden kauppa supistui, ja niiden osuus putosi viidenneksen paikkeille. Taantuman jälkeen jälleenvienti ei toipunut samassa suhteessa kuin muu vienti Venäjälle. Erityisesti autojen ja matkapuhelimien vienti pysyi vähäisenä. Jälleenviennin osuus jäi vuonna 2010 laskutavasta riippuen 14-15 prosenttiin. Sama suuntaus näyttää Tullihallituksen ennakkotietojen mukaan jatkuneen myös vuonna 2011. Jälleenvientitavaroilla oli viime vuonna enää 13-14 prosentin osuus Venäjälle suuntautuneesta viennistä. Vuonna 2010 jälleenvienti väheni erityisesti henkilöautojen ja matkapuhelimien viennin vähennyttyä. Myös kotitalouskoneiden ja viihde-elektroniikan vienti jäi vuonna 2010 pienemmäksi kuin vuotta aiemmin. Tärkeistä jälleenvientitavaroista vain lääkkeiden vienti kasvoi merkittävästi. Jälleenvienti tavararyhmittäin Matkapuhelimia vietiin Venäjälle 122 miljoonan euron arvosta vuonna 2010. Vienti jäi neljänneksen pienemmäksi kuin vuonna 2009. Venäjälle vietyjen puhelimien alkuperää ei tiedetä, sillä Suomeen tuodaan paljon puhelimia, jotka eivät jää kotimaan markkinoille. Kotimaista puhelintuotantoa ei ole julkistettu. Jälleenviennin osuus viennistä Venäjälle ei siis ole selvitettävissä, mutta enimmilläänkin se oli vuonna 2010 vain 122 miljoonaa euroa. Lääkevienti Venäjälle on kasvanut nopeasti. Vuonna 2010 ryhmän vienti nousi 404 miljoonaan euroon, eli neljänneksen suuremmaksi kuin vuonna 2009. Monia ryhmän tuotteista valmistetaan Suomessa kotimaan kysyntää enemmän, joten niiden osalta viennissä voi olla kysymys kotimaisesta tuotannosta. Suomessa ei kuitenkaan tuoteta hormoni- ja alkaloidipitoisia lääkkeitä, joten näiden lääkkeiden vienti voidaan laskea jälleenvienniksi. Vuonna 2010 hormoni- ja alkaloidilääkkeiden vienti lähes kaksinkertaistui ja nousi 97 miljoonaan euroon. Viihde-elektroniikan ja kotitalouskoneiden tuotanto Suomessa on niin vähäistä, että suurin osa viennistä Venäjälle on jälleenvientiä. Vuonna 2010 viihde-elektroniikan viennin arvo jäi 85 miljoonaan euroon, eli vajaan viidenneksen edellisvuotista pienemmäksi. Kylmäkalusteiden, pesukoneiden ym. kodinkoneiden viennin arvo (26 miljoonaa euroa) putosi puoleen. Osa kodinkoneviennistä saattoi olla kotimaista tuotantoa. Edellisvuotisesta hieman kasvaneesta atk- ja toimistolaiteviennistä (86 miljoonaa euroa) suurin osa oli todennäköisesti jälleenvientiä. Suomessa on kuitenkin ollut sen verran atklaitteiden tuotantoa ja kokoonpanoa, ettei osuutta voi sanoa tarkasti. Sekä viihdeelektroniikka että kodinkoneet ja atk-laitteet on useimmissa tapauksissa tuotu Aasiasta (lähinnä Etelä-Koreasta, Kiinasta ja Japanista). Jonkin verran tuontia on myös EU-maista. Autojen jälleenvienti on romahtanut. Vuonna 2008 henkilöautoja vietiin 1,3 miljardin euron arvosta. Taantuman aikana vienti putosi 234 miljoonaan euroon vuonna 2009. Kun muu kauppa alkoi toipua taantumasta, autovienti ei palautunut ennalleen. Vuonna 2010 henkilöautoja vietiin Venäjälle vain 74 miljoonan euron arvosta. Suomessa oli samaan aikaan henkilö-
autotuotantoa, mutta nimike- ja hintavertailujen perusteella se suuntautui muualle, joten Venäjälle viedyt autot olivat kokonaisuudessaan jälleenvientiä. Pakettiautojen jälleenviennin arvo putosi 22 miljoonasta eurosta 12 miljoonaan euroon. Autojen jälleenviennin yhteydessä on huomattava, että Suomen kautta transitona viedyt autot eivät sisälly jälleenvientilukuihin. Jälleenvientiin lasketaan vain ne tavarat, jotka on laskettu Suomessa vapaaseen liikkeeseen ennen vientiä eteenpäin. Suurin osa Suomen kautta Venäjälle toimitetuista autoista on kulkenut maantietransitona. Nämä autot on tilastoitu Tullihallituksen julkaisemassa transitotilastossa. Erilaisten voiteluvalmisteiden vienti lisääntyi viidenneksen ja nousi 88 miljoonaan euroon. Kotimaista tuotantoa oli eri nimikkeissä niin paljon, ettei jälleenviennin tarkkaa osuutta voi laskea, mutta 30-60 miljoonan euron arvoinen vienti oli ilmeisesti alun perin muualta kuin Suomesta. Porakoneiden yms. käsikäyttöisten sähkötyökalujen 32 miljoonan euron vientiä voidaan pitää kokonaisuudessaan jälleenvientinä. Jälleenvientiä sisältyy moniin muihinkin tavararyhmiin. Tarkkoja jälleenvientilukuja näistä ryhmistä ei kuitenkaan voida laskea. Ongelmana on yleensä se, että kyseisiä tuotteita sekä tuodaan ja viedään että tuotetaan Suomessa, jolloin jälleenvientiä ei voi erottaa. Muutamissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto ei ole julkinen tieto, joten viennin kotimaisuusastetta ei voida selvittää sen vuoksi. Ongelmallisia tuoteryhmiä ovat mm. monet kemian teollisuuden tuotteet, metallintyöstökoneet, elektroniikan komponentit sekä moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet. Nämä ongelmaryhmät eivät kuitenkaan nosta jälleenviennin osuutta kovin merkittävästi. Niiden arvo voisi enimmillään kohottaa osuutta vajaalla kahdella prosenttiyksiköllä. Edellä mainittujen lukujen perusteella Venäjälle suuntautuneesta viennistä vuonna 2010 voidaan arvioida jälleenvienniksi ainakin seuraavat toimitukset: - matkapuhelimet enintään 122 milj. euroa - hormoni- ja alkaloidilääkkeet 97 milj. euroa - radiot, televisiot ym. 60-85 milj. euroa - atk-, kopio-, telekopio- yms. laitteet 25-85 milj. euroa - henkilöautot 74 milj. euroa - voiteluvalmisteet 30-60 milj. euroa - sähkötyökalut 32 milj. euroa - kotitalouskoneet 16-26 milj. euroa - pakettiautot 12 milj. euroa Jos listalla mainitut tulkinnanvaraiset nimikkeet lasketaan täysimääräisesti jälleenvienniksi, jälleenviennin arvoksi kertyy 593 miljoonaa euroa eli vajaat 13 prosenttia koko viennistä Venäjälle. Kun tähän lisätään todennäköinen jälleenvienti pienemmissä tavararyhmissä, päädytään 600-700 miljoonaan euroon eli 14-15 prosenttiin koko viennistä. Lähteet: Tuonti- ja vientitiedot: Tullihallituksen ulkomaankauppatilasto Tuotantotiedot: Tilastokeskus, Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto Kotimaan myyntitilastot: KOTEK (Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:n, Kodintekniikkaliitto ry:n ja alan merkittävien vähittäismyyjien yhteistyöfoorumi)
Liite 1. Suomen tuotanto ja vienti v. 2010; suuret tavararyhmät viennissä Venäjälle Tuotanto Vienti Venäjälle Ryhmän osuus Koko vienti Venäjän osuus Tavararyhmä Suomessa (1000 e) viennistä Venäjälle (1000 e) koko viennistä (1000 e) % % Paperi, kartonki, pahvi 9 067 272 455 611 (**) 9,7 7 425 236 6,1 Rauta ja teräs 4 234 126 450 980 9,6 4 823 442 9,3 Lääkkeet, seerumit, rokotteet 726 675 403 742 8,6 879 124 45,9 Öljytuotteet 724 091 (*) 220 184 4,7 3 789 310 5,8 Muovit alkumuodossa 613 664 (*) 217 173 (**) 4,6 952 542 22,8 Meijerituotteet 1 669 891 206 059 4,4 425 407 48,4 Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet 1 131 447 173 141 3,7 1 697 806 10,2 Värit, maalit, kitit yms. 637 538 127 244 (**) 2,7 433 160 29,4 Matkapuhelimet ei julkinen tieto 122 145 2,6 1 816 842 6,7 Puhelin- ja radiolaitt. (paitsi matkapuh.) 84 150 (*) 98 936 2,1 859 037 11,5 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym. 2 302 114 90 529 1,9 2 148 060 4,2 Voiteluvalmisteet 53 665 88 294 1,9 105 428 83,7 Atk-, kopio- ja telekopiolaitteet ja niiden osat 62 679 85 952 1,8 361 296 23,8 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym. 26 853 85 457 1,8 107 409 79,6 Henkilöautot 212 281 74 158 1,6 418 547 17,7 Kuivaus- ja kuumennuslaitteet 151 900 55 164 1,2 186 535 29,6 Hanat ja venttiilit 338 012 52 027 1,1 346 779 15,0 Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms. 965 448 51 276 1,1 629 491 8,1 Sähkökytkentälaitteet 538 192 48 878 1,0 608 886 8,0 Kivennäisainesten käsittelykoneet 446 380 47 716 1,0 259 183 18,4 Painotuotteet 786 037 44 309 0,9 171 720 25,8 Lentokoneet ym. ilma-alukset 0 43 061 0,9 297 056 14,5 Maa- ja metsätalouskoneet 473 307 40 236 0,9 292 034 13,8 Sähkölanka ja -kaapeli 347 657 41 004 0,9 279 111 14,7 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet 611 480 40 379 0,9 370 266 10,9 Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms. 1 332 754 38 967 0,8 216 993 18,0 Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen 200 429 35 268 0,7 219 059 16,1 Sähkökäyttöiset käsityövälineet 2 923 34 777 0,7 50 214 69,3 Turkisnahat 231 098 33 615 0,7 511 778 6,6 Huonekalut 759 366 31 906 0,7 156 517 20,4 Työstökoneet 166 843 29 708 0,6 201 252 14,8 Ajoneuvojen renkaat ei julkinen tieto 26 904 0,6 299 287 9,0 Kotitalouskoneet 161 825 25 890 0,5 124 985 20,7 Mäntä- ja dieselmoottorit 660 048 24 811 0,5 605 854 4,1 Lingot, suodatuslaitteet 435 883 24 672 0,5 245 690 10,0 Tehdasvalmisteiset rakennukset 689 656 24 389 0,5 154 380 15,8 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet 547 772 20 734 0,4 219 800 9,4 Puu ja puutavarat 3 804 201 19 640 0,4 1 990 147 1,0 Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat 220 502 15 710 (**) 0,3 36 180 43,4 Liha 787 705 14 024 0,3 86 699 16,2 Suuret tavararyhmät yhteensä 3 764 670 79,8 34 802 542 10,8 Muu vienti 951 218 20,2 17 636 045 5,4 Koko vienti 4 715 888 100,0 52 438 587 9,0 (*) Osa tuotannosta ei ole julkista tietoa. (**) Muutamien paperi-, muovi-, väri- ja viljatuotteiden vienti ei ole julkista tietoa. Tuotantoluvut on koottu Tilastokeskuksen tuottamasta teollisuuden myydyn tuotannon tilastosta (PRODCOM-luokitus). Tuotantotilastossa on käytössä uusi PRODCOM2008-luokitus, joten luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuotta 2008 aiempiin vuosiin. Turkisnahkojen myydyn tuotannon arvo perustuu Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton tietoihin. Nahkojen myyntitieto koskee myyntikautta 2009/2010, eikä vastaa täysin kalenterivuotta.
Liite 2. Kauppa- ja tuotantotilastoissa käytetyt luokitukset Tärkeimmät vastaavat Tavararyhmä CN-tavaranimikkeet PRODCOM-tuotantonimikkeet Paperi, kartonki, pahvi 48010000-48239085 1712-1729 Rauta ja teräs 72011011-73269098 2410-2434 Lääkkeet, seerumit, rokotteet 30012010-30049099 211060-212021 Öljytuotteet 27101111-27101999 1920 (paitsi 19202959 ja 192041) Muovit alkumuodossa 39011010-39140000 2016 Meijerituotteet 04011010-04069099 1051 Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet 84251100-84314980 2822 Värit, maalit, kitit yms. 32011000-32159080 201221-24, 2030 Matkapuhelimet 85171200 263022 Puhelinlaitteet (paitsi matkapuhelimet) 851711, 85171800-85189000,85255000-85258019, 8526, 8529 2630, 265120, 4051 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym. 85011010-85049099 2711 Voiteluvalmisteet 34031100-34039990 205941 Atk-, kopio- ja telekopiolaitteet 8443, 84713000-84719000, 84733020-84733080 2620 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym. 851930-8522, 8527, 8528 (paitsi 852841, -51 ja -61) 264011-52 Henkilöautot 87032110-87039090 291021-291024 Kuivaus- ja kuumennuslaitteet 8419 282511, 282960, 289931 Hanat ja venttiilit 84811005-84819000 2814 Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms. 39171010-39219090 2221 Sähkökytkentälaitteet 85351000-85389099 271210-27124090 Kivennäisainesten käsittelykoneet 84741000-84749090 289240, 289262, 3953 Painotuotteet 49011000-49119900 1812 Lentokoneet ym. ilma-alukset 8802 303031-303040 Maa- ja metsätalouskoneet 84321010-84379000 283031-283094 Sähkölanka ja -kaapeli 85441110-85447000 2732 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet 38091010-38249098 2059 (paitsi 205941) Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms. 68010000-68159990 2361-2399 Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen 87041010-87049000 289229, 291041-42 Sähkökäyttöiset käsityövälineet 84671110-84679900 2824 Turkisnahat 43011000-43040000 1511, 142010, 13911920 Huonekalut 94013010-94049090 31 Työstökoneet 84541000-84669400 284112-284140, 284912 Ajoneuvojen renkaat 40111000-40139000 2211 Kotitalouskoneet 8418, 84221100, 8450, 85081100, 8516 2751, 2752, 28942230, 28945210 Mäntä- ja dieselmoottorit 8407-8409 2811, 291011-13, 3999 Lingot, suodatuslaitteet 84211100-84219900 28251410-28291350, 289311, 289423, 32501380 Tehdasvalmisteiset rakennukset 94060011-94060080 162320, 25111030, 399900 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet 87060011-87089997 291044, 292010-2932 Puu ja puutavarat 44011000-44219098 1610-162912 (paitsi 162320) Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat 10011000-11090000 1061, 1106 Liha 02011000-02109990 1011-101313
Liite 3. Jälleenviennin määrittely Vienti Venäjälle sisältää sekä Suomessa valmistettuja että muualla tuotettuja tavaroita. Jossain muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden toimitukset Suomen kautta voidaan luokitella tullikohtelun mukaan kolmeen ryhmään: 1) Kauttakuljetus eli transito. Transitotoimitukset kulkevat Suomen tullialueen kautta, mutta niitä ei missään vaiheessa lasketa vapaaseen liikkeeseen Suomessa. Transito ei kuulu tämän selvityksen piiriin. Transitoliikenne itään, erityisesti maantietransito, on kasvanut nopeasti 2000-luvulla, ja transitokuljetusten arvo on ollut moninkertainen verrattuna Suomen vientiin Venäjälle. Maantietransitosta pääosa koostuu kappaletavaroista, kuten henkilöautoista ja kodinkoneista. Meritse viedään lähinnä massatavaraa ja rautatietransitona mm. kemian teollisuuden tuotteita. 2) Tavaroiden tuonti maahan väliaikaisesti esim. säilytettäväksi tullivarastossa, korjattavaksi tai jalostettavaksi. Tämä EU:n säädösten mukaan määritelty jälleenvienti on Venäjän osalta vähäistä. 3) Muualla valmistettujen ja Suomeen tuotujen tavaroiden vienti edelleen. Kyseiset tavarat voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja kenties varustaa esim. venäjänkielisillä käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CNtavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana muutu. Tällainen jälleenvienti on Suomen ulkomaankaupassa varsin uusi ilmiö. Se alkoi muotoutua vasta 1990-luvulla Venäjän ja Baltian markkinoiden avautuessa. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida, mikä osuus kohdassa 3) määritellyllä viennillä on Suomen viennistä Venäjälle. Selvityksessä on käytetty hyväksi Suomen ulkomaankauppatilastojen lisäksi Tilastokeskuksen tuottamaa tilastoa teollisuuden myydystä tuotannosta (PRODCOM-luokitus) sekä erilaisia teollisuuden ja kaupan alojen tuottamia myyntitilastoja. Kaikista tavararyhmistä myyntitilastoja ei ole ollut saatavilla (autojen myyntitilasto perustuu lähinnä rekisteröintiin kappaleittain; lääkkeiden myyntitilastossa hormoni- ym. lääkkeitä ei ole eroteltu; voiteluvalmisteiden ja käsityövälineiden myyntiä ei tilastoida). Näissä ongelmallisissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on kuitenkin ollut hyvin vähäistä, joten vienti on voitu päätellä jälleenvienniksi, vaikka kotimaan kysynnästä ei ole ollut tietoa.
Kauppa 2012 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2010 2012:M03 7.2.2012 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p. 040 332 1845 Christina Telasuo p. 040 332 1828 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla http://www.tulli.fi/ Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) http://uljas.tulli.fi / Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu 15-17 A PL 512 00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax 020 492 1860 Sähköposti: tilastot@tulli.fi Tilastopalvelu 020 690 603 Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan 15-17 A PB 512 00101 Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax 020 492 1860 E-post: statistik@tulli.fi Statistikservice 020 690 603 Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu 15-17 A P.O.Box 512 FI-00101 Helsinki Phone internat. + 358 9 6141 Fax + 358 20 492 1860 E-mail: statistics@tulli.fi Statistics service + 358 20 690 603