Suomen tevanake-kauppa

Transkriptio

1 SVT Ulkomaankauppa 2003:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen tevanake-kauppa Kuvio 1. Suomen tevanake-kauppa v (I-IX) Milj. euroa (I-IX) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

2 TEVANAKE-KAUPAN KEHITYS TASAISTA Turkisnahat kasvattivat vuoden 2002 vientiä Tekstiilituotteiden, vaatteiden ja kenkien sekä nahkojen ja nahkatavaroiden vienti ja tuonti ovat viime aikoina olleet tasaisessa kasvussa. Vuonna 2001 tevanake-vienti kasvoi kuusi prosenttia ja tuonti kolme prosenttia. Vuoden 2002 tammi-syyskuussa sekä tuonti että vienti ovat olleet kolmen prosentin kasvussa. Koko toimialan viennin arvo kohosi vuoden 2002 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana 811 milj. euroon ja tuonnin arvo samaan aikaan hieman yli 1,4 mrd euroon. Vienti Suomen tevanake-vienti koostuu suurimmaksi osaksi tekstiilituotteiden ja turkisnahkojen viennistä. Tekstiilituotteita on viety vuoden 2002 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana 273 milj. euron arvosta (kaksi prosenttia edellisvuotista enemmän) ja nahkoja, lähinnä muokkaamattomia turkisnahkoja 265 milj. euron arvosta eli 11 % enemmän kuin vuoden 2001 tammi-syyskuussa. Vaatevienti (180 milj. euroa) oli tammi-syyskuussa viiden prosentin laskussa. Saman verran on supistunut myös jalkineiden vienti (51 milj. euroa). Selvästi tärkein maa toimialan viennissä on ollut sekä vuonna 2002 että vuotta aiemmin Hongkong; vienti sinne kohosi päättyneen vuoden tammi-syyskuussa 138 milj. euroon eli yhdeksän prosenttia vuoden 2001 vastaavaa ajanjaksoa suuremmaksi. Hongkongin osuus koko tevanake-viennistämme on vuonna 2002 ollut 17 %. Viro on pitänyt asemansa toiseksi tärkeimpänä vientikohteena (108 milj. euroa eli 13 % koko toimialan viennistä vuoden 2002 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana). Muita suuria vientimaita ovat olleet Ruotsi (79 milj. euroa tammi-syyskuussa 2002) ja Venäjä (76 milj. euroa). Hongkongin asema tärkeimpänä vientimaana johtuu turkisnahkojen viennistä. Tammi-syyskuussa nahkoja vietiin Hongkongiin 137 milj. euron arvosta. Toiseksi tärkein nahkojen viennin kohdemaa, Italia, jäi 21 milj. euroon. Muokattuja turkisnahkoja ja nahkatavaroita vietiin lähinnä Viroon (10 milj. euroa), Italiaan (6 milj. euroa) ja Turkkiin (5 milj. euroa). Tekstiilituotteiden ostajina Viro ja Espanja ovat selvästi tärkeimmät. Tekstiilien viennin arvo kumpaankin maahan oli 45 milj. euroa tammi-syyskuussa Vienti Ruotsiin jäi 25 milj. euroon. Vaatevientimme on keskittynyt lähimarkkinoille. Vuoden 2002 kolmen ensimmäisen neljänneksen viennistä Venäjän osuus oli 33 milj. euroa, Ruotsin 32 milj. euroa, Viron 31 milj. euroa ja Norjan 14 milj. euroa. Lähimarkkinoille keskittyy myös jalkinevientimme: Ruotsin osuus on 16 milj. euroa, Viron 9 milj. euroa, Norjan 8 milj. euroa ja Venäjän 7 milj. euroa. Tuonti Valtaosa tevanake-tuonnistamme koostuu vaatteista. Vuonna 2001 vaatetuonnin arvo oli 937 milj. euroa ja vuoden 2002 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana 757 milj. euroa. Tekstiilituotteiden tuonnin arvo oli vuoden 2001 aikana 571 milj. euroa ja vuoden 2002 tammi-syyskuussa 421 milj. euroa. Tuonnin kasvu on ollut hyvin vähäistä: sekä tekstiilituotteiden että vaatteiden tuonnin arvo on kasvanut vuosien 2001 ja 02 aikana vain yhden-kahden prosentin vuosivauhdilla. Jalkineiden tuonti on ollut jonkin verran nopeammassa kasvussa: vuonna 2001 (178 milj. euroa) lisäystä oli viisi prosenttia ja vuoden 2002 tammi-syyskuussa (157 milj. euroa) kahdeksan prosenttia.

3 2 Suomen tevanake-tuonnin tärkein maa on Kiina, jonka osuus toimialan koko tuonnista vaihtelee prosentin paikkeilla. Vuoden 2002 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana toimialan tuonti Kiinasta kohosi lähes 182 milj. euroon eli seitsemän prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa suuremmaksi. Saksa on lähes yhtä selvästi toiseksi tärkein tuontimaamme: tuonnin arvo vuoden 2002 tammi-syyskuussa oli 154 milj. euroa. Muita merkittäviä tuontimaita ovat viime aikoina olleet Viro (tuonti tammi-syyskuussa 02 yli 110 milj. euroa), Italia (n. 110 milj. euroa) ja Ruotsi (98 milj. euroa). Tekstiilituotteita tuodaan lähinnä Euroopasta: Saksasta (78 milj. euroa), Ruotsista (39 milj. euroa) ja Italiasta (35 milj. euroa). Muita tärkeitä tuontimaita olivat Iso-Britannia, Belgia ja Ranska. Vaatetuonnissa Kiinan asema on kiistaton: lähes viidennes Suomen koko vaatetuonnissa eli 144 milj. euroa tammi-syyskuussa. Muut suuret tuontimaat ovat Viro (76 milj. euroa) ja Saksa (59 milj. euroa). Seuraavina ovat milj. euron tuontiosuudellaan Ruotsi, Italia, Tanska, Turkki, Portugali ja Bangladesh. Suomen jalkinetuonnista Kiinan osuus on vuonna 2002 ollut 26 milj. euroa ja Italian osuus 23 milj. euroa. Muita suuria tuojia olivat Vietnam, Viro ja Belgia. TULLIHALLITUS Tilastot

4 Tevanake-teollisuuden viennin ja tuonnin kehitys SITC-tavararyhmittäin Vienti vuosina vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 84 vaatteet 85 jalkineet Tevanake yhteensä Vuosi 1000 e Muutos % 1000 e Muutos % 1000 e Muutos % 1000 e Muutos % 1000 e Muutos % 1000 e Muutos % Tuonti vuosina vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 84 vaatteet 85 jalkineet Tevanake yhteensä Vuosi 1000 e Muutos % 1000 e Muutos % 1000 e Muutos % 1000 e Muutos % 1000 e Muutos % 1000 e Muutos %

5 Tevanake-teollisuuden vienti ja tuonti vuosina 2000 ja 2001 sekä tammi-syyskuussa 2001 ja 2002 Vienti vuosina 2000 ja 2001 sekä tammi-syyskuussa 2001 ja (I-IX) 2002 (I-IX) SITC-tavararyhmä rev e 1000 e Muutos% 1000 e 1000 e Muutos% 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat tekstiilituotteet, pl. vaatteet vaatteet jalkineet Tevanake vienti yhteensä Tuonti vuosina 2000 ja 2001 sekä tammi-syyskuussa 2001 ja (I-IX) 2002 (I-IX) SITC-tavararyhmä rev e 1000 e Muutos% 1000 e 1000 e Muutos% 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat tekstiilituotteet, pl. vaatteet vaatteet jalkineet Tevanake tuonti yhteensä

6 Tevanake-teollisuuden vienti ja tuonti, tärkeimmät maat Vienti tammi-syyskuussa 2001 ja (I-IX) 2002 (I-IX) 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% HK Hongkong , ,0 9 EE Viro , ,3 7 SE Ruotsi , ,8-11 RU Venäjä , ,6 2 DE Saksa , ,8-9 ES Espanja , ,9 13 IT Italia , ,2 19 NO Norja , ,4 1 DK Tanska , ,4 49 US USA , ,0 16 NL Alankomaat , ,0-4 GB Iso-Britannia , ,9-6 LV Latvia , ,9 5 JP Japani , ,8-11 FR Ranska , ,7-12 KR Etelä-Korea , ,4 14 GR Kreikka , ,3 15 PL Puola , ,1-7 CH Sveitsi , ,0-2 CN Kiina , ,8 27 Muut maat yhteensä , ,7-5 Tevanake vienti yhteensä , ,0 3 Tuonti tammi-syyskuussa 2001 ja (I-IX) 2002 (I-IX) 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% CN Kiina , ,7 7 DE Saksa , ,8 23 EE Viro , ,7-1 IT Italia , ,7-6 SE Ruotsi , ,9-1 DK Tanska , ,5 22 PT Portugali , ,0-7 BE Belgia , ,5-3 NL Alankomaat , ,4 11 TR Turkki , ,2 33 GB Iso-Britannia , ,1-5 IN Intia , ,8 0 BD Bangladesh , ,3 11 FR Ranska , ,2-6 AT Itävalta , ,8-3 ES Espanja , ,7 14 HK Hongkong , ,5-27 VN Vietnam , ,3 1 RU Venäjä , ,2-23 TH Thaimaa , ,2-8 Muut maat yhteensä , ,3-2 Tevanake tuonti yhteensä , ,0 3

7 SVT Ulkomaankauppa 2003:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen tevanake-kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi [email protected] Kari Tähtivaara [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kerrotaan laatuselosteessa ja Intrastat-oppaassa, jotka ovat luettavissa Internet-sivuiltamme. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilasto Statistik Statistics Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

8 SVT Ulkomaankauppa 2003:M02 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v (1-10) Mrd. e (1-10) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

9 1 SUOMEN JA SAKSAN VÄLINEN KAUPPA SUPISTUI EDELLEEN Suomen vienti väheni selvästi Suomen ja Saksan välinen kauppa kääntyi monen kasvuvuoden jälkeen laskuun vuoden 2001 keväällä. Kauppa on supistunut edelleen, ja viime vuoden tammi-lokakuussa vienti jäi 7 % edellisvuoden vastaavaa aikaa pienemmäksi. Vienti piristyi kuitenkin viime syksynä, ja lokakuussa se kohosi toistaiseksi vuoden korkeimpaan arvoonsa. Tuonti on supistunut vientiä hitaammin, ja tammi-lokakuussa se jäi 3 % edellisvuotista vähäisemmäksi. Saksa säilytti asemansa selvästi tärkeimpänä vienti- ja tuontimaana, kun kauppa supistui myös muiden tärkeimpien maiden kanssa Venäjää lukuun ottamatta. Saksan osuus viennistä oli 12 % ja tuonnista 14,5 %. Metsäteollisuuden vienti Saksaan väheni kymmeneksen. Matkapuhelinten ja henkilöautojen vienti supistui myös selvästi. Paperiteollisuuskoneiden, öljytuotteiden ja muovien vienti puolestaan kasvoi. Koneiden ja laitteiden sekä metallien tuonti Saksasta jäi edellisvuotista vähäisemmäksi. Henkilöautojen tuonti sen sijaan jatkui edelleen voimakkaana, ja selvästi lisääntyi myös elintarvikkeiden ja vaatteiden tuonti. Kuvio 2. Ulkomaankauppa maittain v (tammi-lokakuu) Milj. e Tuonti Vienti Saksa Ruotsi Iso-Britannia Yhdysvallat Ranska Alankomaat Italia Tanska Japani Kuvio 3. Saksan osuus Suomen tuonnista ja viennistä v (1-10) Osuus % Kuvio 4. Suomen ja Saksan välinen kauppatase v (1-10) Milj. e Tuonti Vienti (1-10) (1-10) Suomen ulkomaankauppatilastot julkaistaan alkuperämaan käsitteen mukaisina. EU:n jäsenmaat toimittavat tiedot ulkomaankaupastaan yhteisön tilastovirastolle (Eurostat), joka julkaisee yhteisön ulkomaankauppatilastot lähetysmaan käsitteen mukaisina. Muun muassa maakäsitteen erilaisuudesta johtuen erot tilastojen välillä voivat olla huomattavia. Tullihallitus Tilastoyksikkö

10 2 Taulukko 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v (1-10) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-10) , ,0 387 METSÄTEOLLISUUDEN VIENTI SAKSAAN SUPISTUI SELVÄSTI Myös sähköteknisten tuotteiden ja henkilöautojen vienti väheni Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo Saksaan jäi tammi-lokakuussa kymmeneksen edellisvuoden vastaavaa aikaa pienemmäksi. Saksa säilytti kuitenkin asemansa metsäteollisuuden tärkeimpänä vientimaana, kun etenkin paperin ja pahvin vienti muillekin keskeisille markkina-alueille kangerteli. Saksan osuus alan viennistä oli 18 %, Ison-Britannian 15 % ja Yhdysvaltojen ja Ranskan 7 %. Paperin ja pahvin vienti Saksaan väheni 10 % ja oli arvoltaan 1,3 mrd. euroa. Paperimassan viennin arvo oli 281 milj. euroa (- 10 %), puutavaran 122 milj. euroa (- 6 %) ja puutuotteiden 119 milj. euroa (- 14 %). Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli kaikkiaan 1,8 mrd. euroa, ja tavararyhmän osuus koko viennistä Saksaan oli 40 %. Koneiden ja laitteiden viennin arvo pysytteli edellisvuoden tasolla vajaassa 1,2 mrd. eurossa. Tavararyhmän viennin rakenne kuitenkin muuttui, kun teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti kasvoi ja sähköteknisten tuotteiden supistui. Paperikoneiden viennin arvo kohosi 35 milj. eurosta 130 milj. euroon. Nostamis- ja lastaamiskoneiden ja laitteiden vienti lisääntyi viidenneksen ja oli arvoltaan 75 milj. euroa. Puhelinlaitteiden vienti puolestaan supistui 507 milj. euroon (- 11 %) ja muiden sähkökoneiden ja laitteiden 193 milj. euroon (- 22 %). Matkapuhelinten osuus puhelinlaitteiden viennistä oli 339 milj. euroa (- 15 %). Matkapuhelimia vietiin Suomesta tammi-lokakuussa kaikkiaan yli 20 miljoonaa kappaletta, josta Ison-Britannian osuus oli 3,2, Arabiemiirikuntien 2,1, Ranskan 1,8 ja Saksan 1,6 miljoonaa kappaletta. Henkilöautojen viennin arvo Saksaan oli 407 milj. euroa eli 16 % edellisvuotista pienempi. Suomesta vietiin kaikkiaan lähes henkilöautoa, josta Saksan osuus oli ja Yhdysvaltojen kappaletta. Raudan ja teräksen viennin arvo kohosi 2 % ja oli 215 milj. euroa. Kuparia Saksaan vietiin 60 milj. euron arvosta eli 7 % edellisvuotista enemmän. Nikkelin viennin arvo oli 22 milj. euroa (- 7 %), alumiinin 19 milj. euroa (- 23 %) ja metallituotteiden 63 milj. euroa (- 30 %). Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti kasvoi 6 % ja oli arvoltaan 225 milj. euroa. Muovien osuus tavararyhmän viennistä oli 100 milj. euroa (+ 17 %) ja väriaineiden 31 milj. euroa (- 6 %). Öljytuotteiden vienti kasvoi neljänneksen ja oli arvoltaan 141 milj. euroa. Kojeiden ja mittareiden vienti supistui 12 % ja jäi 58 milj. euroon. Tullihallitus Tilastoyksikkö

11 3 Kuvio 5. Vienti Saksaan tammi-lokakuussa 2002 Moottoriajoneuvot 9,4 % (- 16 %) Muut tavarat 9,1 % (- 10 %) Puutavara 2,6 % (- 6 %) Paperimassa 6,1 % (- 10 %) Puutuotteet 2,6 % (- 14 %) Paperi ja pahvi 28,3 % (- 10 %) Koneet ja laitteet 25,0 % (- 0 %) Metallit ja metallituotteet 8,9 % (-8%) Öljytuotteet 3,1 % (+ 24 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 4,9 % (+6%) Taulukko 2. Vienti Saksaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2001 Milj. e Osuus % Muutos % 2002(1-10) Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 149 2, , Paperimassa 368 6, , Öljytuotteet 205 3, , Kemialliset aineet ja tuotteet 246 4, , Puutuotteet 161 2, , Paperi ja pahvi , , Metallit ja metallituotteet 523 8, , Koneet ja laitteet , , Moottoriajoneuvot , ,4-16 Muut tavarat 540 9, ,1-10 Yhteensä , ,0-7 KONEIDEN JA LAITTEIDEN TUONTI SAKSASTA VÄHENI Henkilöautojen tuonti edelleen voimakasta Koneiden ja laitteiden tuonti Saksasta jäi tammi-lokakuussa 7 % edellisvuoden vastaavaa aikaa pienemmäksi ja oli arvoltaan 1,5 mrd. euroa. Teollisuuden koneiden ja laitteiden osuus tuonnista oli 604 milj. euroa (- 5 %). Voimakoneiden ja moottoreiden tuonti supistui 12 % ja oli arvoltaan 190 milj. euroa. Sähkökytkentälaitteiden tuonnin arvo jäi 125 milj. euroon eli 15 % edellisvuotista pienemmäksi. Elektroniikan komponenttien tuonti puolestaan kohosi 65 milj. euroon (+ 26 %) ja kotitalouskoneiden ja laitteiden 62 milj. euroon (+ 6 %). Atk-laitteita tuotiin 95 milj. euron (- 12 %) ja niiden osia 68 milj. euron (- 30 %) arvosta. Puhelinlaitteiden tuonti supistui 13 % ja oli arvoltaan 121 milj. euroa. Koneiden ja laitteiden osuus koko Saksan-tuonnista oli 37 %. Henkilöautojen tuonti Suomeen lisääntyi lähes neljänneksen. Suomeen tuotiin tammi-lokakuussa kaikkiaan henkilöautoa. Saksan osuus tuonnista oli kappaletta (+ 17 %), Ranskan (+ 31 %), Ison-Britannian (+ 43 %) ja Japanin (+ 25 %). Henkilöautojen tuonnin arvo Saksasta oli 315 milj. euroa eli 19 % edellisvuotista suurempi. Moottoriajoneuvojen osien ja tarvikkeiden tuonti väheni 3 % ja oli arvoltaan 288 milj. euroa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

12 4 Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti Saksasta supistui 2 % ja oli arvoltaan 625 milj. euroa. Orgaanisten ja epäorgaanisten kemiallisten aineiden tuonti jäi 113 milj. euroon (- 17 %). Muovien tuonti puolestaan kasvoi 3 % ja oli arvoltaan 200 milj. euroa. Lääkkeiden tuonti kohosi 90 milj. euroon eli kymmeneksen edellisvuotista suuremmaksi. Raudan ja teräksen tuonnin arvo väheni 153 milj. euroon (- 3 %) ja muiden metallien 65 milj. euroon (- 22 %). Metallituotteiden tuonti supistui 12 % ja oli arvoltaan 141 milj. euroa. Elintarvikkeiden tuonti Saksasta lisääntyi 17 % ja kohosi 120 milj. euroon. Tekstiilituotteiden tuonti pysytteli miltei edellisvuotisella tasolla 88 milj. eurossa, kun vaatteiden tuonti puolestaan lisääntyi 42 milj. eurosta 64 milj. euroon. Kojeiden ja mittareiden tuonti supistui 2 % ja oli arvoltaan 121 milj. euroa. Kuvio 6. Tuonti Saksasta tammi-lokakuussa 2002 Kojeet ja mittarit 2,9 % (- 2 %) Moottoriajoneuvot 16,9 % (+ 5 %) Muut tavarat 13,8 % (- 2 %) Elintarvikkeet 2,9 % (+ 17 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 14,8 % (- 2 %) Tekstiilituotteet ja vaatteet 3,6 % (+ 17 %) Metallit ja metallituotteet 8,5 % (- 10 %) Koneet ja laitteet 36,6 % (- 7 %) Taulukko 3. Tuonti Saksasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2001 Milj. e Osuus % Muutos % 2002(1-10) Milj. e Osuus % Muutos % 01-07,09 Elintarvikkeet 125 2, , Kemialliset aineet ja tuotteet , ,8-2 65,84 Tekstiilituotteet ja vaatteet 152 2, , Metallit ja metallituotteet 468 9, , Koneet ja laitteet , , Moottoriajoneuvot , , Kojeet, mittarit yms , ,9-2 Muut tavarat , ,8-2 Yhteensä , ,0-3 Tullihallitus Tilastoyksikkö

13 VIENTI SAKSAAN JA TAMMI-LOKAKUUSSA 2001 JA tammi-lokakuu 2002 tammi-lokakuu SITC-NIMIKE: 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet 173 0, , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet 677 0, , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet 43 0, , ,0 64 0, erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 593 0, , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 355 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 141 0, , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , ,0-3 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms. 2 0,0 22 0, , ,0 > kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkövirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 9 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 42 kasviöljyt ja -rasvat 0 0, ,0 > , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset aineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 722 0, , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , ,1-7 8 erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , ,5 3 Yhteensä , , , ,0-7

14 TUONTI SAKSASTA JA TAMMI-LOKAKUUSSA 2001 JA tammi-lokakuu 2002 tammi-lokakuu SITC-NIMIKE: 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 121 0, , , , liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , ,2 3 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , ,0 20 0, kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 7 0,0 2 0, ,0 4 0, sähkövirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 0 0,0 1 0, ,0 1 0, kasviöljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset aineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,0-3 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , ,9-9 9 muut tavarat , , , ,0-74 Yhteensä , , , ,0-3

15 SVT Ulkomaankauppa 2003:M02 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p [email protected] Matti Heiniemi p [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kerrotaan laatuselosteessa ja Intrastat-oppaassa, jotka ovat luettavissa Internet-sivuiltamme. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilasto Statistik Statistics Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

16 SVT Ulkomaankauppa 2003:M03 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v (I-X) Milj. euroa (I-X) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

17 1 PUHELINLAITTEIDEN TUONTI VIROSTA ROMAHTI VIIME VUONNA Alusmyynti käänsi viennin kasvuun Kauppamme Viron kanssa kasvoi hyvin nopeasti lähes koko 1990-luvun ajan. Vuonna 1999 tapahtui ensimmäinen selvä notkahdus, kun vienti supistui seitsemän prosenttia ja tuonnin kasvukin jäi kuuteen prosenttiin. Vuonna 2000 kauppa oli jälleen selvässä kasvussa, mutta vuoden 2001 aikana vienti jäi lähes kolmanneksen edellisvuotista pienemmäksi, ja vuoden 2002 tammi-lokakuussa puolestaan tuonti väheni neljänneksen. Viennin arvo oli vuonna 2001 vajaat 1,1 mrd euroa ja tuonnin arvo lähes 1,2 mrd euroa. Kyseinen vuosi on ollut toistaiseksi ainoa vuosi, jona kauppataseemme Viron kanssa on ollut alijäämäinen. Viime vuoden tammi-lokakuussa vienti kasvoi lähinnä alusviennin ansiosta 17 % edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta ja kohosi hieman yli miljardiin euroon. Tuonti jäi samaan aikaan 772 milj. euroon. Viron osuus Suomen kokonaisviennistä kasvoi 90-luvun loppupuolelle saakka ja nousi vuonna 1998 parhaimmillaan 3,3 prosenttiin, mutta on sittemmin laskenut alle kolmen prosentin. Tuonnissa Viron osuus kasvoi tasaisesti vuoteen 2001 asti, jolloin se oli 3,3 %. Vuoden 2002 tammi-lokakuussa Viron osuus viennistämme oli 2,7 % ja tuonnistamme 2,6 %. Näillä osuuksilla Viro oli yhdeksänneksi suurin vientimaamme ja 13:nneksi suurin tuontimaamme. Kuvio 2: Suomen ja Viron välinen kauppa kuukausittain 2000(X-XII) (I-X) Milj. e 250, , , ,000 50,000 Tuonti Vienti Kuvio 3. Viron osuus Suomen tuonnista ja viennistä (I-X) Osuus % (I- Tuonti Vienti X) Kuvio 4. Suomen ja Viron välinen kauppatase (I-X) Milj. e (I- X) Tullihallitus Tilastoyksikkö

18 2 Taulukko 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v (1-X) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e x 0,6 151 x 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , (I-X) , ,7 278 VIENNIN KASVU ALUSKAUPPOJEN ANSIOTA Myös moottoreiden ja teollisuuskoneiden vienti kasvussa Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti Viroon kohosi vuoden 2002 tammi-lokakuussa 475 milj. euroon eli kolmanneksen suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Kasvu johtui suurimmaksi osaksi toukokuulle ajoittuneesta 128 milj. euron arvoisesta risteilyalustoimituksesta, mutta myös voimakoneiden ja moottoreiden vienti lisääntyi selvästi (22 milj. euroa eli kaksi kertaa niin paljon kuin vuotta aikaisemmin). Myös nosto- ja lastauskoneiden (13 milj. euroa), traktoreiden (8 milj. euroa) ja maansiirto- sekä kaivuukoneiden (8 milj. euroa) vienti oli kasvussa. Sähkökoneiden ja laitteiden vienti sen sijaan jatkoi laskuaan. Erilaisten puhelin- ja radiolaitteiden vienti putosi 68 milj. eurosta 43 milj. euroon. Sähkökytkentälaitteita vietiin 24 milj. euron arvosta eli 17 % edellisvuotista vähemmän. Elektroniikan komponenttien vienti, 5 milj. euroa, jäi kolmannekseen edellisvuotisesta. Toimistokoneiden ja atk-laitteiden sekä niiden osien vienti pysyi 27 milj. eurossa eli lähes vuoden 2001 tammi-lokakuun tasolla. Muusta sähkölaiteviennistä poiketen kaapeleiden ja eristimien vienti, 29 milj. euroa, kasvoi muutaman prosentin. Tevanake-viennin kohdemaana Viro on selvästi toiseksi tärkein kauppakumppanimme n. 13 %:n osuudella kaikesta tekstiili-, vaate-, nahka- ja kenkäteollisuuden viennistä. Viron edellä on ainoastaan Hongkong %:n osuudellaan, kun taas Ruotsi ja Venäjä jäävät kymmenen prosentin tuntumaan. Viime vuoden tammi-lokakuussa sekä tekstiilituotteiden (50 milj. euroa) että vaatteiden (35 milj. euroa) samoin kuin muokkaamattomien turkisnahkojen (15 milj. euroa) vienti Viroon oli muutaman prosentin kasvussa. Sekä jalkineiden (+12 %) että muokattujen nahkojen ja nahkatavaroiden (+48 %) viennin arvo nousi 11 milj. euron paikkeille. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti kohosi 76 milj. eurosta 90 milj. euroon. Kasvu johtui varsinkin väriaineiden viennistä (29 milj. euroa), mutta myös muovien vienti (27 milj. euroa) oli selvässä kasvussa. Öljytuotteiden vienti jäi vajaaseen 13 milj. euroon eli puoleen edellisvuotisesta. Metallien vienti on ollut viime aikoina kasvussa. Vuoden 2002 tammi-lokakuussa raudan ja teräksen vienti lisääntyi kymmeneksen ja nousi 50 milj. euroon. Värimetallien vienti (12 milj. euroa) kasvoi samaan aikaan 40 %. Metallituotteiden viennissä (48 milj. euroa) oli lisäystä lähes neljännes. Metallituotteista erilaisten metallirakenteiden osuus oli 15 milj. euroa. Muita tärkeitä vientitavaroita olivat viime vuonna elintarvikkeet (44 milj. euroa), paperi ja pahvi (36 milj. euroa) sekä lasi, keraamiset tuotteet yms. kivennäisainetuotteet (22 milj. euroa). Tullihallitus Tilastoyksikkö

19 3 Kuvio 5. Vienti Viroon tammi-lokakuussa 2002 Vaatteet 3,3 % (+ 5 %) Muut tavarat 17,8 % (+ 6 %) Elintarvikkeet 4,2 % (+ 2 %) Öljytuotteet 1,2 % (- 42 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 8,5 % (+ 17 %) Paperi ja pahvi 3,4 % (+ 7 %) Tekstiilituotteet 4,8 % (+ 2 %) Kivennäisainetuotteet 2.1 % (+ 14 %) Rauta ja teräs 4,7 % (+ 9 %) Koneet, laitteet, kuljetusvälineet 45,2 % (+ 32 %) Metallituotteet 4,6 % (+ 23%) Taulukko 2. Vienti Viroon; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2001 Milj. e Osuus % Muutos % 2002(I-X) Milj. e Osuus % Muutos % 01-07,09 Elintarvikkeet 52 4, , Öljytuotteet 28 2, , Kemialliset aineet ja tuotteet 90 8, , Paperi ja pahvi 40 3, , Tekstiilituotteet 60 5, , Kivennäisainetuotteet 23 2, , Rauta ja teräs 51 4, , Metallituotteet 46 4, , Koneet, laitteet, kuljetusvälineet , , Vaatteet 37 3, ,3 5 Muut tavarat , ,8 6 Yhteensä , ,0 17 PUHELINLAITTEIDEN TUONTI VIROSTA PUTOSI ALLE PUOLEEN EDELLISVUOTISESTA Muu sähkölaitetuonti korvasi osan pudotuksesta Koneiden ja laitteiden osuus koko tuonnistamme Virosta on viime vuosina ollut lähellä kahta kolmannesta. Viime vuoden tammi-lokakuussa tuonti kääntyi kuitenkin jyrkkään laskuun ja ryhmän osuus koko tuonnistamme Virosta jäi alle puoleen. Syynä muutokseen oli puhelin- ja radiolaitteiden tuonnin jyrkkä lasku: vuoden 2001 tammi-lokakuun 555 milj. eurosta tuonti putosi viime vuoden vastaavana ajanjaksona 227 milj. euroon. Sen sijaan kaapelituonti, 37 milj. euroa, kasvoi kolmanneksen ja sähkökytkentälaitteiden tuonti, 14 milj. euroa, puolitoistakertaistui. Muusta kone- ja laitetuonnista mainittakoon neljänneksellä kasvanut moottoreiden tuonti (19 milj. euroa) sekä nosto- ja lastauskoneiden tuonti (13 milj. euroa; vähennystä lähes viidennes). Tullihallitus Tilastoyksikkö

20 4 Tevanake-tuonti kattoi 16 % koko tuonnistamme Virosta. Viro oli alan tuojamaista kolmanneksi suurin lähes kahdeksan prosentin osuudella Suomen koko tevanake-tuonnista. Vaatteita tuotiin tammilokakuussa 86 milj. euron arvosta eli saman verran kuin vuotta aiemmin. Tekstiilituotteiden tuonti (18 milj. euroa) oli 12 %:n laskussa, kun taas jalkinetuonti lisääntyi neljästätoista kuuteentoista miljoonaan euroon eli 14 %. Metsäteollisuustuotteiden ja huonekalujen tuonti Virosta on viime vuosina kehittynyt myönteisesti. Puutavaran tuonnin arvo oli vuonna 2000 lähes 62 milj. euroa, vuotta myöhemmin yli 68 milj. euroa ja viime vuoden tammi-lokakuussa 64 milj. euroa, eli tuonti on kasvanut tasaisesti kymmenisen prosenttia vuodessa. Vielä nopeammin on lisääntynyt huonekalujen tuonti: 42 milj. euroa vuonna 2000, 52 milj. euroa vuotta myöhemmin ja vuoden 2002 tammi-lokakuussa 51 milj. euroa, eli viidennes edellisvuotista enemmän. Puutuotteiden tuonti (29 milj. euroa) kasvoi 7 % edellisvuotisesta. Metallituotteiden tuonti on viime aikoina ollut selvässä kasvussa. Vuonna 2001 ryhmän tuonti kohosi edellisen vuoden 24 milj. eurosta 35 milj. euroon. Viime vuoden tammi-lokakuussa tuonnin arvo oli 34 milj. euroa eli 15 % edellisvuotista enemmän. Kuvio 6. Tuonti Virosta tammi-lokakuussa 2002 Jalkineet 2,1 % (+ 14 %) Vaatteet 11,1 % (+ 0 %) Huonekalut 6,6 % (+ 18 %) Muut tavarat 12,8 % (+ 5 %) Puutavara 8,3 % (+ 10 %) Puutuotteet 3,8 % (+ 7 %) Tekstiilituotteet 2,4 % (- 12 %) Metallituotteet 4,4 % (+ 15 %) Koneet, laitteet, kuljetusvälineet 48,6 % (- 44 %) Taulukko 3. Tuonti Virosta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2001 Milj. e Osuus % Muutos % 2002(I-X) Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 68 5, , Puutuotteet 32 2, , Tekstiilituotteet 26 2, , Metallituotteet 35 2, , Koneet, laitteet, kuljetusvälineet , , Huonekalut 52 4, , Vaatteet 101 8, , Jalkineet 16 1, ,1 14 Muut tavarat 114 9, ,8 5 Yhteensä , ,0-26 Tullihallitus Tilastoyksikkö

21 VIENTI VIROON 2000 JA 2001 SEKÄ TAMMI-LOKAKUUSSA 2001 JA (I-X) 2002 (I-X) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 407 0, , , , liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , ,7-3 1 juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 37 0,0 36 0, ,0 19 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 117 0, , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa 497 0, , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms. 40 0,0 53 0, ,0 51 0, kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 56 0,0 3 0, ,0 5 0, eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 148 0,0 81 0, ,0 27 0, kasviöljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 652 0, , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , ,5 >999 8 erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 614 0, , ,0 23 0, kulta, ei monetaarinen 614 0, , ,0 23 0,0-93 YHTEENSÄ , , , ,0 17

22 TUONTI VIROSTA 2000 JA 2001 SEKÄ TAMMI-LOKAKUUSSA 2001 JA (I-X) 2002 (I-X) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000e Osuus% 1000e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 119 0,0 94 0, ,0 90 0, maitotaloustuotteet ja munat 0 0,0 20 0,0 x 20 0,0 4 0, kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet 101 0,0 61 0, , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 508 0, , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 693 0, , , , rehuaineet 131 0, , , , erinäiset elintarvikkeet 895 0, , , , juomat ja tupakka 708 0, , , , juomat 558 0, , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 151 0,0 44 0, ,0 1 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 719 0, , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 0 0,0 25 0,0 x 24 0,0 6 0, puutavara ja korkki , , , , paperimassa 292 0, , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 272 0, , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 661 0, , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 735 0, , , , kivihiili, koksi, briketit yms. 40 0,0 55 0, ,0 50 0, kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 694 0, , , , kaasut 0 0,0 55 0,0 x 55 0, , eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 42 0, , , , kasviöljyt ja -rasvat 30 0, , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 13 0,0 12 0, ,0 0 0, kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet 122 0, , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 81 0, , ,0 47 0, väri- ja parkitusaineet 55 0, , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 431 0,0 8 0, ,0 4 0, haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 281 0, , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet 303 0, , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet 620 0, , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet 782 0, , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet 663 0, , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 170 0, , ,0 84 0, muut valmiit tavarat , , , ,3-2 9 muut tavarat 0 0,0 0 0,0 x 0 0, ,1 x 97 kulta, ei monetaarinen 0 0,0 0 0,0 x 0 0, ,1 x YHTEENSÄ , , , ,0-26

23 SVT Ulkomaankauppa 2003:M03 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p [email protected] Kari Tähtivaara p [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kerrotaan laatuselosteessa ja Intrastat-oppaassa, jotka ovat luettavissa Internet-sivuiltamme. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilasto Statistik Statistics Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

24 SVT Ulkomaankauppa 2003:M05 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa v.2002 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI Mrd. euroa sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd. e Tuonti Vienti Osuus % Tuonti Vienti Helsinki Julkaistavissa klo Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

25 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN ULKOMAANKAUPPA SUPISTUI EDELLEEN Matkapuhelinten viennin arvo silti ennätykselliselle tasolle Huipputeknologian tuotteiden ulkomaankauppa kääntyi pitkään jatkuneen kasvun jälkeen laskuun vuonna 2001, ja kauppa supistui edelleen viime vuonna. Tavararyhmän vienti jäi 3 % ja tuonti 11 % edellisvuotista pienemmäksi. Korkean teknologian tuotteiden ulkomaankauppa väheni selvemmin kuin Suomen koko vienti ja tuonti. Näin tavararyhmän osuus koko viennistä jäi vajaaseen 21 %:iin ja tuonnista 16 %:iin. Edellisenä vuonna vastaavat osuudet olivat 21 % ja 18 %. Korkean teknologian tuotteiden viennin arvo oli 9,7 miljardia euroa, josta tietoliikennevälineiden osuus oli 8 miljardia euroa. Tietoliikenteen viennin arvo jäi hieman edellisvuotista pienemmäksi, vaikka matkapuhelimia vietiinkin vilkkaan syksyn ansiosta ennätyksellisen 5,1 miljardin euron arvosta. Määrällisesti matkapuhelinten vienti pysytteli kahden edellisen vuoden tapaan runsaassa 25 miljoonassa kappaleessa. Suurimpia vientimaita olivat Iso-Britannia (4,1 milj. kpl), Saksa (2,7), Arabiemiirikunnat (2,5) ja Ranska (2,1). Tieteellisten instrumenttien vienti supistui 4 %. Lääkkeiden vienti puolestaan yli kaksinkertaistui edellisvuotisesta. Huipputeknologian tuotteita tuotiin Suomeen 5,7 miljardin euron arvosta. Tuonnista noin puolet eli 2,8 miljardia euroa oli tietoliikennevälineitä. Elektroniikan komponenttien osuus tietoliikenteen tuonnista oli 1,5 miljardia euroa eli miltei kymmeneksen edellisvuotista suurempi. Puhelinlaitteiden tuonti väheni kolmanneksen ja oli arvoltaan 935 miljoonaa euroa. Tieto- ja toimistokoneiden, tieteellisten instrumenttien ja sähkökoneiden tuonti jäi selvästi edellisvuotista pienemmäksi. Lääkkeiden tuonti puolestaan kasvoi neljänneksen. Huipputeknologian tuotteiden vienti kasvoi eniten Isoon-Britanniaan, Ranskaan ja Venäjälle. Saksaan ja Yhdysvaltoihin niiden vienti puolestaan väheni. Huipputeknologian osuus koko viennistä Isoon- Britanniaan ja Ranskaan oli lähes kolmannes. Tuonnissa Kiina vahvisti asemiaan, kun tuonti muista tärkeimmistä maista jäi edellisvuoden tasosta. Korkean teknologian tuotteiden osuus koko tuonnin arvosta Yhdysvalloista oli yli puolet ja Kiinasta ja Japanista runsas kolmannes. Huipputeknologian tuotteiden määritelmänä on tässä katsauksessa käytetty OECD:n vuonna 1995 julkaisemaa määritelmää (kts. liite 1). Tavaroiden luokittelu perustuu SITC-luokitukseen (Standard International Trade Classification, Rev. 3). Huipputeknologian tuotteiksi luetaan tavarat, joiden tutkimukseen ja kehittämiseen käytetään vähintäin 4 % toimialan liikevaihdosta. Tullihallitus Tilastoyksikkö

26 2 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUONTI JA VIENTI TUOTERYHMITTÄIN V Tuoteryhmien osuudet Suomen koko tuonnista ja viennistä sekä muutos edellisestä vuodesta Tuoteryhmä TUONTI Milj. e Osuus % Muutos % VIENTI Milj. e Osuus % Muutos % Avaruus ja ilmailu 131 0, ,1-71 Tieto- ja toimistokoneet , ,6-18 Tietoliikennevälineet , ,1-1 Lääkkeet 187 0, ,2 121 Tieteelliset instrumentit 530 1, ,8-4 Sähkökoneet 453 1, ,2-7 Kemialliset aineet 156 0, ,1 5 Ei-sähköiset koneet 142 0, ,3-19 Aseet 62 0, ,1 74 YHTEENSÄ , ,6-3 KOKO TUONTI / VIENTI HUIPPUTEKNOLOGIAN TUONTI JA VIENTI KUUKAUSITTAIN V Milj. e Vienti Tuonti HUIPPUTEKNOLOGIAN TUONTI JA VIENTI MAITTAIN V tärkeintä maata TUONTI Milj. e Osuus % Muutos % VIENTI Milj. e Osuus % Muutos % Yhdysvallat ,1-3 Iso-Britannia ,4 8 Saksa ,7-6 Saksa 707 7,3-6 Japani 545 9,6-18 Ranska 624 6,4 21 Iso-Britannia 466 8,2-10 Yhdysvallat 607 6,2-9 Kiina 448 7,9 21 Venäjä 593 6,1 35 Muut maat ,6-17 Muut maat ,5-8 Kaikki maat yhteensä Kaikki maat yhteensä Tullihallitus Tilastoyksikkö

27 3 TULLIHALLITUS LIITE 1 Tilastoyksikkö Huipputeknologian tuotteiden ryhmät ja SITC-luokat (SITC Rev. 3) OECD:n määritelmä Avaruus ja ilmailu ( ) Tieto- ja toimistokoneet ( ) Tietoliikennevälineet ( ) Lääkkeet Tieteelliset instrumentit ( ) Sähkökoneet Kemialliset aineet Ei-sähköiset koneet Aseet 891 Tullihallitus Tilastoyksikkö

28 SVT Ulkomaankauppa 2003:M05 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa v Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p [email protected] Matti Heiniemi p [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kerrotaan laatuselosteessa ja Intrastat-oppaassa, jotka ovat luettavissa Internet-sivuiltamme. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

29 SVT Ulkomaankauppa 2003:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v Milj. euroa Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

30 1 VIENTI VENÄJÄLLE KOLMATTA VUOTTA KASVUSSA Myös tuonti lisääntyi edellisvuotisen notkahduksen jälkeen Suomen vienti Venäjälle kasvoi edellisvuosien tapaan, vaikkakin selvästi aiempaa hitaammin. Viennin arvo, runsaat 3,1 mrd euroa, oli 11 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Tuonti kasvoi viisi prosenttia ja oli arvoltaan 3,6 mrd euroa. Kauppatase pysyi selvästi alijäämäisenä; alijäämää kertyi lähes puoli miljardia euroa. Venäjä oli viime vuonna Suomen kolmanneksi tärkein tuontimaa ja viidenneksi tärkein vientimaa. Venäjän osuus kokonaisviennistämme oli viime vuonna 6,6 % ja osuus kokonaistuonnistamme 10,1 %. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuus viennistämme Venäjälle on viime vuosina tasaisesti kasvanut ja kohosi viime vuonna lähes 44 prosenttiin. Energiatuotteet kattoivat perinteiseen tapaan yli 60 % tuonnistamme Venäjältä. Kuvio 2. Ulkomaankauppa maittain v Milj. e Tuonti Vienti Saksa Ruotsi Yhdysvallat Iso-Britannia Ranska Alankomaat Italia Tanska Japani Kuvio 3. Venäjän osuus Suomen tuonnista ja viennistä Osuus % Tuonti Vienti Kuvio 4. Suomen ja Venäjän välinen kauppatase Milj. e Tullihallitus Tilastoyksikkö

31 2 Taulukko 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6-471 KONEVIENTI JA KEMIAN TEOLLISUUS MYÖTÄTUULESSA Paperin ja pahvin viennin kasvu hidastui Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti Venäjälle kohosi viime vuonna lähes 1,4 mrd euroon eli 16 % suuremmaksi kuin vuonna Puhelin- ja radiolaitteiden viennin arvo oli 413 milj. euroa eli miltei kolmanneksen edellisvuotista enemmän. Matkapuhelimien osuus tästä viennistä oli 248 milj. euroa. Myös useimpien muiden sähkökoneiden ja laitteiden vienti kehittyi päättyneenä vuonna myönteisesti. Kotitalouskoneiden vienti kasvoi 109 milj. eurosta 154 milj. euroon. Atk-laitteiden ja toimistokoneiden viennissä (87 milj. euroa) oli kasvua kuusi prosenttia. Televisiovienti (50 milj. euroa) yli puolitoistakertaistui. Muusta kone- ja laiteviennistä kasvussa oli mm. voimakoneiden ja moottoreiden vienti (56 milj. euroa, lisäystä kolmannes). Sen sijaan maansiirto- ja kaivuukoneiden vienti, 38 milj. euroa, jäi runsaan kolmanneksen pienemmäksi kuin vuonna Henkilöautojen vienti kääntyi viime vuonna selvään laskuun. Vuonna 2001 henkilöautojen viennin arvo oli 74 milj. euroa eli kolme neljännestä edellisvuotista enemmän, mutta viime vuonna autovienti putosi miltei vuoden 2000 lukemiin eli 44 milj. euroon. Kemian teollisuuden vienti on kasvanut nopeasti. Ryhmän vienti kohosi vuoden 2000 n. 280 milj. eurosta vuotta myöhemmin 351 milj. euroon ja viime vuonna 459 milj. euroon. Venäjälle viedään erityisesti väriaineita (viime vuonna 133 milj. euroa), lääkevalmisteita (100 milj. euroa) ja muoveja (92 milj. euroa). Metsäteollisuuden asema viennissämme Venäjälle on pysynyt viime vuosina jokseenkin ennallaan. Osuus koko viennistä on pysytellyt hieman yli kymmenessä prosentissa. Paperin ja pahvin vienti kattaa valtaosan toimialan koko viennistä. Viime vuonna paperin ja pahvin viennin arvo oli 256 milj. euroa eli kaksi prosenttia edellisvuotista enemmän. Puutuotteita vietiin 33 milj. euron arvosta, mikä oli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuonna Puutuoteviennistä oli parkettilaattojen, ovien, ikkunoiden yms. rakennuspuusepänteollisuuden tuotteiden osuus 23 milj. euroa. Paperimassan viennin arvo oli 16 milj. euroa. Elintarvikkeiden osuus viennistämme on selvästi supistunut 1990-lukuun verrattuna. Viime vuosikymmenen alkupuolella elintarvikeviennin osuus Venäjän viennistämme oli viidennes ja Tullihallitus Tilastoyksikkö

32 3 vuosikymmenen lopullakin vielä yli kymmenen prosenttia. Viime vuosina osuus on ollut kuuden prosentin paikkeilla. Vienti on tosin ollut kasvussa, mutta kasvu on ollut hitaampaa kuin koko Venäjän-vientimme kasvu. Viime vuonna elintarvikeviennin arvo kohosi 181 milj. euroon eli seitsemän prosenttia suuremmaksi kuin vuonna Maitotaloustuotteiden osuus tästä viennistä oli 84 milj. euroa ja viljatuotteiden 35 milj. euroa. Muista vientituotteista mainittakoon painotuotteet (109 milj. euroa eli kolmannes Suomen koko painotuoteviennistä), metallituotteet, mm. erilaiset metallirakenteet, naulat, ruuvit yms. (100 milj. euroa; kasvua neljännes), rauta ja teräs (78 milj. euroa), kivennäisainetuotteet, mm. lasi ja rakennusaineet (62 milj. euroa) sekä öljytuotteet (50 milj. euroa). Kuvio 5. Vienti Venäjälle vuonna 2002 Muut tavarat 14,9 % (- 4 %) Painotuotteet 3,5 % (- 3 %) Elintarvikkeet 5,8 % (+ 7 %) Öljytuotteet 1,6 % (+ 13 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 14,7 % (+ 31 %) Paperi ja pahvi 8,2 % (+ 2 %) Koneet, laitteet, kulj.välineet 43,7 % (+ 16 %) Keramiikka, lasi, posliini 2,0 % (- 9 %) Rauta ja teräs 2,5 % (+ 2 %) Metallituotteet 3,2 % (+ 26 %) Taulukko 2. Vienti Venäjälle; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2001 Milj. e Osuus % Muutos % 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 0 Elintarvikkeet 169 6, , Öljytuotteet 44 1, , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Paperi ja pahvi 251 8, , Keramiikka, lasi, posliini 68 2, , Rauta ja teräs 77 2, , Metallituotteet 80 2, , Koneet, laitteet, kulj.välineet , , Painotuotteet 112 4, ,5-3 Muut tavarat , ,9-4 Yhteensä , ,0 11 Tullihallitus Tilastoyksikkö

33 4 ÖLJYN TUONTI VENÄJÄLTÄ KASVUSSA Hiili- ja kaasutuonti supistui selvästi Energiatoimitukset ovat ylivoimaisesti tärkein ryhmä Suomen tuonnissa Venäjältä. Ryhmän osuus koko tuonnistamme oli vuonna 2002 n. 63 %. Raakaöljyn ja öljytuotteiden osuus tuonnista oli runsaat 1,5 mrd euroa, mikä oli kymmeneksen enemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta jäi kuitenkin vielä jonkin verran vuoden 2000 tuontia pienemmäksi. Sähkövirran (156 milj. euroa, lisäystä viidennes) tuonti jatkoi kasvuaan, kun sen sijaan kivihiilen (106 milj. euroa) ja kaasujen (450 milj. euroa) tuonti supistui selvästi ja palasi suunnilleen vuoden 2000 lukemiin. Puutavaran tuonti kehittyy yhä suotuisasti. Vuoden 2000 runsaan 360 milj. euron tuonnista noustiin seuraavana vuonna 435 milj. euroon ja viime vuonna päädyttiin 460 milj. euroon, eli kasvua edellisvuodesta oli kuusi prosenttia. Viimevuotisesta puutavaran tuonnista valtaosa, 422 milj. euroa, oli raakapuuta. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonnin arvo oli viime vuonna 296 milj. euroa eli viisi prosenttia enemmän kuin vuonna Tästä oli erilaisten kemian perusteollisuuden tuotteiden osuus 239 milj. euroa ja lannoitteiden osuus 28 milj. euroa. Metallien tuonti kääntyi jälleen kasvuun. Raudan ja teräksen tuonti (107 milj. euroa) lisääntyi lähes kymmeneksen ja värimetallien tuonti (131 milj. euroa) miltei kolmanneksen. Viimeksi mainittuun oli syynä mm. yli puolitoistakertaistunut nikkelin tuonti. Malmien, metalliromun ja jätteen tuonti kasvoi viisi prosenttia eli 142 milj. euroon. Tästä oli rauta- ja teräsromun osuus 112 milj. euroa. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonti putosi vuonna 2001 viidenneksen edellisvuotisesta, mutta palasi viime vuonna jokseenkin tarkalleen vuoden 2000 lukuihin eli 83 milj. euroon. Sekä sähkökoneiden ja laitteiden (33 milj. euroa) että voimakoneiden ja moottoreiden (23 milj. euroa) tuonti oli selvässä kasvussa. Kuvio 6. Tuonti Venäjältä vuonna 2002 Koneet, laitteet, kulj.välineet 2,3 % (+ 22 %) Muut metallit 3,6 % (+ 31 %) Rauta ja teräs 3,0 % (+ 9 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 8,2 % (+ 5 %) Sähkövirta 4,3 % (+ 22 %) Muut tavarat 3,4 % (- 1 %) Puutavara 12,8 % (+ 6 %) Malmit ja metalliromu 3,9 % (+ 5 %) Kivihiili 3,0 % (- 23 %) Kaasut 12,5 % (- 10 %) Öljy ja öljytuotteet 42,9 % (+ 9 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö

34 5 Taulukko 3. Tuonti Venäjältä; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2001 Milj. e Osuus % Muutos % 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara , , Malmit ja metalliromu 135 3, , Kivihiili 137 4, , Öljy ja öljytuotteet , , Kaasut , , Sähkövirta 128 3, , Kemialliset aineet ja tuotteet 283 8, , Rauta ja teräs 98 2, , Muut metallit 99 2, , Koneet, laitteet, kuljetusvälineet 68 2, ,3 22 Muut tavarat 122 3, ,4-1 Yhteensä , ,0 5 Tullihallitus Tilastoyksikkö

35 VIENTI VENÄJÄLLE 2000, 2001 JA SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 48 0, , , liha ja lihatuotteet , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , kala- ja kalavalmisteet , , , vilja ja viljatuotteet , , , hedelmät ja kasvikset , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , rehuaineet , , , erinäiset elintarvikkeet , , ,5 6 1 juomat ja tupakka , , , juomat , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 2 0,0 2 0, , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , puutavara ja korkki , , , paperimassa , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 411 0, , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms. 53 0,0 57 0, , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , kaasut 525 0, , , sähkövirta 101 0, , , eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , eläinöljyt ja -rasvat , , , kasviöljyt ja -rasvat , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms ,0 25 0, ,0 >999 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , lannoitteet, valmistetut 942 0, , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , ,1 2 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet , , , erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet , , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , muut valmiit tavarat , , ,6-4 9 muut tavarat 3 0,0 3 0, , erittelemätön 0 0,0 0 0,0 x 0 0, metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 97 kulta, ei monetaarinen 3 0,0 3 0, ,0 47 YHTEENSÄ , , ,0 11

36 TUONTI VENÄJÄLTÄ 2000, 2001 JA SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 47 0,0 22 0, , liha ja lihatuotteet 1 0,0 0 0, ,0 x 02 maitotaloustuotteet ja munat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 03 kala- ja kalavalmisteet 502 0, , , vilja ja viljatuotteet 167 0, , ,1 > hedelmät ja kasvikset , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 0 0,0 40 0,0 x 37 0, kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 1 0,0 6 0, , rehuaineet 10 0,0 0 0, ,0 x 09 erinäiset elintarvikkeet 0 0,0 20 0,0 x 6 0, juomat ja tupakka 659 0, , , juomat 144 0, , , tupakka ja tupakkavalmisteet 515 0, , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , puutavara ja korkki , , , paperimassa , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 9 0,0 0 0, ,0 x 27 kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 366 0, , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , kaasut , , , sähkövirta , , , eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 11 0,0 x 41 eläinöljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 42 kasviöljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 0 0,0 0 0,0 x 11 0,0 x 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet 114 0,0 93 0, , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 199 0, , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 809 0, , , lannoitteet, valmistetut , , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut 44 0,0 25 0, , erinäiset kemialliset tuotteet , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 404 0, , , kumituotteet 443 0, , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet 298 0, , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet 638 0, , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet 44 0,0 10 0, , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet 968 0, , , erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 102 0,0 37 0, , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet 820 0, , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 36 0,0 84 0, , muut valmiit tavarat , , , muut tavarat 0 0,0 50 0,0 x 57 0, erittelemätön 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 96 metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 0 0,0 5 0,0 x 37 0, kulta, ei monetaarinen 0 0,0 45 0,0 x 20 0,0-55 YHTEENSÄ , , ,0 5

37 SVT Ulkomaankauppa 2003:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p [email protected] Kari Tähtivaara p [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kerrotaan laatuselosteessa ja Intrastat-oppaassa, jotka ovat luettavissa Internet-sivuiltamme. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

38 Ulkomaankauppa 2003:M07 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Ison-Britannian välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ison-Britannian välinen kauppa v Mrd. e Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

39 1 MATKAPUHELINTEN VIENTI ISOON-BRITANNIAAN VILKASTA Henkilöautojen tuonnissa voimakas kasvu Matkapuhelinten vienti Isoon-Britanniaan on jatkunut vilkkaana. Vienti oli erityisen voimakasta viime vuoden lopulla, ja se jatkui korkealla tasolla myös tammi-helmikuussa. Viime vuonna Iso- Britannia oli matkapuhelinten tärkein vientimaa, ja joka kuudes puhelin vietiin sinne. Paperin ja pahvin vienti puolestaan supistui. Tuonnissa lähes kaikki tärkeimmät tavararyhmät jäivät edellisvuoden tasosta henkilöautoja lukuun ottamatta, joiden tuonnista Iso-Britannia kasvatti osuuttaan. Suomen vienti Isoon-Britanniaan on pysytellyt samalla tasolla jo kolmen vuoden ajan. Näin Iso- Britannia on säilyttänyt asemansa Suomen viennissä, kun koko vienti on samaan aikaan hieman supistunut. Tuonti Isosta-Britanniasta on sen sijaan vähentynyt Suomen koko tuontia selvemmin. Kaupan kehitys jatkui samanlaisena kuluvan vuoden tammi-helmikuussakin. Viennin arvo Isoon-Britanniaan oli viime vuonna 4,5 mrd. euroa ja tuonnin sieltä 2 mrd. euroa. Kaupan ylijäämä Suomelle kohosi ennätykselliseen 2,5 mrd. euroon. Ylijäämä oli selvästi suurempi kuin minkään muun maan kanssa käytävässä kaupassa. Iso-Britannia oli viime vuonna Saksan jälkeen toiseksi tärkein vientimaistamme. Tuonnista sen osuus oli viidenneksi suurin Saksan, Ruotsin, Venäjän ja Yhdysvaltain jälkeen. Kuvio 2. Ulkomaankauppa maittain v (viennin mukaan suuruusjärjestyksessä) Mrd. e Vienti Tuonti 0 Saksa Iso- Britannia Yhdysvallat Ruotsi Venäjä Ranska Alankomaat Italia Belgia Viro Kuvio 3. Ison-Britannian osuus Suomen tuonnista ja viennistä Osuus % Tuonti Vienti Tullihallitus Tilastoyksikkö Kuvio 4. Suomen ja Ison-Britannian välinen kauppatase Milj. e Suomen ulkomaankauppatilastot julkaistaan alkuperämaan käsitteen mukaisina. EU:n jäsenmaat toimittavat tiedot ulkomaankaupastaan yhteisön tilastovirastolle (Eurostat), joka julkaisee yhteisön ulkomaankauppatilastot lähetysmaan käsitteen mukaisina. Muun muassa maakäsitteen erilaisuudesta johtuen erot tilastojen välillä voivat olla huomattavia.

40 2 Taulukko 1. Suomen ja Ison-Britannian välinen kauppa v (1-2) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-2) , ,9 356 JOKA KUUDES MATKAPUHELIN VIETIIN ISOON-BRITANNIAAN Paperin ja pahvin vienti supistui edelleen Matkapuhelinten vienti Isoon-Britanniaan on jatkunut vilkkaana, ja Iso-Britannia onkin edelleen niiden tärkein vientimaa. Vienti oli erityisen voimakasta viime vuoden lopulla, ja se jatkui korkealla tasolla myös kuluvan vuoden tammi-helmikuussa. Matkapuhelimia vietiin Suomesta viime vuonna kaikkiaan lähes 26 miljoonaa kappaletta, josta Ison-Britannian osuus oli 4,1, Saksan 2,7, Arabiemiraattien 2,5 ja Ranskan 2,1 miljoonaa kappaletta. Edellisvuoteen verrattuna matkapuhelimia vietiin Isoon-Britanniaan neljänneksen vähemmän, mutta niiden viennin arvo kohosi 942 milj. euroon eli 3 % edellisvuotista suuremmaksi. Kaiken kaikkiaan puhelinlaitteita vietiin Isoon-Britanniaan 1,5 mrd. euron arvosta, mikä oli 8 % edellisvuotista enemmän. Puhelinlaitteiden osuus koko viennistä sinne oli kolmannes. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti supistui 9 % ja oli arvoltaan 175 milj. euroa. Risteilyalusten toimitusten arvo oli viime vuonna 135 milj. euroa, kun niitä edellisenä vuotena ei ollut lainkaan. Henkilöautojen viennin arvo puolestaan jäi 35 milj. euroon eli puoleen edellisvuotisesta. Paperin ja pahvin viennin arvo Isoon-Britanniaan jäi viime vuonna 1,2 mrd. euroon eli 8 % edellisvuotista pienemmäksi. Määrältään tavararyhmän vienti pysytteli edellisvuoden tasolla. Iso- Britannia oli 14 %:n osuudellaan Saksan jälkeen toiseksi tärkein paperin ja pahvin vientimaista. Puutavaran vienti lisääntyi 4 % ja puutuotteiden 8 %. Paperimassan vienti puolestaan supistui kymmeneksen. Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli kaikkiaan 1,7 mrd. euroa eli 38 % koko viennistä Isoon-Britanniaan. Metsäteollisuuden viennin arvo kohosi vuonna 2000 miltei 2 mrd. euroon, mutta on sen jälkeen pudonnut vuoden 1997 tasolle, jolloin tavararyhmän osuus koko viennistä oli vielä puolet. Kemiallisten aineiden vienti lisääntyi kymmeneksen ja oli arvoltaan 182 milj. euroa. Muovien osuus viennistä oli 83 milj. euroa. Öljytuotteiden vienti Isoon-Britanniaan jäi viime vuonna hyvin vähäiseksi edellisvuoteen verrattuna, kun viennin arvo supistui 237 milj. eurosta 39 milj. euroon. Metallien viennin arvo oli 210 milj. euroa eli 10 % edellisvuotista pienempi. Tullihallitus Tilastoyksikkö

41 3 Kuvio 5. Vienti Isoon-Britanniaan v Muut tavarat 14,6 % (+ 23 %) Puutavara 6,7 % (+ 4 %) Paperimassa 1,8 % (- 9 %) Puutuotteet 2,6 % (+ 8 %) Paperi ja pahvi 27,0 % (- 8 %) Puhelinlaitteet 33,9 % (+ 8 %) Teollisuuden koneet ja laitteet 3,9 % (- 9 %) Metallit 4,7 % (- 10 %) Öljytuotteet 0,9 % (- 84 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 4,0 % (+ 10 %) Taulukko 2. Vienti Isoon-Britanniaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 2003(1-2) Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 303 6, , Paperimassa 80 1, , Öljytuotteet 39 0, , Kemialliset aineet ja tuotteet 182 4, , Puutuotteet 116 2, , Paperi ja pahvi , ,1 0 67,68 Metallit 210 4, , Teollisuuden koneet ja laitteet 175 3, , Puhelinlaitteet , ,5 0 Muut tavarat , ,1-1 Yhteensä , ,0 1 KONEIDEN JA LAITTEIDEN TUONTI SUPISTUI Henkilöautojen tuonti lisääntyi voimakkaasti Koneiden ja laitteiden tuonti Isosta-Britanniasta supistui viime vuonna 15 %, ja niiden tuonti jäi erittäin alhaiselle tasolle kuluvan vuoden tammi-helmikuussakin. Atk-laitteiden tuonti väheni viime vuonna neljänneksen ja oli arvoltaan 173 milj. euroa. Iso-Britannia oli kuitenkin 18 %:n osuudellaan atk-laitteiden tärkein tuontimaa ennen Yhdysvaltoja ja Saksaa. Puhelinlaitteiden tuonti pysyi miltei edellisvuoden tasolla 156 milj. eurossa. Tärkeimmistä puhelinlaitteiden tuontimaista tuontiaan kasvatti vain Japani, ja etenkin tuonti Virosta ja Kiinasta jäi selvästi edellisvuotista vähäisemmäksi. Muiden sähkökoneiden ja laitteiden tuonti väheni viidenneksen. Teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonti väheni myös selvästi. Kaikkiaan koneita ja laitteita tuotiin Isosta-Britanniasta 720 milj. euron arvosta, mikä oli lähes 36 % koko tuonnista sieltä. Henkilöautojen tuonnista Iso-Britannia kasvatti selvästi osuuttaan viime vuonna. Tuonnin arvo sieltä kohosi 194 milj. euroon eli 45 % edellisvuotista suuremmaksi. Suomeen tuotiin kaikkiaan Tullihallitus Tilastoyksikkö

42 henkilöautoa, josta Saksan osuus oli , Ranskan , Ison-Britannian ja Japanin kappaletta. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti supistui kymmeneksen ja oli arvoltaan 306 milj. euroa. Tästä oli muovien osuus 71 milj. euroa (- 5 %) ja lääkkeiden 58 milj. euroa (- 10 %). Raakaöljyn tuonti Isosta-Britanniasta jäi viime vuonna hyvin vähäiseksi, ja öljyä tuotiin Suomeen pääasiassa Venäjältä, Tanskasta ja Norjasta. Metallien ja metallituotteiden tuonnin arvo oli 126 milj. euroa (- 10 %), josta raudan ja teräksen osuus oli 55 milj. euroa. Kaoliinin tuonnin arvo oli 77 milj. euroa eli 6 % edellisvuotista pienempi. Kojeiden ja mittareiden tuonti supistui kymmeneksen ja oli arvoltaan 42 milj. euroa. Tekstiilituotteiden tuonnin arvo pysyi edellisvuotisella tasolla 35 milj. eurossa, kun vaatteiden tuonti väheni hieman ja oli arvoltaan 21 milj. euroa. Elintarvikkeiden tuonti puolestaan kasvoi 9 % ja kohosi 53 milj. euroon. Kuvio 6. Tuonti Isosta-Britanniasta v Muut tavarat 14,0 % (+ 0 %) Kojeet, mittarit 2,1 % (- 11 %) Kuljetusvälineet 14,3 % (+ 38 %) Elintarvikkeet 2,6 % (+ 9 %) Kaoliini 3,8 % (- 6 %) Öljy ja öljytuotteet 3,2 % (- 74 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 15,2 % (- 10 %) Tekstiilituotteet ja vaatteet 2,8 % (- 2 %) Metallit ja metallituotteet 6,3 % (- 10 %) Koneet ja laitteet 35,7 % (- 15 %) Taulukko 3. Tuonti Isosta-Britanniasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 2003(1-2) Milj. e Osuus % Muutos % 01-07,09 Elintarvikkeet 53 2, , Kaoliini 77 3, , Öljy ja öljytuotteet 64 3, , Kemialliset aineet ja tuotteet , ,6-8 65,84 Tekstiilituotteet ja vaatteet 57 2, , Metallit ja metallituotteet 126 6, , Koneet ja laitteet , , ,79 Kuljetusvälineet , , Kojeet, mittarit yms. 42 2, ,3-4 Muut tavarat , ,9 6 Yhteensä , ,0-9 Tullihallitus Tilastoyksikkö

43 VIENTI ISOON-BRITANNIAAN V JA TAMMI-HELMIKUUSSA (1-2) 2003(1-2) 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet 619 0, , ,0 0 0, maitotaloustuotteet ja munat , , ,0 47 0, kala- ja kalavalmisteet 0 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 04 vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset 814 0, , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 662 0, , ,0 3 0, rehuaineet 4 0,0 22 0, ,0 14 0,0 x 09 erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka 385 0, , , , juomat 385 0, , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 497 0,0 2 0, ,0 1 0, puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 10 0,0 28 0, ,0 10 0,0 >999 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut ,1 0 0, ,0 0 0,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , , eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , ,0 16 0, lannoitteet, valmistetut 518 0, , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 93 0,0 64 0, ,0 2 0, kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,9 0 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , ,0 98 0, vaatteet , , , , jalkineet 622 0, , ,0 88 0, kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 436 0, , , ,2 >999 YHTEENSÄ , , , ,0 1

44 TUONTI ISOSTA-BRITANNIASTA V JA TAMMI-HELMIKUUSSA (1-2) 2003(1-2) 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 977 0, , , , liha ja lihatuotteet 703 0, , ,0 32 0, maitotaloustuotteet ja munat 767 0, , , , kala- ja kalavalmisteet 216 0, , ,0 46 0, vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 111 0, , ,0 39 0, raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 134 0,0 84 0, ,0 41 0,0 > luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa 66 0,0 28 0, ,0 1 0, tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 619 0, , ,0 78 0,0 3 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut , , ,0 5 0, sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , , eläinoljyt ja -rasvat , , , , kasvioljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 407 0, , ,0 15 0, muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,2-3 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 620 0, , ,0 75 0, kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 349 0, , ,0 28 0, paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 35 0,0 83 0, , ,3 >999 YHTEENSÄ , , , ,0-9

45 Ulkomaankauppa 2003:M07 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Ison-Britannian välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p [email protected] Matti Heiniemi p [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kerrotaan laatuselosteessa ja Intrastat-oppaassa, jotka ovat luettavissa Internet-sivuiltamme. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

46 Ulkomaankauppa 2003:M10 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja kehitysmaiden välinen kauppa 2002 milj.euroa Suomen ja kehitysmaiden välinen kauppa Tuonti Vienti Kauppatase Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

47 1 KEHITYSMAAVIENTI JATKOI TASAISTA LASKUAAN VUONNA 2002 Elektroniikan komponentit pitivät tuonnin lähes edellisvuoden tasolla Kehitysmaavientimme jatkoi viime vuonna vuotta aiemmin alkanutta kuuden-seitsemän prosentin laskua. Viennin arvo oli vajaat 6,3 mrd euroa, kun se vuotta aiemmin oli runsaat 6,7 mrd euroa ja vuonna 2000 lähes 7,2 mrd euroa. Kehitysmaatuonnin lasku sen sijaan taittui jo viime vuonna. Tuonnin arvo oli miltei 3,7 mrd euroa eli jokseenkin saman verran kuin vuotta aikaisemmin luvun loppuvuosiin verrattuna kehitysmaakauppamme on kuitenkin yhä selvästi korkeammalla tasolla. Vuotuisen kehitysmaaviennin arvo liikkui tuolloin viiden miljardin euron tuntumassa ja tuonti 2,5-3 miljardissa. Vuodesta 2000 alkaen vuotuinen vienti on ollut kuuden-seitsemän miljardin paikkeilla ja tuonti lähellä neljää miljardia. Kehitysmaaviennillemme on tunnusomaista kehityksen epätasaisuus, sillä yksittäiset tavaratoimitukset saattavat heilauttaa joidenkin maiden ja tavararyhmien vientiä jyrkästi. Vuoden 2002 aikana tärkeimpien vientimaiden kehitys vaihteli Lähi-idän yli 40 %:n kasvusta monien Kaakkois-Aasian maiden yli kolmanneksen supistumiseen. Tuonnissa Kiina pääsi voimakkaaseen kasvuun, mutta kaikki muut tärkeimmät kauppakumppanit olivat selvässä laskussa. Kehitysmaakaupan ylijäämä putosi viime vuonna parin edellisen vuoden runsaasta kolmesta miljardista eurosta hieman alle 2,6 mrd euroon. Kehitysmaiden osuus Suomen kokonaistuonnista pysyi edellisvuotisella tasolla eli 10,5 %:n tuntumassa, mutta osuus kokonaisviennistämme jäi 13,2 %:iin, kun se kahden edellisen vuoden ajan oli yli 14 %. Tässä katsauksessa on käytetty kehitysmaaluokitusta, joka noudattaa pääpiirteissään YK:n käyttämää luokitusta. Olennainen ero YK-luokitukseen verrattuna on, että Euroopan alueella olevia valtioita ei ole tässä yhteydessä pidetty kehitysmaina. Siksi Malta, Turkki ja Jugoslavia sekä kaikki entisen Jugoslavian alueelle syntyneet valtiot jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Kehitysmaihin on laskettu kuuluviksi seuraavat maat: -Afrikka: kaikki muut maat paitsi Etelä-Afrikan tasavalta; -Amerikka: kaikki muut maat paitsi Kanada ja USA; -Aasia: kaikki muut maat paitsi Israel ja Japani; -Oseania: kaikki muut maat paitsi Australia ja Uusi Seelanti. Kehitysmaiksi on siis tässä katsauksessa laskettu myös mm. seuraavat maat: Armenia, Azerbaidzan, Georgia, Kazakstan, Kiina, Kirgisia, Mongolia, Pohjois- Korea, Tadzikistan, Turkmenia, Uzbekistan, Vietnam. Erityisesti on huomattava, että tässä katsauksessa ei ole tarkasteltu yksinomaan ns. GSP-maita eli maita, jotka ovat oikeutettuja kehitysmaille myönnettävään tullietuuskohteluun. Perinteistä GSP-katsausta ei enää Suomen EU-jäsenyyden aikana laadita.

48 SUOMEN JA KEHITYSMAIDEN VÄLINEN KAUPPA (milj. e) Tuonti Vienti Taulukko 1. Suomen ja kehitysmaiden välinen kauppa Vuosi Tuonti Vienti Kauppatase milj.e muutos % osuus % milj.e muutos % osuus % milj.e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 2584

49 3 Vienti Kone- ja laitevientimme kehitysmaihin on parin viime vuoden aikana supistunut tasaisesti. Vuonna 2000 koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden viennin arvo oli lähes 4,9 mrd euroa, vuotta myöhemmin vajaat 4,5 mrd euroa ja viime vuonna enää hieman alle neljä miljardia euroa. Viennin supistuminen on koskenut lähes kaikkia tärkeimpiä koneja laiteryhmiä. Puhelin- ja radiolaitteiden vienti (vajaat 1,8 mrd euroa) supistui viidenneksen. Elektroniikan komponenttien vienti (134 milj. euroa) väheni 11 % edellisvuotisesta ja muuntajien, induktoreiden yms. vienti (133 milj. euroa) lähes viidenneksen. Sähkökytkentälaitteiden viennin arvo oli 111 milj. euroa. Arabiemiirikunnat ja Saudi-Arabia ohittivat Kiinan tärkeimpinä puhelin- ja radiolaitteiden ostajina. Vienti Arabiemiraatteihin (484 milj. euroa) yli puolitoistakertaistui ja vienti Saudi-Arabiaan (237 milj. euroa) kasvoi kahdella kolmanneksella. Sen sijaan vienti Kiinaan (201 milj. euroa) supistui 46 %. Ryhmän muut suuret ostajamaat olivat runsaan kolmanneksen laskussa ollut Thaimaa (184 milj. euroa) ja Hongkong (179 milj. euroa eli lähes kaksi kertaa niin paljon kuin vuotta aiemmin). Vuoden 2001 kolmanneksi suurin vientimaa, Filippiinit, putosi lähes 300 milj. eurosta viime vuonna 58 milj. euroon. Kaakkois-Aasian ja arabimaiden ulkopuolisista kehitysmaista tärkein oli Brasilia 35 milj. euron osuudellaan. Elektroniikan komponentteja Suomi vie lähinnä Kiinaan. Viime vuonna ryhmän vienti Kiinaan oli 112 milj. euroa eli kuusi prosenttia edellisvuotista vähemmän. Muuntajia, induktoreita yms. vietiin mm. Etelä-Koreaan (27 milj. euroa) ja Hongkongiin (23 milj. euroa). Vienti näihin maihin pysyi suunnilleen vuoden 2001 lukemissa. Sen sijaan vienti Kiinaan (20 milj. euroa) supistui viidenneksen. Voimakoneiden ja moottoreiden vienti kehitysmaihin kasvoi kolmanneksen vuodesta 2001 ja kohosi 612 milj. euroon, mutta jäi kuitenkin vielä selvästi vuoden 2000 vientiä pienemmäksi. Kasvu johtui suureksi osaksi 105 milj. euron arvoisesta sähkögeneraattoritoimituksesta Guatemalaan, mutta myös vienti Brasiliaan (79 milj. euroa) ja Ecuadoriin (56 milj. euroa) moninkertaistui edellisvuotisesta. Moottorivienti Kiinaan (72 milj. euroa) oli runsaan viidenneksen kasvussa. Sen sijaan vienti vuoden 2001 tärkeimpään kohdemaahan, Intiaan, supistui neljänneksen ja jäi 53 milj. euroon. Paperiteollisuuskoneiden vienti (208 milj. euroa) pysyi lähes edellisvuotisella tasolla. Kiinan osuus paperikonetoimituksista oli 146 milj. euroa. Maansiirto- ja kaivuukoneiden viennin arvo oli 115 milj. euroa (siitä Kazakstaniin 15 milj. euroa ja Chileen 13 milj. euroa) ja nosto- ja lastauskoneiden 107 milj. euroa (sekä Etelä-Korean että Kiinan osuus 17 milj. euroa). Metsäteollisuuden vienti pysyi melko tarkasti edellisen vuoden tasolla. Paperin ja pahvin vienti (787 milj. euroa) oli tosin kolmen prosentin laskussa, mutta puutavaran vienti (239 milj. euroa) oli lähes yhtä suuressa nousussa. Sellun vienti (61 milj. euroa) kasvoi kahdella kolmanneksella ja puutuotteiden vienti (29 milj. euroa) 16 %. Paperia ja pahvia vietiin eniten eli 92 milj. euron arvosta Kiinaan. Vienti sinne lisääntyi kolmanneksen. Vienti Hongkongiin (56 milj. euroa) oli kymmeneksen laskussa, kun taas vienti Malesiaan (47 milj. euroa) oli yhtä suuressa nousussa. Brasilia oli vuotta aiemmin suurin paperin ostaja, mutta jäi viime vuonna neljänneksi, kun viennin arvo putosi 78 milj. eurosta 43 milj. euroon.

50 4 Puutavaraa viedään pääasiassa Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään. Tärkeimmät ostajat olivat edellisten vuosien tavoin Egypti (65 milj. euroa) ja Algeria (60 milj. euroa). Vienti kumpaankin maahan supistui kymmeneksen vuodesta Saudi-Arabian osuus puutavaraviennistämme oli 32 milj. euroa ja Tunisian osuus 28 milj. euroa. Kiina on tärkein sellun ostaja 33 milj. euron osuudellaan ja Etelä-Korea (14 milj. euroa) tärkein puutuotteiden ostaja. Kemiallisia aineita ja tuotteita vietiin viime vuonna 341 milj. euron arvosta eli kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lannoitteiden vienti (67 milj. euroa, josta Kiinaan 32 milj. euron osuus) palasi edellisvuotisen notkahduksen jälkeen aiempien vuosien tasolle. Sekä orgaanisen (53 milj. euroa) että epäorgaanisen (44 milj. euroa) kemian perusteollisuuden vienti jatkoi selvää kasvuaan. Sen sijaan väriaineiden vienti (60 milj. euroa) jäi kymmeneksen pienemmäksi kuin vuonna Muovien viennin arvo oli 52 milj. euroa. Muusta kehitysmaaviennistä mainittakoon viiden prosentin laskussa ollut turkisnahkojen vienti (177 milj. euroa), viidenneksen kasvanut raudan ja teräksen vienti (153 milj. euroa) sekä kojeiden ja mittareiden vienti (142 milj. euroa). Vienti maittain Kiina on entiseen tapaan selvästi tärkein vientimaa, vaikka vienti sinne onkin ollut parin viime vuoden aikana laskussa. Viime vuonna Kiina kattoi runsaan 1,2 mrd euron osuudellaan viidenneksen koko kehitysmaaviennistämme. Arabiemiraatit kohosivat toiseksi tärkeimmäksi vientimaaksi 575 milj. euron osuudellaan. Kasvua edellisvuotisesta oli 45 %. Myös edellisvuosien kakkonen, Hongkong, oli kasvussa, mutta jäi kuitenkin kolmanneksi 533 milj. euron osuudellaan. Hienoisessa laskussa olleella Etelä-Korealla (380 milj. euroa), Saudi-Arabialla (377 milj. euroa; kasvua 40 %) ja Brasilialla (358 milj. euroa; laskua 17 %) oli kullakin suunnilleen kuuden prosentin osuus koko kehitysmaaviennistämme. Tuonti Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonti kehitysmaista kasvoi viime vuonna neljä prosenttia. Kasvusta huolimatta ryhmän tuonnin arvo, vajaat 1,7 mrd euroa, jäi vielä kauas vuoden 2000 lähes kahden miljardin euron arvoisesta tuonnista. Kehitysmaista tuodaan lähinnä sähkökoneita ja laitteita, tärkeimpinä tavaroina elektroniikan komponentit (tuonti viime vuonna 376 milj. euroa, kasvua kuusi prosenttia) sekä puhelin- ja radiolaitteet (360 milj. euroa eli kymmeneksen vähemmän kuin vuotta aiemmin). Atklaitteita ja toimistokoneita tuotiin 272 milj. euron arvosta (vähennystä kahdeksan prosenttia) ja sähkökytkentälaitteita 71 milj. euron arvosta. Kiinasta tuotavien nestekidenäyttötaulujen tuonti toipui vuoden kestäneestä notkahduksestaan: tuonnin arvo oli 171 milj. euroa, kun se vuotta aikaisemmin jäi 78 milj. euroon. Elektroniikan komponentteja tuodaan Suomeen lähes yksinomaan Kaakkois-Aasiasta. Malesia on selvästi tärkein tuontimaa 128 milj. euron osuudellaan. Muut suuret tuottajamaat olivat Etelä-Korea (59 milj. euroa), Kiina (56 milj. euroa) ja Filippiinit (42 milj. euroa). Malesiaa lukuun ottamatta tuonti edellä mainituista maista oli voimakkaassa kasvussa. Puhelin- ja radiolaitteita tuotiin ennen kaikkea Kiinasta (224 milj. euroa). Etelä-Korea, Taiwan ja Singapore olivat seuraavina, kukin milj. euron osuudella.

51 Tuonti Taiwanista oli neljänneksen kasvussa, kun taas tuonti muista keskeisistä tuottajamaista oli selvässä laskussa; jyrkin eli viidenneksen pudotus oli tuonnissamme Kiinasta. Tevanake-tuonti pysytteli suunnilleen vuoden 2001 tasolla. Vaatteita tuotiin 362 milj. euron, jalkineita 65 milj. euron ja tekstiilituotteita 57 milj. euron arvosta. Kiinan osuus vaatetuonnista oli 182 milj. euroa ja jalkinetuonnista 31 milj. euroa. Tekstiilituotteiden tuonnissa tärkein maa oli Intia 16 milj. euron osuudellaan. Malmien tuonnin arvo jatkoi laskuaan. Tuonnin arvo oli 327 milj. euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli 369 milj. euroa ja vuonna 2000 lähes 400 milj. euroa. Suurin osa malmituonnista oli entiseen tapaan kuparia (190 milj. euroa). Tärkeimmät tuontimaat olivat Indonesia (57 milj. euroa), Argentiina (50 milj. euroa), Chile (43 milj. euroa) ja Peru (40 milj. euroa). Kuparin lisäksi tuotiin mm. kobolttia (Kongon demokraattisesta tasavallasta 66 milj. euron arvosta). Elintarviketuonti (263 milj. euroa) supistui viime vuonna kymmeneksen. Muutos johtui raakakahvin tuonnin jäämisestä 79 milj. euroon, kun tuonti vuotta aiemmin oli 101 milj. euroa. Banaanien tuonti puolestaan kasvoi 55 milj. eurosta 62 milj. euroon. Tärkeimmät kahvintuottajat olivat Brasilia (28 milj. euroa) ja Kolumbia (17 milj. euroa). Banaaneja tuotiin mm. Costa Ricasta (45 milj. euroa). Muita tärkeitä tuotteita kehitysmaatuonnissamme olivat mm. raakaöljy (131 milj. euroa; Kazakstan on nykyään ainoa kehitysmaa, josta Suomi tuo raakaöljyä), metallituotteet (76 milj. euroa; siitä Kiinasta 33 milj. euroa), lelut, pelit ja urheiluvälineet (75 milj. euroa, josta Kiinan osuus 58 milj. euroa) sekä rauta ja teräs (74 milj. euroa, josta kolumbialaista alkuperää 33 milj. euroa). 5 Tuonti maittain Kiinan osuus kehitysmaatuonnistamme on jatkuvasti kasvanut. Viime vuonna Kiina kattoi vajaan 1,3 mrd euron tuonnilla kolmanneksen Suomen koko kehitysmaatuonnista. Tuonti kasvoi 14 % vuodesta Taiwan säilytti kakkossijansa, vaikka tuonti sieltä putosikin 314 milj. eurosta 265 milj. euroon. Myös tuonti Malesiasta (240 milj. euroa), Etelä-Koreasta (228 milj. euroa) ja Brasiliasta (187 milj. euroa) oli muutaman prosentin laskussa. Tärkein entisen Neuvostoliiton alueelle syntyneistä kehitysmaista oli Kazakstan 158 milj. euron tuonnilla ja tärkein afrikkalainen kehitysmaa Kongon demokraattinen tasavalta 85 milj. euron tuonnilla.

52 SUOMEN VIENTI KEHITYSMAIHIN SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 436 0, , , liha ja lihatuotteet , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , kala- ja kalavalmisteet 16 0, ,0 > , vilja ja viljatuotteet , , , hedelmät ja kasvikset 70 0,0 15 0, ,0 > sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , rehuaineet 173 0, , , erinäiset elintarvikkeet 991 0, , , juomat ja tupakka , , , juomat , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 294 0,0 20 0, ,0 > puutavara ja korkki , , , paperimassa , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 280 0, , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , kaasut 0 0,0 0 0, ,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 4 0,0 x 77 0,0 > kasvioljyt ja -rasvat , , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms ,0 18 0, , kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , lannoitteet, valmistetut , , , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet , , , erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet , , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , muut valmiit tavarat , , , muut tavarat 10 0,0 40 0, , erittelemäton 0 0,0 0 0,0 x 5 0,0 x 96 metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 2 0,0 7 0, , kulta, ei monetaarinen 8 0,0 34 0, , YHTEENSÄ , , ,0-7

53 SUOMEN TUONTI KEHITYSMAISTA SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , elävät eläimet 6 0,0 6 0, , liha ja lihatuotteet , , , maitotaloustuotteet ja munat 3 0,0 4 0, , kala- ja kalavalmisteet , , , vilja ja viljatuotteet , , , hedelmät ja kasvikset , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , rehuaineet 808 0, , , erinäiset elintarvikkeet , , , juomat ja tupakka , , , juomat , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , puutavara ja korkki , , , paperimassa , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , malmit ja metalliromu , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , ,1-3 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , kaasut , , , sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat , , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 24 0,0 22 0, , kemialliset aineet ja tuotteet , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , väri- ja parkitusaineet , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , lannoitteet, valmistetut 49 0, ,2 > , muovit, valmistamattomat , , , muovit, valmistetut , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , kumituotteet , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , kivennäisainetuotteet , , , rauta ja teräs , , , muut metallit , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , voimakoneet ja moottorit , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , metalliteollisuuskoneet , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , moottoriajoneuvot , , , muut kuljetusvälineet , , , erinäiset valmiit tavarat , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , huonekalut , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , vaatteet , , , jalkineet , , , kojeet,mittarit yms , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , muut valmiit tavarat , , , muut tavarat 7 0,0 45 0, , erittelemäton 7 0,0 37 0, , metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 0 0,0 4 0,0 x 64 0,0 > kulta, ei monetaarinen 0 0,0 4 0,0 x 30 0, YHTEENSÄ , , ,0-0

54 VIENTI KEHITYSMAIHIN , TÄRKEIMMÄT MAAT Milj.euroa Osuus% Milj.euroa Osuus% Muutos% Milj.euroa Osuus% Muutos% CN Kiina 1454,2 20,3 1258,9 18, ,4 19,4-3 AE Arabiemiirikunnat 384,2 5,4 395,3 5, ,1 9,2 +45 HK Hongkong 497,1 6,9 470,2 7, ,1 8,5 +13 KR Etelä-Korea 409,3 5,7 386,2 5, ,4 6,1-1 SA Saudi-Arabia 177,5 2,5 268,7 4, ,9 6,0 +40 BR Brasilia 351,0 4,9 430,0 6, ,7 5,7-17 TH Thaimaa 189,6 2,6 394,5 5, ,0 4,2-33 IN Intia 314,5 4,4 215,1 3, ,6 3,1-10 SG Singapore 245,4 3,4 273,9 4, ,8 2,7-38 EG Egypti 200,5 2,8 159,2 2, ,5 2,5 +0 TW Taiwan 398,8 5,6 234,3 3, ,4 2,2-40 MY Malesia 147,8 2,1 159,7 2, ,9 2,1-19 PH Filippiinit 456,0 6,4 374,6 5, ,5 1,9-68 CL Chile 82,8 1,2 82,4 1, ,2 1,8 +40 GT Guatemala 9,2 0,1 8,6 0, ,0 1,8 >999 MX Meksiko 216,9 3,0 242,3 3, ,9 1,8-54 IR Iran 99,5 1,4 108,1 1, ,0 1,3-26 DZ Algeria 75,2 1,0 73,3 1,1-3 77,6 1,2 +6 ID Indonesia 171,1 2,4 90,3 1, ,0 1,2-20 KZ Kazakstan 60,9 0,8 98,2 1, ,4 1,1-28 Muut kehitysmaat 1224,9 17,1 1012,7 15, ,5 16,1-1 Yhteensä 7166,2 100,0 6736,5 100, ,8 100,0-7 TUONTI KEHITYSMAISTA , TÄRKEIMMÄT MAAT Milj.euroa Osuus% Milj.euroa Osuus% Muutos% Milj.euroa Osuus% Muutos% CN Kiina 1114,5 28,0 1101,7 29, ,5 34,0 +14 TW Taiwan 323,5 8,1 314,1 8, ,0 7,2-16 MY Malesia 295,0 7,4 250,1 6, ,2 6,5-4 KR Etelä-Korea 447,5 11,2 238,5 6, ,5 6,2-5 BR Brasilia 219,6 5,5 197,1 5, ,1 5,1-5 KZ Kazakstan 99,1 2,5 173,5 4, ,3 4,3-9 ID Indonesia 136,2 3,4 158,2 4, ,6 3,9-9 TH Thaimaa 150,6 3,8 123,8 3, ,7 3,3-1 SG Singapore 125,4 3,2 108,1 2, ,9 3,3 +12 HK Hongkong 156,9 3,9 120,5 3, ,1 2,5-24 CD Kongo (dem. tasavalta) 91,1 2,3 101,2 2, ,4 2,3-16 IN Intia 84,4 2,1 86,7 2, ,8 2,3-2 CL Chile 97,9 2,5 75,9 2, ,7 2,1-0 PH Filippiinit 70,1 1,8 62,0 1, ,4 1,9 +10 CO Kolumbia 70,8 1,8 64,6 1,7-9 64,4 1,8-0 AR Argentiina 41,5 1,0 60,2 1, ,2 1,6-5 PE Peru 5,2 0,1 14,9 0, ,1 1, CR Costa Rica 41,9 1,1 40,2 1,1-4 50,9 1,4 +27 BD Bangladesh 34,5 0,9 36,8 1, ,1 1,1 +12 VN Vietnam 30,2 0,8 33,0 0, ,1 1,0 +12 Muut kehitysmaat 342,3 8,6 328,5 8, ,2 6,8-24 Yhteensä 3978,1 100,0 3689,7 100, ,1 100,0-0

55 Ulkomaankauppa 2003:M10 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja kehitysmaiden välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p [email protected] Kari Tähtivaara p [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kerrotaan laatuselosteessa ja Intrastat-oppaassa, jotka ovat luettavissa Internet-sivuiltamme. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

56 Ulkomaankauppa 2003:M12 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v (1-5) 5 Mrd. e (1-5) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

57 1 KULJETUSVÄLINEIDEN VIENTI RUOTSIIN KASVOI TAMMI-TOUKOKUUSSA Koneiden ja laitteiden kaupassa hiipumisen merkkejä Suomen vienti Ruotsiin kasvoi tämän vuoden tammi-toukokuussa 15 %, kun taas Suomen tuonti Ruotsista väheni 3 % samana ajankohtana. Viennin arvo Ruotsiin oli viime vuonna 4,1 mrd. euroa ja 2 mrd. euroa tämän vuoden 5 ensimmäisen kuukauden osalta. Vuoden 2002 tuonnin arvo Ruotsista oli 4 mrd. euroa ja tämän vuoden tammi-toukokuun vastaava luku oli 1,7 mrd. euroa. Toukokuuhun mennessä kauppataseen ylijäämä oli jo nelinkertainen koko viime vuoden poikkeuksellisen pieneen ylijäämään nähden. Tämän vuoden tammi-toukokuussa keskeisten kauppatavaroiden viennissä Ruotsiin tapahtui suurempia muutoksia kuin niiden tuonnissa sieltä. Suomen ja Ruotsin välisessä kaupassa tärkeimpiä kauppatavaroita olivat koneet, laitteet ja kuljetusvälineet sekä metallit ja metallituotteet. Metallien ja metallituotteiden sekä kuljetusvälineiden alkuvuoden viennissä oli merkittävä kasvu. Pienemmistä vientiartikkeleista sähkön vienti kasvoi rajusti sekä vuonna 2002 että tämän vuoden alussa. Kuljetusvälineiden tuonti Ruotsista ei juurikaan muuttunut, mutta Suomi kasvatti huomattavasti omaa kuljetusvälineiden vientiään sinne. Viime ja tämän vuoden suurimmat muutokset tuonnissamme Ruotsista olivat sähkön tuonnin kasvu vuonna 2002 ja sen tuonnin lasku tämän vuoden alussa. Ruotsi ohitti tämän vuoden tammi-toukokuussa USA:n ja Ison-Britannian Suomen vientiosuuksissa ja oli toinen heti Saksan jälkeen 10,3 %:n osuudellaan. Samaisena ajanjaksona Ruotsi tippui kolmanneksi tärkeimmäksi tuontimaaksi 11,1 %:n osuudella, kun Venäjä ohitti sen kasvaneella tuontiosuudellaan (13 %). Saksasta on tuotu tänä vuonna eniten tavaraa (14,4 %). Kuvio 2. Ulkomaankauppa maittain v (viennin mukaan suuruusjärjestyksessä) Mrd. e Vienti Tuonti Saksa Iso-Britannia USA Ruotsi Venäjä Alankomaat Ranska Italia Belgia Viro Kuvio 3. Ruotsin osuus Suomen tuonnista ja viennistä Osuus % 15,0 12,5 10,0 7,5 5,0 2,5 0,0 Tuonti Vienti Tullihallitus Tilastoyksikkö Kuvio 4. Suomen ja Ruotsin välinen kauppatase Milj. e Suomen ulkomaankauppatilastot julkaistaan alkuperämaan käsitteen mukaisina. EU:n jäsenmaat toimittavat tiedot ulkomaankaupastaan yhteisön tilastovirastolle (Eurostat), joka julkaisee yhteisön ulkomaankauppatilastot lähetysmaan käsitteen mukaisina. Muun muassa maakäsitteen erilaisuudesta johtuen erot tilastojen välillä voivat olla huomattavia.

58 2 Taulukko 1. Suomen ja Ruotsin välinen kauppa v (1-5) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-5) , ,3 281 KONEIDEN JA LAITTEIDEN VIENTI HEIKENTYNYT Suomalainen sähkö käy kaupaksi Ruotsissa Koneiden ja laitteiden vienti Ruotsiin on vähentynyt kahden viime vuoden aikana selvästi. Kehitys on ollut samansuuntainen tämän vuoden alussa. Koneet ja laitteet ovat silti säilyttäneet merkittävimmän tavararyhmän aseman viennissä Ruotsiin. Tämän vuoden tammi-toukokuussa oli tavararyhmän vienti 406 milj. euroa ja sen vientiosuus viidennes. Kuljetusvälineiden viennissä oli 74 %:n nousu tämän vuoden tarkasteluajanjaksossa. Se selittyy tammikuussa Ruotsiin viedyllä 40 milj. euroa maksaneella rahtialuksella. Metallien ja metallituotteiden osuus viennistä Ruotsiin oli viime vuonna 16 % ja arvo 638 milj. euroa, mutta tämän vuoden tammi-toukokuussa se on noussut 20 %:iin, eli arvoltaan 383 milj. euroon. Metallien ja metallituotteiden viennin arvo on aikavälillä osoittanut lievää kasvua. Sähkövirran osuus viennistä Ruotsiin on kasvanut viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Vuonna 1999 sen viennin arvo länsinaapuriimme oli 2,4 milj. euroa, ja vuonna 2002 jo 66 milj. euroa. Lisäksi vuoden 2003 viiden ensimmäisen kuukauden vientitiedot osoittavat kasvun jatkuvan tänäkin vuonna. Alkuvuonna sähkövirran osuus viennistä Ruotsiin on noussut jo 6 %:iin. Osa sähkön viennin kasvusta selittyy sillä, että viennin arvo on kasvanut lähes kaksin verroin vietyjen kilowattituntien kasvuun nähden, eli sähkön hinnan nousu on lisännyt myös sen viennin arvoa. Ruotsi on käytännössä ainoa maa, johon Suomi vie sähköä. Tämän vuoden alussa öljytuotteiden vienti nousi prosentilla viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli 182 milj. euroa. Kemian teollisuuden tuotteiden vienti sen sijaan laski kolme prosenttia ja oli täten 156 milj. euroa. Viime vuonna sekä tämän vuoden tammi-toukokuun ajalla paperi- ja pahvituotteiden viennin arvossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Viennin arvo oli alkuvuonna 105 milj. euroa ja osuus viennistä Ruotsiin 5 %. Kojeiden ja mittareiden vienti oli heikkoa viime vuonna, mutta tämän vuoden puolella vienti alkoi vetää ja lisäystä viime vuoden vastaavaan aikaan oli viidennes. Tullihallitus Tilastoyksikkö

59 3 Kuvio 5. Vienti Ruotsiin v. 2003(1-5) Tekstiilituotteet, vaatteet ja jalkineet 1,8 % (- 7 %) Painotuotteet 1,2 % (- 4 %) Huonekalut 1,3 % (- 1 %) Paperi ja pahvi 5,3 % (+ 2 %) Sähkövirta 6,2 % ( %) Muut tavarat 15,2 % (+ 9 %) Kemialliset tuotteet 7,9 % (- 3 %) Öljytuotteet 9,3 % (+ 1 %) Kojeet ja mittarit 1,7 % (+ 22 %) Kuljetusvälineet 9,9 % (+ 74 %) Metallit ja metallituotteet 19,5 % (+ 45 %) Koneet ja laitteet 20,7 % (- 14 %) Taulukko 2. Vienti Ruotsiin; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 2003(1-5) Milj. e Osuus % Muutos % 33 Öljytuotteet , , Sähkövirta 66 1, , Kem. aineet ja tuotteet 362 8, , Paperi ja pahvi 236 5, , Metallit ja metallituotteet , , Koneet ja laitteet , , ,79 Kuljetusvälineet 277 6, , Huonekalut 56 1, ,3-1 65,84,85 Tekstiilit,vaat. ja jalk. 97 2, , Kojeet, mittarit yms. 66 1, , Painotuotteet 68 1, ,2-4 Muut tavarat , ,2 9 Yhteensä , ,0 15 Tullihallitus Tilastoyksikkö

60 4 KONE- JA LAITETUONTI VÄHENI TAMMI-TOUKOKUUSSA Ruotsin merkitys tuontimaana säilynyt Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet kattoivat viime vuonna sekä tämän vuoden alkukuukausina kolmanneksen Ruotsista tuotavien tavaroiden arvosta. Ryhmän tavaroiden arvo oli vuoden 2002 tuonnissa 1,34 mrd. euroa (+ 7 %) ja tänä vuonna toukokuun loppuun mennessä 552 milj. euroa (- 5 %). Tämän vuoden tarkastelujaksossa kuorma- ja pakettiautojen tuonnin arvo oli 53 milj. euroa, kotitalouskoneiden 40 milj. euroa, henkilöautojen 39 milj. euroa ja maatalouskoneiden 33 milj. euroa. Ruotsin osuus koko tämän tavararyhmän tuonnista Suomeen oli vuoden 2003 alussa kymmenesosa. Metallit ja metallituotteet kattavat 13 % tuonnistamme Ruotsista. Tuonnin arvossa ei juurikaan ole tapahtunut muutoksia tämän eikä viime vuoden aikana. Vuosina tuonnin kokonaisarvo on ollut vuositasolla hieman yli 500 milj. euroa. Tämän vuoden alussa metalleja ja metallituotteita on tuotu 226 milj. eurolla. Tästä summasta raudan ja teräksen tuonnin arvo oli 123 milj. euroa. Alumiinia tuotiin 20 milj. eurolla ja kuparia 19 milj. eurolla. Sama 13 %:n tuontiosuus on myös kemian teollisuuden tuotteilla. Kemiallisten aineiden tuonti on ollut kasvussa vuodesta 1996 lähtien. Ainoastaan vuonna 2001 tuonnin arvo laski. Vuonna 2002 tuonnin arvo oli 507 milj. euroa (+ 13 %) ja tämän vuoden alussa 219 milj. euroa (+ 3 %). Merkittävimpiä kemian teollisuuden tuontitavaroita tämän vuoden alussa olivat muovit (61 milj. euroa), lääkkeet (47 milj. euroa) sekä väriaineet (26 milj. euroa). Elintarvikkeiden tuonnissa on ollut kasvua lähes joka vuosi, kun tarkastellaan aikaväliä Tämän vuoden alussa kasvu on jatkunut, vaikkakin hidastunut. Toukokuun loppuun mennessä elintarvikkeita oli tuotu 100 milj. eurolla, joka on 6 % koko tuonnistamme Ruotsista. Paperin ja pahvin tuonnissa kasvua on ollut viimeiset kolme vuotta, mutta tämän vuoden alun tuonti on vähentynyt viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden. Tämän vuoden toukokuun loppuun mennessä paperia ja pahvia oli tuotu länsinaapuristamme 79 milj. eurolla ja sen tuontiosuus koko tuonnistamme Ruotsista oli noin 5 %. Kuvio 6. Tuonti Ruotsista v. 2003(1-5) Tekstiilituotteet ja vaatteet 2,8 % (- 4 %) Paperi ja pahvi 4,7 % (- 9 %) Huonekalut 2,5 % (- 9 %) Muut tavarat 17,1 % (- 2 %) Elintarvikkeet 5,9 % (+ 2 %) Sähkövirta 1,4 % (- 42 %) Öljytuotteet 3,3 % (+ 7 %) Kemialliset tuotteet 13,0 % (+ 3 %) Malmit ja metalliromu 3,1 % (+ 8 %) Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 32,8 % (- 5 %) Metallit ja metallituotteet 13,4 % (+ 1 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö

61 5 Taulukko 3. Tuonti Ruotsista; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 2003(1-5) Milj. e Osuus % Muutos % 01-07,09 Elintarvikkeet 249 6, , Malmit ja metalliromu 106 2, , Öljytuotteet 108 2, , Sähkövirta 115 2, , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Paperi ja pahvi 204 5, ,7-9 65,84 Tekstiilituotteet ja vaatteet 117 2, , Metallit ja metallituotteet , ,4 1 7 Koneet, laitteet ja kulj. välineet , , Huonekalut 104 2, ,5-9 Muut tavarat , ,1-2 Yhteensä , ,0-3 Tullihallitus Tilastoyksikkö

62 VIENTI RUOTSIIN V JA TAMMI-TOUKOKUUSSA (1-5) 2003(1-5) 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 5 0,0 2 0,0-58 0,0 1 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 660 0, , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 3 0,0 1 0,0-85 0,0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 950 0, , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut 302 0, , , ,1 > sähkovirta , , , ,2 >999 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , , eläinoljyt ja -rasvat 0,0 60 0,0 x 53 0,0 10 0, kasvioljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 595 0, , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,9-4 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 88 0, ,2 > , ,9-10 YHTEENSÄ , , , ,0 15

63 TUONTI RUOTSISTA V JA TAMMI-TOUKOKUUSSA (1-5) 2003(1-5) 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 191 0, , ,0 67 0, liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , ,9-5 1 juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 168 0,0 91 0, , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 957 0, , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , ,1 65 0, kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut , , , , sähkovirta , , , , eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , , eläinoljyt ja -rasvat 289 0, , , , kasvioljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,7-7 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , ,2-6 9 muut tavarat , ,3 > , ,0-6 YHTEENSÄ , , , ,0-3

64 Ulkomaankauppa 2003:M12 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Ruotsin välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Tommi Mäkelä Matti Heiniemi p [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kerrotaan laatuselosteessa ja Intrastat-oppaassa, jotka ovat luettavissa Internet-sivuiltamme. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

65 Ulkomaankauppa 2003:M13 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen kauppa Väli- ja Etelä-Amerikan maiden kanssa Kuvio 1. Suomen kauppa Väli- ja Etelä-Amerikan maiden kanssa v (1-6) Milj. e (1-6) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

66 1 VIENTI VÄLI- JA ETELÄ-AMERIKAN MAIHIN SUPISTUMASSA Varsinkin voimakoneiden ja paperin vienti vähentynyt Suomen vienti Väli- ja Etelä-Amerikan maihin on supistumassa jo kolmatta vuotta peräkkäin. Vienti tälle alueelle kohosi korkealle tasolle vuonna 2000, ja edelliseen vuoteen verrattuna viennin arvo miltei kaksinkertaistui. Tämän jälkeen etenkin koneiden ja paperin vienti kääntyi laskuun, ja lasku on jatkunut kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskollakin. Viennille ovat tyypillisiä vuosittaiset heilahtelut voimakoneiden ja moottoreiden, paperikoneiden sekä puhelinlaitteiden toimituksissa. Tuonti Väli- ja Etelä-Amerikan maista on ollut lähes samalla tasolla vuodesta 1997 lähtien. Malmien tuonnin arvo on tänä aikana kasvanut, kun kahvin tuonnin arvo on puolestaan pienentynyt raakakahvin hinnan halpenemisesta johtuen. Hedelmien tuonti on ollut hienoisessa kasvussa. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa Suomen viennin arvo Väli- ja Etelä-Amerikan maihin jäi 474 milj. euroon eli neljänneksen viime vuoden vastaavaa aikaa pienemmäksi. Tuonti kasvoi 3 % ja oli arvoltaan 321 milj. euroa. Kauppa oli näin Suomelle 153 milj. euroa ylijäämäistä. Näiden maiden osuus Suomen koko viennistä supistui lähelle kahta prosenttia, kun osuus tuonnista kohosi miltei kahteen prosenttiin. Brasilia, Meksiko, Argentiina ja Chile ovat pitkään olleet alueen tärkeimmät vientimaat. Viime ja kuluvana vuonna vienti Brasiliaan on kuitenkin supistunut voimakkaasti ja vienti Argentiinaan on jäänyt hyvin vähäiseksi. Tuonnissa tärkeimmät maat ovat olleet Brasilia, Chile, Kolumbia, Costa Rica ja Argentiina. Milj. e Kuvio 2. Tärkeimmät maat Suomen ja Väli- ja Etelä-Amerikan maiden välisessä kaupassa v tammi-kesäkuussa (kauppavaihdon mukaan suuruusjärjestyksessä) Vienti Tuonti 0 Brasilia Chile Meksiko Kolumbia Ecuador Costa Rica Peru Argentiina Venezuela Caymans. Osuus % 3 Kuvio 3. Väli- ja Etelä-Amerikan maiden osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-6) Milj. e 800 Kuvio 4. Suomen ja Väli- ja Etelä-Amerikan maiden välinen kauppatase (1-6) Tuonti Vienti (1-6) (1-6) Tullihallitus Tilastoyksikkö

67 2 Taulukko 1. Suomen kauppa Väli- ja Etelä-Amerikan maiden kanssa v (1-6) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-6) , ,1 153 VOIMAKONEIDEN JA PAPERIN TOIMITUKSET VÄHENIVÄT ALKUVUONNA SELVÄSTI Puhelinlaitteiden vienti elpymässä Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuus koko viennistä Väli- ja Etelä-Amerikan maihin oli lähes 70 % kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa. Viennin arvo jäi kuitenkin 332 milj. euroon eli yli neljänneksen viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa pienemmäksi. Voimakoneiden ja moottoreiden vienti supistui 223 milj. eurosta 67 milj. euroon, kun vertailuajankohtaan ajoittui suuria sähkögeneraattoreiden toimituksia Guatemalaan ja Ecuadoriin sekä mäntäpolttomoottoreiden toimituksia Brasiliaan. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla tällaiset toimitukset Latinalaisen Amerikan maihin supistuivat selvästi. Alueen osuus kaikista Suomesta toimitetuista voimakoneista oli kuitenkin kymmeneksen luokkaa. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti puolestaan lisääntyi 29 % ja kohosi 132 milj. euroon. Tämän tavararyhmän vientiä kasvattivat erityisesti 53 milj. euron arvoiset paperikoneiden ja 19 milj. euron kuumennus- ja jäähdytyskoneiden ja laitteiden toimitukset Chileen. Paperikonetoimituksissa Chilen osuus oli alkuvuonna toiseksi suurin Kanadan jälkeen. Puhelinlaitteiden vienti kääntyi alkuvuonna kasvuun viime vuoden notkahduksen jälkeen. Niiden vienti lisääntyi kolmanneksen ja kohosi arvoltaan 72 milj. euroon. Suomesta toimitettiin matkapuhelimia Latinalaiseen Amerikkaan hyvin vähän, mutta muita puhelinlaitteita vietiin varsinkin Ecuadoriin, Kolumbiaan, Meksikoon ja Brasiliaan. Kuljetusvälineiden, lähinnä purjeveneiden ja lentokoneen osien, vienti jäi tammi-kesäkuussa 26 milj. euroon eli puoleen viimevuotisesta. Paperin ja pahvin vienti Väli- ja Etelä-Amerikkaan on vähentynyt jo runsaan kahden vuoden ajan. Etenkin vienti Brasiliaan ja Argentiinaan on pudonnut alhaiselle tasolle. Alkuvuonna Meksiko olikin selvästi tärkein paperin vientimaista. Paperia ja pahvia vietiin Latinalaiseen Amerikkaan 70 milj. euron arvosta, mikä oli enää 15 % koko viennistä alueelle. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden viennin arvo oli 25 milj. euroa eli miltei viidenneksen viimevuotista pienempi. Metallien viennin arvo puolestaan kaksinkertaistui ja kohosi 18 milj. euroon. Kojeiden ja mittareiden vienti pysytteli 15 milj. eurossa. Chile kohosi alkuvuonna selvästi tärkeimmäksi vientimaaksi Latinalaisessa Amerikassa, kun vienti sinne kohosi 40 milj. eurosta 129 milj. euroon. Vienti Brasiliaan jäi 95 milj. euroon eli alle puoleen viimevuotisesta. Lähes puolet koko viennistä Väli- ja Etelä-Amerikan maihin suuntautui Chileen ja Brasiliaan. Tullihallitus Tilastoyksikkö

68 3 Kuvio 5. Vienti Väli- ja Etelä-Amerikan maihin tammi-kesäkuussa 2003 Kojeet ja mittarit 3,1 % (+ 3 %) Kuljetusvälineet 5,5 % (- 44 %) Muut tavarat 3,3 % (+ 7 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 5,2 % (- 18 %) Paperi ja pahvi 14,8 % (- 28 %) Sähkökoneet ja -laitteet 22,4 % (+ 22 %) Metallit 3,7 % (+ 93 %) Voimakoneet ja moottorit 14,1 % (- 70 %) Teollisuuden koneet ja laitteet 27,9 % (+ 29 %) Taulukko 2. Vienti Väli- ja Etelä-Amerikan maihin; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 2003(1-6) Milj. e Osuus % Muutos % 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 61 6, , Paperi ja pahvi , , ,68 Metallit 20 1, , Voimakoneet ja moottorit , , Teollisuuden koneet ja laitteet , , Sähkökoneet ja -laitteet , , ,79 Kuljetusvälineet 54 5, , Kojeet, mittarit yms. 27 2, ,1 3 Muut tavarat 30 2, ,3 7 Yhteensä , ,0-24 KUPARIMALMIN TUONTI VÄHENI ALKUVUONNA Kahvin hinta laski edelleen Malmien tuonnin arvo Väli- ja Etelä-Amerikan maista jäi tammi-kesäkuussa selvästi viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa pienemmäksi eli 93 milj. euroon. Vähennys johtui kuparimalmista, jonka tuonti Argentiinasta jäi puoleen viimevuotisesta ja tuonti Perusta väheni neljänneksen. Kuparimalmia tuotiin Latinalaisen Amerikan maista 58 milj. euron arvosta, josta Chilen osuus oli 25 milj. euroa, Argentiinan 17 milj. euroa ja Perun 16 milj. euroa. Yli puolet Suomeen tuodusta kuparimalmista tuli tältä alueelta. Nikkelimalmin tuonti Brasiliasta pysytteli viimevuotisella tasolla 25 milj. eurossa. Malmien osuus koko tuonnista Väli- ja Etelä-Amerikan maista supistui 29 %:iin. Raudan ja teräksen tuonnin arvo kohosi alkuvuonna 45 milj. euroon eli 60 % viimevuotista suuremmaksi. Kolumbiasta rautaa ja terästä tuotiin 23 milj. euron ja Dominikaanisesta tasavallasta 13 milj. euron arvosta. Kaoliinin tuonti Brasiliasta lisääntyi kymmeneksen ja oli arvoltaan 24 milj. euroa. Kaoliinia tuotiin Suomeen merkittävässä määrin vain Isosta-Britanniasta, Yhdysvalloista ja Brasiliasta. Tullihallitus Tilastoyksikkö

69 4 Hedelmien ja hedelmävalmisteiden tuonnin arvo supistui alkuvuonna 49 milj. euroon eli 9 % viimevuotista pienemmäksi. Banaanien tuonnin arvo väheni 6 % ja oli 32 milj. euroa. Määrältään banaanien tuonti säilyi ennallaan. Banaaneja tuotiin Suomeen miltei yksinomaan Väli- ja Etelä- Amerikan maista. Costa Rican osuus banaanien tuonnista oli 25 milj. euroa, Panaman 4 milj. euroa ja Ecuadorin 3 milj. euroa. Omenien tuonnin arvo oli 5 milj. euroa, mikä oli lähes neljännes Suomen koko omenatuonnista alkuvuonna. Appelsiinimehun tuonti Brasiliasta supistui vajaaseen 5 milj. euroon. Kaikkiaan Latinalaisen Amerikan osuus Suomen hedelmätuonnista oli 29 %. Raakakahvin tuonti Väli- ja Etelä-Amerikan maista jäi tammi-kesäkuussa hieman viimevuotista vähäisemmäksi. Määrältään tuonti supistui 4 %, mutta hinnan halpenemisesta johtuen tuonnin arvo väheni 17 %. Kahvia tuotiin tältä alueelta 28 milj. euron arvosta, josta Brasilian osuus oli 12 milj. euroa ja Kolumbian 7 milj. euroa. Väli- ja Etelä-Amerikan maiden osuus Suomen koko kahvituonnista supistui hieman alkuvuonna, mutta sieltä tuotiin kuitenkin edelleen valtaosa eli 85 % täällä käytetystä kahvista. Soijapapujen tuonti Brasiliasta lisääntyi runsaan kolmanneksen ja oli arvoltaan 10 milj. euroa. Suomeen tuotiin soijapapuja lähes yksinomaan Brasiliasta ja Yhdysvalloista, ja Brasilian osuus tuonnista oli runsaat 60 %. Juomien tuonti Latinalaisesta Amerikasta lisääntyi neljänneksen ja oli arvoltaan 10 milj. euroa. Tuonnin kasvu johtui viinin tuonnista Chilestä, kun sieltä tuodun viinin arvo kohosi runsaaseen 7 milj. euroon. Näin Chile kohosi alkuvuonna Italian ohi kolmanneksi tärkeimmäksi viinin tuontimaaksi Ranskan ja Espanjan jälkeen. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonnin arvo lisääntyi neljänneksen ja kohosi 25 milj. euroon. Tuontia kasvattivat erityisesti Meksikosta toimitetut lähes 7 milj. euron arvoiset atk-laitteet ja niiden osat. Puhelinlaitteita Latinalaisesta Amerikasta tuotiin 6 milj. euron ja muita sähkökoneita ja laitteita 5 milj. euron arvosta. Brasilia pysyi alkuvuonna kolmanneksen osuudellaan tärkeimpänä tuontimaana Väli- ja Etelä- Amerikan alueella. Tuonnin arvo Brasiliasta kohosi 109 milj. euroon eli 7 % viimevuotista suuremmaksi. Tuonti lisääntyi myös Chilestä ja Costa Ricasta. Tuonti Kolumbiasta pysyi miltei viimevuotisella tasolla, mutta tuonti Perusta ja Argentiinasta väheni selvästi. Kuvio 6. Tuonti Väli- ja Etelä-Amerikan maista tammi-kesäkuussa 2003 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 7,9 % (+ 24 %) Rauta ja teräs 14,0 % (+ 60 %) Muut tavarat 11,0 % (+ 84 %) Hedelmät ja kasvikset 15,5 % (- 9 %) Kahvi ja mausteet 8,9 % (- 18 %) Juomat 3,1 % (+ 24 %) Soijapavut 3,2 % (+ 37 %) Kaoliini 7,4 % (+ 10 %) Malmit 28,9 % (- 20 %) Tullihallitus Tilastoyksikkö

70 5 Taulukko 3. Tuonti Väli- ja Etelä-Amerikan maista; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 2003(1-6) Milj. e Osuus % Muutos % 05 Hedelmät ja kasvikset 95 16, , Kahvi, mausteet 71 12, , Juomat 17 3, , Soijapavut 16 2, , Kaoliini 45 7, , Malmit , , Rauta ja teräs 55 9, , Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 38 6, ,9 24 Muut tavarat 54 9, ,0 84 Yhteensä , ,0 3 Tullihallitus Tilastoyksikkö

71 Taulukko 4. Vienti Väli- ja Etelä-Amerikkaan maittain 6 MAA: Muutos 2002(1-6) 2003(1-6) Muutos Milj.e Milj.e % Milj.e Milj.e % 1 CL Chile BR Brasilia MX Meksiko EC Ecuador CO Kolumbia CR Costa Rica AR Argentiina PE Peru KY Caymansaaret VE Venezuela BS Bahama 0 2 > > DO Dominikaaninen tasavalta GT Guatemala > SV El Salvador PA Panama JM Jamaika AN Alankomaiden Antillit UY Uruguay TT Trinidad ja Tobago HN Honduras >999 Muut YHTEENSÄ Taulukko 5. Tuonti Väli- ja Etelä-Amerikasta maittain MAA: Muutos 2002(1-6) 2003(1-6) Muutos Milj.e Milj.e % Milj.e Milj.e % 1 BR Brasilia CL Chile CR Costa Rica CO Kolumbia PE Peru AR Argentiina MX Meksiko DO Dominikaaninen tasavalta PA Panama UY Uruguay GY Guyana > EC Ecuador GT Guatemala VE Venezuela HN Honduras NI Nicaragua SV El Salvador BO Bolivia > CU Kuuba JM Jamaika Muut YHTEENSÄ Tullihallitus Tilastoyksikkö

72 VIENTI VÄLI- JA ETELÄ-AMERIKAN MAIHIN V JA TAMMI-KESÄKUUSSA (1-6) 2003(1-6) SITC-NIMIKE: 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet 30 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 02 maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet 11 0,0 0 0, ,0 1 0,0 x 04 vilja ja viljatuotteet ,5 4 0, , ,7 x 05 hedelmät ja kasvikset 1 0,0 0 0, ,0 2 0,0 x 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 152 0, , ,0 49 0, kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 7 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 08 rehuaineet 108 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 09 erinäiset elintarvikkeet 91 0, , ,0 21 0, juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 8 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 22 öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 1 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 24 puutavara ja korkki 9 0,0 14 0, ,0 8 0, paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat 94 0, , ,0 83 0, malmit ja metalliromu 0 0,0 1 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta 219 0, , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 57 0,0 8 0, ,0 4 0, kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 386 0,0 0 0, , ,1 x 41 eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat 368 0,0 0 0, , ,1 x 43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 18 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 148 0, , ,0 44 0, lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 57 0, , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 400 0, , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 727 0, , , , huonekalut 55 0, , , ,1 > matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 49 0,0 65 0, ,0 1 0, vaatteet 74 0,0 72 0, ,0 17 0, jalkineet 1 0,0 2 0, ,0 25 0,0 > kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 78 0,0 93 0, ,0 19 0, muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 2 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x YHTEENSÄ , , , ,0-24

73 TUONTI VÄLI- JA ETELÄ-AMERIKAN MAISTA V JA TAMMI-KESÄKUUSSA (1-6) 2003(1-6) SITC-NIMIKE: 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 3 0,0 1 0, ,0 0 0, liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat 1 0,0 19 0,0 > ,0 0 0,0 x 03 kala- ja kalavalmisteet 852 0, , , , vilja ja viljatuotteet 4 0,0 15 0, ,0 10 0, hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , ,3 > kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet 739 0,1 17 0, ,0 0 0, erinäiset elintarvikkeet 208 0, , ,0 72 0,0-6 1 juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 972 0, , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 50 0,0 8 0, ,0 7 0, öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 118 0, , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 33 0,0 68 0, ,0 28 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , ,2-1 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta 236 0, ,2 > ,1 18 0, kivihiili, koksi, briketit yms. 0 0, ,1 x 0 0,0 0 0,0 x 33 kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 236 0, , ,1 18 0, kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 14 0,0 8 0, ,0 4 0, eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat 2 0,0 2 0, ,0 1 0, valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 12 0,0 6 0, ,0 3 0, kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet 841 0, , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 115 0, , , , väri- ja parkitusaineet 924 0, , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 774 0, , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 94 0, , ,0 38 0, lannoitteet, valmistetut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 57 muovit, valmistamattomat 311 0, , ,1 12 0, muovit, valmistetut 130 0,0 93 0, ,0 93 0, erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,6-5 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet 308 0, , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 307 0, , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 109 0, , ,0 58 0, tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet 681 0, , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit 561 0, , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,3-6 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet 559 0,1 66 0, ,0 54 0, yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet 0 0,0 82 0,0 x 0 0, ,1 x 8 erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 43 0,0 18 0, ,0 12 0, huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 17 0,0 6 0, ,0 14 0, vaatteet , , , , jalkineet 943 0, , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 93 0,0 71 0, , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 0 0,0 21 0,0 > ,0 1 0,0-96 YHTEENSÄ , , , ,0 3

74 Ulkomaankaupan maa- ja toimialakatsaukset; tuoteseloste Käyttötarkoitus Ulkomaankauppatilasto ja siihen pohjautuvat maa- ja toimialakatsaukset ovat tärkeä väline sekä julkisen että yksityisen sektorin päätöksentekijöille, suunnittelijoille ja tutkijoille niin kansallisella tasolla kuin EU:n ja useiden kansainvälisten järjestöjen toiminnassa. Tullihallitus julkaisee vuosittain 6-10 maa- ja toimialakatsausta. Julkaisusuunnitelmaan valitaan osaksi muutamia tärkeimpiä maita ja toimialoja, osaksi eri tavoin ajankohtaisia kauppakumppaneita ja toimialoja. Katsausehdotuksia saadaan sekä Tullihallituksen eri yksiköiltä että muilta valtion viranomaisilta, mutta myös tiedotusvälineiltä ja yrityksiltä. Käytetyt käsitteet, määritelmät ja luokitukset Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään YK:n kansainvälisen kaupan luokittelustandardia (Standard International Trade Classification (SITC, Rev.3)) sen kansainvälisen vertailukelpoisuuden vuoksi. Tavaroiden tilastointi perustuu yhdistettyyn nimikkeistöön (CN). Vienti tilastoidaan määrämaittain FOB-arvon ( free on board ) mukaan ja tuonti alkuperämaittain CIF-arvon ( cost, insurance and freight ) mukaan. SITC-luokituksen mukaiset tiedot saadaan CN-nimikkeistöstä YK:n määritelmien mukaan (UN/1986: Statistical Papers, Series M, No. 34/Rev 3; Standard International Trade Classification Revision 3). Toimialakatsauksissa voidaan käyttää myös muita kansainvälisiä luokituksia, esim. tuoteluokittelua toiminnan lajin mukaan (Classification of Products by Activities eli CPA), tai toimialaryhmiä pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan (Main Industrial Groupings eli MIG), tai Euroopan yhteisön toimialaluokitusta (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes (NACE, rev.1)). Kaikissa toimialakatsauksissa (esim. korkean teknologian katsaus) kerrotaan, mitä tavararyhmiä kyseiseen toimialaan lasketaan kuuluviksi. Maaluokitus perustuu komission asetukseen (EY, 1779/2002) yhteisön ulkokaupan ja jäsenvaltioiden välisen kaupan tilastojen maaluokituksesta. Maakoodit ovat Kansainvälisen standardisoimisjärjestön standardin ISO/DIS 3166 mukaisia koodeja. Maaryhmät on määritelty kuukausijulkaisun selityksissä. Kaikissa maaryhmäkatsauksissa (esim. kehitysmaakatsaus) kerrotaan, mitä maita kyseiseen ryhmään lasketaan kuuluviksi. Tilaston luotettavuus ja valmistumisaika Maa- ja toimialakatsauksissa käytetään tuoreimpia tilastotietoja katsauksessa käsiteltävästä ajanjaksosta. Katsausten tietojen luotettavuus riippuu julkaisuajankohdasta. Katsaukset voidaan julkaista heti vastaavan kuukausiaineiston valmistumisen jälkeen, jolloin käytetyt tiedot ovat kuukausikatsauksen tavoin ennakollisia ja voivat lopullisessa tarkastuksessa muuttua. Myöhemmin julkaistaviin katsauksiin sisältyvät kaikki julkaisuajankohtaan mennessä tehdyt korjaukset. Tarkemmat tiedot ulkomaankauppalukujen tarkastamisesta ja valmistumisesta ovat luettavissa esim. Ulkomaankaupan vuosikirjan (osa 1) laatuselosteesta tai Tullihallituksen Internet-sivuilta ( Kalenterivuoden tiedot vahvistetaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, joten maa- ja toimialakatsaukset, joissa käytetään edellisen vuoden tilastotietoja ja jotka julkaistaan huhtikuun lopun jälkeen, sisältävät näiltä osin lopullisia tietoja.

75 Ulkomaankauppa 2003:M13 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen kauppa Väli- ja Etelä-Amerikan maiden kanssa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p [email protected] Matti Heiniemi p [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kerrotaan laatuselosteessa ja Intrastat-oppaassa, jotka ovat luettavissa Internet-sivuiltamme. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

76 Ulkomaankauppa 2003:M14 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja EU:hun liittyvien maiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja EU:hun liittyvien maiden välinen kauppa v (1-7) Milj. e (1-7) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

77 1 VIROLLA KOLMANNEKSEN OSUUS EU:HUN LIITTYVIEN MAIDEN KAUPASTA Sekä vienti että tuonti EU-liittyjämaakaupassamme painottunut koneisiin ja laitteisiin Suomen kauppa EU:hun liittyvien maiden (Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tsekin tasavalta, Unkari, Viro) kanssa on kehittynyt melko epätasaisesti. Viime vuonna vienti tälle alueelle oli kuuden prosentin kasvussa ja tuonti samansuuruisessa laskussa. Tämän vuoden tammi-heinäkuussa vienti supistui 7 % ja tuonti kasvoi 11 %, kun kokonaisvientimme samaan aikaan supistui 2 % ja kokonaistuontimme kasvoi prosentin. Liittyjämaihin suuntautuneen viennin arvo oli tammi-heinäkuussa runsaat 1,8 mrd euroa, mikä kattoi 7,1 % koko viennistämme. Tuonnin arvo oli samaan aikaan vajaat 1,3 mrd euroa eli 6,2 % kokonaistuonnistamme. Kolme tärkeintä liittyjämaata, Viro, Puola ja Unkari, kattavat lähes kolme neljännestä koko viennistämme liittyjäkymmenikköön. Tuonnissa näiden maiden osuus on hieman yli puolet. Tärkein kauppakumppani on Viro kolmanneksen osuudella kauppavaihdostamme liittyjämaiden kanssa. Vienti Viroon kääntyi kuluvana vuonna laskuun: tammi-heinäkuun viennin arvo, 641 milj. euroa, jäi 14 % viimevuotista pienemmäksi. Tuonti Virosta (567 milj. euroa) kasvoi 11 %. Vienti Puolaan kohosi tammi-heinäkuussa 497 milj. euroon eli 14 % viimevuotista suuremmaksi. Tuonti Puolasta (213 milj. euroa) pysyi viime vuoden tammi-heinäkuun tasolla. Unkarilla oli runsaan kymmeneksen osuus sekä liittyjämaaviennistä että tuonnista. Vienti (197 milj. euroa) supistui 7 %, kun taas tuonti Unkarista (193 milj. euroa) puolitoistakertaistui edellisvuotisesta. Viro oli tammi-heinäkuussa kaikista Suomen kauppakumppaneista kauppavaihdoltaan 13. tärkein 2,5 %:n osuudella kokonaisviennistämme ja 2,7 %:n osuudella kokonaistuonnistamme. Puola oli kauppakumppaneistamme 16. sijalla ja Unkari kahdeskymmenes. Tsekin tasavalta, Latvia ja Liettua yltävät kukin Suomen vuotuisessa kauppavaihdossa milj. euron tasolle. Kauppavaihto Slovakian kanssa jää alle 200 milj. euron ja Slovenian kanssa alle 100 milj. euron. Kypros ja Malta jäävät parhainakin vuosina muutamaan kymmeneen miljoonaan euroon. Puhelinlaitteet ja muut sähkölaitteet ovat selvästi tärkein tavararyhmä liittyjämaakaupassamme. Tammi-heinäkuussa 2003 sähkölaitteiden osuus viennistämme EU:hun liittyviin maihin oli yli neljännes ja tuonnista selvästi yli kolmannes. Viennissä tärkeitä tuotteita olivat myös paperi ja pahvi, teollisuuden koneet ja laitteet sekä metallin perusteollisuuden tuotteet, tuonnissa mm. puunjalostusteollisuuden tuotteet ja tevanake-tuotteet. Milj. e Kuvio 2. Suomen kauppa EU-liittyjämaiden kanssa v tammi-heinäkuussa (kauppavaihdon mukaan suuruusjärjestyksessä) Viro Puola Unkari Tsekin tasavalta Vienti Tuonti Latvia Liettua Slovakia Slovenia Kypros Malta Tullihallitus Tilastoyksikkö

78 2 Kuvio 3. EU-liittyjämaiden osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-7) Osuus % Tuonti Vienti (1-7) Milj. e Kuvio 4. Suomen ja EU-liittyjämaiden välinen kauppatase (1-7) (1-7) Taulukko 1. Suomen kauppa EU:hun liittyvien maiden kanssa v (1-7) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-7) , ,1 551 KONEET JA LAITTEET KATTAVAT LÄHES PUOLET EU-LIITTYJÄMAAVIENNISTÄMME Kemian teollisuuden ja metallien perusteollisuuden vienti kasvussa Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuus Suomen viennistä EU:hun liittyviin maihin on viime vuosina pysytellyt 45 %:n tuntumassa. Tammi-heinäkuussa 2003 ryhmän viennin arvo oli 810 milj. euroa eli 14 % vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Negatiivinen kehitys johtui kuitenkin kokonaan kahdesta vertailuvuodelle ajoittuneesta alusviennistä: tammiheinäkuussa 2002 Viroon vietiin lähes 130 milj. euron arvoinen risteilyalus ja Maltalle myytiin 40 milj. euron arvoinen rahtialus. Jos alusvientiä ei oteta huomioon, ryhmän vienti oli neljän prosentin kasvussa. Puhelin- ja radiolaitteiden osuus koneiden ja laitteiden viennistä oli 260 milj. euroa. Viennin arvo pysyi melko tarkasti vuoden 2002 tammi-heinäkuun tasolla. Kuluvan vuoden viennistä suuntautui Puolaan 127 milj. euron osuus. Unkarin osuus oli 61 milj. euroa ja Viron 29 milj. euroa. Vienti Tsekin tasavaltaan, Latviaan ja Liettuaan oli kymmenen miljoonan euron paikkeilla. Moottoriajoneuvojen viennin arvo oli kuusi prosenttia edellisvuotista vähemmän eli 78 milj. euroa, siitä Viron osuus 48 milj. euroa ja Latvian osuus 13 milj. euroa. Voimakoneita ja moottoreita vietiin EUliittyjämaihin 40 milj. euron ja sähkökytkentälaitteita 38 milj. euron arvosta. Metsäteollisuustuotteiden osuus koko liittyjämaaviennistämme on n. 16 %. Ryhmän maihin viedään pääasiassa paperia ja pahvia (kuluvana vuonna 223 milj. euron arvosta eli 10 % viimevuotista vähemmän). Lähes puolet paperista ja pahvista viedään Puolaan (101 milj. euroa). Muut tärkeät ostajamaat olivat Unkari (30 milj. euroa) ja Viro (23 milj. euroa). Sekä Tsekki että Slovakia jäivät tammi-heinäkuussa hieman alle 20 milj. euron. Muiden metsäteollisuustuotteiden vuotuisen viennin arvo jää muutamaan kymmeneen miljoonaan euroon. Tullihallitus Tilastoyksikkö

79 3 Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti on ollut viime aikoina kasvussa mm. lisääntyneen Puolan-viennin ansiosta. Tammi-heinäkuussa ryhmän viennin arvo oli 183 milj. euroa, mikä kattoi kymmeneksen koko liittyjämaaviennistämme. Tärkeimmät ostajat olivat Viro (61 milj. euroa) ja Puola (52 milj. euroa). Muovien osuus kemian viennistä oli 72 milj. euroa (siitä Puolaan 28 milj. euroa) ja väriaineiden osuus 36 milj. euroa, josta Viroon 18 milj. euroa. Metallien perusteollisuuden vienti on kasvanut parin viime vuoden aikana selvästi. Kuluvana vuonna raudan ja teräksen vienti (110 milj. euroa) oli viidenneksen kasvussa ja värimetallien vienti (28 milj. euroa) yhdeksän prosentin kasvussa. Raudasta ja teräksestä Puolaan suuntautui 46 milj. euron ja Viroon 39 milj. euron osuus. Lähes edellisvuotisella tasolla pysytellyt metallituotteiden vienti (55 milj. euroa) koostui suureksi osaksi viennistä Viroon (31 milj. euroa). Muita tärkeitä vientitavaroita olivat tekstiilituotteet (47 milj. euroa; siitä osa on viety jatkojalostettavaksi), elintarvikkeet (41 milj. euroa) sekä kojeet ja mittarit (38 milj. euroa). Viro on kaikissa näissä tavararyhmissä selvästi tärkein ostajamaamme (tekstiiliviennistä 33 milj. euroa, elintarvikeviennistä 29 milj. euroa ja koje- ja mittariviennistä 11 milj. euroa). Muista kauppakumppaneista mainittakoon Latvia vajaan kahdeksan miljoonan euron osuudella tekstiilituotteidemme viennistä, sekä Puola, Unkari ja Tsekki, joilla kullakin oli tammi-heinäkuussa seitsemän miljoonan euron osuus koje- ja mittariviennistämme. Kuvio 5. Vienti EU:hun liittyviin maihin tammi-heinäkuussa 2003 Kojeet, mittarit yms. 2,0 % (+ 23 %) Muut tavarat 15,0 % (- 0 %) Elintarvikkeet 2,3 % (- 5 %) Kemiall. aineet ja tuotteet 9,9 % (+ 3 %) Paperi ja pahvi 12,1 % (- 10 %) Kuljetusvälineet 4,5 % (- 68 %) Tekstiilituotteet, vaatteet 4,2 % (- 3 %) Metallit, metallituotteet 10,4 % (+ 11 %) Sähkökoneet ja -laitteet 25,9 % (+ 2 %) Teollisuuden koneet ja laitteet 11,5 % (+ 17 %) Voimakoneet, moottorit 2,2 % (+ 19 %) Taulukko 2. Vienti EU:hun liittyviin maihin; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 2003(1-7) Milj. e Osuus % Muutos % Elintarvikkeet 76 2, ,3-5 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 298 8, , Paperi ja pahvi , , ,84 Tekstiilituotteet, vaatteet 140 4, , Metallit ja metallituotteet 319 9, , Voimakoneet ja moottorit 64 1, , Teollisuuden koneet ja laitteet 315 9, , Sähkökoneet ja -laitteet , ,9 2 78,79 Kuljetusvälineet 320 9, , Kojeet, mittarit yms. 59 1, ,0 23 Muut tavarat , ,0-0 Yhteensä , ,0-7 Tullihallitus Tilastoyksikkö

80 4 SÄHKÖLAITTEILLA YLI KOLMANNEKSEN OSUUS LIITTYJÄMAATUONNISTAMME Puunjalostusteollisuuden tuonti vahvimpia kasvualoja Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet ovat viime vuosina kattaneet hieman yli puolet tuonnistamme EU-liittyjämaista. Vuonna 2002 ryhmän tuonti oli 15 %:n laskussa, mutta on kääntynyt kuluvana vuonna kasvuun. Tämän vuoden tammi-heinäkuussa ryhmän tuonnin arvo oli 649 milj. euroa, mikä oli 13 % edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa enemmän. Suurin osa kone- ja laitetuonnista koostuu sähkökoneista ja laitteista. Tammi-heinäkuussa puhelin- ja radiolaitteiden tuonnin arvo oli 290 milj. euroa. Tuonti miltei puolitoistakertaistui edellisvuotisesta. Tärkeimmät maat puhelin- ja radiolaitteiden tuonnissa olivat Viro (173 milj. euroa eli 17 % edellisvuotista enemmän) ja Unkari, josta tuonti lähes kuusinkertaistui ja kohosi 97 milj. euroon. Muusta sähkölaitetuonnista mainittakoon sähkökaapelit yms. (35 milj. euroa, josta virolaista alkuperää 22 milj. euroa ja slovakialaista 10 milj. euroa), sähkökytkentälaitteet (25 milj. euroa; yli puolet siitä Virosta) sekä toimistokoneet ja atk-laitteet (24 milj. euroa, siitä Tsekin osuus 13 milj. euroa ja Unkarin osuus 9 milj. euroa). Kaapelituonti oli kahdeksan prosentin laskussa, kun sen sijaan atk-laitteiden tuonti lisääntyi tammi-heinäkuussa kuusi prosenttia ja sähkökytkentälaitteiden tuonnissa oli kahden kolmanneksen nousu vuoden 2002 tammi-heinäkuusta. Liittyjämaista tuotiin myös mm. sähkömuuntajia, kotitalouskoneita ja elektroniikan komponentteja. Tuonnin arvo jokaisessa näistä kolmesta ryhmästä oli tammi-heinäkuussa 17 milj. euron paikkeilla. Unkari oli selvästi tärkein maa sekä erilaisten sähkömuuntajien ja suuntaajien tuonnissa että kotitalouskoneiden tuonnissa, kun taas komponenttituonnista Malta ja Viro kattoivat suurimman osan. Sähkölaitteiden lisäksi EU-liittyjämaista on tuotu mm. voimakoneita ja moottoreita (kuluvana vuonna 22 milj. euroa eli saman verran kuin vuotta aiemmin) sekä nosto- ja lastauskoneita (17 milj. euroa; tuonti hienoisessa kasvussa). Moottorituonnista virolaisten sähkögeneraattoreiden ja moottoreiden osuus oli 16 milj. euroa. Myös nosto- ja lastauskoneita tuotiin lähinnä Virosta. Moottoriajoneuvojen tuonti on kasvanut nopeasti. Vuonna 2001 tuonnin arvo oli 75 milj. euroa, vuotta myöhemmin 104 milj. euroa (kasvua 38 %) ja kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa 73 milj. euroa (kasvua 21 %). Henkilöautojen tuonnin arvo on tänä vuonna kohonnut 33 milj. euroon, kun tuonti vielä viime vuoden tammi-heinäkuussa jäi 22 milj. euroon. Tsekin tasavallan osuus tämänvuotisesta tuonnista on 21 milj. euroa. Puutavaran, puutuotteiden ja huonekalujen tuonti EU-liittyjämaista on viime aikoina lisääntynyt tasaisesti. Puutavaran tuonti kasvoi viime vuonna 7 % ja kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa 14 %. Tuonnin arvo oli kuluvana vuonna 75 milj. euroa, josta virolaista alkuperää 48 milj. euroa ja latvialaista 17 milj. euroa. Kasvua oli myös puutuotteiden tuonnissa: viime vuonna 52 milj. euroa eli 10 % edellisvuotista enemmän ja tämän vuoden tammi-heinäkuussa 32 milj. euroa eli lisäystä neljä prosenttia. Vieläkin suotuisammin on kehittynyt huonekalutuonti: vuonna 2001 vajaat 76 milj. euroa, vuotta myöhemmin 84 milj. euroa ja kuluvana vuonna viidenneksen viimevuotista enemmän eli 58 milj. euroa. Viro on selvästi tärkein maa sekä puutuotteiden että huonekalujen tuonnissa. Virosta tuotiin tammi-heinäkuussa puutuotteita 22 milj. euron arvosta ja huonekaluja 41 milj. euron arvosta. Puolasta tuotiin huonekaluja yhdeksän miljoonan euron ja puutuotteita neljän miljoonan euron arvosta. Metallien ja metallituotteiden tuonnin kehitys on ollut epätasaista. Vuonna 2002 raudan ja teräksen tuonti oli kahdeksan prosentin laskussa, kun taas värimetallien tuonti lisääntyi yli kahdella kolmanneksella ja metallituotteiden tuonti nousi hieman edellisvuotista suuremmaksi. Tämän vuoden tammi-heinäkuussa raudan ja teräksen tuonnin arvo (30 milj. euroa) kasvoi viisi prosent- Tullihallitus Tilastoyksikkö

81 5 tia, mutta värimetallien tuonnin arvo (16 milj. euroa) supistui viidenneksen ja metallituotteiden tuonnin arvo (40 milj. euroa) kuusi prosenttia. Rautaa ja terästä on tuotu lähinnä Puolasta ja Tsekin tasavallasta, kummastakin suunnilleen kymmenen miljoonan euron arvosta tämän vuoden tammi-heinäkuussa. Värimetallien tuonnista Puolan osuus oli yhdeksän ja Unkarin osuus viisi miljoonaa euroa. Tärkein metallituotteiden toimittaja on Viro 23 milj. euron osuudellaan. Suurin osa tekstiili- ja vaatetuonnista on peräisin Virosta. Tammi-heinäkuussa tekstiilejä ja vaatteita tuotiin 114 milj. euron arvosta. Tästä Viron osuus oli 66 milj. euroa. Viron lisäksi tekstiilejä ja vaatteita tuotiin mm. Liettuasta ja Latviasta, kummastakin hieman yli kymmenen miljoonan euron arvosta. Puolalaisen kivihiilen vuoksi energiatuonnilla on ollut keskimäärin kuuden prosentin osuus EUliittyjämaatuonnistamme. Kuluvana vuonna kivihiiltä on tuotu 60 milj. euron arvosta eli 16 % edellisvuotista enemmän. Öljyn ja öljytuotteiden tuonnin arvo oli 17 milj. euroa. Kuvio 6. Tuonti EU:hun liittyvistä maista tammi-heinäkuussa 2003 Muut tavarat 17,1 % (+18 %) Puutavara 5,8 % (+14 %) Kivihiili 4,6 % (+16 %) Puutuotteet 2,5 % (+4 %) Huonekalut 4,5 % (+21 %) Tekstiilituotteet, vaatteet 8,9 % (+1 %) Moottoriajoneuvot 5,7 % (+21 %) Metallit, metallituotteet 6,8 % (-6 %) Koneet, laitteet; muut kuin sähkölaitteet 6,8 % (-11 %) Sähkökoneet ja -laitteet 37,4 % (+17 %) Taulukko 3. Tuonti EU:hun liittyvistä maista; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 2003(1-7) Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 118 5, , Kivihiili 92 4, , Puutuotteet 52 2, , ,84 Tekstiilituotteet, vaatteet 202 9, , Metallit, metallituotteet 154 7, , Koneet ja laitteet, muut kuin 158 7, ,8-11 sähkölaitteet Sähkökoneet ja -laitteet , , Moottoriajoneuvot 104 4, , Huonekalut 84 4, ,5 +21 Muut tavarat , ,1 +18 Yhteensä , ,0 +11 Tullihallitus Tilastoyksikkö

82 Taulukko 4. Vienti EU-liittyjämaihin maittain MAA: Osuus Muutos 2002(1-7) Osuus 2003(1-7) Osuus Muutos Milj.e Milj.e % % Milj.e % Milj.e % % 1 EE Viro , , , PL Puola , , , HU Unkari , , ,7-7 4 LV Latvia , , ,3-7 5 LT Liettua , , ,8-4 6 CZ Tsekin tasavalta , , ,5-2 7 SK Slovakia , ,2 44 2, SI Slovenia , ,3 17 0, CY Kypros , ,4 8 0, MT Malta ,4 > ,2 2 0,1-95 YHTEENSÄ , , ,0-7 Taulukko 5. Tuonti EU-liittyjämaista maittain MAA: Osuus Muutos 2002(1-7) Osuus 2003(1-7) Osuus Muutos Milj.e Milj.e % % Milj.e % Milj.e % % 1 EE Viro , , , PL Puola , , , HU Unkari , , , CZ Tsekin tasavalta , , ,8-5 5 SK Slovakia , ,3 51 2, LT Liettua , ,7 47 2, LV Latvia , ,9 43 2, SI Slovenia , ,1 20 1,1-4 9 MT Malta , ,1 7 0, CY Kypros 2 3 0, ,1 2 0,1 +11 YHTEENSÄ , , ,0 +11 Tullihallitus Tilastoyksikkö

83 VIENTI EU-LIITTYJÄMAIHIN V JA TAMMI-HEINÄKUUSSA (1-7) 2003(1-7) SITC-NIMIKE: 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet , , , , liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 51 0,0 30 0, ,0 11 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 361 0, , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut 3 0, ,1 > ,1 1 0, sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , , eläinoljyt ja -rasvat 183 0, , ,0 50 0, kasvioljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,8-4 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,0-1 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , ,4 > , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , ,9-8 9 muut tavarat 398 0,0 78 0, ,0 42 0, erittelemäton 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 96 metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 13 0,0 23 0, ,0 3 0, kulta, ei monetaarinen 385 0,0 55 0, ,0 39 0, YHTEENSÄ , , , ,0-7

84 TUONTI EU-LIITTYJÄMAISTA V JA TAMMI-HEINÄKUUSSA (1-7) 2003(1-7) SITC-NIMIKE: 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000e Osuus% 1000e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 177 0, , , , liha ja lihatuotteet 171 0,0 80 0, ,0 15 0, maitotaloustuotteet ja munat 50 0, , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet 934 0, , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 44 0,0 2 0, ,0 30 0,0 >999 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa 698 0, , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut 55 0, , , , sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 290 0, , , , eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 1 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat 277 0, , , , valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 13 0,0 0 0, ,0 1 0,0 x 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 371 0, , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,1-6 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 730 0, , , , muut valmiit tavarat , , , ,2-7 9 muut tavarat 80 0, , ,0 54 0, erittelemäton 0 0,0 1 0, ,0 1 0, metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 36 0,0 12 0, ,0 25 0, kulta, ei monetaarinen 44 0, ,0 > ,0 29 0, YHTEENSÄ , , , ,0 +11

85 Ulkomaankauppa 2003:M14 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja EU:hun liittyvien maiden välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p [email protected] Kari Tähtivaara p [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme ovat luettavissa ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ( ja Intrastat-opas ( sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste ( Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

86 Ulkomaankauppa 2003:M16 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Norjan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Norjan välinen kauppa v (1-8) Milj. e (1-8) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

87 1 KAUPPA NORJAN KANSSA SUPISTUI EDELLEEN Etenkin koneiden ja laitteiden vienti sekä öljyn tuonti vähenivät Suomen ja Norjan välinen kauppa vähenee jo kolmatta vuotta peräkkäin. Tammi-elokuussa viennin arvo Norjaan jäi Tullihallituksen ulkomaankauppatilaston mukaan 3 % viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa pienemmäksi. Tuonti Norjasta supistui 11 %. Useissa tavararyhmissä jäätiin viime vuoden tammi-elokuuta alhaisemmalle tasolle niin viennissä kuin tuonnissakin. Koneiden ja laitteiden vienti väheni selvästi matkapuhelimia lukuun ottamatta. Metallien vienti supistui hieman, mutta paperin ja pahvin vienti pysytteli miltei viimevuotisella tasolla. Raakaöljyn tuonti Norjasta väheni puoleen viime vuoden tammi-elokuuhun verrattuna. Öljytuotteiden ja lohen tuonti puolestaan kasvoi voimakkaasti. Viennin arvo Norjaan oli tammi-elokuussa 711 milj. euroa. Kun tuonti sieltä jäi 643 milj. euroon, oli kauppa Suomelle 67 milj. euroa ylijäämäistä. Norjan osuus Suomen ulkomaankaupasta on ollut supistuvalla uralla viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kuluvana vuonna Norjan asema etenkin tuonnissa heikkeni edelleen, kun sen osuus supistui 2,7 %:iin. Viennistä sen osuus pysyi viimevuotisella tasolla 2,4 %:ssa. Kauppa Norjan kanssa oli samaa suuruusluokkaa kahden muun Suomea lähellä sijaitsevan maan Viron ja Tanskan kanssa. Osuus % Kuvio 2. Norjan, Ruotsin, Venäjän, Viron ja Tanskan osuudet Suomen viennistä (1-8) Ruotsi Venäjä Viro Norja Tanska (1-8) Kuvio 3. Norjan osuus Suomen tuonnista ja Osuus % viennistä (1-8) Milj. e Kuvio 4. Suomen ja Norjan välinen kauppatase (1-8) 2 1 Tuonti Vienti (1-8) (1-8) Tullihallitus Tilastoyksikkö

88 2 Taulukko 1. Suomen ja Norjan välinen kauppa v (1-8) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-8) , ,4 67 USEIMPIEN TAVARARYHMIEN VIENTI NORJAAN VÄHENI Matkapuhelinten vienti kääntyi kuitenkin kasvuun Koneiden ja laitteiden vienti Norjaan väheni tammi-elokuussa 4 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Niiden viennin arvo oli 222 milj. euroa eli miltei kolmannes koko viennistä Norjaan. Useimmista kone- ja laiteryhmistä poiketen puhelinlaitteiden vienti kääntyi kasvuun, kun matkapuhelinten viennin arvo kasvoi runsaan neljänneksen. Puhelinlaitteita vietiin Norjaan 62 milj. euron arvosta, josta matkapuhelinten osuus oli 43 milj. euroa. Muiden sähkökoneiden ja laitteiden vienti supistui 6 % ja oli arvoltaan 33 milj. euroa. Voimakoneiden ja moottoreiden vienti supistui 14 % ja oli arvoltaan 22 milj. euroa. Traktoreiden vienti puolestaan kohosi 12 milj. eurosta 17 milj. euroon. Maansiirto-, kaivuu- yms. koneiden viennin arvo oli 11 milj. euroa (- 10 %). Nostamis- ja lastaamiskoneiden ja laitteiden vienti supistui neljänneksen ja jäi 11 milj. euroon. Kuumennus- ja jäähdytyskoneiden ja laitteiden vienti pysytteli viimevuotisella tasolla 10 milj. eurossa. Kuljetusvälineiden vienti jäi hieman viimevuotista vähäisemmäksi. Niiden viennin arvo oli vajaat 67 milj. euroa, josta moottoriajoneuvojen osuus oli 48 milj. euroa ja moottori-, purje- ym. veneiden 18 milj. euroa. Paperin ja pahvin vienti Norjaan pysytteli tammi-elokuussa miltei viimevuotisella tasolla 75 milj. eurossa. Puutuotteiden vienti väheni 12 % ja oli arvoltaan 31 milj. euroa. Puutavaran viennin arvo supistui 14 milj. euroon (- 10 %). Metallien ja metallituotteiden viennin arvo jäi 79 milj. euroon eli 5 % viime vuoden tammi-elokuuta pienemmäksi. Raudan ja teräksen viennin arvo oli 43 milj. euroa (- 2 %) ja metallituotteiden 27 milj. euroa (- 12 %). Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti väheni 7 % ja oli arvoltaan 52 milj. euroa, josta muovien osuus oli 32 milj. euroa (- 6 %) ja väriaineiden 5 milj. euroa (+ 6 %). Öljytuotteita Norjaan vietiin 20 milj. euron arvosta (+ 8 %). Painotuotteiden vienti väheni 17 % ja jäi 17 milj. euroon. Kojeiden, mittareiden yms. vienti lisääntyi miltei kymmeneksen ja kohosi 14 milj. euroon. Elintarvikkeiden vienti oli voimakkaassa kasvussa lihan viennin ansiosta. Kaikkiaan elintarvikkeita vietiin 14 milj. euron arvosta, josta lihan osuus oli 8 milj. euroa. Vaatteita Norjaan vietiin 9 milj. euron (- 26 %) ja tekstiilituotteita 5 milj. euron arvosta (+ 7 %). Tullihallitus Tilastoyksikkö

89 3 Kuvio 5. Vienti Norjaan v tammi-elokuussa Muut tavarat 24,0 % Kuljetusvälineet 9,4 % (- 1 %) Puutavara 2,0 % (- 10 %) Puutuotteet 4,4 % (- 12 %) Paperi ja pahvi 10,5 % (- 1 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 7,3 % (- 7 %) Metallit ja metallituotteet 11,1 % (- 5 %) Koneet ja laitteet 31,3 % (- 4 %) Taulukko 2. Vienti Norjaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 2003(1-8) Milj. e Osuus % Muutos % Elintarvikkeet 13 1, , Puutavara 24 2, , Öljytuotteet 27 2, ,9 8 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 84 7, , Puutuotteet 55 4, , Paperi ja pahvi , ,5-1 65,84 Tekstiilituotteet, vaatteet 25 2, , Metallit ja metallituotteet , , Koneet ja laitteet , ,3-4 78,79 Kuljetusvälineet 106 9, , Kojeet, mittarit yms. 20 1, , Painotuotteet 32 2, ,4-17 Muut tavarat , ,8-3 Yhteensä , ,0-3 RAAKAÖLJYN TUONTI NORJASTA JÄI PUOLEEN VIIMEVUOTISESTA Öljytuotteiden ja lohen tuonti puolestaan lisääntyi Raakaöljyn tuonti Norjasta on vähentynyt selvästi kuluvan vuoden aikana. Tammi-elokuussa sieltä tuotiin öljyä vain puolet viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tuonnin arvo supistui 220 milj. eurosta 127 milj. euroon. Raakaöljyn koko tuonti Suomeen pysytteli lähes ennallaan sekä arvoltaan että määrältään. Osuuttaan tuonnista kasvatti erityisesti Venäjä, kun kaksi kolmasosaa raakaöljystä tuli sieltä. Tanskan osuus tuonnista oli 18 %, Norjan 7 % ja Kazakstanin 6 %. Öljytuotteiden tuonti Norjasta puolestaan lisääntyi 50 milj. eurosta 90 milj. euroon. Raakaöljyn ja öljytuotteiden osuus koko tuonnista Norjasta kolmannes. Tullihallitus Tilastoyksikkö

90 4 Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti Norjasta supistui 6 % ja oli arvoltaan 119 milj. euroa. Epäorgaanisten kemiallisten aineiden osuus tuonnista oli 48 milj. euroa (+ 9 %) ja orgaanisten 16 milj. euroa (- 47 %). Muovien tuonti väheni viidenneksen ja oli arvoltaan 17 milj. euroa. Metallien tuonnin arvo Norjasta pysytteli miltei viimevuotisella tasolla 80 milj. eurossa. Tästä oli raudan ja teräksen osuus 52 milj. euroa (+ 7 %) ja alumiinin 24 milj. euroa (- 10 %). Metallituotteiden tuonnin arvo jäi vajaaseen 11 milj. euroon (- 7 %). Malmien ja rikasteiden tuonti supistui neljänneksen ja oli arvoltaan 14 milj. euroa. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonti supistui 3 % ja oli arvoltaan 75 milj. euroa. Sähkökoneiden ja laitteiden tuonnin arvo jäi 30 milj. euroon eli neljänneksen viimevuotista pienemmäksi. Nostamis- ja lastaamiskoneiden ja laitteiden tuonti puolestaan miltei kaksinkertaistui ja oli arvoltaan 21 milj. euroa. Kalan ja kalavalmisteiden tuonti kohosi 36 milj. eurosta 43 milj. euroon. Tuoreen tai jäähdytetyn lohen tuonti kohosi määrältään kaksinkertaiseksi. Arvoltaan lohen tuonti lisääntyi 36 % ja kohosi 28 milj. euroon. Kala-, äyriäis- yms. valmisteiden tuonti pysytteli viimevuotisella tasolla runsaassa 8 milj. eurossa. Kuvio 6. Tuonti Norjasta v tammi-elokuussa Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 11,7 % (- 3 %) Muut tavarat 13,1 % (- 19 %) Kala ja kalavalmisteet 6,7 % (+ 18 %) Malmit ja malmirikasteet 2,1 % (- 25 %) Öljy ja öljytuotteet 33,8 % (- 20 %) Metallit ja metallituotteet 14,0 % (- 2 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 18,5 % (- 6 %) Taulukko 3. Tuonti Norjasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 2003(1-8) Milj. e Osuus % Muutos % 03 Kala ja kalavalmisteet 57 4, , Malmit ja malmirikasteet 26 2, , Öljy ja öljytuotteet , , Kemialliset aineet ja tuotteet , , Metallit ja metallituotteet , ,0-2 7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet , ,7-3 Muut tavarat , ,1-19 Yhteensä , ,0-11 Tullihallitus Tilastoyksikkö

91 VIENTI NORJAAN V JA TAMMI-ELOKUUSSA (1-8) 2003(1-8) 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 952 0, , ,0 0 0, liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat 147 0, , , , kala- ja kalavalmisteet 158 0, , ,0 41 0, vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet 383 0, , , , erinäiset elintarvikkeet 705 0, , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 23 0,0 24 0, ,0 0 0, raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 218 0,0 85 0, ,0 48 0, öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 7 0, ,1 > ,0 14 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 178 0, , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa 869 0, , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 14 0,0 12 0, ,0 15 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 391 0, , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , , , kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkovirta 1 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 39 0,0 54 0, , ,2 > eläinoljyt ja -rasvat 22 0,0 12 0, ,0 22 0,0 > kasvioljyt ja -rasvat 3 0,0 10 0, ,0 2 0, valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 14 0,0 33 0, , ,2 >999 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 862 0, , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,7-8 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , ,8 31 YHTEENSÄ , , , ,0-3

92 TUONTI NORJASTA V JA TAMMI-ELOKUUSSA (1-8) 2003(1-8) 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 95 0, , ,0 69 0, liha ja lihatuotteet 8 0,0 49 0, ,0 0 0, maitotaloustuotteet ja munat 3 0,0 3 0, , ,0 > kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset 77 0,0 11 0, ,0 59 0,0 x 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 772 0, , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , ,2-8 1 juomat ja tupakka 93 0, , , , juomat 93 0, , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0, raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 364 0, , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 29 0, , , , puutavara ja korkki 22 0, , ,0 68 0, paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 66 0,0 77 0, ,0 44 0, kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , ,7 0 0, kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet , , , , kaasut , , , , sähkovirta ,0 12 0, ,0 1 0, eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat , , , , eläinoljyt ja -rasvat 477 0, , , , kasvioljyt ja -rasvat 24 0,0 0 0, ,0 2 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 464 0, , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 177 0,0 61 0, ,0 18 0, kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,7-7 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , ,5-4 8 erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 84 0,0 73 0, , , vaatteet , , , , jalkineet 544 0, , ,0 35 0, kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , ,4-33 YHTEENSÄ , , , ,0-11

93 Ulkomaankauppa 2003:M16 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Norjan välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p [email protected] Matti Heiniemi p [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme ovat luettavissa ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ( ja Intrastat-opas ( sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste ( Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

94 Ulkomaankauppa 2003:M17 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Irlannin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Irlannin välinen kauppa v (1-9) Milj. e (1-9) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

95 1 PUHELINLAITTEIDEN VIENTI IRLANTIIN JÄI NELJÄSOSAAN VIIMEVUOTISESTA Atk-laitteiden tuonnissa Irlanti säilytti asemansa Suomen vienti Irlantiin supistui voimakkaasti kuluvan vuoden tammi-syyskuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Etenkin puhelinlaitteiden vienti matkapuhelimia lukuun ottamatta miltei romahti, ja näiden laitteiden viennin arvo jäi neljäsosaan viimevuotisesta. Puutavaran vienti puolestaan kasvoi kolmanneksen, ja Irlanti kuuluikin puutavaran tärkeimpiin vientimaihin. Atk-laitteiden tuonnissa Irlanti säilytti asemansa merkittävimpien tuontimaiden joukossa, vaikka niiden tuonti Suomeen kaiken kaikkiaan supistuikin. Lääkkeitä ja sinkkimalmeja Irlannista tuotiin selvästi aiempaa enemmän. Viennin arvo Irlantiin oli Tullihallituksen ulkomaankauppatilaston mukaan tammi-syyskuussa 171 milj. euroa eli 43 % viimevuotista pienempi. Tuonti kasvoi 5 % ja oli arvoltaan 261 milj. euroa. Irlannin osuus viennistä supistui puoleen prosenttiin, kun osuus tuonnista pysytteli prosentissa. Kuluvana vuonna Suomen vienti on supistunut EU-alueella erityisesti Irlantiin, Isoon-Britanniaan ja Ranskaan. Irlannin kanssa samaa suuruusluokkaa olevat viennin arvot Itävaltaan ja Portugaliin jäivät myös hieman viimevuotista pienemmiksi, mutta vienti Kreikkaan kasvoi. Irlanti ja Tanska olivat ainoat EU-jäsenmaat, joiden kanssa Suomella oli alijäämäinen kauppatase. Osuus % 1,5 Kuvio 2. Irlannin, Itävallan, Kreikan ja Portugalin osuudet Suomen viennistä (1-9) 1,0 0,5 Itävalta Kreikka Portugali Irlanti 0, (1-9) Kuvio 3. Irlannin osuus Suomen tuonnista ja viennistä (1-9) Osuus % 1,5 Milj. e 100 Kuvio 4. Suomen ja Irlannin välinen kauppatase (1-9) 1 0 0,5 Tuonti Vienti (1-9) (1-9) Tullihallitus Tilastoyksikkö

96 2 Taulukko 1. Suomen ja Irlannin välinen kauppa v (1-9) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-9) , ,5-90 PUHELINLAITTEIDEN VIENTI IRLANTIIN JÄI NELJÄSOSAAN VIIMEVUOTISESTA Puutavaran vienti kasvoi voimakkaasti Puhelinlaitteiden vienti Irlantiin jäi tammi-syyskuussa neljäsosaan viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Niiden viennin arvo supistui 174 milj. eurosta vajaaseen 40 milj. euroon. Matkapuhelinten osuus viennistä oli 18 milj. euroa eli kolmanneksen viimevuotista pienempi. Telealan viennin voimakas väheneminen johtui siten pitkälti muista puhelinlaitteista kuin matkapuhelimista. Puhelinlaitteiden osuus koko viennistä Irlantiin supistui 23 %:iin, kun se vuosi sitten oli 58 %. Voimakoneita Irlantiin vietiin tammi-syyskuussa runsaan 8 milj. euron arvosta, kun niitä viime vuonna ei viety sinne juuri lainkaan. Teollisuuden koneiden ja laitteiden viennin arvo kohosi miltei 11 milj. euroon (+ 23 %). Kuljetusvälineiden vienti jäi vajaaseen 5 milj. euroon (- 29 %). Puutavaran viennin arvo kasvoi kolmanneksen ja kohosi 36 milj. euroon. Tästä oli sahatavaran osuus 27 milj. euroa ja pyöreän puutavaran runsaat 9 milj. euroa. Irlanti kohosi 10. tärkeimmäksi puutavaran vientimaaksi, ja pyöreän puutavaran viennissä se oli kaikkein tärkein runsaan viidenneksen osuudellaan. Vanerin ym. puutuotteiden vienti kohosi 8 milj. euroon eli 13 % viimevuotista suuremmaksi. Paperin ja pahvin vienti puolestaan supistui viidenneksen ja oli arvoltaan vajaat 18 milj. euroa. Metsäteollisuustuotteiden osuus koko viennistä Irlantiin nousi 37 %:iin. Metallien vienti väheni 16 % ja oli arvoltaan 9 milj. euroa. Vähennys johtui raudasta ja teräksestä, jonka viennin arvo jäi 7 milj. euroon (- 20 %). Kemiallisia aineita ja tuotteita Irlantiin vietiin tammielokuussa 9 milj. euron arvosta (+ 7 %). Muovien osuus tämän tavararyhmän viennistä oli lähes puolet. Kalastusvälineiden ja tarvikkeiden vienti putosi puoleen viimevuotisesta ja oli arvoltaan vajaat 4 milj. euroa. Irlanti oli kuitenkin edelleen näiden tavaroiden suurin vientimaa runsaan kolmanneksen osuudellaan, kun niiden koko vienti Suomesta miltei puolittui. Tullihallitus Tilastoyksikkö

97 3 Kuvio 5. Vienti Irlantiin v tammi-syyskuussa Kuljetusvälineet 2,6 % (- 29 %) Muut koneet ja laitteet 15,1 % (+ 56 %) Muut tavarat 12,2 % (- 13 %) Puutavara 21,3 % (+ 33 %) Puutuotteet 4,7 % (+ 13 %) Paperi ja pahvi 10,5 % (- 22 %) Puhelinlaitteet 23,1 % (- 77 %) Kemialliset aineet ja tuotteet Metallit 5,4 % (+ 7 %) 5,2 % (- 16 %) Taulukko 2. Vienti Irlantiin; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 2003(1-9) Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 37 10, , Kemialliset aineet ja tuotteet 11 3, , Puutuotteet 10 2, , Paperi ja pahvi 29 8, , ,68 Metallit 15 4, , Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet , , ,77 Muut koneet ja laitteet 24 6, , ,79 Kuljetusvälineet 8 2, ,6-29 Muut tavarat 32 8, ,2-13 Yhteensä , ,0-43 IRLANTI SÄILYTTI ASEMANSA ATK-LAITTEIDEN TUONNISSA Lääkkeiden tuonti lisääntyi selvästi Irlanti säilytti asemansa atk-laitteiden neljänneksi tärkeimpänä tuontimaana, vaikka näiden laitteiden tuonti sieltä vähenikin kymmeneksen. Atk-laitteiden koko tuonti Suomeen väheni vielä selvemmin eli 13 %. Saksa oli atk-laitteiden tärkein tuontimaa 14 %:n osuudellaan, kun niiden tuonti sieltä väheni vain hieman. Tuonti Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista sen sijaan jäi alle puoleen viimevuotisesta. Kiina kohosi atk-laitteiden toiseksi tärkeimmäksi tuontimaaksi, kun näiden laitteiden tuonti sieltä yli kaksinkertaistui. Irlannista atk-laitteita ja niiden osia tuotiin tammisyyskuussa 63 milj. euron arvosta, josta atk-laitteiden osuus oli 53 milj. euroa ja niiden osien runsaat 10 milj. euroa. Tämän tavararyhmän osuus koko tuonnista Irlannista oli neljännes. Muita koneita ja laitteita Irlannista tuotiin tammi-syyskuussa 46 milj. euron arvosta eli kolmannes viimevuotista enemmän. Tuontia kasvattivat erityisesti nosturit, joita ei viime vuonna tuotu juuri lainkaan, mutta joiden tuonnin arvo nyt kohosi 14 milj. euroon. Puhelinlaitteiden tuonti pysytteli viimevuotisella tasolla vajaassa 14 milj. eurossa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

98 4 Lääkkeiden tuonti Irlannista lisääntyi miltei viidenneksen ja kohosi 36 milj. euroon. Irlannin osuus koko lääketuonnista Suomeen oli 5 %, ja se oli niiden kahdeksanneksi tärkein tuontimaa. Lääkkeiden tuonti kaiken kaikkiaan lisääntyi hieman viimevuotisesta. Osuuttaan tuonnista kasvatti erityisesti Ranska, joka kohosi niiden merkittävimmäksi tuontimaaksi 18 %:n osuudellaan. Kemiallisia aineita ja tuotteita tuotiin Irlannista 53 milj. euron arvosta eli viidenneksen viime vuoden tammi-syyskuuta enemmän. Elintarvikevalmisteita tuotiin 30 milj. euron arvosta (+ 5 %) ja alkoholijuomia 4 milj. euron arvosta (- 7 %). Sinkkimalmien ja rikasteiden tuonti kasvoi 15 milj. eurosta 23 milj. euroon, ja Irlanti kohosikin niiden tärkeimmäksi tuontimaaksi 40 %:n osuudellaan. Äänitallenteiden tuonti Irlannista supistui puolestaan kolmanneksen ja jäi vajaaseen 13 milj. euroon. Näin Irlanti putosi 5 %:n osuudellaan niiden neljänneksi suurimmaksi tuontimaaksi Saksan, Ruotsin ja Ison-Britannian jälkeen. Kuvio 6. Tuonti Irlannista v tammi-syyskuussa Muut tavarat 12,3 % (- 14 %) Äänitallenteet 4,9 % (- 37 %) Elintarvikkeet 11,8 % (+ 5 %) Malmit ja malmirikasteet 8,7 % (+ 47 %) Muut koneet ja laitteet 17,7 % (+ 37 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 20,3 % (+ 20 %) Atk-laitteet 24,3 % (- 11 %) Taulukko 3. Tuonti Irlannista; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2002 Milj. e Osuus % Muutos % 2003(1-9) Milj. e Osuus % Muutos % Elintarvikkeet 39 10, , Malmit ja -rikasteet 23 6, , Kemialliset aineet ja tuotteet 59 16, , Atk-laitteet , , ,76,77 Muut koneet ja laitteet 75 20, , Äänitallenteet 27 7, ,9-37 Muut tavarat 46 12, ,3-14 Yhteensä , ,0 5 Tullihallitus Tilastoyksikkö

99 VIENTI IRLANTIIN V JA TAMMI-SYYSKUUSSA (1-9) 2003(1-9) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet 50 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 02 maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 04 vilja ja viljatuotteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 05 hedelmät ja kasvikset 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 119 0, , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 1 0,0 2 0, ,0 1 0,0 x 08 rehuaineet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 09 erinäiset elintarvikkeet 0 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 1 juomat ja tupakka 0 0,0 12 0,0 x 0 0,0 5 0,0 x 11 juomat 0 0,0 12 0,0 x 0 0,0 5 0,0 x 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 9 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 22 öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 24 puutavara ja korkki , , , , paperimassa 952 0, , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 81 0,0 84 0, ,0 24 0, malmit ja metalliromu 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta 23 0,0 19 0, ,0 9 0, kivihiili, koksi, briketit yms. 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 33 kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 23 0,0 19 0, ,0 9 0, kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0, , ,1 x 41 eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 0 0,0 0 0, , ,1 x 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet 448 0, , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet 964 0, , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 799 0, , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 2 0,0 35 0,0 > ,0 31 0, lannoitteet, valmistetut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 57 muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet 875 0, , , ,4 5 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 0 0,0 2 0,0 x 2 0,0 2 0, kumituotteet 247 0, , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet 147 0, , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit 191 0, , , ,0 > eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet 215 0,1 4 0, , ,3 > yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 76 0,0 8 0, ,0 8 0, vaatteet , , , , jalkineet 29 0,0 48 0, ,0 48 0, kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 4 0,0 1 0, ,0 8 0,0 > muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 1 0, ,5 > , ,2-47 YHTEENSÄ , , , ,0-43

100 TUONTI IRLANNISTA V JA TAMMI-SYYSKUUSSA (1-9) 2003(1-9) SITC-TAVARARYHMÄ 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 3 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet 684 0, , , , maitotaloustuotteet ja munat 137 0, , ,0 87 0, kala- ja kalavalmisteet 113 0,0 99 0, ,0 84 0, vilja ja viljatuotteet 224 0,1 72 0, ,0 98 0, hedelmät ja kasvikset 0 0,0 47 0,0 > ,0 0 0, sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 235 0, , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 59 0,0 20 0, ,0 0 0, rehuaineet 13 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 09 erinäiset elintarvikkeet , , , ,6 5 1 juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, oljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 24 puutavara ja korkki 78 0,0 0 0, ,0 9 0,0 x 25 paperimassa 5 0,0 9 0, ,0 3 0, tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat 406 0, , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 70 0,0 41 0, ,0 27 0, poltto- ja voiteluaineet, sähkovirta 4 0,0 2 0, ,0 3 0, kivihiili, koksi, briketit yms. 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 33 kivennäisoljyt ja kivennäisoljytuotteet 4 0,0 2 0, ,0 3 0, kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkovirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 41 eläinoljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 42 kasvioljyt ja -rasvat 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 43 valmistetut eläin- ja kasvioljyt yms. 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 5 kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet 24 0,0 61 0, ,0 18 0, lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 57 muovit, valmistamattomat 701 0, , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,8 6 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 104 0, , ,1 60 0, kumituotteet 168 0, , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 339 0, , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet 856 0, , , , kivennäisainetuotteet 392 0, , , , rauta ja teräs 12 0,0 17 0, ,0 17 0, muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , ,7 4 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit 201 0, , , , eri toimialojen erikoiskoneet 824 0, , , , metalliteollisuuskoneet 26 0,0 70 0, ,0 32 0, yleiskäyttoiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkokoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot 972 0, , , , muut kuljetusvälineet 200 0,1 4 0, ,0 88 0,0 >999 8 erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 89 0,0 45 0, ,0 26 0, huonekalut 88 0,0 50 0, ,0 9 0, matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 71 0,0 78 0, ,0 2 0, vaatteet , , , , jalkineet 41 0,0 61 0, ,0 57 0, kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 1 0, ,7 > , ,1 61 YHTEENSÄ , , , ,0 5

101 Ulkomaankauppa 2003:M17 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Irlannin välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p [email protected] Matti Heiniemi p [email protected] Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme ovat luettavissa ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kertovat laatuseloste ( ja Intrastat-opas ( sekä kunkin tilastokatsauksen tuoteseloste ( Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilastoyksikkö Statistikenheten Statistics Unit Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: [email protected] E-post: [email protected] [email protected] Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service