Suomen tevanake-kauppa

Transkriptio

1 SVT Ulkomaankauppa 2003:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen tevanake-kauppa Kuvio 1. Suomen tevanake-kauppa v (I-IX) Milj. euroa (I-IX) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

2 TEVANAKE-KAUPAN KEHITYS TASAISTA Turkisnahat kasvattivat vuoden 2002 vientiä Tekstiilituotteiden, vaatteiden ja kenkien sekä nahkojen ja nahkatavaroiden vienti ja tuonti ovat viime aikoina olleet tasaisessa kasvussa. Vuonna 2001 tevanake-vienti kasvoi kuusi prosenttia ja tuonti kolme prosenttia. Vuoden 2002 tammi-syyskuussa sekä tuonti että vienti ovat olleet kolmen prosentin kasvussa. Koko toimialan viennin arvo kohosi vuoden 2002 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana 811 milj. euroon ja tuonnin arvo samaan aikaan hieman yli 1,4 mrd euroon. Vienti Suomen tevanake-vienti koostuu suurimmaksi osaksi tekstiilituotteiden ja turkisnahkojen viennistä. Tekstiilituotteita on viety vuoden 2002 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana 273 milj. euron arvosta (kaksi prosenttia edellisvuotista enemmän) ja nahkoja, lähinnä muokkaamattomia turkisnahkoja 265 milj. euron arvosta eli 11 % enemmän kuin vuoden 2001 tammi-syyskuussa. Vaatevienti (180 milj. euroa) oli tammi-syyskuussa viiden prosentin laskussa. Saman verran on supistunut myös jalkineiden vienti (51 milj. euroa). Selvästi tärkein maa toimialan viennissä on ollut sekä vuonna 2002 että vuotta aiemmin Hongkong; vienti sinne kohosi päättyneen vuoden tammi-syyskuussa 138 milj. euroon eli yhdeksän prosenttia vuoden 2001 vastaavaa ajanjaksoa suuremmaksi. Hongkongin osuus koko tevanake-viennistämme on vuonna 2002 ollut 17 %. Viro on pitänyt asemansa toiseksi tärkeimpänä vientikohteena (108 milj. euroa eli 13 % koko toimialan viennistä vuoden 2002 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana). Muita suuria vientimaita ovat olleet Ruotsi (79 milj. euroa tammi-syyskuussa 2002) ja Venäjä (76 milj. euroa). Hongkongin asema tärkeimpänä vientimaana johtuu turkisnahkojen viennistä. Tammi-syyskuussa nahkoja vietiin Hongkongiin 137 milj. euron arvosta. Toiseksi tärkein nahkojen viennin kohdemaa, Italia, jäi 21 milj. euroon. Muokattuja turkisnahkoja ja nahkatavaroita vietiin lähinnä Viroon (10 milj. euroa), Italiaan (6 milj. euroa) ja Turkkiin (5 milj. euroa). Tekstiilituotteiden ostajina Viro ja Espanja ovat selvästi tärkeimmät. Tekstiilien viennin arvo kumpaankin maahan oli 45 milj. euroa tammi-syyskuussa Vienti Ruotsiin jäi 25 milj. euroon. Vaatevientimme on keskittynyt lähimarkkinoille. Vuoden 2002 kolmen ensimmäisen neljänneksen viennistä Venäjän osuus oli 33 milj. euroa, Ruotsin 32 milj. euroa, Viron 31 milj. euroa ja Norjan 14 milj. euroa. Lähimarkkinoille keskittyy myös jalkinevientimme: Ruotsin osuus on 16 milj. euroa, Viron 9 milj. euroa, Norjan 8 milj. euroa ja Venäjän 7 milj. euroa. Tuonti Valtaosa tevanake-tuonnistamme koostuu vaatteista. Vuonna 2001 vaatetuonnin arvo oli 937 milj. euroa ja vuoden 2002 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana 757 milj. euroa. Tekstiilituotteiden tuonnin arvo oli vuoden 2001 aikana 571 milj. euroa ja vuoden 2002 tammi-syyskuussa 421 milj. euroa. Tuonnin kasvu on ollut hyvin vähäistä: sekä tekstiilituotteiden että vaatteiden tuonnin arvo on kasvanut vuosien 2001 ja 02 aikana vain yhden-kahden prosentin vuosivauhdilla. Jalkineiden tuonti on ollut jonkin verran nopeammassa kasvussa: vuonna 2001 (178 milj. euroa) lisäystä oli viisi prosenttia ja vuoden 2002 tammi-syyskuussa (157 milj. euroa) kahdeksan prosenttia.

3 2 Suomen tevanake-tuonnin tärkein maa on Kiina, jonka osuus toimialan koko tuonnista vaihtelee prosentin paikkeilla. Vuoden 2002 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana toimialan tuonti Kiinasta kohosi lähes 182 milj. euroon eli seitsemän prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa suuremmaksi. Saksa on lähes yhtä selvästi toiseksi tärkein tuontimaamme: tuonnin arvo vuoden 2002 tammi-syyskuussa oli 154 milj. euroa. Muita merkittäviä tuontimaita ovat viime aikoina olleet Viro (tuonti tammi-syyskuussa 02 yli 110 milj. euroa), Italia (n. 110 milj. euroa) ja Ruotsi (98 milj. euroa). Tekstiilituotteita tuodaan lähinnä Euroopasta: Saksasta (78 milj. euroa), Ruotsista (39 milj. euroa) ja Italiasta (35 milj. euroa). Muita tärkeitä tuontimaita olivat Iso-Britannia, Belgia ja Ranska. Vaatetuonnissa Kiinan asema on kiistaton: lähes viidennes Suomen koko vaatetuonnissa eli 144 milj. euroa tammi-syyskuussa. Muut suuret tuontimaat ovat Viro (76 milj. euroa) ja Saksa (59 milj. euroa). Seuraavina ovat milj. euron tuontiosuudellaan Ruotsi, Italia, Tanska, Turkki, Portugali ja Bangladesh. Suomen jalkinetuonnista Kiinan osuus on vuonna 2002 ollut 26 milj. euroa ja Italian osuus 23 milj. euroa. Muita suuria tuojia olivat Vietnam, Viro ja Belgia. TULLIHALLITUS Tilastot

4 Tevanake-teollisuuden viennin ja tuonnin kehitys SITC-tavararyhmittäin Vienti vuosina vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 84 vaatteet 85 jalkineet Tevanake yhteensä Vuosi 1000 e Muutos % 1000 e Muutos % 1000 e Muutos % 1000 e Muutos % 1000 e Muutos % 1000 e Muutos % Tuonti vuosina vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 84 vaatteet 85 jalkineet Tevanake yhteensä Vuosi 1000 e Muutos % 1000 e Muutos % 1000 e Muutos % 1000 e Muutos % 1000 e Muutos % 1000 e Muutos %

5 Tevanake-teollisuuden vienti ja tuonti vuosina 2000 ja 2001 sekä tammi-syyskuussa 2001 ja 2002 Vienti vuosina 2000 ja 2001 sekä tammi-syyskuussa 2001 ja (I-IX) 2002 (I-IX) SITC-tavararyhmä rev e 1000 e Muutos% 1000 e 1000 e Muutos% 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat tekstiilituotteet, pl. vaatteet vaatteet jalkineet Tevanake vienti yhteensä Tuonti vuosina 2000 ja 2001 sekä tammi-syyskuussa 2001 ja (I-IX) 2002 (I-IX) SITC-tavararyhmä rev e 1000 e Muutos% 1000 e 1000 e Muutos% 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat tekstiilituotteet, pl. vaatteet vaatteet jalkineet Tevanake tuonti yhteensä

6 Tevanake-teollisuuden vienti ja tuonti, tärkeimmät maat Vienti tammi-syyskuussa 2001 ja (I-IX) 2002 (I-IX) 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% HK Hongkong , ,0 9 EE Viro , ,3 7 SE Ruotsi , ,8-11 RU Venäjä , ,6 2 DE Saksa , ,8-9 ES Espanja , ,9 13 IT Italia , ,2 19 NO Norja , ,4 1 DK Tanska , ,4 49 US USA , ,0 16 NL Alankomaat , ,0-4 GB Iso-Britannia , ,9-6 LV Latvia , ,9 5 JP Japani , ,8-11 FR Ranska , ,7-12 KR Etelä-Korea , ,4 14 GR Kreikka , ,3 15 PL Puola , ,1-7 CH Sveitsi , ,0-2 CN Kiina , ,8 27 Muut maat yhteensä , ,7-5 Tevanake vienti yhteensä , ,0 3 Tuonti tammi-syyskuussa 2001 ja (I-IX) 2002 (I-IX) 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% CN Kiina , ,7 7 DE Saksa , ,8 23 EE Viro , ,7-1 IT Italia , ,7-6 SE Ruotsi , ,9-1 DK Tanska , ,5 22 PT Portugali , ,0-7 BE Belgia , ,5-3 NL Alankomaat , ,4 11 TR Turkki , ,2 33 GB Iso-Britannia , ,1-5 IN Intia , ,8 0 BD Bangladesh , ,3 11 FR Ranska , ,2-6 AT Itävalta , ,8-3 ES Espanja , ,7 14 HK Hongkong , ,5-27 VN Vietnam , ,3 1 RU Venäjä , ,2-23 TH Thaimaa , ,2-8 Muut maat yhteensä , ,3-2 Tevanake tuonti yhteensä , ,0 3

7 SVT Ulkomaankauppa 2003:M01 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen tevanake-kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi matti.heiniemi@tulli.fi Kari Tähtivaara kari.tahtivaara@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kerrotaan laatuselosteessa ja Intrastat-oppaassa, jotka ovat luettavissa Internet-sivuiltamme. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilasto Statistik Statistics Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: tullitil@tulli.fi E-post: tullitil@tulli.fi tullitil@tulli.fi Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

8 SVT Ulkomaankauppa 2003:M02 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v (1-10) Mrd. e (1-10) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

9 1 SUOMEN JA SAKSAN VÄLINEN KAUPPA SUPISTUI EDELLEEN Suomen vienti väheni selvästi Suomen ja Saksan välinen kauppa kääntyi monen kasvuvuoden jälkeen laskuun vuoden 2001 keväällä. Kauppa on supistunut edelleen, ja viime vuoden tammi-lokakuussa vienti jäi 7 % edellisvuoden vastaavaa aikaa pienemmäksi. Vienti piristyi kuitenkin viime syksynä, ja lokakuussa se kohosi toistaiseksi vuoden korkeimpaan arvoonsa. Tuonti on supistunut vientiä hitaammin, ja tammi-lokakuussa se jäi 3 % edellisvuotista vähäisemmäksi. Saksa säilytti asemansa selvästi tärkeimpänä vienti- ja tuontimaana, kun kauppa supistui myös muiden tärkeimpien maiden kanssa Venäjää lukuun ottamatta. Saksan osuus viennistä oli 12 % ja tuonnista 14,5 %. Metsäteollisuuden vienti Saksaan väheni kymmeneksen. Matkapuhelinten ja henkilöautojen vienti supistui myös selvästi. Paperiteollisuuskoneiden, öljytuotteiden ja muovien vienti puolestaan kasvoi. Koneiden ja laitteiden sekä metallien tuonti Saksasta jäi edellisvuotista vähäisemmäksi. Henkilöautojen tuonti sen sijaan jatkui edelleen voimakkaana, ja selvästi lisääntyi myös elintarvikkeiden ja vaatteiden tuonti. Kuvio 2. Ulkomaankauppa maittain v (tammi-lokakuu) Milj. e Tuonti Vienti Saksa Ruotsi Iso-Britannia Yhdysvallat Ranska Alankomaat Italia Tanska Japani Kuvio 3. Saksan osuus Suomen tuonnista ja viennistä v (1-10) Osuus % Kuvio 4. Suomen ja Saksan välinen kauppatase v (1-10) Milj. e Tuonti Vienti (1-10) (1-10) Suomen ulkomaankauppatilastot julkaistaan alkuperämaan käsitteen mukaisina. EU:n jäsenmaat toimittavat tiedot ulkomaankaupastaan yhteisön tilastovirastolle (Eurostat), joka julkaisee yhteisön ulkomaankauppatilastot lähetysmaan käsitteen mukaisina. Muun muassa maakäsitteen erilaisuudesta johtuen erot tilastojen välillä voivat olla huomattavia. Tullihallitus Tilastoyksikkö

10 2 Taulukko 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v (1-10) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-10) , ,0 387 METSÄTEOLLISUUDEN VIENTI SAKSAAN SUPISTUI SELVÄSTI Myös sähköteknisten tuotteiden ja henkilöautojen vienti väheni Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo Saksaan jäi tammi-lokakuussa kymmeneksen edellisvuoden vastaavaa aikaa pienemmäksi. Saksa säilytti kuitenkin asemansa metsäteollisuuden tärkeimpänä vientimaana, kun etenkin paperin ja pahvin vienti muillekin keskeisille markkina-alueille kangerteli. Saksan osuus alan viennistä oli 18 %, Ison-Britannian 15 % ja Yhdysvaltojen ja Ranskan 7 %. Paperin ja pahvin vienti Saksaan väheni 10 % ja oli arvoltaan 1,3 mrd. euroa. Paperimassan viennin arvo oli 281 milj. euroa (- 10 %), puutavaran 122 milj. euroa (- 6 %) ja puutuotteiden 119 milj. euroa (- 14 %). Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli kaikkiaan 1,8 mrd. euroa, ja tavararyhmän osuus koko viennistä Saksaan oli 40 %. Koneiden ja laitteiden viennin arvo pysytteli edellisvuoden tasolla vajaassa 1,2 mrd. eurossa. Tavararyhmän viennin rakenne kuitenkin muuttui, kun teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti kasvoi ja sähköteknisten tuotteiden supistui. Paperikoneiden viennin arvo kohosi 35 milj. eurosta 130 milj. euroon. Nostamis- ja lastaamiskoneiden ja laitteiden vienti lisääntyi viidenneksen ja oli arvoltaan 75 milj. euroa. Puhelinlaitteiden vienti puolestaan supistui 507 milj. euroon (- 11 %) ja muiden sähkökoneiden ja laitteiden 193 milj. euroon (- 22 %). Matkapuhelinten osuus puhelinlaitteiden viennistä oli 339 milj. euroa (- 15 %). Matkapuhelimia vietiin Suomesta tammi-lokakuussa kaikkiaan yli 20 miljoonaa kappaletta, josta Ison-Britannian osuus oli 3,2, Arabiemiirikuntien 2,1, Ranskan 1,8 ja Saksan 1,6 miljoonaa kappaletta. Henkilöautojen viennin arvo Saksaan oli 407 milj. euroa eli 16 % edellisvuotista pienempi. Suomesta vietiin kaikkiaan lähes henkilöautoa, josta Saksan osuus oli ja Yhdysvaltojen kappaletta. Raudan ja teräksen viennin arvo kohosi 2 % ja oli 215 milj. euroa. Kuparia Saksaan vietiin 60 milj. euron arvosta eli 7 % edellisvuotista enemmän. Nikkelin viennin arvo oli 22 milj. euroa (- 7 %), alumiinin 19 milj. euroa (- 23 %) ja metallituotteiden 63 milj. euroa (- 30 %). Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti kasvoi 6 % ja oli arvoltaan 225 milj. euroa. Muovien osuus tavararyhmän viennistä oli 100 milj. euroa (+ 17 %) ja väriaineiden 31 milj. euroa (- 6 %). Öljytuotteiden vienti kasvoi neljänneksen ja oli arvoltaan 141 milj. euroa. Kojeiden ja mittareiden vienti supistui 12 % ja jäi 58 milj. euroon. Tullihallitus Tilastoyksikkö

11 3 Kuvio 5. Vienti Saksaan tammi-lokakuussa 2002 Moottoriajoneuvot 9,4 % (- 16 %) Muut tavarat 9,1 % (- 10 %) Puutavara 2,6 % (- 6 %) Paperimassa 6,1 % (- 10 %) Puutuotteet 2,6 % (- 14 %) Paperi ja pahvi 28,3 % (- 10 %) Koneet ja laitteet 25,0 % (- 0 %) Metallit ja metallituotteet 8,9 % (-8%) Öljytuotteet 3,1 % (+ 24 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 4,9 % (+6%) Taulukko 2. Vienti Saksaan; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2001 Milj. e Osuus % Muutos % 2002(1-10) Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 149 2, , Paperimassa 368 6, , Öljytuotteet 205 3, , Kemialliset aineet ja tuotteet 246 4, , Puutuotteet 161 2, , Paperi ja pahvi , , Metallit ja metallituotteet 523 8, , Koneet ja laitteet , , Moottoriajoneuvot , ,4-16 Muut tavarat 540 9, ,1-10 Yhteensä , ,0-7 KONEIDEN JA LAITTEIDEN TUONTI SAKSASTA VÄHENI Henkilöautojen tuonti edelleen voimakasta Koneiden ja laitteiden tuonti Saksasta jäi tammi-lokakuussa 7 % edellisvuoden vastaavaa aikaa pienemmäksi ja oli arvoltaan 1,5 mrd. euroa. Teollisuuden koneiden ja laitteiden osuus tuonnista oli 604 milj. euroa (- 5 %). Voimakoneiden ja moottoreiden tuonti supistui 12 % ja oli arvoltaan 190 milj. euroa. Sähkökytkentälaitteiden tuonnin arvo jäi 125 milj. euroon eli 15 % edellisvuotista pienemmäksi. Elektroniikan komponenttien tuonti puolestaan kohosi 65 milj. euroon (+ 26 %) ja kotitalouskoneiden ja laitteiden 62 milj. euroon (+ 6 %). Atk-laitteita tuotiin 95 milj. euron (- 12 %) ja niiden osia 68 milj. euron (- 30 %) arvosta. Puhelinlaitteiden tuonti supistui 13 % ja oli arvoltaan 121 milj. euroa. Koneiden ja laitteiden osuus koko Saksan-tuonnista oli 37 %. Henkilöautojen tuonti Suomeen lisääntyi lähes neljänneksen. Suomeen tuotiin tammi-lokakuussa kaikkiaan henkilöautoa. Saksan osuus tuonnista oli kappaletta (+ 17 %), Ranskan (+ 31 %), Ison-Britannian (+ 43 %) ja Japanin (+ 25 %). Henkilöautojen tuonnin arvo Saksasta oli 315 milj. euroa eli 19 % edellisvuotista suurempi. Moottoriajoneuvojen osien ja tarvikkeiden tuonti väheni 3 % ja oli arvoltaan 288 milj. euroa. Tullihallitus Tilastoyksikkö

12 4 Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuonti Saksasta supistui 2 % ja oli arvoltaan 625 milj. euroa. Orgaanisten ja epäorgaanisten kemiallisten aineiden tuonti jäi 113 milj. euroon (- 17 %). Muovien tuonti puolestaan kasvoi 3 % ja oli arvoltaan 200 milj. euroa. Lääkkeiden tuonti kohosi 90 milj. euroon eli kymmeneksen edellisvuotista suuremmaksi. Raudan ja teräksen tuonnin arvo väheni 153 milj. euroon (- 3 %) ja muiden metallien 65 milj. euroon (- 22 %). Metallituotteiden tuonti supistui 12 % ja oli arvoltaan 141 milj. euroa. Elintarvikkeiden tuonti Saksasta lisääntyi 17 % ja kohosi 120 milj. euroon. Tekstiilituotteiden tuonti pysytteli miltei edellisvuotisella tasolla 88 milj. eurossa, kun vaatteiden tuonti puolestaan lisääntyi 42 milj. eurosta 64 milj. euroon. Kojeiden ja mittareiden tuonti supistui 2 % ja oli arvoltaan 121 milj. euroa. Kuvio 6. Tuonti Saksasta tammi-lokakuussa 2002 Kojeet ja mittarit 2,9 % (- 2 %) Moottoriajoneuvot 16,9 % (+ 5 %) Muut tavarat 13,8 % (- 2 %) Elintarvikkeet 2,9 % (+ 17 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 14,8 % (- 2 %) Tekstiilituotteet ja vaatteet 3,6 % (+ 17 %) Metallit ja metallituotteet 8,5 % (- 10 %) Koneet ja laitteet 36,6 % (- 7 %) Taulukko 3. Tuonti Saksasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2001 Milj. e Osuus % Muutos % 2002(1-10) Milj. e Osuus % Muutos % 01-07,09 Elintarvikkeet 125 2, , Kemialliset aineet ja tuotteet , ,8-2 65,84 Tekstiilituotteet ja vaatteet 152 2, , Metallit ja metallituotteet 468 9, , Koneet ja laitteet , , Moottoriajoneuvot , , Kojeet, mittarit yms , ,9-2 Muut tavarat , ,8-2 Yhteensä , ,0-3 Tullihallitus Tilastoyksikkö

13 VIENTI SAKSAAN JA TAMMI-LOKAKUUSSA 2001 JA tammi-lokakuu 2002 tammi-lokakuu SITC-NIMIKE: 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 01 liha ja lihatuotteet 173 0, , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet 677 0, , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet 43 0, , ,0 64 0, erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 593 0, , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 355 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 141 0, , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , ,0-3 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms. 2 0,0 22 0, , ,0 > kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 35 sähkövirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 9 0,0 0 0, ,0 0 0,0 x 42 kasviöljyt ja -rasvat 0 0, ,0 > , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset aineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 722 0, , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , ,1-7 8 erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat , , , ,5 3 Yhteensä , , , ,0-7

14 TUONTI SAKSASTA JA TAMMI-LOKAKUUSSA 2001 JA tammi-lokakuu 2002 tammi-lokakuu SITC-NIMIKE: 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 121 0, , , , liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , , juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet , , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi , , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa , , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , ,2 3 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms , , ,0 20 0, kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 7 0,0 2 0, ,0 4 0, sähkövirta 0 0,0 0 0,0 x 0 0,0 0 0,0 x 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 0 0,0 1 0, ,0 1 0, kasviöljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset aineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , ,0-3 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , ,9-9 9 muut tavarat , , , ,0-74 Yhteensä , , , ,0-3

15 SVT Ulkomaankauppa 2003:M02 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kari Tähtivaara p kari.tahtivaara@tulli.fi Matti Heiniemi p matti.heiniemi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista kerrotaan laatuselosteessa ja Intrastat-oppaassa, jotka ovat luettavissa Internet-sivuiltamme. Myynti: Försäljning: Orders: Tullihallitus Tullstyrelsen National Board of Customs Tilasto Statistik Statistics Hämeentie 3 Tavastvägen 3 Hämeentie 3 PL 512 PB 512 P.O.Box Helsinki Helsingfors FIN Helsinki Vaihde (09) 6141 Växel (09) 6141 Phone internat Telefax Telefax Fax Sähköposti: tullitil@tulli.fi E-post: tullitil@tulli.fi tullitil@tulli.fi Lukusali Läsesalen Statistics library Tilastopalvelu virka-aikana Statistikservice under tjänstetid Statistics service

16 SVT Ulkomaankauppa 2003:M03 Utrikeshandel Foreign Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v (I-X) Milj. euroa (I-X) Tuonti Vienti Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

17 1 PUHELINLAITTEIDEN TUONTI VIROSTA ROMAHTI VIIME VUONNA Alusmyynti käänsi viennin kasvuun Kauppamme Viron kanssa kasvoi hyvin nopeasti lähes koko 1990-luvun ajan. Vuonna 1999 tapahtui ensimmäinen selvä notkahdus, kun vienti supistui seitsemän prosenttia ja tuonnin kasvukin jäi kuuteen prosenttiin. Vuonna 2000 kauppa oli jälleen selvässä kasvussa, mutta vuoden 2001 aikana vienti jäi lähes kolmanneksen edellisvuotista pienemmäksi, ja vuoden 2002 tammi-lokakuussa puolestaan tuonti väheni neljänneksen. Viennin arvo oli vuonna 2001 vajaat 1,1 mrd euroa ja tuonnin arvo lähes 1,2 mrd euroa. Kyseinen vuosi on ollut toistaiseksi ainoa vuosi, jona kauppataseemme Viron kanssa on ollut alijäämäinen. Viime vuoden tammi-lokakuussa vienti kasvoi lähinnä alusviennin ansiosta 17 % edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta ja kohosi hieman yli miljardiin euroon. Tuonti jäi samaan aikaan 772 milj. euroon. Viron osuus Suomen kokonaisviennistä kasvoi 90-luvun loppupuolelle saakka ja nousi vuonna 1998 parhaimmillaan 3,3 prosenttiin, mutta on sittemmin laskenut alle kolmen prosentin. Tuonnissa Viron osuus kasvoi tasaisesti vuoteen 2001 asti, jolloin se oli 3,3 %. Vuoden 2002 tammi-lokakuussa Viron osuus viennistämme oli 2,7 % ja tuonnistamme 2,6 %. Näillä osuuksilla Viro oli yhdeksänneksi suurin vientimaamme ja 13:nneksi suurin tuontimaamme. Kuvio 2: Suomen ja Viron välinen kauppa kuukausittain 2000(X-XII) (I-X) Milj. e 250, , , ,000 50,000 Tuonti Vienti Kuvio 3. Viron osuus Suomen tuonnista ja viennistä (I-X) Osuus % (I- Tuonti Vienti X) Kuvio 4. Suomen ja Viron välinen kauppatase (I-X) Milj. e (I- X) Tullihallitus Tilastoyksikkö

18 2 Taulukko 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v (1-X) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e x 0,6 151 x 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , (I-X) , ,7 278 VIENNIN KASVU ALUSKAUPPOJEN ANSIOTA Myös moottoreiden ja teollisuuskoneiden vienti kasvussa Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti Viroon kohosi vuoden 2002 tammi-lokakuussa 475 milj. euroon eli kolmanneksen suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Kasvu johtui suurimmaksi osaksi toukokuulle ajoittuneesta 128 milj. euron arvoisesta risteilyalustoimituksesta, mutta myös voimakoneiden ja moottoreiden vienti lisääntyi selvästi (22 milj. euroa eli kaksi kertaa niin paljon kuin vuotta aikaisemmin). Myös nosto- ja lastauskoneiden (13 milj. euroa), traktoreiden (8 milj. euroa) ja maansiirto- sekä kaivuukoneiden (8 milj. euroa) vienti oli kasvussa. Sähkökoneiden ja laitteiden vienti sen sijaan jatkoi laskuaan. Erilaisten puhelin- ja radiolaitteiden vienti putosi 68 milj. eurosta 43 milj. euroon. Sähkökytkentälaitteita vietiin 24 milj. euron arvosta eli 17 % edellisvuotista vähemmän. Elektroniikan komponenttien vienti, 5 milj. euroa, jäi kolmannekseen edellisvuotisesta. Toimistokoneiden ja atk-laitteiden sekä niiden osien vienti pysyi 27 milj. eurossa eli lähes vuoden 2001 tammi-lokakuun tasolla. Muusta sähkölaiteviennistä poiketen kaapeleiden ja eristimien vienti, 29 milj. euroa, kasvoi muutaman prosentin. Tevanake-viennin kohdemaana Viro on selvästi toiseksi tärkein kauppakumppanimme n. 13 %:n osuudella kaikesta tekstiili-, vaate-, nahka- ja kenkäteollisuuden viennistä. Viron edellä on ainoastaan Hongkong %:n osuudellaan, kun taas Ruotsi ja Venäjä jäävät kymmenen prosentin tuntumaan. Viime vuoden tammi-lokakuussa sekä tekstiilituotteiden (50 milj. euroa) että vaatteiden (35 milj. euroa) samoin kuin muokkaamattomien turkisnahkojen (15 milj. euroa) vienti Viroon oli muutaman prosentin kasvussa. Sekä jalkineiden (+12 %) että muokattujen nahkojen ja nahkatavaroiden (+48 %) viennin arvo nousi 11 milj. euron paikkeille. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti kohosi 76 milj. eurosta 90 milj. euroon. Kasvu johtui varsinkin väriaineiden viennistä (29 milj. euroa), mutta myös muovien vienti (27 milj. euroa) oli selvässä kasvussa. Öljytuotteiden vienti jäi vajaaseen 13 milj. euroon eli puoleen edellisvuotisesta. Metallien vienti on ollut viime aikoina kasvussa. Vuoden 2002 tammi-lokakuussa raudan ja teräksen vienti lisääntyi kymmeneksen ja nousi 50 milj. euroon. Värimetallien vienti (12 milj. euroa) kasvoi samaan aikaan 40 %. Metallituotteiden viennissä (48 milj. euroa) oli lisäystä lähes neljännes. Metallituotteista erilaisten metallirakenteiden osuus oli 15 milj. euroa. Muita tärkeitä vientitavaroita olivat viime vuonna elintarvikkeet (44 milj. euroa), paperi ja pahvi (36 milj. euroa) sekä lasi, keraamiset tuotteet yms. kivennäisainetuotteet (22 milj. euroa). Tullihallitus Tilastoyksikkö

19 3 Kuvio 5. Vienti Viroon tammi-lokakuussa 2002 Vaatteet 3,3 % (+ 5 %) Muut tavarat 17,8 % (+ 6 %) Elintarvikkeet 4,2 % (+ 2 %) Öljytuotteet 1,2 % (- 42 %) Kemialliset aineet ja tuotteet 8,5 % (+ 17 %) Paperi ja pahvi 3,4 % (+ 7 %) Tekstiilituotteet 4,8 % (+ 2 %) Kivennäisainetuotteet 2.1 % (+ 14 %) Rauta ja teräs 4,7 % (+ 9 %) Koneet, laitteet, kuljetusvälineet 45,2 % (+ 32 %) Metallituotteet 4,6 % (+ 23%) Taulukko 2. Vienti Viroon; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2001 Milj. e Osuus % Muutos % 2002(I-X) Milj. e Osuus % Muutos % 01-07,09 Elintarvikkeet 52 4, , Öljytuotteet 28 2, , Kemialliset aineet ja tuotteet 90 8, , Paperi ja pahvi 40 3, , Tekstiilituotteet 60 5, , Kivennäisainetuotteet 23 2, , Rauta ja teräs 51 4, , Metallituotteet 46 4, , Koneet, laitteet, kuljetusvälineet , , Vaatteet 37 3, ,3 5 Muut tavarat , ,8 6 Yhteensä , ,0 17 PUHELINLAITTEIDEN TUONTI VIROSTA PUTOSI ALLE PUOLEEN EDELLISVUOTISESTA Muu sähkölaitetuonti korvasi osan pudotuksesta Koneiden ja laitteiden osuus koko tuonnistamme Virosta on viime vuosina ollut lähellä kahta kolmannesta. Viime vuoden tammi-lokakuussa tuonti kääntyi kuitenkin jyrkkään laskuun ja ryhmän osuus koko tuonnistamme Virosta jäi alle puoleen. Syynä muutokseen oli puhelin- ja radiolaitteiden tuonnin jyrkkä lasku: vuoden 2001 tammi-lokakuun 555 milj. eurosta tuonti putosi viime vuoden vastaavana ajanjaksona 227 milj. euroon. Sen sijaan kaapelituonti, 37 milj. euroa, kasvoi kolmanneksen ja sähkökytkentälaitteiden tuonti, 14 milj. euroa, puolitoistakertaistui. Muusta kone- ja laitetuonnista mainittakoon neljänneksellä kasvanut moottoreiden tuonti (19 milj. euroa) sekä nosto- ja lastauskoneiden tuonti (13 milj. euroa; vähennystä lähes viidennes). Tullihallitus Tilastoyksikkö

20 4 Tevanake-tuonti kattoi 16 % koko tuonnistamme Virosta. Viro oli alan tuojamaista kolmanneksi suurin lähes kahdeksan prosentin osuudella Suomen koko tevanake-tuonnista. Vaatteita tuotiin tammilokakuussa 86 milj. euron arvosta eli saman verran kuin vuotta aiemmin. Tekstiilituotteiden tuonti (18 milj. euroa) oli 12 %:n laskussa, kun taas jalkinetuonti lisääntyi neljästätoista kuuteentoista miljoonaan euroon eli 14 %. Metsäteollisuustuotteiden ja huonekalujen tuonti Virosta on viime vuosina kehittynyt myönteisesti. Puutavaran tuonnin arvo oli vuonna 2000 lähes 62 milj. euroa, vuotta myöhemmin yli 68 milj. euroa ja viime vuoden tammi-lokakuussa 64 milj. euroa, eli tuonti on kasvanut tasaisesti kymmenisen prosenttia vuodessa. Vielä nopeammin on lisääntynyt huonekalujen tuonti: 42 milj. euroa vuonna 2000, 52 milj. euroa vuotta myöhemmin ja vuoden 2002 tammi-lokakuussa 51 milj. euroa, eli viidennes edellisvuotista enemmän. Puutuotteiden tuonti (29 milj. euroa) kasvoi 7 % edellisvuotisesta. Metallituotteiden tuonti on viime aikoina ollut selvässä kasvussa. Vuonna 2001 ryhmän tuonti kohosi edellisen vuoden 24 milj. eurosta 35 milj. euroon. Viime vuoden tammi-lokakuussa tuonnin arvo oli 34 milj. euroa eli 15 % edellisvuotista enemmän. Kuvio 6. Tuonti Virosta tammi-lokakuussa 2002 Jalkineet 2,1 % (+ 14 %) Vaatteet 11,1 % (+ 0 %) Huonekalut 6,6 % (+ 18 %) Muut tavarat 12,8 % (+ 5 %) Puutavara 8,3 % (+ 10 %) Puutuotteet 3,8 % (+ 7 %) Tekstiilituotteet 2,4 % (- 12 %) Metallituotteet 4,4 % (+ 15 %) Koneet, laitteet, kuljetusvälineet 48,6 % (- 44 %) Taulukko 3. Tuonti Virosta; tärkeimmät tavararyhmät SITC-tavararyhmä 2001 Milj. e Osuus % Muutos % 2002(I-X) Milj. e Osuus % Muutos % 24 Puutavara 68 5, , Puutuotteet 32 2, , Tekstiilituotteet 26 2, , Metallituotteet 35 2, , Koneet, laitteet, kuljetusvälineet , , Huonekalut 52 4, , Vaatteet 101 8, , Jalkineet 16 1, ,1 14 Muut tavarat 114 9, ,8 5 Yhteensä , ,0-26 Tullihallitus Tilastoyksikkö

21 VIENTI VIROON 2000 JA 2001 SEKÄ TAMMI-LOKAKUUSSA 2001 JA (I-X) 2002 (I-X) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000 e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 407 0, , , , liha ja lihatuotteet , , , , maitotaloustuotteet ja munat , , , , kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet , , , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja , , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä , , , , rehuaineet , , , , erinäiset elintarvikkeet , , , ,7-3 1 juomat ja tupakka , , , , juomat , , , , tupakka ja tupakkavalmisteet , , , , raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 37 0,0 36 0, ,0 19 0, luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 117 0, , , , puutavara ja korkki , , , , paperimassa 497 0, , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet , , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet , , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta , , , , kivihiili, koksi, briketit yms. 40 0,0 53 0, ,0 51 0, kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet , , , , kaasut 56 0,0 3 0, ,0 5 0, eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat , , , , eläinöljyt ja -rasvat 148 0,0 81 0, ,0 27 0, kasviöljyt ja -rasvat , , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms , , , , kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet , , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet , , , , väri- ja parkitusaineet , , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet , , , , haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet , , , , lannoitteet, valmistetut 652 0, , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet , , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet , , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet , , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet , , , ,5 >999 8 erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot , , , , muut valmiit tavarat , , , , muut tavarat 614 0, , ,0 23 0, kulta, ei monetaarinen 614 0, , ,0 23 0,0-93 YHTEENSÄ , , , ,0 17

22 TUONTI VIROSTA 2000 JA 2001 SEKÄ TAMMI-LOKAKUUSSA 2001 JA (I-X) 2002 (I-X) SITC-TAVARARYHMÄ REV e Osuus% 1000 e Osuus% Muutos% 1000e Osuus% 1000e Osuus% Muutos% 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet , , , , elävät eläimet 119 0,0 94 0, ,0 90 0, maitotaloustuotteet ja munat 0 0,0 20 0,0 x 20 0,0 4 0, kala- ja kalavalmisteet , , , , vilja ja viljatuotteet 101 0,0 61 0, , , hedelmät ja kasvikset , , , , sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 508 0, , , , kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 693 0, , , , rehuaineet 131 0, , , , erinäiset elintarvikkeet 895 0, , , , juomat ja tupakka 708 0, , , , juomat 558 0, , , , tupakka ja tupakkavalmisteet 151 0,0 44 0, ,0 1 0,0 x 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet , , , , vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at , , , , öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 719 0, , , , luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 0 0,0 25 0,0 x 24 0,0 6 0, puutavara ja korkki , , , , paperimassa 292 0, , , , tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 272 0, , , , kivennäisaineet, valmistamattomat , , , , malmit ja metalliromu , , , , muut eläin- ja kasviraaka-aineet 661 0, , , , poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 735 0, , , , kivihiili, koksi, briketit yms. 40 0,0 55 0, ,0 50 0, kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 694 0, , , , kaasut 0 0,0 55 0,0 x 55 0, , eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 42 0, , , , kasviöljyt ja -rasvat 30 0, , , , valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 13 0,0 12 0, ,0 0 0, kemialliset aineet ja tuotteet , , , , orgaaniset kemialliset aineet 122 0, , , , epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 81 0, , ,0 47 0, väri- ja parkitusaineet 55 0, , , , lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 431 0,0 8 0, ,0 4 0, haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 281 0, , , , lannoitteet, valmistetut , , , , muovit, valmistamattomat , , , , muovit, valmistetut , , , , erinäiset kemialliset tuotteet 303 0, , , , valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan , , , , nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat , , , , kumituotteet 620 0, , , , puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut , , , , paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä , , , , tekstiilituotteet, pl. vaatteet , , , , kivennäisainetuotteet , , , , rauta ja teräs , , , , muut metallit , , , , tuotteet epäjalosta metallista , , , , koneet,laitteet ja kuljetusvälineet , , , , voimakoneet ja moottorit , , , , eri toimialojen erikoiskoneet , , , , metalliteollisuuskoneet 782 0, , , , yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet , , , , toimistokoneet ja atk-laitteet , , , , puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet , , , , muut sähkökoneet ja laitteet , , , , moottoriajoneuvot , , , , muut kuljetusvälineet 663 0, , , , erinäiset valmiit tavarat , , , , tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet , , , , huonekalut , , , , matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms , , , , vaatteet , , , , jalkineet , , , , kojeet,mittarit yms , , , , valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 170 0, , ,0 84 0, muut valmiit tavarat , , , ,3-2 9 muut tavarat 0 0,0 0 0,0 x 0 0, ,1 x 97 kulta, ei monetaarinen 0 0,0 0 0,0 x 0 0, ,1 x YHTEENSÄ , , , ,0-26