YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI-KUOPIO KASVUN JA OPPIMISEN PALVELUALUE

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI-KUOPIO KASVUN JA OPPIMISEN PALVELUALUE

Sisällysluettelo 1.) VARHAISKASVATUSPALVELUT 2.) PERUSOPETUS JA NUORISOTOIMI 3.) LUKIOKOULUTUS 4.) KASVUN JA OPPIMISEN TUEN PALVELUT 5.) KOULUKULJETUKSET (pelkkä nykytilakuvaus Juankoskelta) 6.) KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA KUNTALAISILLOISTA KOKO PALVELUALUEEN OSALTA

1.) VARHAISKASVATUSPALVELUT A) Nykyinen toimintarakenne ja resurssit sekä Juankoskella että Kuopiossa ja yhdistetyt tunnusluvut Toiminta Kuopiossa Kuopion varhaiskasvatuspalveluiden johtajana on varhaiskasvatusjohtaja. Varhaiskasvatuspalvelut avainprosessi jakautuu palveluprosesseihin, joita ovat: 1. Päiväkotihoito ja esiopetus, vastuuhenkilönä palvelupäällikkö 2. Perhepäivähoito, vastuuhenkilönä palvelupäällikkö 3. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut, vastuuhenkilönä palvelupäällikkö 4. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeminen, vastuuhenkilönä varhaiskasvatusjohtaja Palvelupäälliköiden ja päivähoidon hallinnon työntekijöiden esimiehenä on varhaiskasvatusjohtaja. Päiväkodinjohtajien ja perhepäivähoidon ohjaajan esimiehenä on palvelupäällikkö. Hallinnollisia päiväkotiyksiköitä on 37, kaikkien johtajat ovat päätoimisia päiväkodinjohtajia. Päiväkodinjohtajan tehtävään on 12:ssa päiväkodissa yhdistetty perhepäivähoidonohjaajan tehtävät. Varhaiskasvatuspalveluissa on lisäksi yksi perhepäivähoidon ohjaaja, jolla ei ole vastuullaan päiväkotia sekä yksityisestä päivähoidosta vastaava yksityisen päivähoidon palveluohjaaja. Päiväkodinjohtaja toimii esimiehenä yleensä vähintään 25:lle työntekijälle. Lapsia vastuulla on useimmiten yli 100. Varhaiskasvatuspalveluiden suunnittelun, johtamisen ja kehittämisen tehostamiseksi sekä pedagogisen johtamisen mahdollistamiseksi varhaiskasvatuspalveluihin on nimetty kaikille kuudelle palvelualueelle aluevastaavan päiväkodinjohtajan tehtävä yhdelle alueen päiväkodinjohtajista. Aluevastaava päiväkodinjohtaja vastaa alueensa asiakkaiden palveluohjauksesta, suunnittelee resurssien tehokasta käyttöä alueella ja osallistuu johtoryhmätyöskentelyssä varhaiskasvatuspalveluiden kehittämistyöhön. Päivähoidon johtoryhmän muodostavat varhaiskasvatusjohtaja, palvelupäälliköt, aluevastaavat päiväkodinjohtajat, varhaiskasvatuspalveluiden hallintosihteeri sekä henkilöstön edustaja. Esiopetuksen järjestämisvastuu on Kuopiossa Karttulan ja Vehmersalmen alueita lukuun ottamatta varhaiskasvatuspalveluilla.

Toiminta Juankoskella Päivähoidon hallinto: Sosiaali- ja terveysjohtaja Aulis Sarnola Päivähoidon johtaja Minna Tirkkonen Kanslisti Marketta Koponen (tekee 50% työstään päivähoidolle) PÄIVÄHOIDON JOHTAJA KANSLISTI 50% LAPINHARJUN PÄIVÄKOTI VUORORYHMÄPERHE- PÄIVÄHOITOKOTI JUANKOSKEN RYHMÄ- PERHEPÄIVÄHOITOKOTI MUURUVEDEN KESKUSTAN RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MUURUVEDEN KOULUN RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI SÄYNEISEN RYHMÄPERHE- PÄIVÄHOITOKOTI PERHEPÄIVÄHOITO

YKSIKKÖ HENKILÖSTÖN LASTEN LKM LKM Lapinharjun pk 6+ 34 pienet (1-3-vuotiaat) 1 määräaik. isot (3-5-vuotiaat) Vuororyhmäperhe- 2+ 19 päivähoitokoti 1 määräaik. Juankosken ryhmäperhe- 1 määräaik. 6 päivähoitokoti Muuruveden keskustan 2,5+ 13 ryhmäperhepäivähoitokoti 1 määräaik. Muuruveden koulun 2 9 ryhmäperhepäivähoitokoti Säyneisen ryhmäperhe- 2+ 13 päivähoitokoti 1 määräaik. Kotona työskentelevät 9 44 perhepäivähoitajat Kolmiperhepäivähoitaja 1 määräaik. 3 Yhteensä 23,5(+6) hlö 141 lasta Tunnusluvut Lapinharjun päiväkodin nettopäivähinta 2012 tilinpäätöksen mukaan 48,06e/pv Perhepäivähoidon nettopäivähinta 2012 tilinpäätöksen mukaan 54,17e/pv

Esiopetus Kuopiossa Esiopetuksen järjestämisvastuu on Kuopiossa varhaiskasvatuspalveluilla, Juankoskella perusopetuksella. Tulevissa järjestelyissä esiopetuksen järjestämisvastuu tulee suunnitella siten, että se olisi mahdollisimman yhdenmukainen koko kaupungissa. Esiopetus Juankoskella Juantehtaan koululla on koulun tiloissa kaksi esiopetusryhmää, joita vetää kaksi esiopettajaa ja yksi koulunkäyntiavustaja. Esioppilaat on otettu mukaan aamu- ja iltapäivätoimintaa ja tällä on pienennetty osapäivähoidon tarvetta. Esioppilaiden määrä vaihtelee vuosittain 20-30 välillä. Samoissa tiloissa toimii myös koulun aamu- ja iltapäivätoiminta. Aamu- ja iltapäivätoimintaa ohjaavat koulukäyntiavustajat. Toiminta-aika on klo 7.00-10.00 ja klo 13.00-17.00. Muuruveden koululla on koulun tiloissa yksi esiopetusryhmä, jota vetää esiopettaja. Esiopetus toimii entisiin opettajien asuntoihin remontoiduissa/ muokatuissa tiloissa (eteinen, wc, 3 huonetta, pieni keittiötila ja parveke). Esioppilaat on otettu mukaan iltapäivätoimintaan, jota koululla on järjestetty. Esioppilaiden määrä on tulevaisuudessa ennusteen mukaisesti vuosittain alle kymmenen, mutta lukuvuonna 2014-2015 on ennusteen mukaisesti tulossa poikkeuksellisen suuri esiopetusryhmä, 18 lasta. Tämä tarkoittanee sitä, että myös koulukäyntiavustajaa tarvitaan ryhmässä. Lisäksi tilat ovat liian ahtaat 18 lapselle. Kalusteita (työpöydät ja -tuolit) ei ole riittävästi isolle lapsiryhmälle ja naulakkotilat ovat puutteelliset. Iltapäivätoimintaa järjestetään kolmena päivänä samoissa tiloissa klo 12.30-16.30 ja kahtena päivänä koulun kerhotoimintaa samoilla kellonajoilla. Säyneisen koulussa esiopetusryhmä on yhdistetty alkuopetusryhmään yhdysluokaksi 0-2. Säyneisen koululla ei ole iltapäivätoimintaa, koska siihen ei ole saatu riittävästi ilmoittautuneita. Esioppilaiden määrä on viime vuosina jäänyt alle viiden, pienimmillään kahteen oppilaaseen. Suurta kokonaisnousua ei ole näköpiirissä, vaikka ennusteen mukaan vuosittainen oppilasmäärä vaihtelee ja isompiakin ryhmiä on tulossa. Jonkin verran avustajatarvetta on, selittyen esiopetusluokan integroitumisella alkuopetusluokkaan. Esiopetus on ollut Juankoskella opetustoimen vastuulla vuodesta 2003 saakka ja kaikki esiopetuksen tilat ovat koululla. Mikäli kouluverkkoa päätetään tiivistää, tulee esiopetusryhmien sijoittuminen tarkastella uudelleen varsinkin Säyneisen ja Muuruveden osalta.

B) Palveluiden haasteet ja tulevat palvelutarpeet Tilanne Kuopiossa Palveluiden tuottamisen haasteita ovat kysynnän määrälliseen kasvuun vastaaminen, perhepäivähoitajien rekrytointi sekä toimitiloihin liittyvät kysymykset. Toimitilojen vähentäminen ja palveluiden keskittäminen tuovat henkilöstön käyttöön tehokkuutta, mutta voimakas keskittäminen ei tue päivähoidon lähipalveluluonnetta. Tilanne Juankoskella Tilakysymykset Juankosken päivähoidon haasteena on ollut vuosia päivähoidon tilakysymykset. Sopivia, parempia tiloja on etsitty aktiivisesti päivähoidolle niin Juankosken taajamasta kuin Muuruvedeltäkin. Mm. Juankosken ryhmäperhepäivähoitokoti ja vuororyhmäperhepäivähoitokoti olisi yhdistetty Lapinharjun päiväkotiin, mikäli päiväkodille olisi löytynyt isommat, asialliset tilat. Samoin Muuruveden ryhmäperhepäivähoitokodit olisi yhdistetty, mikäli niille olisi löytynyt Muuruvedeltä sopiva tila. Juankoskelta puuttuu tällä hetkellä myös erityislastentarhanopettajapalvelut. Ennen erityslastentarhanopettajapalvelut saatiin koulupuolelta, mutta nykyisin erityislastentarhanopettajan palveluja on yritetty ostaa tarvittaessa yksityiseltä tuottajalta. Palvelujen saatavuus on ollut vaikeaa. Myös pätevien sijaisten saaminen lyhyisiin määräaikaisiin sijaisuuksiin on hyvin haasteellista. Keskustaajaman osalta kolmen eri yksikön siirtämiseksi yhdeksi päiväkodiksi on kolme eri vaihtoehtoa: Tällä hetkellä linjattuna vaihtoehtona Juankosken keskustaajamassa on päivähoidon siirtyminen nykyisen toimintakeskuksen tiloihin, jotka remontoidaan päiväkodiksi. Tähän sijoittuisivat nykyinen päiväkoti, vuororyhmäperhepäiväkoti ja ryhmäperhepäivähoitokoti. Tätä ratkaisua on kuitenkin vastustettu ja asia on edelleen poliittisessa harkinnassa. Toinen vaihtoehto on päivähoidon sijoittaminen Juantehtaan 0-2 lk rakennukseen. Tällöin tulisi miettiä oppilaiden sijoittuminen ja kokonaiskouluverkkoratkaisu, jotta tilat riittäisivät. Lisäksi tämä rakennus on alun perin tehty koulukäyttöön, joten siinäkin pitäisi tehdä muutostöitä päiväkotikäyttöön. Päiväkotina tiloissa tulisi olla enemmän vesipisteitä. Parhaana vaihtoehtona päivähoitopuoli pitäisi uuden päiväkodin rakentamista, jolloin saataisiin toimivat tilat suoraan. Tosin tämä edellyttäisi selkeästi suurinta investointitarvetta, ellei tilaratkaisuna olisi ns. vuokratilamalli.

Muuruveden osalta vaihtoehdot pitkälti liittyvät koulun toiminnan jatkumiseen tai lakkauttamiseen: Muuruveden osalta tulisi löytää joku ulkopuolinen riittävän iso tila, johon molemmat ryhmät voivat sijoittua + esiopetus. Tämä ennen kaikkea silloin, jos Muuruveden koulu päätettäisiin lakkauttaa. Mikäli Muuruveden koulu jatkaa, voidaan tarkastella päivähoidon sijoittamista koulurakennukseen tai pihapiiriin esim. viipalerakennuksen avulla. Joka tapauksessa Muuruvedellä tulisi ratkaista teknisen työn tila, koska nykyinen tila on sopimaton teknisen työn opetukseen. Säyneisen osalta oppilasmäärän ja kustannustason kehitys todennäköisesti johtaa koulun lakkauttamiseen. Tällöin tulisi miettiä ryhmäperhepäivähoidon järjestely ja todennäköisesti esiopetuksen siirtäminen ryhmäperhepäivähoidon yhteyteen. Tällä hetkellä ryhmäperhepäivähoitokoti sijaitsee koulun yhteydessä ns. opettaja-asuntolan asunnosta muutetussa tilassa. Perhepäivähoidon osalta suurin haaste varmaan liittyy uusien perhepäivähoitajien rekrytoimiseen. Erityspiirteet Juankosken kaupungilla ja Kaavin kunnalla on keskinäinen sopimus vuodesta 2007 lähtien päivähoitopalvelujen myynnistä yli kuntarajojen, vanhempien niin halutessa. Palvelua on käyttänyt 1-2 perhettä vuosittain puolin ja toisin. Myös Rautavaaran kunta on ostanut palveluja Ala-Luostan ja Karin lapsille Juankosken kaupungilta, lähinnä Säyneisen ryhmäperhepäivähoidosta.

C) Palvelut ja niiden järjestämistapa ja taso liitoksen toteutuessa Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja lukio-opetuksen osalta on tarkoitus perustaa alatyöryhmä, joka tekee esityksen tulevaisuuden tarpeisiin tähtäävästä palveluverkostorakenteesta nykyisen Koillis-Savon alueen osalta. Työn lähtötietoina ovat olemassa olevien rakennusten nykysijainti, rakennuksia koskevat tekniset tiedot sekä väestöennusteet 2030 -luvulle saakka. Kuntaliitoksen toteutuessa ja nykyisten kuntarajojen poistuessa asiakkaiden palvelut voidaan rajaalueilla järjestää nykyistä tarkoituksenmukaisemmin ja vanhempien työmatkaliikenne huomioon ottaen; tämä voi tarjota luontevan mahdollisuuden palveluverkoston tiivistämiseen. Varhaiskasvatuksen osalta Juankoskella on tarkoitus saada tilat paremmin kootuksi samoihin tiloihin nykyisen hajallaan olevan rakenteen osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa keskustaajamassa kolmen toimipisteen yhdistämistä yhteen toimipisteeseen ja Muuruvedellä kahden toimipisteen yhdistämistä yhteen toimipisteeseen. Tämä edellyttää tilakysymysten ratkaisemista jo ennen kuntaliitosta, koska nykyisellään Juankosken kaupungilla ei ole riittäviä tiloja olemassa olevien toimipisteiden yhdistämiseksi. Pyrkimys on myös enemmän päiväkotiratkaisuihin sikäli kun se lapsimäärän suhteen on järkevää. Juankoskella käynnistetään jo ennen liitosajankohtaa valmistelu varhaiskasvatuksen siirtämisestä kokonaisuudessaan sivistystoimen alaisuuteen. Esiopetuksen osalta tulee tulevaisuutta ajatellen suunnitella esiopettajien sopimuspohja (OVTES/KVTES) mahdollisimman yhtenäiseksi koko Kuopion aluetta koskien. Tämä koskee myös muutamaa muuta erillistä aluetta Kuopiossa aikaisempien kuntaliitosten johdosta. Asiassa tulee huomioida Kuopion hallinto-oikeuden päätös vastaavan tyyppisessä tilanteessa (00605/103/2207).

2.) PERUSOPETUS JA NUORISOTOIMI A) Nykyinen toimintarakenne ja resurssit sekä Juankoskella että Kuopiossa ja yhdistetyt tunnusluvut Toiminta Kuopiossa Perusopetus- ja nuorisopalveluiden johtajana toimii perusopetusjohtaja. Palvelupäällikköinä toimivat perusopetuspäällikkö ja nuorisopäällikkö. Peruskoulut on jaettu kolmeen alueeseen, joilla jokaisella on vastuurehtori. Lisäksi erityisopetuksella on oma vastuurehtori. Aluerehtorit, perusopetuspäällikkö ja perusopetusjohtaja sekä muut päälliköt muodostavat perusopetuksen johtotiimin. Kuopiossa on 1.8.2013 alkaen 36 kaupungin ylläpitämää peruskoulua, joiden lisäksi erityisopetusta järjestetään myös Alavan sairaalakoulun ja Paloahon yksiköissä. Peruskoululaisia on lukuvuonna 2013 2014 yhteensä 9435. Yksityisinä perusopetusta antavina oppilaitoksina kaupungissa toimivat Steinerkoulu Virkkula ja Kuopion kristillinen koulu. Väestöennusteen mukaan perusopetuksen oppilasmäärä säilyy lähes nykyisellään 2020 saakka 9690 oppilasta), minkä jälkeen on odotettavissa pientä kasvua. Oppilaita ennustetaan olevan vuonna 2030 noin 10 050. ALAKOULUT Peruskouluista on alakouluja 24. Kouluista 7 on ns. yhdysluokkakouluja, joissa on pääsääntöisesti yhdistetty esiopetus ja 1-2 luokat, 3-4 ja 5-6 luokat. Kaupunginvaltuusto on päättänyt 2003, että pienin koulukoko on 36 oppilaan koulu. Mikäli oppilasmäärä laskee alle rajan, koulu lakkaa, mikä oppilasmäärässä ei ole odotettavissa kasvua. Aamu- ja iltapäivätoiminta on järjestetty koulun tiloissa. Mikäli koulussa on tilallista väljyyttä, esiopetusta pyritään sijoittamaan vapaana oleviin tiloihin. Useammalla koululla voi olla yhteinen hallinto. Perusopetusryhmien keskikoko on 19,3. Koulujen toimintaresurssi jaetaan isoille kouluille euroa/oppilas ja pienemmille kouluille tuntikehyksenä. Kaikki koulut ovat euromääräisessä budjetissa. Kouluverkosto: Kouluverkostossa pyritään pedagogisesti toimiviin ja taloudellisesti tehokkaisiin kouluyksiköihin. Kouluja tarkastellaan palvelukeskuksina, joissa voidaan järjestää opetuksen lisäksi, päivähoitoa, nuorisopalveluita, vapaa-ajan palveluita kuten kansalaisopisto ja muuta harrastustoimintaa. Parhaillaan on valmisteltavana joidenkin koulujen lakkauttaminen, joka selvitystyö on edelleen kesken. Verkostotarkastelua jatketaan edelleen vuonna 2014 tavoitteena kouluverkon

tiivistäminen. Lähivuosien suurimpina rakennusinvestointeina ovat Karttulan koulukeskuksen ja Jynkän koulun rakentaminen. Suurehkoon peruskorjaukseen on tulossa Kalevalan koulu. Tavoitteet peruskouluverkon suunnittelulle (Kuopion perusopetus- ja lukioverkoston loppuraportti 2011) Toiminnalliset ja pedagogiset tavoitteet Väestöennusteiden mukainen oppilaspaikkojen mitoitus Lähipalvelu/ -kouluperiaate Terveet ja turvalliset oppimisympäristöt Erityisopetuksen alueellinen järjestäminen Maahanmuuttajaopetus ja perusopetuksen lisäopetus Yhtenäinen koulupolku: päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteys Yhtenäisen perusopetuksen pedagogiset periaatteet Taloudelliset tavoitteet Kouluverkoston tiivistäminen talouden tasapainottamiseksi Säästöä seinistä, ei toiminnasta Koulujen pedagoginen ja taloudellinen toimivuus Tilojen ja resurssien tehokas käyttö Investointien ennakoiva suunnittelu ja aikataulutus Muut tavoitteet Seudullinen yhteistyö Kestävän kehityksen periaate Koulut monipuolisina toimintakeskuksina YLÄ- JA YHTENÄISKOULUT Yläkouluja on 5 ja yhtenäiskouluja 7. Kouluilla on europohjaiset käyttösuunnitelmat. Perusopetuksen käyttömenot 7354 euroa/oppilas v. 2012

PERUSOPETUKSEN KUSTANNUKSIA TP 2012 Oppilasmäärä Toimintakulut/opp 33 (1-6 lk) 12 231 65 (1-6 lk) 7356 177 (1-6 lk) 6 277 107 (7-9 lk) 13 741 Käyttömenot 7454 Taulukkoon otettu oppilasmäärältään Juankosken kouluja lähinnä vastaavia kouluja. Toiminta Juankoskella ALAKOULUT Juantehtaan koulu noin 200 oppilaan alakoulu, johon on yhdistettynä entinen erityiskoulu. Erityiskoulun puolelta Juantehtaan koululle siirtyi lähinnä harjaantumisopetus, myös ns. vaikeimmin vammaisten opetus. Tällä hetkellä Juantehtaan koulu toimii 1,5 -sarjaisena kouluna kahdessa eri rakennuksessa. Toisessa rakennuksessa toimii esiopetus ja alkuopetus, harjaantumisopetus sekä aamu- ja iltapäivätoiminta. Aamu- ja iltapäivätoimintaan on otettu myös esioppilaat osapäivähoidon tarpeen pienentämiseksi. Kaikki halukkaat ovat päässeet aamu- ja iltapäivätoimintaan mukaan. Koulu on alunperin rakennettu -60 -luvulla, tehty laajennus -80 -luvulla ja osittaisia korjauksia 2000 -luvulla (ikkunat, katto osittain, ilmanvaihdon tehostaminen ja sisäpintojen remontointia sekä jakelukeittiön rakentaminen. Koulun tiloja käyttää myös kansalaisopisto ja musiikkiopisto, jolloin tämän koulurakennuksen käyttöaste on koulurakennuksista suurimpia. Aamu- ja iltapäivätoiminta toimii Juantehtaan koulussa klo 7.00-10.00 ja 13.00-17.00. Toimintaan ilmoittautuu vuosittain noin 40-50 lasta (mukaan lukien esioppilaat) ja päivittäin aamupäivätoimintaan osallistuu noin 10-15 lasta ja iltapäivätoimintaan noin 25-30 lasta. Toisessa rakennuksessa toimivat 3-6 -luokat sekä koulujen kerhotoimintaa. Koulun tiloja käyttää myös viereinen yläkoulu. Koulussa toimii myös musiikkiopiston ja kansalaisopiston opetusta. Koulu on täysin peruskorjattu (korjausaste noin 90%) vuonna 2010 ja siltä osin täyttää hyvin tällä peruskoulun toimintavaatimukset.

Muuruveden koululla toimivat yhdysluokat 1.-2., 3.-4. ja 5.-6. Luokkakoot ovat tällä hetkellä 17-23 oppilasta / yhdysluokka. Opettajina on 3 luokanopettajaa, kiertävät englanninopettaja ja erityisopettaja ja 2 koulunkäyntiavustajaa (toimivat sekä luokka-avustajina että iltapäivätoiminnan ohjaajina). Luokissa opiskelee myös erityisen tuen- päätöksen saaneita oppilaita sekä pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevia oppilaita. Säyneisen koulu on 3-opettajainen koulu. Erityisopettaja, oppilashuollon ohjaaja ja terveydenhoitaja ovat koululla yhtenä päivänä viikossa. Englannin opettaja on koululla kahtena päivänä viikossa. Koulunkäyntiavustajia on yksi ja hän työskentelee kaikkien luokkien apuna. Tänä lukuvuonna (2013-2014 ) oppilaita koulussa on 34 mukaan lukien esikoulun oppilaat. Luokat ovat yhdysluokkia 0-2, 3-4 sekä 5-6. Koululla on toiminnasta vastaava rehtori oman opettajan toiminnan ohella. Lähes kaikki oppilaat ovat koulukuljetuksen piirissä. Syksyllä 2014 koulu siirtyy ns. kaksiopettajaiseksi, joilloin koulussa toimivat ryhmät 0-2 lk ja 3-6 lk. Molempien luokkien luokkakoko on alle 20 oppilasta ja koko koulun oppilasmäärä noin 30. Säyneisen koulun koulurakennus on tiloiltaan mitoitettu isommallekin oppilasmäärälle. Käytössä on erillinen englanninluokka, tietokoneluokka, tekstiilityöluokka ja teknisentyönluokka sekä tilavahko liikuntasali. Koulun tekninen elinikä alkaa lähestyä loppua, vaikka aikoinaan remontteja on tehtykin. Muutamassa luokassa on käytettävissä videoprojektori. Oppilaiden käytössä olevat tietokoneet ovat hitaita ja teknisentyö työvälineet kaipaisivat päivitystä. Säyneisen koulu on pieni, erittäin mukavan ja rauhallisen ilmapiirin omaava kyläkoulu. Koulun tilat ovat päivittäisessä käytössä eri yhdistysten ja muiden toimijoiden osalta.

Taulukossa tuntikehysvertailu alakouluissa viime lukuvuosina ja ensi syksynä alakoulujen perusopetuksen osalta. Mukana ovat tehtävät sopeuttamistoimet. Lukuvuosi Juantehdas 1-6 lk vvh/opp. 167 1,66 0,17 18,6 0,25 Muuruvesi 1-6 lk vvh/opp. 60 1,4 0,15 20 0,12 Säyneinen 1-6 lk vvh/opp. 35 2,03 0,14 14 0,11 2012-2013 Opetustunnit 1-6 Erityisopetus 1-6 Luokkakoko 1-6 Jakotunnit 1-6 2013-2014 Opetustunnit 1-6 Erityisopetus 1-6 Luokkakoko 1-6 Jakotunnit 1-6 171 1,60 0,23 19 0,22 57 1,46 0,16 19 0,09 32 2,2 0,16 12,3 0,13 2014-2015 Opetustunnit 1-6 Erityisopetus 1-6 Luokkakoko 1-6 Jakotunnit 1-6 157 1,73 0,17 17,5 0,17 54 1,53 0,02 18 0,09 26 1,85 0,02 16 0,15 Tuntikehys kuluvana lukuvuonna Juankosken koulussa (yläkoulussa) on 491 (ml. erityisopetus) eli oppilasmääräinen tuntikehys on 2,1/oppilas. YLÄKOULU Juankosken koulu (7-9-lk) toimii Ruukinkoulu-nimisessä rakennuksessa, jossa toimii myös Juankosken lukio. Ruukinkoulu ja vieressä sijaitseva Juantehtaan koulun 3-6 lk rakennus muodostavat käytännöllisen koulukeskuksen. Erillisenä rakennuksena on lisäksi Juantehtaan 0-2 lk, noin puolen kilometrin päässä. Ruukinkoulun keskellä on ns. agora, joka arkisin toimii ruokailutilana. Myös alakoulun 3-6 lk oppilaat ruokailevat agorassa. Iltaisin ja viikonloppuisin koulukeskus ja varsinkin agora toimii eri järjestöjen kokoontumispaikkana ja tilaisuuksien ja juhlien sekä konserttien järjestämispaikkana. Törmän koulu (erityiskoulu) toimii Säyneisen taajamassa erillisessä rakennuksessa. Koulu on hallinnollisesti oma kouluyksikkö, jossa käyvät Pisan Ilmaria-kotiin ympäri Suomea huostaan otetut nuoret. Käytännössä Törmän koulu toimii vain lastensuojelulaitoksen oppilaita varten ja sen toimintakustannukset voidaan laskuttaa kotikunnilta sikäli kun saatu kotikuntakorvaus ei sitä kata. Törmän koulussa on yksi vakituinen erityisluokanopettajan virka ja yksi vakituinen koulunkäyntiavustajan tehtävä.

Yläkoulun käytössä on 13 luokkatilaa (lukion luokkia on lisäksi 6) Luokkatiloja (kotitalous, tekstiilityö, kuvataide) on myös viereisessä rakennuksessa (Kirjaston alakerrassa) sekä Juantehtaan koululla, jossa on käytössä yksi tavallinen perusluokka sekä yksi luokka kotitalouden käytössä. Ruukinkoulussa on liikuntasali sekä yksi atk-luokka. Lähes kaikissa luokissa on perusvarustuksena tietokone, videotykki ja dokumenttikamera. Lukiolle hankitut tietokoneet (ns. käytäväkoneet) ovat myös yläkoululaisten opetuskäytössä. Atk-luokan konevarustus alkaa olla jo vanha. Koneet on kuitenkin päivitetty sekä Ruukinkoululla, että Juantehtaan 3-6 luokilla Linux palvelinpäätteiksi (thin client). Juankosken koulun rehtori on myös Juankosken lukion ja Törmän koulun (erityiskoulu) rehtori. Juankosken koululla ja lukiolla on yhteinen luottamustoiminen apulaisrehtori, jolle on erikseen määrättyjä tehtäviä. Lukion ja/tai yläkoulun yhteisiä lehtoreita on 12. Yläkoulun lehtoreita on 16. Heistä neljä opettaa myös lukiossa. Tuntiopettajia on viisi, joista kaksi opettaa myös lukiossa. Juankosken koulussa on yksi oppilaanohjaaja, joka pääasiassa huolehtii yläkoulun opintoohjauksesta. Lisäksi 7-luokkien luokanvalvojat tekevät oppilaanohjausta 7-luokalla. Juankosken kaikilla kouluilla on yhteinen oppilashuollonohjaaja, joka on Juankosken koululla päivittäin. Lukiossa yksi opettaja huolehtii myös oppilaanohjauksesta. Juankosken koulussa toimii tällä hetkellä kaksi erityisopettajaa, yksi virassa ja yksi määräaikainen. Juankosken koululla on yksi koulunkäyntiavustaja. Hän kiertää suurimmaksi osaksi luokissa aineopettajien osoittaman tarpeen mukaan tukemassa heikkoja/ylivilkkaita oppilaita. Jäljelle jäävillä tunneilla hän on erityisopettajien mukana. Toisen virassa olevan erityisopettajan toimipaikka on Juankosken koulu ja hänen vastuualueenaan on laaja-alainen erityisopetus (tehostettu tuki) yleisoppilaille sekä psyykkisistä ja/tai sosiaalisista syistä omalla opiskeluaikataululla yleistä opetussuunnitelmaa noudattavat erityisten opetusjärjestelyjen oppilaat (lyhennetty työviikko tai opiskelu päivittäin kaikissa/useissa aineissa erityisopettajan luona). Toinen määräaikainen erityisopettaja vastaa Juankosken koululla niiden oppilaista opetuksesta, joilla oppimääriä on yksilöllistetty. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu joka toinen viikko. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, koulupsykologi, oppilashuollonohjaajaa, oppilaanohjaaja, sosiaalityöntekijä, erityisopettajat ja tarvittaessa opettaja/opettajia. Juankosken koulussa on 230 oppilasta (20.9.2013). Heistä noin 64% on juankoskelaisia ja 34% kaavilaisia nuoria. Kaikilla luokkatasoilla on neljä rinnakkaisluokkaa. 7.-luokkien oppilasmäärä on 15-17. 8.-ja 9.-luokilla oppilasmäärä luokassaan on 19-22. Kaavilaisista oppilaista koulukuljetuksen piirissä ovat kaikki ja juankoskelaisista oppilaista noin puolet. 8.- ja 9.-luokkalaiset opiskelevat 3x2 tuntia valinnaisaineita. Tänä lukuvuonna 8.- luokkalaiset opiskelevat 12 ja 9.-luokkalaiset 11 erilaista kahden tunnin valinnaisainetta. 8.-ja 9.-luokkalaista yli

kolmasosa opiskelee yhtä (tai jopa kahta) lyhyttä vierasta kieltä. Nämä kielet ovat saksa, ranska ja venäjä. Lisäksi 8.-luokkalaisilla on yksi yhden tunnin valinnainen. Juankosken koulussa korostetaan yhteistä tekemistä, joka näkyy mm. yliainerajat toteutettuina projekteina. Musiikki, ilmaisutaito ja liikunta ovat mm. yhdessä toteuttaneet useita yhteisiä produktioita. Tänä lukuvuonna tätä yhteistyötä on laajennettu myös lukion taito- ja taideaineisiin. Poikkitaiteellisia esityksiä viedään myös koulun ulkopuolelle. Monipuolista kielitarjotinta tuetaan kansainvälisellä yhteistyöllä. Esim. venäjän opiskelijoilla on yhteistyökoulu Pietarissa. Kummiyritystoiminta on kolmatta vuotta käynnissä. NUORISOTOIMI Toiminta Kuopiossa Henkilöstö: Nuorisotoimen hallinnossa toimii nuorisopäällikkö, nuorisotyönsuunnittelija ja toimistosihteeri. Perusopetuksella ja nuorisopalveluilla on yhteinen asiakkuusjohtaja. Eteläisen Kuopion nuorisotyöllä ja Vinkkelin etsivällä nuorisotyöllä on vastuunuorisonohjaaja. Kuopion kaupungin nuorisopalveluissa työskentelee 23 nuorisotyöntekijää. Heistä 19 on nuorisonohjaajia ja 4 erityisnuorisotyöntekijöitä ja 5 OKM valtion avustuksella palkattua etsivää nuorisotyöntekijää, jotka työskentelevät samassa tiimissä ja työpareina. Nuorisopalveluilla on 10 nuorisotaloa, erityisnuorisotyön tukikohta Vinkkeli sekä nuorten erityisharrastustiloja kuten bändikämppiä, lennokki-, pingisharrastustilat, skeittihalli ja -parkit sekä paintball-alue. Lisäksi erityisnuorisotyöntekijät kantavat vastuun kolmen kerhotilan toiminnasta asuinalueilla, joilla ei ole nuorisotiloja käyttäen mm. asukastupia. Kuopion maaseutualueilla, pois lukien Vehmersalmi, Nilsiä, Karttula ja Riistavesi, ei ole nuorisopalvelujen järjestämää toimintaa. Julkulan kaupunginosan nuorisotoiminnasta on tehty kumppanuussopimus Suomen nuorisoseurojen Pohjois-Savon aluetoimiston kanssa. Kaupungin nuorisopalveluiden tiloissa ja toiminnoissa on vuosittain noin 250 000 kävijää.

Toiminta Juankoskella Henkilöstö: 2 kokopäivätoimista työntekijää, nuorisotyöntekijä sekä nuoriso-ohjaaja. Vastuuyksikön esimiehenä toimii nuorisotyöntekijä. Nuorisotyöntekijä on koulutukseltaan yht. kand./päihdetyöntekijä, nuoriso-ohjaaja suorittanut nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan tutkinnon. Kesällä loma- ja leiriaikoina ollut lisäksi mahdollista käyttää apuna koulunkäyntiavustajaa sekä 1-2 ylimääräistä leiriohjaajaa. Toiminta: Painopistealueena nuorisotilatoiminta. Nuorisotila Walimo Juankosken keskustaajamassa talviaikana (koulun lukuvuosi) auki joka ilta. Ma-to 16-21, pe 16-23, la 15-21 ja su 15-20. Asiakkaita 40-50/ilta, perjantaisin 50-70. Nuorisotila on rakennettu vanhaan ja historialliseen tehdaskiinteistöön, joka on kaupungin omistuksessa. Tilat ovat kunnoltaan hyvä sekä viihtyisä ja varustelutasoltaan nykyaikainen. Miljöönä nuorisotila historiallisessa rakennuksessa on varsin yhteensopiva ja toimiva. Nuorisotilassa on pidetty myös kerhotoimintaa ja sen lisäämistä samoihin tiloihin on syytä miettiä koulujen kerhotoiminnan ja vaikkapa aamu- ja iltapäivätoiminnan osalta. Tähän toki vaikuttaa kokonaiskouluverkkoratkaisu. Pääosa nuoriso-ohjaajan työpanoksesta menee nuorisotilan valvontaan. Hän on hoitanut myös kiinteistön siivouksen. Lisäksi hän on vetänyt koulun kerhotoiminnan puitteissa 3-4 liikuntapainotteista kerhoa iltapäivisin. Rahoitus tähän tulee koulujen kerhotoiminnan määrärahoista. Etsivä nuorisotyö: 2-3 työpäivää viikossa opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoituksella ja nuorisotyöntekijän työpanoksella. Jatkorahoitusta on myös haettu. Lastensuojelu/yhteistyö poliisin kanssa. Nuorisotyöntekijä tekee Juankosken poliisiasemalla paikallisten poliisipartioiden kautta ilmitulleet lastensuojeluilmoitukset, hoitaa ne eteenpäin sosiaalitoimistoille ja on myös yhteydessä Rikosseuraamuslaitokseen. Toimii asemalla alaikäisten kuulusteluavustajana ja puhuttelee alle 15-vuotiaita rikoksesta epäiltyjä.

Nuorisotyöntekijällä lisäksi: Juankosken kaupungin työsuojelupäällikön tehtävät. toimii Koillis-Savon kriisiryhmässä yläasteen oppilashuoltoryhmässä Kelan asiakasyhteistyöryhmässä seutukunnallisessa nuorten päihdetyöryhmässä työsuojelutoimikunnassa kaupungin päihdehoitoonohjausryhmässä maaseutuoppilaitoksen verkostotyöryhmässä ottaa vastaan muutamia päihdeasiakkaita/vuosi Nuorisotoimella myös pienimuotoista leiritoimintaa. Viime vuosina kesäisin järjestetty kalastusleiri. Kesto kolme vuorokautta, 10-15-vuotiaille nuorille. Erilaisia nuorille suunnattuja tapahtumia ollut 1-5 kertaa vuodessa. Diskoja ala-asteikäisille n. 5 kertaa vuodessa nuorisotalolla.

Kaavio Kasvun ja oppimisen palveluiden sijoittumisesta eri rakennuksiin Juankoskella ja oppilasennuste. JUANKOSKEN KOULU 7-9 lk Kaavio Juankosken palvelurakenteen tiloista Syntyneet 2007-2014 neuvolan arvio 2014 vuosi synt. esik. alkaa 2007 31 2013 2008 47 2014 2009 45 2015 2010 35 2016 2011 39 2017 2012 32 2018 2013 30 2019 2014 <30 2020 Vuororyhmäperhepäivähoitokoti Henkilöstö 3 Lapset 19 Ryhmäperhepäivähoitokoti Henkilöstö 1 Lapset 6 Päiväkoti Henkilöstö 7 Lapset 34 Rakennettu: 2003 Oppilaita 233 Koko: 4171m2 + erillistilat Muuta: Myös Kaavin yläkoulu JUANKOSKEN LUKIO Oppilaita 77 JUANTEHTAAN KOULU 3-6 lk Rakennettu: 2010 Oppilaita 117 Koko: 2049 m2 Muuta: Miten eskarit, AP/IP, EHA, 7-9 JUANTEHTAAN KOULU 0-2 lk Rakennettu: -60, -80, 2000 luku Oppilaita 76 + EHA 5 Koko: 1589 m2 Muuta: Toimiva, käyttöaste korkea Ryhmäperhepäivähoitokoti Henkilöstö 3,5 Lapset 13 Nuorisotila Walimo Henkilöstö 1,5 Nuoria n. 50/ilta MUURUVEDEN KOULU Rakennettu: 1957 Oppilaita 64, nousee Koko: 1520 m2 + TN tila Muuta: TN tila huono Ryhmäperhepäivähoitokoti Henkilöstö 2 Lapset 9 TÖRMÄN KOULU Lastensuojelulaitoksen oppilaille Erillinen kaupungin tila er.ope avustaja oppilaita noin Ryhmäperhepäivähoitokoti Henkilöstö 3 Lapset 13 SÄYNEISEN KOULU Rakennettu:1966 Oppilaita 34 Koko: 2360 m2 asuntola Muuta: lisäksi asuntola

Oppilasennuste 20.9.2013 mukaan JUANTEHTAAN KOULU Lv Esiopetus 1 lk. 2 lk. 3 lk. 4 lk. 5 lk. 6 lk. Yht. 2013-2014 22 30 24 28 31 22 36 193 2014-2015 25 22 30 24 28 31 22 182 2015-2016 29 25 22 30 24 28 31 189 2016-2017 23 29 25 22 30 24 28 181 2017-2018 25 23 29 25 22 30 24 178 2018-2019 18 25 23 29 25 22 30 172 MUURUVEDEN KOULU Lv Esiopetus 1 lk. 2 lk. 3 lk. 4 lk. 5 lk. 6 lk. Yht. 2013-2014 7 10 7 6 11 13 10 64 2014-2015 18 7 10 7 6 11 13 72 2015-2016 8 18 7 10 7 6 11 67 2016-2017 9 8 18 7 10 7 6 65 2017-2018 7 9 8 18 7 10 7 66 2018-2019 8 7 9 8 18 7 10 67 SÄYNEISEN KOULU Lv Esiopetus 1 lk. 2 lk. 3 lk. 4 lk. 5 lk. 6 lk. Yht. 2013-2014 2 7 3 5 5 4 8 34 2014-2015 4 2 7 3 5 5 4 30 2015-2016 8 4 2 7 3 5 5 34 2016-2017 3 8 4 2 7 3 5 32 2017-2018 7 3 8 4 2 7 3 34 2018-2019 5 7 3 8 4 2 7 36 JUANKOSKEN KOULU Lv 7 lk. 8 lk. 9 lk. Yht. 2013-2014 62 86 82 230 2014-2015 87 62 86 235 2015-2016 39 54 45 138 Kaavin oppilaita ei mukana 2016-2017 47 39 54 140 2017-2018 39 47 39 125 2018-2019 34 39 47 120 2019-2020 47 34 39 120 Oppilasmäärän kehitys näyttää alakoulujen osalta tasoittuvan Juantehtaan osalta noin 170-180 oppilaaseen, Muuruveden osalta 60-70 oppilaaseen ja Säyneisen koulussa reiluun 30 oppilaaseen. Säyneisen koulusta on ollut jonkin verran siirtymistä Juantehtaan kouluun, mikä ei näy vielä oppilasennusteessa.

Muuruvedellä on oppilasmäärän suhteen paras tilanne suhteessa koulurakenteeseen, mutta Muuruveden osalta haasteena ovat tarvittavat korjaukset ja lisätilojen tarve (TN tila ja mahdollisesti päivähoito). Muuruvedellä on lisäksi tehty sopeuttamistoimia melko paljon, mikä näkyy oppilaskohtaisessa henkilöstömenossa halvimpina henkilöstökustannuksia. Tämä on aiheuttanut sen, ettei Muuruveden koululla juurikaan ole tarjolla tukitoimia, vaikka tarvetta olisi. Käytännössä Muuruvedellä olisi tarve henkilöstö lisäykseen, jotta erityisen tuen tarpeeseen voitaisiin vastata. Juantehtaan ja Säyneisen kouluilla nykyisiin tiloihin voitaisiin sijoittaa suurempikin oppilasmäärä. Alakouluilla on käytössään neljä koulurakennusta, joista kolmessa on korjaustarpeita. Kokonaisoppilasmäärä tarkasteltaessa lienee melko väistämätöntä, että kouluverkkoa joudutaan tiivistämään. Käytännössä kaikki oppilaat voitaisiin sijoittaa yhteen ns. 2 -sarjaiseen alakouluun, jossa luokkakoko olisi 20 oppilaan molemmin puolin, suurimmillaan noin 25 oppilasta ja pienimmillään noin 17 oppilasta. Tällöin myös erityisen tuen tarjonta olisi selkein ja tehokkain järjestää. Yläkoulun osalta tilanne on vuoden 2015 jälkeen hyvin haastava, mikäli yhteinen yläkouluyhteistyö Kaavin kanssa katkeaa. Käytännössä silloin joudutaan tekemään paljon sopeuttamistoimia eikä siitä huolimatta kaikissa aineissa löydetä riittävää tuntikertymää aineenopettajille. Lukion oppilasmäärän todennäköinen pieneneminen ei asiaa helpota, jolloin käytännössä yläkoulun toimintaa joudutaan siirtämään enemmän alakoulun suuntaan, jolloin kehittämisnäkökulma vaihtuisi yläkoulu-lukio -asetelmasta kohti perusopetuksen yhtenäiskoulua. Tämä taas hankaloittaa lukion toimintaa ja kehittämistä, koska lukion jaksojärjestelmää ei voitaisi ihan yhtä hyvin huomioida yhtenäisen perusopetuksen osalta.

Koko kaupungin väestöennusteet 2012-2040 Tilastokeskuksen tekemän ennusteen mukaisesti. Kasvun ja oppimisen palvelualueiden osalta tarkastellaan ennen kaikkea lasten ja nuorten määrän kehitystä. Väestöennuste 2012 iän ja sukupuolen mukaan alueittain 2012-2040 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 25-64 65-74 75+ Juankoski Ikäluokat yhteensä 2011 259 222 111 111 220 2770 752 604 4956 2012 282 267 152 164 211 2694 777 616 5070 2013 275 267 147 151 209 2603 834 628 4997 2014 276 253 149 144 203 2520 866 638 4932 2015 265 261 141 137 197 2457 883 631 4871 2016 257 260 142 132 188 2388 907 640 4812 2017 256 257 132 134 181 2326 940 628 4759 2018 254 258 128 128 176 2268 958 629 4710 2019 249 253 129 128 170 2214 993 635 4664 2020 244 255 127 121 169 2141 1035 659 4621 2021 241 247 135 119 163 2093 1047 682 4582 2022 237 241 135 120 163 2036 1055 709 4544 2023 233 243 134 116 163 2001 1039 745 4509 2024 231 241 127 123 159 1965 1023 780 4477 2025 227 238 124 124 161 1928 1000 801 4443 2026 225 235 126 122 159 1894 979 828 4412 2027 223 232 127 117 161 1850 979 851 4381 2028 221 230 124 115 163 1819 961 873 4351 2029 219 227 123 117 161 1787 947 893 4323 2030 217 225 122 117 160 1766 928 930 4297 2031 215 223 121 115 161 1747 905 946 4269 2032 213 222 120 114 160 1727 873 966 4241 2033 212 219 119 113 161 1708 857 971 4215 2034 211 217 118 113 159 1696 829 979 4189 2035 211 215 116 112 159 1689 813 986 4164 2036 210 214 115 111 158 1688 788 989 4138 2037 210 212 114 110 158 1686 764 1001 4112 2038 210 210 114 108 158 1689 739 1002 4087 2039 210 209 113 108 157 1689 707 1005 4064 2040 210 208 112 108 156 1685 562 999 4040

B) Palveluiden haasteet ja tulevat palvelutarpeet Juantehtaan koulu Oppilasmäärän pieneneminen tuo haasteen kiinteistöjen osalta. Nykyiselle oppilasmäärälle kahden kiinteistön tilat ovat liian suuret. Kuitenkaan nykymallilla koulu ei mahdu yhteen rakennukseen, se edellyttäisi opetusryhmien pienentämistä ns. yksisarjaiseen. Siitä huolimatta osa toiminnoista jäisi ilman tiloja mm. esiopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta. Peruskorjatussa rakennuksessa ei ole investointitarpeita. Pienten puolen rakennuksen osalta on rakennusteknisiä kunnostustöitä, jotka PTS -suunnitelman mukaan jakautuisivat osin 2020 -luvulle. Opetuksen kannalta pitäisi myös tietotekninen varustus saada ajanmukaiselle tasolle (nettiyhteys luokkiin, dokumenttikamera, dataprojektori, opettajan työpiste, valkotaulut ja lähiverkkoyhteys). Harjaantumisopetuksen osalle on paljon tiloja käytössä ja ryhmä pienenee 2016 mennessä 1-2 oppilaaseen, jolloin oman ryhmän ylläpito käy kyseenalaiseksi. Miten aamu- ja iltapäivätoiminta on mahdollista järjestää mahdollisimman kattavasti koko aamuja iltapäivätoimintaan oikeutettujen osalta. Muuruveden koulu Koulurakennuksessa on kellarikerroksessa varasto -ja pannuhuonetilat. Alakerrassa on 2 luokkatilaa, ruokala, keittiötilat, opettajainhuone ja kouluterveydenhoitajan vastaanottotilat. Yläkerrassa 2 on luokkatilaa sekä yhdistetty luokka 5-6 lk / atk-tila (erotettavissa haitariverholla) ja tekstiili-käsityötilat. Koulurakennusta ei ole peruskorjattu ja remontointi on kesken (ilmanvaihto/ilmastointityö osittain toteutettu, maalämpöön siirtyminen on suunniteltu toteutettavaksi 2014?) Teknisentyön tiloissa opetussuunnitelman mukaista opetusta ei pystytä kaikilta osilta toteuttamaan. Tiloissa toimitaan tällä hetkellä tilapäisluvalla, koska tilat ovat tähän käyttötarkoitukseen hyvin huonosti soveltuvat. Liikuntasali on riittävän kokoinen ja siellä on puku- ja peseytymistilat. Tulevaisuuden haasteina näen opetuspuolella tulevien yhdysluokkien ryhmäkoot (esim. 1.-2.- luokalla 26 oppilasta lv 2015-2016). Tässä on mukana myös pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita, joiden osalta tulee opetusjärjestelyt jotenkin muuten ratkaista. Erityisopettajan resurssi vähenee eläköitymis-järjestelyjen ja paikan täyttämättä jättämisen johdosta. Kuitenkin todennäköisesti ryhmissä on edelleen erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, jopa pidennetyssä oppivelvollisuudessa opiskelevia oppilaita. Haasteena on opetustuntien / opettajien riittävyys, jotta voitaisiin järjestää jakotunteja myös pienille (1.-2.-luokkien) oppilaille, jakotunteja on vain 1 kpl lv 2014-2015.

Säyneisen koulu Säyneisen koulun oppilasmääräennuste on asettumassa 30 oppilaan kohdalle, jopa alle. Tässä luvussa ovat mukana esiopetuksen oppilaat. Ensi lukuvuonna (2014-2015) koulu muuttuu kaksi opettajaiseksi, jolloin koululla on vain kaksi luokkaa 0-2 ja 3-6. Tällöin opettajien työmäärä lisääntyy ja yhdellä aikuisella on vähemmän aikaa yhtä lasta kohden. Säyneisen koulun opetustilat alkavat olla tekniikaltaan vanhentuneita. Kunnollinen langaton verkko puuttuu ja tietotekniikka alkaa olla vanhaa. Tulevana lukuvuonna myös erityisopettajan käynnit loppuvat, jolloin lapsilla on todella pieni mahdollisuus saada erityisopetusta Säyneisen koululla. Yleisesti alakouluista Yhteisesti kaikilla alakouluilla on haasteena oppilaskohtaisen kustannuksen nousu, koska kokonaisuudessaan oppilasmäärä laskee. Tilakustannusten osuus oppilaskohtaisessa kustannuksessa on yhä suurempi, mikä näkyy palveluiden ostoissa. Opetuksesta ei saada enää suuria säästöjä ja osittain jo nyt mennään minimitason alapuolella, varsinkin pienten koulujen erityisen tuen järjestelyissä. Kouluverkon tiivistäminen lienee ainoita vaihtoehtoja oppilaskohtaisen kustannuksen laskemiseksi ja riittävien erityisen tuen palveluiden turvaamiseksi. ALAKOULUJEN KUSTANNUS VUONNA 2012 tilinpäätöksen perusteella Toimintamenot Juantehdas 1-6 Muuruvesi 1-6 Säyneinen 1-6 Juantehdas esiopetus Muuruvesi esiopetus Säyneinen esiopetus Oppilasmäärä 2012 keskiarvo kevät ja syksy 172 oppilasta 59 oppilasta Henkilöstökulut / oppilas Palveluiden ostot yhteensä /oppilas Koulukuljetusten osuus eriteltynä /oppilas Aineet, tarvikkeet, tavarat /oppilas Toimintakulut yhteensä /oppilas 4 463,00 1 867,00 (525 ) 170,00 7 398,00 4 200,00 2 712,00 (1188 ) 158,00 8 693,00 37,5 oppilasta 6 254,00 3 410,00 (1597 ) 192,00 12 535,00 26 oppilasta 9 oppilasta 4,5 oppilasta Kotikuntakorvaus vuonna 2012 esiopetus 5942,04 /oppilas 3 074,00 1 796,00 (459 ) 152,00 5 564,00 5 243,00 3 554,00 (2093 ) 121,00 10 581,00 5 741,00 3 806,00 (2260 ) 157,00 12 197,00 1-6 lk 6529,71 /oppilas Toimintakuluissa mukana poistot osana sisäistä vuokraa Mukana eivät ole hallintokulut noin 211 / oppilas, eivätkä vyörytyserät

ALAKOULUJEN KUSTANNUS VUODELLE 2014 talousarvion ja oppilasennusteen perusteella Toimintamenot Juantehdas 1-6 Muuruvesi 1-6 Säyneinen 1-6 Juantehdas esiopetus Muuruvesi esiopetus Säyneinen esiopetus Oppilasmäärä 2014 keskiarvo kevät ja syksy 164 oppilasta 55,5 oppilasta 29 oppilasta 23,5 oppilasta 12,5 oppilasta 3 oppilasta Henkilöstö -kulut / oppilas kotikuntakorvaukset vuodelle 2014 esiopetus 6241,69 /oppilas Palveluiden ostot yhteensä /oppilas Koulukuljetusten osuus eriteltynä /oppilas Aineet, tarvikkeet, tavarat /oppilas Toimintakulut yhteensä /oppilas 5142 1996 (549 ) 225 8486 4841 3169 (1351 ) 332 9989 7251 4857 (2207 ) 411 15657 4747 1788 (681 ) 178 7302 4766 2584 (1600 ) 128 8613 9999 6814 (3667 ) 283 20534 1-6 lk 6859,00 / oppilas Oppilasmäärät arvioitu oppilasennusteen mukaan Toimintakuluissa mukana poistot osana sisäistä vuokraa Mukana eivät ole hallintokulut noin 248 / oppilas, eivätkä vyörytyserät

Yläkoulu Tulevat haasteet liittyvät pitkälti Kaavin yläkoulusopimukseen ja siihen, jatkavatko kaavilaiset nuoret opiskelua Juankosken koulussa. Jos kaavilaiset oppilaat eivät jatka Juankosken koulussa. oppilasmäärä laskee niin paljon, että rinnakkaisluokkien määrä vähenee välittömästi kolmeen. Oppilasmäärä on muussakin tapauksessa laskevan väestökehityksen takia haasteellinen ja johtanee jatkossa ryhmien karsimiseen. Tällä on vaikutusta mm. valinnaisaineiden määrään. Juankosken koulussa voi opiskella A-kielenä vain englantia. Tässä pitäisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella myös jotain toista A-kieltä. Myös yläkoulussa suurin haaste on oppilaskohtaisen kustannuksen nousu oppilasmäärien vähentyessä. Pienenevät ikäluokat ovat joka tapauksessa siirtymässä yläkouluun tulevina vuosina, jolloin oppilasmäärä laskee. Asiaa parantaa huomattavasti yhteinen yläkouluopetus Kaavin kunnan kanssa. Sopimus on kuitenkin irtisanottu Kaavin kunnan puolelta päättymään 31.7.2015 ja jatkosta ei ole tehty päätöstä. Juankosken kaupunki on valmis sopimusta jatkamaan, mutta Kaavin kunnan kanta ei ole vielä selvinnyt. Asiaan liittyvistä yksityiskohdista käydään myös oikeutta Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kuopion hallinto-oikeus päätyi ratkaisussaan Juankosken kaupungin kannalle, mutta päätöksestä on valitettu. Kuten oppilasennusteestakin nähdään, ilman yhteistyötä pelkästään juankoskelaisten oppilaiden osuus tulee lähitulevaisuudessa laskemaan, mikä nostaisi oppilaskohtaisen kustannusta merkittävästi ilman yhteistyösopimusta. Vielä haasteellisempi tilanne olisi myös Kaavilla, mikäli he järjestäisivät yläkouluopetuksen yksinään. Tosin Kaavin saama kotikuntakorvaus on suurempi kuin Juankosken, mikä tekee oppilaskohtaisen nettokustannuksen tässä yhteistyössä heille hyvin edulliseksi. Mikäli yhteistyösopimus purkautuu 2015, aiheuttaa se yläkoulun osalta merkittävän oppilaskohtaisen kustannuksen nousun ja sitä kautta toiminnassa tulee tehdä suuria sopeuttamistoimia.

Erityiskoulut Törmän koulun kustannus on laskenut, mikä selittyy oppilasmäärän laskun johdosta tehdyllä toisen opetusryhmän täyttämättä jättämisellä. Törmän koulusta on huomioitava se, että käytännössä kotikuntakorvauksen yli menevä osuus voidaan kokonaisuudessaan laskuttaa kotikunnilta kaikkien oppilaiden ollessa ulkopaikkakuntalaisia. Harjaantumisopetuksen kohdalla (EHA I ja EHA II) kustannukset ovat nousseet merkittävästi lähinnä oppilasmäärän vähenemisen johdosta. Myös harjaantumisopetus on yhteistä Kaavin kunnan kanssa ja se sopimus on irtisanottu päättymään 31.7.2014, eikä jatkosta ole varsinaisesti vielä sovittu. Joka tapauksessa oman harjaantumisopetusryhmän ylläpito syksyllä 2016 on hyvin kyseenalaista, koska oppilaita on siinä vaiheessa todennäköisesti 1-2. YLÄKOULUN SEKÄ ERITYISKOULUJEN KUSTANNUKSET VUONNA 2012 tilinpäätöksen perusteella Toimintamenot Juankosken koulu 7-9 Törmän koulu EHA Juantehdas Oppilasmäärä 2012 keskiarvo kevät ja syksy 247,5 oppilasta 6 oppilasta 6,5 oppilasta Henkilöstökulut / oppilas Palveluiden ostot /oppilas Koulukuljetusten osuus eriteltynä /oppilas Aineet, tarvikkeet, tavarat /oppilas Toimintakulut yhteensä /oppilas 5 677,00 2 665,00 (1106 ) 235,00 9 537,00 20 812,00 4 510,00 (2532 ) 385,00 26 770,00 32 992,00 7 519,00 (3966 ) 468,00 43 697,00 Kotikuntakorvaus vuonna 2012 7-9 lk 8815,11 /oppilas, kaavilaisilla 9506,36 /oppilas Harjaantumisopetuksessa (EHA) mukana myös vaikeimmin vammaisten opetus Toimintakuluissa mukana poistot osana sisäistä vuokraa Törmän koulun ja harjaantumisopetuksen osalta ulkopaikkakuntalaisten oppilaiden osuus suuri Mukana eivät ole hallintokulut noin 211 / oppilas, eivätkä vyörytyserät

YLÄKOULUN SEKÄ ERITYISKOULUJEN KUSTANNUKSET VUODELLE 2014 talousarvion ja oppilasennusteen perusteella Toimintamenot Juankosken koulu 7-9 Törmän koulu EHA Juantehdas Oppilasmäärä 2014 keskiarvo kevät ja syksy 231,5 oppilasta 6 oppilasta 4,5 oppilasta Henkilöstökulut / oppilas Palveluiden ostot /oppilas Koulukuljetusten osuus eriteltynä /oppilas Aineet, tarvikkeet, tavarat /oppilas Toimintakulut yhteensä /oppilas 6706 2691 (1210 ) 262 10653 14695 5808 (3333 ) 525 21895 44282 9447 (4444 ) 707 58355 kotikuntakorvaukset vuodelle 2014 7-9 lk 9259,65 /oppilas, kaavilaisilla 9958,41 /oppilas 11 v. oppivelv. 17597,00 /oppilas Vaik. kehitysvammaiset 28184,41 /oppilas Oppilasmäärät arvioitu oppilasennusteen mukaan, tosin Kaavilta tulevien oppilaiden määrän arviointi on vaikeaa Harjaantumisopetuksessa (EHA) mukana myös vaikeimmin vammaisten opetus Toimintakuluissa mukana poistot osana sisäistä vuokraa Törmän koulun ja harjaantumisopetuksen osalta ulkopaikkakuntalaisten oppilaiden osuus suuri Mukana eivät ole hallintokulut noin 248 / oppilas, eivätkä vyörytyserät

Nuorisotoimi Nuorisotoimen osalta on tapahtumassa henkilövaihdoksia lähinnä nuoriso-ohjaajan osalta. Tällöin tule tarkastella henkilöstötarve kokonaisuudessaan ja kytkeä toimintaan mahdollisimman monipuolisesti myös koulujen toimintaan, koska asiakaspiiri on hyvin pitkälti sama. NUORISOTOIMEN KUSTANNUKSET VUONNA 2012 tilinpäätöksen perusteella Toimintamenot Henkilöstökulut yhteensä Palveluiden ostot yhteensä Aineet, tarvikkeet, tavarat yhteensä Jaetut avustukset, mukana myös musiikkiopisto Toimintakulut yhteensä Vapaaaikatoimi 86732,54 9594,91 11176,83 94233,28 209378,81 Avustusten osuus eriteltynä Toimintakuluissa mukana poistot osana sisäistä vuokraa Henkilöstökuluissa mukana nuorisotilan aukiolo + kulttuuritoimen palkat NUORISOTOIMEN KUSTANNUKSET VUODELLE 2014 talousarvion perusteella Toimintamenot Henkilöstökulut yhteensä Palveluiden ostot yhteensä Aineet, tarvikkeet, tavarat yhteensä Jaetut avustukset, mukana myös musiikkiopisto Toimintakulut yhteensä Vapaaaikatoimi 78 577 7 750 7 250 110 000 * 203 577 * kokonaisavustuksista vähentyvät muilta kunnilta laskutettavat musiikkiopiston osuudet, noin 15 000, nettoavustukset 95 000 Avustusten osuus eriteltynä Toimintakuluissa mukana poistot osana sisäistä vuokraa Henkilöstökulut lähes kokonaisuudessaan nuorisotilan aukioloa

C) Palvelut ja niiden järjestämistapa ja taso liitoksen toteutuessa Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja lukio-opetuksen osalta on tarkoitus perustaa alatyöryhmä, joka tekee esityksen tulevaisuuden tarpeisiin tähtäävästä palveluverkostorakenteesta nykyisen Koillis-Savon alueen osalta. Työn lähtötietoina ovat olemassa olevien rakennusten nykysijainti, rakennuksia koskevat tekniset tiedot sekä väestöennusteet 2030 -luvulle saakka. Perusopetusyksiköitä jää joka tapauksessa nykyisen Juankosken alueelle. Perusopetuksen osalta palvelurakenteen peruslähtökohtana on Kuopion kouluverkostoselvityksen 2011 päälinjaukset tavoitteena olevista kouluyksiköiden koosta ja palvelutarjonnasta koulukohtaisesti, alueellisesti ja kaupunkikohtaisesti. Kuopion kaupunginvaltuusto on linjannut perusopetuksen koulujen minimikooksi 36 oppilasta (ilman esiopetuksen oppilaita). Kouluverkkoselvityksessä on tavoitteena kuitenkin vähintään ns. yksisarjainen koulu, mikä tähtää toiminnallisesti ja taloudellisesti kestävällä pohjalla oleviin kouluyksiköihin pidemmällä aikavälillä. Koulumatkat ja liikenneyhteydet toki vaikuttavat tarkastelualueen suuruuteen. Mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen nämä linjaukset koskisivat myös Juankosken aluetta. Nuorisotoimen osalta lähtökohtana on nuorisotilan säilyttäminen Juankosken keskustaajamassa, kehittäen yhteistyötä mm. perusopetuksen kanssa. Nuorisotilan käyttöastetta pyritään nostamaan kiinteistökustannusten jakamiseksi useammalle toimijalle. Palkkojen harmonisointi OVTES:n puolella I kalleusluokan mukaisiksi.

3.) LUKIOKOULUTUS A) Nykyinen toimintarakenne ja resurssit sekä Juankoskella että Kuopiossa ja yhdistetyt tunnusluvut Toimintaympäristö Juankoski Juankosken lukiossa on noin 80 opiskelijaa. Aloituspaikkoja on 60, joista aikaisempina vuosina on täyttynyt 30-40 paikkaa, jossa ovat mukana Kaavilta tulevat opiskelijat. Vuonna 2013 lukioon ensisijaisesti hakeneita oli 21. Lukioon pääsyn rajana on lukuaineiden keskiarvo 7,0. Opiskelijat ovat pääsääntöisesti Juankoskelta ja Kaavilta. Yhteistyö perusopetuksen kanssa on välttämätöntä opettajien tuntikertymän saamiseksi. Kuopio Kuopion seitsemässä päivälukiossa on opiskelijoita yhteensä 2106, aikuislukiossa 212, aikuislukion aineopiskelijoita 605 ja kaksoistutkinnonsuorittajia 290 (20.9.2013 tilasto). Päivälukioiden aloituspaikkoja vuosittain 717, kasvun ja oppimisen lautakunnan asettama lukioraja on 7,0. Ulkopaikkakuntalaisten osuus vuosittain noin 25 %. Yhteistyön tarve perusopetuksen kanssa opetusjärjestelyissä on vähäinen. Kuopion näkökulmasta mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen uuden Kuopion ns. maaseutualueen lukioverkosto on tarkasteltava kokonaisuutena ja toisen asteen lukiokoulutuksen tarjonnan periaatteet tulee linjata ottaen huomioon mm. hallituksen rakennepaketin vaikutukset toisen asteen koulutuksen tarjontaan. Henkilöstö, tilat, investoinnit Juankoski Rehtori toimii myös Juankosken koulun (7-9-lk.) ja Törmän koulun (erityiskoulu) rehtorina. Lukion ja yläkoulun lehtoreita on yhteensä 12, joista kaksi opettaa tällä hetkellä pelkästään lukiossa. Yksi opettaja on pelkästään lukion lehtori. Peruskoulun lehtoreita, jotka opettavat myös lukiossa, on 4. Lisäksi on kaksi tuntiopettajaa, jotka opettavat sekä yläkoulussa että lukiossa. Juankosken lukiolla ja koululla on yhteinen apulaisrehtori, jolle on osoitettu tiettyjä tehtäviä. Juankosken kaikkien koulujen oppilashuollon ohjaaja on myös lukion käytettävissä. Juankosken lukio toimii yläkoulun kanssa yhteisessä rakennuksessa (2003), pääosin yläkerrassa. Luokkatiloja yläkerrassa on kuusi, lisäksi on useita yläkoulun kanssa yhteisiä tiloja kuten luonnontieteiden, musiikin ja kuvataiteen luokat. Kuvataidetta opetetaan viereisessä rakennuksessa, missä ovat myös yläkoulun tekstiili- ja kotitalousluokat. Liikuntaa opetetaan koulun

liikuntasalissa ja urheilukentillä. Opettajainhuone ja hallinnolliset tilat ovat yläkoulun kanssa yhteiset. Lukion luokkavarustus: dataprojektori, dokumenttikamera, tietokone. Kolme luokkaa on ISOverstaan virtuaaliluokkahankkeen mukaan varustettu tuotantoluokiksi. Lukion käyttöön hankittiin uusia pöytäkoneita (16) ja tabletteja (34) v. 2012-2013. Pöytäkoneet sijaitsevat lukion käytävällä ja oppilaskunnanhuoneessa. Tabletteja lainataan oppilaiden opiskelukäyttöön jaksoittain tarpeen mukaan. Kuopio Kuopion lukioiden opetushenkilöstö (175) opettaa pääsääntöisesti vain lukiossa; kuitenkin opetushenkilöstön yhteiskäyttö lukioiden kesken on yleistä ja se tarkistetaan vuosittain. Jokaisessa lukiossa on rehtori ja yksi tai useampi apulaisrehtori lukion hallintomallista riippuen. Kallaveden lukiolla ja Kuopion aikuislukiolla on yhteinen hallinto. Karttulan lukion rehtorin tehtäviä hoitaa Kissakuusen koulun rehtorin virassa oleva henkilö ja Nilsiän lukion rehtorin tehtäviä Nilsiän yhtenäiskoulun rehtori. Lukiotoimenpäällikön tehtäviä hoitaa rehtorin virassa oleva henkilö 2,5 pv viikossa. Opetushenkilöstöllä on käytössään henkilökohtainen päätelaite. Opetustarjonta Juankoski Kurssitarjonta on vuosittain n. 155 erilaista kurssia 27 eri oppiaineessa. Pakolliset ja osa syventävistä kursseista tarjotaan ja toteutetaan kaksi kertaa lukuvuodessa. Osa kursseista on ns. vuorovuosikursseja eli ne ovat tarjolla vain joka toinen vuosi. Opiskelijat suorittavat lisäksi verkkokursseja ISOverstaassa. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus opiskella neljää lyhyttä kieltä; saksaa, ranskaa, espanjaa ja venäjää. Näistä venäjän ja ranskan ryhmä on alkanut vuorovuosin. Isoverstaan opetustarjonnalla täydennetään vieraiden kielten opiskelua. Viestinnän kurssitarjonta on viime vuosina vähentynyt, tilalle on tullut mm. yrittäjyyden kursseja. Yrittäjyyden opiskelua tukee lukion oma yritys, osuuskunta Pisnes, jossa opiskelijat voivat harjoitella yritystoimintaa oikeassa toimintaympäristössä.