Ajankohtaista TEMistä / energiasta Timo Ritonummi Teollisuusneuvos Majvik 8.112017
Lähiaikoina tapahtuu energiassa. Komission talvipaketin (2030, energiatehokkuutta EED, EPBD, uusiutuvaa RED II, sähkömarkkinoita, EU-koordinaatiota governance) käsitellään: Viron pj-kaudella loppukiriä Bulgarian pj-kausi seuraava Itävalta loppuvuosi 2018 varmistaa, jotta 1.1.2021- toimii Suomen pj-kausi loppuvuosi 2019 (Romania alkuvuosi): talvipaketin toimeenpanoa & yksityiskohtia SUURIN TYÖ JA ONGELMA SUOMEN KANNALTA RED II Energia- ja ilmastostrategia (2016) toimeenpanossa Vastaa EU 2030 tavoitteisiin; taakanjako & LULUCF Vastaa Hallitusohjelman kunnianhimoisiin tavoitteisiin (hiilestä pois, öljyt puoliksi jne.) Ilmastolain mukainen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (YM) Katsoo ei-päästökauppasektoria, eduskuntakäsittelyssä nyt Energiatehokkuussopimuksissa alkoi uusi kausi 2017-2025 Päästökaupassa valmistellaan seuraava kautta 2021-2030 10.11.2017 2
EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet vuosille 2020 ja 2030 Päästökauppa -43 % Ei-päästökauppa -30 % 30 % 10.11.2017 3
EU on poluilla 2020-tavoitteisiin Lähde EEA 10.11.2017 4
Miten EU:n lainsäädäntö - 40%:n päästövähennyksistä vuoteen 2030 muodostuu? EU:n ilmasto- ja energiakehys Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys min. 40 % vuoteen2030 Suomi: max. 4,5 Mt CO 2 Päästökauppasektori - 43% Taakanjakosektori - 30% Kompensaatio jos LULUCF päästölähde Maankäyttösektori Tavoite nollapäästöt Suomen tavoite -39 % verrattuna vuoteen 2005 Energia- ja ilmastostrategian haastavin tavoite (biopolttoaineita liikenteseen, liikenteen sähköistäminen, maatalous, ) 10.11.2017 5
Primäärienergia, loppuenergia ja sähkö, TWh 450 400 350 300 250 200 prim.energia loppuenergia sähkö 150 100 50 0 10.11.2017 6
1990 = 1 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 prim.energia loppuenergia sähkö KHK-päästöt 0,4 0,2 0 10.11.2017 7
2000 EU-28, prim.energia (Mtoe) ja tavoitteet 1800 1600 1483 1400 1 312 1200 1000 800 600 400 200 0 2003 2006 2009 2012 2015 2018 2021 2024 2027 2030 statistics and goals 2020, 2030 (-30%) EU-28 ref.scenario 2007 exl non-energy uses EU-28 ref.scenario 2013 exl non-energy use
Suomen loppuenergian kulutus, TWh 350 300 250 200 150 loppukulutus Tavoite 310 TWh 100 50 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015* 2016 2017 2018 2019 2020
Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET 1997 2007 ENERGIATEHOKKUUS -SOPIMUKSET 2008 2016 ENERGIATEHOKKUUS -SOPIMUKSET 2017 2025 Kattava vapaaehtoinen energiatehokkuussopimustoiminta on käynnistynyt Suomessa jo vuonna 1997 Sopimustoiminta on tuottanut toivottuja tuloksia Uusi sopimuskausi vuosille 2017 2025 käynnistyy 1.1.2017 Sopimusten allekirjoitus säätytalolla 14.10.2016
Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS TEOLLISUUS Energiavaltainen teollisuus l Elintarviketeollisuus l Kemianteollisuus Teknologiateollisuus l Puutuoteteollisuus Yleinen teollisuus ENERGIA-ALA Energiantuotanto Energiapalvelut PALVELUALA Kaupan ala l Matkailu- ja ravintolapalvelut l Autoala l Yleinen palveluala KIINTEISTÖALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMU S KUNTA-ALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMU S HÖYLÄ IV ENERGIATEHOKKUUSSOPIMU S TOIMITILAKIINTEISTÖT VUOKRA- ASUNTOYHTEISÖT KAUPUNGIT & KUNNAT KUNTAYHTYMÄT LÄMMITYSPOLTTONESTEIDE N JAKELU Öljylämmityskiinteistöt
2018 budjetissa 48 milj. euroa lisää ilmastotyöhön TEM, LVM, YM 8 miljoonaa euroa autokannan uudistamiseen ja vähäpäästöisen liikenteen edistämiseen romutuspalkkio-ohjelman jatkamiseen. Vähäpäästöisten ajoneuvojen lisääntymistä tavoitellaan tukemalla täyssähköautojen hankintaa sekä kaasu- ja flexfuel-autojen konvertointia yhteensä 6 miljoonalla eurolla vuosittain. Lataus- ja jakeluverkon rakentamista sekä taajamalogistiikan sähköistämistä tuetaan alueellisesti tasapuolisesti 4 miljoonalla eurolla vuosittain. Kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen kehittämistä tuetaan 4 miljoonalla eurolla vuosittain. Tukea kohdistetaan etenkin joukkoliikennejärjestelmien digitalisointiin sekä julkisen liikenteen sähköistämiseen. Lisäksi tuetaan raideliikenteen osto- ja velvoiteliikenteen lisäystä 2 miljoonalla eurolla vuosittain. Uuden energiateknologian investointeja vauhditetaan 20 miljoonan euron lisävaltuudella. Uusiutuvan energian tuella voidaan vauhdittaa muun muassa liikenteen biokaasuhankkeita, aurinkosähköä ja energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja. Ilmastoystävälliseen puurakentamiseen tehdään 2 miljoonan lisäpanostus. Tavoitteena on tehdä puurakentamisesta mahdollisimman helppo ja houkutteleva vaihtoehto. Yritysten, kuntien ja kansalaisten ilmastotyötä vauhditetaan neuvonnan ja opastuksen kautta 2 miljoonan euron lisärahoituksella. (TEM 1 M, YM 1 M ) 10.11.2017 12