Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, 18.11.2017 Kristi Raik
Kylmän sodan viimeisiä henkäyksiä: Neuvostotankit matkalla Tallinnaan, 20.8.1991
Geopolitiikan paluu? Two destroyed T-72 tanks near separatist-controlled Starobesheve in eastern Ukraine, 2.10.2014 (REUTERS/Maria Tsvetkova)
Kansainvälisen järjestyksen taitekohtia Kaksinapaisen kylmän sodan järjestyksen mureneminen 1988-1991 Kylmän sodan jälkeinen USA:n ja lännen hegemonia Kohti moninapaista järjestystä? Virstanpylväitä Euroopassa 2008, 2014
Mikä muuttuu, kun maailmanjärjestys muuttuu? Mitkä ovat kansainvälisen politiikan pelisäännöt? 0-sum vs win-win realismi vs liberalismi Shakkilauta vs verkostojen maailma (A-M. Slaughter) Mikä on pienempien toimijoiden asema? Mitkä ovat keskeiset vallankäytön välineet? Westfalenin järjestelmä vs postmoderni Eurooppa (R. Cooper) Perinteisillä vallan mittareilla rajallinen selitysvoima:
Mikä kilpailevien suurvaltojen nousussa on uhkaavaa? Kv. järjestyksen murrosvaihe on harvoin rauhanomainen Kiristyvä kilpailu arvoista; autoritarismin nousu Demokraattisen rauhan teoria Nousevat vallat vahvistuvat sotilaallisesti; kasvaako valmius käyttää sotilaallista voimaa Epävarmuus nousevien valtojen sitoutumisesta multilateraaliseen yhteistyöhön; kilpailevat rakenteet
Realistisen geopolitiikan paluu? Suurvaltojen välinen 0-summapeli Kilpailu etupiireistä Sotilaallisen voiman keskeinen merkitys Kv. Instituutioiden ja normien marginaalinen rooli Keskinäisriippuvuuden uudelleenarviointi Tämä ei ole EU:n toimintalogiikka esim. Ukrainan konfliktissa mutta EU onkin ajautunut konfliktissa sivuraiteille
Suurvallat tapaavat, Pariisi, 30.3.2014
Presidentit Putin and Porosheko, Minsk, 26.8.2014
Minsk, 11.02.2015
EU foreign policy chief Federica Mogherini & European Council President Donald Tusk, Brussels, 18.12.2014
Toimijoilla erilaiset maailmankuvat ja toimintalogiikat Napojen vs yhteyksien merkitys Avoin vs suljettu Sisäpolitiikan heijastuminen ulkopolitiikkaan Liittolaissuhteiden ja instituutioiden merkitys Näkemys etupiireistä/ vaikutuspiireistä/ alueellisista järjestyksistä Toimijoiden kirjo kasvaa; vallankäyttö hajautuu (U.S. NIC Global Trends 2017; M. Naím 2013)
National Security Strategy of the Russian Federation, 2015
National Security Strategy of the US, 2015
Poimintoja Venäjän turvallisuusstrategiasta Uhkien lisääntyminen ja moninaistuminen Suurvaltojen välisen strategisen tasapainon tavoittelu USA:n dominoivan roolin haastaminen myös Kiina ym. Suvereenisuus, kyky itsenäiseen toimintaan Riippumattomuus liittolaissuhteista vrt. USA Kansainvälisen yhteistyön vähäinen arvostus
Poimintoja EU:n globaalistrategiasta (2016) Vallan hajautuminen, toimijoiden moninaistuminen, yhteyksien ja verkostojen merkitys Multilateralismi, kv. oikeus, kv. yhteistyö Alueellisten järjestysten ( regional orders ) merkityksen kasvu EU tukee vapaaehtoisuudelle(!) perustuvia alueellisen yhteistyön muotoja muualla maailmassa win-win lähestymistapa, tuomitsee 0-summapelin
Onko Ukrainan kriisissä kysymys geopoliittisesta kilpailusta? Lännen ja Venäjän tavoitteiden ja maailmankuvien yhteentörmäys Yhteisen totuuden puuttuminen; vakavat vastapuolen väärinarvioinnit Kilpailun kohteena ei niinkään Ukrainan alue, vaan eurooppalainen ja kv. järjestys Poliittinen järjestys Talousjärjestys Turvallisuusjärjestys
Mikä muuttui Trumpin myötä?
Kohtalonkysymyksiä Euroopalle ja Suomelle Säilyykö Euroopan/EU:n yhtenäisyys? Unionin ja jäsenmaiden sisällä hajottavia tekijöitä Vahvistuuko EU itsenäisenä kv. toimijana? pystyykö muokkaamaan kv. järjestystä? ottaako enemmän vastuuta Euroopan turvallisuudesta? Säilyykö lännen yhtenäisyys? Kestääkö demokratian ja avoimen markkinatalouden malli? Miten hillitä voimapolitiikan nousua kv. suhteissa?
Kiitos!