Puupolttoaineiden hankinta Venäjältä

Puupolttoaineiden hankinta Venäjältä Esiselvitys VEPU-projekti 29.3.2013 NELI hanke Ahlberg Arto Mylläri Mikko Kallionpää Kalle Cursor Oy

NELI - North European Logistics Institute on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallinnoima logistiikan kehitysohjelma. Ohjelma toimii logistiikan ja siihen liittyvän teknologian ja liiketoiminnan kehittämisen yhteistyöfoorumina Kymenlaaksossa. NELI tukee ja täydentää muita logistiikan T&K toimijoita hakemalla konkreettisia tutkimus- ja kehitystuloksia elinkeinoelämää ja koulutusta varten. NELI toimii yhteistyössä muiden kansallisten ja kansainvälisten logistiikkaklusterien kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa työtä, jossa NELI etsii ja arvioi logistiikan tutkimus- ja kehitysideoita, valmistelee projektin aihealueen parhaiden osaajien kanssa ja hankkii projektille rahoituksen sekä tapauskohtaisesti osallistuu hankkeen toteutukseen. VEPU-projekti toteutettiin 12/2012-3/ 2013. ver. b

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 4 2 ESISELVITYKSEN TAUSTA 4 3 TUULENKAATO PUUT 4 4 KOTKAN ENERGIAN TAVOITTEET 5 5 ESISELVITYKSEN TOTEUTUSMALLI 5 6 PIETARIN LÄNTISEN ALUEEN PUUVARANNOT 6 6.1 Alueittaiset arviot puumääristä 6 6.2 Puun omistusoikeus Venäjällä 7 7 PUUPOLTTOAINEEN HINNANMUODOSTUS 8 7.1 Laatuvastuu 9 7.2 Nykyisten toimitusten hinnanmuodostus 9 7.3 Uusien toimitusten hinnanmuodostus 10 8 RAUTATIEKULJETUKSET 11 8.1 Rautatiekuljetuslaskelmia 11 9 AUTOKULJETUKSET 13 9.1 Autokuljetuslaskelmat nykyisistä kuljetuksista 13 9.2 Autokuljetuslaskelma Pietarin länsipuolen kuljetuksista 14 10 LAIVAKULJETUKSET 15 10.1 Laivakuljetukset Suomalaisilla aluksilla 15 10.2 Merikuljetusten kustannukset 16 10.3 Laivakuljetuslaskelmat venäläisillä aluksilla 17 10.4 Satamat 18 10.4.1 Pietarin länsipuolen alueen satamat 18 10.4.2 Kotkan satamat 19 10.5 Satamainvestointi 19 11 VAIHTOEHTOISET TOIMINTAMALLIT 20 11.1 Toimintamallivaihtoehto 1. 20 11.1.1 Toimintamallin arviointi 21 11.2 Toimintamallivaihtoehto 2. 21 11.2.1 Toimintamallin arviointi 23 11.3 Toimintamallivaihtoehto 3. 23 11.3.1 Toimintamallin arviointi 24 11.4 Toimintamallivaihtoehto 4. 25 11.5 Hintavertailu 26

1 JOHDANTO Tämä esiselvitys on tehty Kotkan Energia Oy:n toimeksiannosta. Tarkoituksena on selvittää puupolttoaineiden kuljetusta Venäjältä Kotkan Energian voimalaitoksille. Selvitykseen sisältyy materiaalimäärien arviointi Pietari-Narva välisellä alueella, ja mahdollisten lastaussatamien sekä haketuspaikkojen määrittäminen tarvittavine koneineen ja resursseineen Venäjällä. Myös investointimahdollisuutta satamien ja toimipisteiden perustamiseksi Venäjälle selvitettiin. Lisäksi on tutkittu materiaalin eri kuljetustavat sekä niiden kustannusvaikutukset. Esiselvityksen pohjalta on laadittu kannattavuuslaskelmia ja toimenpide-ehdotuksia. Selvitykseen sisältyy myös mahdollisten yhteisyökumppanien löytäminen Venäjältä. Selvityksen tekijänä on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallinnoima NELI hanke yhteistyössä Cursor Oy:n kanssa. 2 ESISELVITYKSEN TAUSTA Vuonna 2010 kesällä iskivät Asta- ja sen perään Veera-myrskyt (nimet Suomessa), jotka aiheuttivat myös Venäjän puolella tuhoa ja puiden kaatumista. Suurin osa Venäjän tuulenkaadoista sijoittui Viipurin ja Priorezerskin/ Käkisalmen alueelle. Puut olivat olleet pitkään maastossa, ja osin korjattuina. Ajatuksena oli käyttää tätä tuulenkaatopuuta polttoaineena Kotkan Energian voimalaitoksilla. Selvityksessä oli tarkoituksena suunnitella mahdollisimman edullinen logistinen ketju tuulenkaatopuiden toimittamiseksi polttoon. Selvitykseen liittyi myös jatkotoimitusten mahdollisuus tuoreen puun toimittamiseksi tulevaisuudessa, sekä jatkuvan toimitusketjun luominen Venäjältä Suomeen. Selvityksessä tutkittiin eri kuljetusvaihtoehdot rautatie- auto- ja laivakuljetus mahdollisuudet sekä niiden logistiset kustannusvaikutukset. 3 TUULENKAATO PUUT Jo tutkimuksen alkuvaiheessa selvisi, että tuulenkaatopuut olivat suurimmalta osaltaan korjattu. Muutamat hakkuuoikeuden saaneet eivät vielä olleet hoitaneet velvollisuuttaan, mutta heidänkin tuli hoitaa velvollisuutensa kesään 2013 mennessä. Suurimman osan tuulenkaatopuista oli käyttänyt Viipurin Sellutehdas pellettien valmistukseen.

Tämän vuoksi tutkimus keskitettiin tuoreen puun hankintaan, ja siihen liittyvään logistiikkaan. 4 KOTKAN ENERGIAN TAVOITTEET Kotkan energian tavoitteena oli löytää uusi logistinen ketju joka takaisi polttohakkeen toimitukset edulliseen hintaan, sekä mahdollinen kokonaiskapasiteetin nosto hakkeen osalta uusien kuljetusreittien myötä. Kotkan Energia oli tehnyt tarjouspyynnön lämmityskaudelle 2013 2014 Karjalan Kannaksen alueelle johon sisältyi 50.000 irtokuutiometrin toimittaminen Venäjältä Kotkan Energian voimalaitoksille. Lisäksi tarjouspyyntö sisälsi Suomen Voiman tarpeen joka tulisi olemaan noin 100-150.000 irtokuutiometriä vuodessa. Hankkeen aikataulu oli mahdollisten toimitusten suhteen syksy 2013. Toinen hanke, joka oli tämän tutkimuksen pääkohde, oli Pietarin länsipuolen metsäalueet, jotka sijaitsevat noin 50 100 km säteellä mahdollista toimitussatamista. Tämän alueen toimitusten tarjouspyynnön lähtökohtana pidettiin samaa kun Karjalan kannaksellakin, mutta optiona suuremmat toimitusmäärät esimerkiksi uuden voimalaitoshankkeen toteutuessa 2015. 5 ESISELVITYKSEN TOTEUTUSMALLI Esiselvitys toteutettiin tekemällä haastatteluja ja käymällä neuvotteluja Suomessa ja Venäjällä toimivien yritysten, sekä asiantuntijoiden kanssa. Tutkimuksessa oli mukana myös Pietarin luonnonvarakomitean johtoa sekä satamatoimijoita Venäjältä ja Suomesta. Yrityksien osalta haastateltiin autoliikennöitsijöitä, rautatiekuljetusyrityksiä ja laivausyrityksiä. Yhteydet Venäjälle oli saatu Cursor Oy:n kautta. Suomen yhteydet hoiti NELI. Haastattelujen, ja useiden tarjouspyyntöjen vastausten perusteella tehtiin kustannuslaskelmat eri kuljetusmuotojen kustannusrakenteen selvittämiseksi. Tutkimuksessa arvioitiin eri vaihtoehtoja polttohakkeen toimittamiseksi. Arvioinnissa oli mukana investoinnit Venäjälle joko osittain valmiiseen infrastruktuuriin tai täysin uuteen toimilaitokseen. Myös mahdolliset satamainvestoinnit olivat mukana keskusteluissa. Venäjältä saadut tiedot ovat tarkistamattomia ja perustuvat haastatteluihin, sekä Venäjältä saatuihin dokumentteihin. Venäjällä saattaa olla myös alueellisia eroja säännöstöissä.

6 PIETARIN LÄNTISEN ALUEEN PUUVARANNOT Puuvarannoista saimme monenlaista tietoa, joiden perusteella muodostui käsitys, että puuta on riittävästi suurienkin määrien toimittamiseen, kunhan markkinat ovat olemassa. Markkinan puuttuessa on puutetta toimijoista ja infrastruktuurista joka valmistaisi polttohaketta. Myös matkoilla näkemämme metsät ja sahattujen puiden halkaisijat tukivat oletusta puun suuresta määrästä. On todennäköistä, että toiminnan käynnistyessä suuri osa hakkeestakin tehdään pyöreästä puusta, osittain rangoista, eikä ollenkaan metsätähteestä, jonka korjuu katsotaan kannattamattomaksi. Lähtötietoina oli saatu alueelta puumäärätieto, joka oli kokonaisuudessaan noin 5,9 milj. m3 ja pintaalana 33.000 ha. Tässä luvussa on koko Karjalan kannaksen puumäärä. Lisäksi Pietarin länsipuolen alue 54.000 ha metsäpinta-alaa. Tutkimuksessa keskityttiin Pietarin länsipuolen alueisiin. 6.1 Alueittaiset arviot puumääristä Lomonosov: (Krontstadt:in lähellä) Ei laajoja metsävaroja. Viime vuonna hakattu puuta 14.317 m3. Kingisepi: (lähellä Narvaa) Huonot tiet, teiden varsilla vähän puuta. Puuttuvat ostajat ja logistiikka. Hatsina ja kolme muuta Ust-Lugan lähellä olevaa aluetta: (122 km Ust-lugasta itään) Osa vuokraajista on luopunut hakkuutoiminnasta. Satamaan tulisi olla rautatie. Tie on nyt huono. Slantsi: (Kingisepp:istä etelään Ust- Lugaan 100 km). Puuta on runsaasti sekä myyjiä. Volosovskiy: (Kingiseppin ja Hatsinan välissä, 85 km Ust-Lugaan) Haketettavaksi sopivaa tavaraa saattaa olla käytettävissä.

Pietarin läntisen alueen metsävarannot State forest facility Administrative district of Leningrad region Space of felling area Volume for 2012, thousand ha allowed to be harvested in 2011,m3 Volume harvested in 2011, m3 Harvested volume rate, % Lomonosov Lomonosovskiy raion 1095 110 130 14317 13 Kingisepp Kingiseppskiy raion; 3146 296 309 94819 32 Slantsy Slantsevskiy raion 2902 274996 151248 55 Volosovo Volosovskiy raion 3980 365920 237848 65 Taulukon lähde: Vladimir Sendetskiy ja Oblastin luonnonvarakomitea. 6.2 Puun omistusoikeus Venäjällä Venäjällä ei yksityinen henkilö ja yritys voi omistaa metsää, vaan metsäpalstat vuokrataan valtiolta. Luonnonvarakomitea hallinnoi vuokrausta ja sillä on omat tarkastajat, jotka tarkastavat vuokrattavat alueet, arvioivat siitä saatavan puumäärän ja määrittelevät puumäärän mukaan valtiolle maksettavan veron. Tarkastajat myös tutkivat alueet hakkuiden jälkeen ja vuokraajalla on velvollisuus poistaa metsätähteet. Vuokrattu palsta on yleensä pinta-alaltaan n. 3000-5000 m 2. Suurempiakin palstoja vuokrataan. Joissakin tapauksissa vero pitää maksaa kerralla etukäteen ja toisissa tapauksissa kerran kuukaudessa osa vuokrahinnasta (eri lähteet). Vuokraoikeudet vaihtelevat 3 - vuodesta 49 -vuoteen. Toisissa tapauksissa saa vuokrata vain kolmeksi vuodeksi, toisissa tapauksissa vuokraoikeus on tehty 49- vuodeksi. Nykyään on mahdollista ostaa vuokraoikeuksia jopa 99 vuodeksi [5].

7 PUUPOLTTOAINEEN HINNANMUODOSTUS Puupolttoaineen hinta muodostuu suurimmaksi osaksi logistiikasta. Polttopuuhake raaka-aineena on vielä suhteellisen halpaa johtuen sen jäte -tai tähde statuksesta. Metsätähteen keruu aiheuttaa aina kustannuksia. Jos näitä kustannuksia voidaan pienentää tai kokonaan poistaa ollaan valmiita toimituksiin edullisillakin hinnoilla. Venäjällä metsätähteen poisto voi tapahtua myös syntypaikalla polttamalla. Venäjällä ei vielä ole niin kehittynyttä puun korjuujärjestelmää kuin Suomessa, joten eri metsäjakeiden käyttö sekä ohjautuminen taloudellisesti oikeisiin kohteisiin ei vielä täysimääräisesti toteudu. Kuljetusliikkeet ja hakettajat toimivat normaalilla liiketoimintaperiaatteella, eli kaikesta toiminnasta tulee saada katetta, tai sitten ei ole toimintaa. Kuljetusliikkeet ja hakettajat sitovat toimintaan pääomaa, sekä kuluvaa, huoltoa vaativaa kalustoa. Kaikki tämä pitää kattaa tehokkaalla tuotannolla. Polttoainehakkeen hintaa verrataan muihin polttoaineisiin, ja se onkin määräävin tekijä polttoainehakkeen hinnanmuodostuksessa. Jos kaikki, tai lähes kaikki vaihtoehtoiset polttoaineet osoittautuvat kalliimmaksi kuin polttoainehake tulee hakkeelle voimakas kysyntä ja hinta lähtee nousuun. Tällöin myös logistiikalle saadaan toimitusketjun eri osa-alueilla kannattavaa toimintaa ja pullonkaulaksi saattaa muodostua hakkeen saatavuus. Jos tähän on valmistauduttu pitkäaikaisilla sopimuksilla ja myös kyvyllä lisätä nopeasti kapasiteettia, hyvää toimitusvarmuutta unohtamatta, saadaan etulyöntiasema verrattuna kilpailijoihin. Venäjältä toimitettavan puun erikoispiirre on puun suhteellisen hyvä laatu johtuen edellä mainitun korjuujärjestelmän kehittymättömyydestä. Puun hyvä laatu antaa toimituksille kilpailuetua, sillä mitä suurempi on toimitettavan puun tehollinen lämpöarvo, sitä kannattavampaa se on kuljettaa. Puupolttoaine toimitetaan Kotkan Energian voimalaitoksille joko suoraan voimalaitoksen siiloon tai Heinsuon välivarastoinnin kautta. Puu tulee rekka-autoilla Suomesta, sekä Venäjän puolelta muutamasta eri kohteesta. Suomesta toimitettu puu on suurimmaksi osaksi metsätähdehaketta ja rankoja, jotka toimitetaan välivarastointiin kentälle valmiina hakkeena. Pieni osa puusta tulee pyöreänä puuna ja haketetaan Heinsuolla. Tämä haketus tehdään voimalaitokselle syötettävän puun laadun parantamiseksi. Puun saapuessa Heinsuolle se punnitaan ja siitä otetaan näytteet joista tehdään kosteusmääritys saapumistilassa jokaisesta kuormasta. Tehollisen lämpöarvon määritys tehdään Kymenlaakson ammattikorkeakoulun toimesta pommikalorimetrillä kerran

kuukaudessa. Näiden lähtötietojen perusteella määritellään kuormasta maksettava hinta. Hinta määräytyy suoraan tehollisen lämpöarvon mukaisesti, eli laskutettavasta polttoaineesta on poistettu kaikki kosteus. MWh -hinta sovitaan toimittajien kanssa tehdyillä sopimuksilla. Venäläisen puun toimittajilla tulee olla Suomessa tytäryhtiö tai emoyhtiö. Hinta määritellään vuosisopimuksella ja on kiinteä koko sopimuskauden ajan. Kotkan Energia pyrkii mahdollisimman tasaiseen polttoainevirtaan läpi vuoden, vaikka kesäisin kulutus on paljon vähäisempää. 7.1 Laatuvastuu Puupolttoaineen hinnanmuodostuksessa on erittäin tärkeää kuka ottaa laatuvastuun. Luonnollinen laatuvastuun ottaja tulisi olla metsäpalstan omistaja tai vuokraaja, koska hänellä on ainakin jonkinlainen mahdollisuus vaikuttaa puun laatuun. Nykyisissä toimituksissa laatuvastuu ei ole ollut metsänvuokraajilla Venäjällä vaan kuljetusliikkeellä tai kuljetusliikkeen yhteisyrityksellä, joka hankkii puuta Venäjän puolelta. Voimalaitos maksaa vain täydellisestä polttoaineesta sovitun hinnan. Laatuvaihtelun riski, joka voi olla hyvinkin suuri, jää polttoaineen kuljettajalle. Laatuvaihtelu on merkittävin tekijä laskettaessa kuljetusliikkeelle toiminnasta muodostuvaa liiketulosta. Meri tai rautatiekuljetuksissa kuljetuksen järjestäjä ei ole valmis ottamaan laaturiskiä, vaan maksu suoritetaan tonneissa tai kuormatilavuutena kuutiometreissä. Olisi luonnollista, että laaturiskin ottaa puun toimittaja. Venäjän puolella oleva yrittäjä tai yhteisyritys joka hankkii puuta alueelta, ja hakettaa puun on tässä tapauksessa luonnollinen laaturiskin ottaja. 7.2 Nykyisten toimitusten hinnanmuodostus Nykyiset polttoainehakkeen toimitukset perustuvat autokuljetuksiin lähialueilta. Polttoaineen toimittajalle on tärkeää matkan pituus voimalaitokselle. Sitä kannattavampaa toiminta on mitä lähempänä voimalaitos, tai tässä tapauksessa Heinsuon varastointipaikka sijaitsee hakkuukohteesta. Kotkan Energian voimalaitoksen sijainti Etelä- Kymenlaaksossa on edullinen käytettävissä olevien lähialueiden puuvarantojen suhteen. Nykyisellä hintatasolla kuljetukset ovat kannattavia n. 100 km. säteellä. Venäjän puun ollessa kyseessä kuljetus voi olla kannattavaa vielä 150-200 km. etäisyydeltä voimalaitoksesta. Tätä pidemmällä matkalla tulee harkita muita kuljetusvaihtoehtoja. Kannattavuuteen vaikuttaa suoraan kuorman tilavuus. Venäläisillä autoilla kuljetettaessa kannattavuus on huonompaa niiden pienemmän koon vuoksi. Polttoaine kuiten-

kin on halvempaa Venäjällä ja tasaa kannattavuuseroa. Rajan ylitys on myös kustannustekijä, josta on vastannut puun toimittaja. Kustannuksia muodostuu vientitullista ja rajalla mahdollisesti tulevista odotusajoista. Siis pidemmältä matkalta nykyisellä hinnalla on hyvin vaikea saada polttoainehaketta, tai puun toimittaja joutuu tinkimään katteestaan. Avovarastointi aiheuttaa myös pidempään jatkuessaan energiasisällön heikkenemistä. Merkittävin yksittäinen tekijä logistiikan kannattavuuteen on puun laatu. 7.3 Uusien toimitusten hinnanmuodostus Uusien, tutkimuksen kohteena olleen, Venäjän puun toimitusten osalta on peruslähtökohta, että puut sijaitsevat kauempana maanteitse kuljettuna kuin nykyiset puuvarannot. Kun halutaan toimittaa puuta Pietarin länsipuolisilta alueilta nostaa matkan pituus maanteitse myös autokuljetuksien hintaa, mikä on todettu edullisimmaksi vaihtoehdoksi lyhyillä kuljetusmatkoilla. Matkaa Pietarin länsipuolisilta alueilta tulee maitse 400-450 km, jolloin autokuljetukset eivät enää ole taloudellisin vaihtoehto. Vesiteitse matka esimerkiksi Ust-Lugasta Kotkaan on varsin lyhty n. 120 km. Vesikuljetus antaa omat haasteensa. Erona autokuljetuksiin ovat satamatoiminnot molemmilla satamilla, laivan lastaus ja purku, sekä tietysti itse kuljetusmuoto. Vesillä kuljetus asettaa myös suuremmat haasteet eri vuodenaikojen suhteen. Silloin kun polttoaineen tarve on suurimmillaan, eli talvella on vesikuljetus hankalampaa ja lisäkustannuksia vaativaa verrattuna maantiekuljetuksiin. Missään tilanteessa laskelmissa ei tulla pääsemään yhtä edulliseen vaihtoehtoon kuin on esimerkiksi Svetogorskista, Viipurista, tai Säkkijärveltä Kotkaan autolla kuljetetulla puulla. Jos kokonaisvolyymi puunkäytön osalta kasvaa voimakkaasti, ja esimerkiksi autokalusto tai kuljetettavat raaka-ainemäärät nykyisellä kalustolla jäävät liian pieniksi on vesikuljetus hyvä vaihtoehto, vaikkakin hieman kalliimpi nykyiseen hintatasoon verrattuna. Tämä tutkimus antaa myös tiedon siitä, millä MWh-hinnalla laivakuljetus tulee kannattavaksi. Toimitustapa Esimerkkilaskelma eri kuormista ja tehollisista lämpöarvoista: Tehollinen lämpöarvo toimitusyksikköä kohti S o ptoimitettu määrä i m3 Irtotilavuuspaino saapumis kosteudessa kg Saapumistilan kosteus % Tehollinen lämpöarvo saapumistilassa MJ/kg Energiatiheys Mwh/i-m3 Kuiva-aineen tehollinen lämpöarvo MJ/kg Toimitettu energiamäärä MWh/kuorma K-auto Svetogorsk 80 21600 42,00 9,41 0,71 18,00 56,48 K-auto Suomi 120 36000 48,00 8,19 0,68 18,00 81,87 Junanvaunu venäjä 80 21600 42,00 9,41 0,71 18,00 56,48 Yksikkö m3 Venäjä 1,00 270 42,00 9,41 0,71 18,00 0,71

8 RAUTATIEKULJETUKSET Esiselvityksessä tutkittiin yhtenä vaihtoehtona rautatiekuljetuksia Venäjältä Suomeen. Mainitulla alueella on rautatieverkosto ja lähiasemia ovat muun muassa Veimarn, Volosovo, Gathina ja myös Ust-Luga. Selvityksessä pyydettiin hinta-arviota VR transpointilta, Nurminen Logistics Services Oy:ltä ja Freight One logistiikkayhtiöltä, jotka ovat erikoistuneet Baltian alueen liikenteeseen. Junakuljetuksien hintataso osoittautui kuitenkin tämän tyyppisen tuotteen kuljettamiseksi liian korkeaksi. Tuotteelle on ominaista alhainen raaka-ainehinta johtuen sen käyttötarkoituksesta. Tällöin merkittävimmäksi kustannuseräksi muodostuu sen kuljetus ja muu käsittely. Junakuljetuksessa lisäkustannusta aiheuttaa myös runsaampi käsittelymäärä. Hake tulee saada toimitettua rautatieasemalle, sekä siellä tapahtuva lastaus ja purku määränpäässä. Mahdollisesti junakuljetuksiin sisältyy vielä jatkokuljetus autoilla kohteesta riippuen. Logistinen ketju muodostuu pitkäksi eikä siksikään ole kannattava. Junakuljetus olisi ylivoimaisesti kallein tapa toimittaa haketta Kotkan energian laitoksille riippumatta matkan pituudesta. Tarjouslaskelmat on tehty edellä mainituista Venäjän rautatieasemista Mussaloon. 8.1 Rautatiekuljetuslaskelmia Freight One Skandinavia Ltd on Suomen, Venäjän ja Ivy-maiden välisiin rautatiekuljetuksiin erikoistunut logistiikkayhtiö. Freight One tarjoaa suurimmillaan 88 m 3 tilavuudeltaan olevia vaunuja joko 22 tai 44 vaunun junia (2 veturia 44 vaunussa). Myös tilavuudeltaan pienempiä vaunuja löytyy. Kuljetus Venäjä- Kotkan satama vaunuhinta on arviolta noin 2.000 2.400 euroa.. Junan siirtohinta Venäjältä Suomeen on noin 50.000 euroa. Lisäksi tulevat toimitusmaksu ja passitus rajalta Kotkaan jotka tekevät esimerkkilaskelmassa noin 600 euroa junaa kohti. Tämän lisäksi tulisivat vielä lisäkäsittelymaksut joita ei esimerkiksi autokuljetuksissa tarvita. VR Transpointin tarjouspyyntökyselyn vastaus oli, että he toimivat yhteistyössä Freight Onen kanssa, joten todellista kilpailua ei VR;n taholta löydy. Nurminen Logistics tarjoaa Suomen ja Venäjän sekä muiden Ivy-maiden väliseen rautatieliikenteeseen normaalien vienti- ja tuontikuljetusten lisäksi monipuolisia projekti- ja erikoiskuljetuspalveluita. Yhtiöllä on 1 000 omaa rautatievaunua, joiden lisäksi se

operoi yhteistyökumppaneidensa vaunuja. Vaunut on suunniteltu vastaamaan monipuolisesti asiakkaiden tarpeita. Yhtiöllä on 224 hakevaunua. Yhteistyösopimukseen venäläisen vaunuoperaattori Transgarantin kanssa sisältyy muun muassa osapuolten välinen junanvaunujen yhteiskäyttösopimus. Nurminen Locistigs Services Oy:n tarjous oli samaa luokkaa kuin Freight Onella, ja siihen sisältyi heidän venäläisen yhteistyökumppaninsa tarjous. Pientä hintavaihtelua aiheutti lähtöpaikka ollen suurimmillaan n. 150-200 euroa vaunua kohti. Vaunujen lastaus- ja purkuhinta on arviohinta, koska ei katsottu tässä selvityksessä tarpeelliseksi lähteä niitä yksilöimään. Laskelmassa on käytetty edullisimpia hintoja puun käsittelyn suhteen lisättynä rautatiekuljetuksista saaduista tarjouksista edullisin hinta. Laskelmassa on vertailtu eri toimintojen kustannusten suhteellista osuutta koko logistisesta ketjusta. Kokonaishinnaksi muodostui rautatiekuljetusten osalta noin 40-45 euroa/ MWh. Laskelmasta havaitaan, että kuljetuskustannus irtokuutiometriä kohti on paljon enemmän kuin nykyisin hakkeesta maksettu voimalaitoshinta. Rautatiekuljetus ei ole hakkeen osalta kannattava kuljetusmuoto. 4,6 Energy wood 5,1 8,7 Harvesting 8,7 Transport to chipping Chipping Harbor costs ( Ust-Luga) Transport to Kotka Harbor 73,0 Kotka harbor costs Transport to powerplant Customs Other costs Laskelmassa olevat nollakustannukset sisältyvät muihin mainittuihin kustannuksiin

9 AUTOKULJETUKSET Kotkan Energia Oy käyttää tällä hetkellä yksinomaan autokuljetuksia puupolttoaineen kuljettamiseksi Voimalaitoksille. Puupolttoaineen toimittaja vastaa toimituksesta Heinsuon kentälle tai voimalaitokselle asti. Kuljetuslogistiikan kannattavuutta arvioitaessa täytyy logistiikkaketju yksilöidä eri osatekijöiden kustannusten osalta, jotta voidaan määrittää kannattavuus ja suurimmat kustannuserät toimitettua MWh:a kohti. Selvityksessä pyydettiin tietoja Venäjältä toimitetun puun osalta Forest Serviceltä sekä Suomesta toimitetun puun osalta Metsä Groupilta. Polttoaineen kuljetus Suomessa perustuu pääosin metsän raivaus- ja puhdistustyöhön. Puun toimittaja ei odota saavansa suurta voittoa, vaan ainoastaan kustannukset katettua. Toiminnasta saatava voitto muodostuu tukkipuusta ja kuitupuusta. Tällöin puun omistajille riittää kun polttoainepuusta saatavalla hinnalla katetaan käsittelykustannukset. Logistiikan järjestäjän on kuitenkin saatava toiminnastaan katetta, koska kulurakenne on suhteellisen korkea. Harvesteriketjun osto ja sen ylläpito vaatii usean sadantuhannen euron investointia. Myös hyvät teolliseen käyttöön suunnitellut hakkurit ovat erittäin kalliita. Venäjän puun toimitusten osalta kannattavuutta parantaa puun parempi laatu. Vielä toistaiseksi metsätähdettä ei toimiteta polttoaineeksi, vaan se jää metsään metsätiepohjaksi tai poltetaan paikanpäällä. Polttopuuhaketta tehdään rangoista, sekä pyöreästä puusta jolloin laatu on parempaa. 9.1 Autokuljetuslaskelmat nykyisistä kuljetuksista Laskentaesimerkissä on käytetty jo olemassa olevaa toimintamallia, jossa puuta toimitetaan Säkkijärvellä (Kondratévo) sijaitsevalta haketuslaitokselta Kotkan Hovinsaaren voimalaitokselle. Matka on suhteellisen lyhyt (90 km) ja Toimittajalla on yhteisyritys Venäjällä, joka ostaa puun, hakettaa ja kuljettaa Kotkaan. Puun laatuvastuu on Kuljetusliikkeellä. Puu ostetaan Säkkijärven alueella kiintokuutiometri hintaan metsänvuokraajilta ja haketetaan ostopaikalla. Venäläisillä autoilla hake toimitetaan Haminaan jossa tapahtuu välivarastointi. Haminasta hake toimitetaan Hovinsaaren voimalaitokselle suomalaisilla autoilla ja hakkeesta saadaan suomalaisen sopimuksen mukainen hinta. Laskelmassa on huomioitu puupolttoaineen ja haketuksen minimihinta Venäjällä, joka on saatu Ust-Lugan alueella toimivilta metsänvuokraajilta. Kyseinen toimittaja tekee välivarastoinnin Haminassa ja toimittaa hakkeen omasta välivarastoinnista suoraan Hovinsaaren voimalaitokselle. Tämä toimitusketju on lyhyin mahdollinen ja

kohdassa other costs on arvioitu toiminnasta tulevaa myyntikatetta. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu muita kertaluontoisia kustannuksia eikä laatuvaihtelua, vaan kustannusrakenne on laskettu keskimääräisellä laadulla. Tämän laskelman perusteella kuljetusliikkeelle jäisi noin 15 20% myyntikate. Suurta vaihtelua molempiin suuntiin aiheuttaa laatuvaihtelu, sekä rajamuodollisuuksissa vietetty aika. Energy wood 4,0 19,6 20,8 Harvesting Transport to chipping Chipping 10,4 20,8 Harbor costs ( Ust-Luga) Transport to Kotka Harbor 24,3 Kotka harbor costs Transport to powerplant Customs Other costs Laskelmassa olevat nollakustannukset sisältyvät muihin mainittuihin kustannuksiin. 9.2 Autokuljetuslaskelma Pietarin länsipuolen kuljetuksista Vaihtoehtona tutkitaan autokuljetuksia Ust-Lugan sataman lähialueelta ja siitä aiheutuvaa kustannusta verrattuna laivakuljetuksiin. Lähialue-kuljetuksissa on autokuljetus selkeästi edullisin vaihtoehto, mutta kustannusrakenne muuttuu matkan pidentyessä. Tässä laskelmassa on autokuljetuksiin lisätty lineaarisesti lisääntyneet kilometrit tilavuuskuutiometriä kohden. Ust-lugasta on matkaa maanteitse Kotkaan noin 390 km. Laskelmassa on huomioitu toimittajan myyntikate, joka esimerkkilaskelmassa on 18,1 %. Jos toimittaja on valmis tinkimään myyntikatteesta, voidaan kuljetettavaa matkaa hieman pidentää. Käytettyä matka-aikaa ei ole huomioitu. Laskelmasta huomataan, että kokonaiskustannus nousee noin 150-200 km:n jälkeen suuremmaksi kuin mitä kustannus on toisessa vertailulaskelmassa eli laivakuljetuksessa.

Energy wood 5,2 4,9 18,1 9,7 9,7 Harvesting Transport to chipping Chipping Harbor costs ( Ust-Luga) 52,5 Transport to Kotka Harbor Kotka harbor costs Transport to powerplant Customs Other costs Laskelmassa olevat nollakustannukset sisältyvä muihin mainittuihin kustannuksiin 10 LAIVAKULJETUKSET Laivakuljetukset Oblastin länsialueelta olivat tutkimuksessa avainasemassa paikan suhteellisen läheisyyden vuoksi Kotkan satamaan. Laivakuljetuksien osalta harkittiin myös investointia satamaan Pietarin länsipuolelle tai Kotkaan. Laivakuljetukset tulevat kyseeseen jos energiapuun saatavuus lähialueilta vaikeutuu, tai kapasiteettia nostetaan merkittävästi. Myös kotimaisen energiapuun hinnan noustessa tulee meritse Venäjältä toimitettavan energiapuun hinta nopeasti kilpailukykyiseksi. Laivakuljetukset voivat tulla kannattaviksi myös uuden voimalaitoshankkeen toteutuessa Kotkansaareen. 10.1 Laivakuljetukset Suomalaisilla aluksilla Suomalaisten alusten osalta tarjouspyynnöt lähetettiin Finshipping Ltd:lle, Meriaura Ltd:lle UPM Seaways:lle, Baltic line Finland Oy:lle ja Mannlines Oy:lle. UPM Seaways ilmoitti, ettei heillä ole tällä hetkellä sopivaa kalustoa. Myös Baltic Lines ilmoitti samoin. Mannlines ei palannut asiaan. Finnshipping ja Meriaura olivat kiinnostuneita kuljetuksista ja lähettivät tarjouksen joiden pohjalta käytiin heidän kanssaan keskustelut heidän toimipisteissään tarkemman selvityksen saamiseksi merikuljetusten kustannusrakenteesta.

10.2 Merikuljetusten kustannukset Merikuljetusten kustannukset muodostuvat paitsi suorasta rahdin paino -tai tilavuuskuutiometrihinnasta myös monesta muusta seikasta, jotka on otettava merikuljetuksia suunniteltaessa huomioon. Talvikaudella kuljetettaessa voi olla 20 % hinnankorotus lastikuutiometriä kohti. Bunkkeriöljyn hinnanmuutos voi aiheuttaa sopimuskaudellakin hinnanmuutoksen rahtiin. Odotusajat ja muut esteet jatkuvalle kuljetukselle aiheuttavat lisäkustannuksia. Lisäksi rahdin lastaus, sekä purku tulee huomioida. Lastaus ja purku voidaan tarvittaessa tehdä laivan omilla laitteilla. Laivan kansilastilla ja ruumalastilla voi olla eri hinnat. Satamatoimintojen hinnat sekä lähtösatamassa, että määränpäässä tulee ottaa huomioon. Kustannustehokkain tapa on sopia yhdelle tai useammalle laivalle jatkuva kuljetus ilman odotusaikoja. Tällöin satamatoimintojen tulee sujua jatkuvatoimisesti, sekä jäänmurto talvella. Myös sataman valaistus ja satamaan tuloajat tulee ottaa huomioon, etteivät ne aiheuta odotusaikoja. Merikuljetuksissa käytetään CENCON- sopimuksia (the Baltic and international maritime council uniform general charter (as revised 1922, 1976 and 1994). CENCON 94 on yleisesti käytössä ja se on sopimuksien peruskaavake sekä malli. Lisäksi laivanvarustajilla on omat lisäsäännöstönsä (Additional clauses) joihin on tutustuttava sopimuksia tehtäessä. Alla olevassa laskelmassa on käytetty edullisinta tarjousta, eikä siinä ole otettu huomioon poikkeavia olosuhteita. Tällöin laskelma on minimihinta kuljetuksille. Kaikki mahdolliset muutokset aiheuttavat hinnannousua. Ainoastaan sopimuksella saatu alennus alla oleviin hintoihin vaikuttaa alentavasti. Energiapuun hintana on käytetty Venäjältä saatua hintaa jota metsävuokraajat esittivät minimihintana. Laskelmassa on otettu huomioon yksi siirto Kotkassa.

9,3 9,6 5,1 17,9 Energy wood Harvesting Transport to chipping 17,9 Chipping Harbor costs ( Ust-Luga) 29,0 11,3 Transport to Kotka Harbor Kotka harbor costs Transport to powerplant Customs Other costs Laskelmassa olevat nollakustannukset sisältyvät muihin mainittuihin kustannuksiin 10.3 Laivakuljetuslaskelmat venäläisillä aluksilla Venäjällä Ust-Lugan satamassa toimiva Factor LLC ja heidän yhteistyökumppaninsa Radex Capital LLP tarjosivat energiapuun kuljetuksia Kotkaan jolloin he käyttävät kuljetukseen venäläisiä aluksia. Tämän laskelma perustuu heidän tarjoukseensa. Laskelmassa määritelty hinta on kokonaishinta voimalaitoksella ja siihen sisältyy yksi siirto Kotkassa ja satamatoimintojen maksut, sekä laivan purkaus laivan omilla laitteilla (keskimääräinen hinta Suomessa). Hinnassa ei ole määritelty erikseen talviajan maksuja odotusaikoja eikä polttoaineklausuuleita. Koska Radex Capital tarjoaa kokonaishintaa Kotkan satamassa he ottavat vastuun myös kuljetuksen mahdollisista hintamuutoksista. Tämän tarjouksen hinta on edullisin vaihtoehto energiapuun kuljettamiseksi Pietarin länsipuolisilta alueilta Suomeen. Koska kyseessä on sopimushinta ei sopimuskauden aikana muuttuvat olosuhteet vaikuta hintaan.

9,7 1 5,6 18,8 18,8 Energy wood Harvesting Transport to chipping Chipping Harbor costs ( Ust-Luga) 25,1 11,9 Transport to Kotka Harbor Kotka harbor costs Transport to powerplant Customs Other costs Laskelmassa olevat nollakustannukset sisältyvät muihin mainittuihin kustannuksiin 10.4 Satamat 10.4.1 Pietarin länsipuolen alueen satamat Venäjän Pietarin länsipuolelta satamaa etsittäessä päähuomio kohdistui Ust-Lugan satamaan sen keskeisyyden ja siitä saadun esitiedon perusteella. Muita mahdollisia ja keskusteluissa mukana olleita satamia olivat Viipurin, Pietarin ja Lomosonovin satamat. Alueella on muitakin pienempiä satamia, sekä mahdollisia investointikohteita joihin voi sataman suunnitella. Tämän tutkimuksen rajaus kuitenkin aiheutti sen, että kohteena oli potentiaalisin edullinen satamalaituri. Ust-Luga muodostui jo alkuvaiheessa potentiaalisimmaksi satamaksi. Viipurin sulkee pois rajan läheisyys ja lyhyt matka Kotkaan. Viipurista on edullisempaa kuljettaa polttopuuhake Kotkaan rekkaautoilla. Pietarin satama suljettiin pois sen ruuhkaisuuden vuoksi, siellä odotusajat muodostuisivat todennäköisesti pitkiksi. Lisäksi hakkeen kuljetus Oblastista Pietarin satamaan olisi ongelmallista suhteellisten huonon tiestön, ja niillä liikkuvien suurten liikennemäärien vuoksi. Lomosonovin satama on hyvin huonosti tunnettu, eivätkä siellä ole suomalaiset laivurit operoineet lainkaan. Satama tunnettiin paikallisestikin huonosti. Lisäksi tutkimuksen painopisteen ollessa Ust-Lugan suunnalla ei Lomosonovin alueen tarkempi tutkimus olisi tuonut tälle tutkimukselle lisäarvoa. Koska energiapuun kuljetukselle löydettiin edullinen reitti, muut mahdolliset ja investointeja vaativat satama-alueet rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle.

10.4.2 Kotkan satamat Satamavaihtoehtoja käytiin tutkimuksessa läpi haastattelujen avulla. Kotkan satamista potentiaalisin on joko Kotkamills- alueen ranta tai sen vieressä sijaitseva itälaituri jälleenkuljetuksen lyhyyden vuoksi. Puola-laituri ja Jänskä olivat mukana HaminaKotkan sataman johdon keskusteluissa ja voivat tulla kyseeseen Hovinsaareen haketta kuljetettaessa [20]. Laskelmissa olevat satamatoimintojen hinnat on saatu HaminaKotkan sataman johdolta. Sopimuksen venäläisten toimijoiden kanssa syntyessä, tulee vielä tarkemmin selvittää määräsatama ja tehdä sopimukset HaminaKotka-sataman kanssa. Voimalaitosinvestoinnin toteutuessa Kotkamills- alueelle saavat satamatoiminnot uuden merkityksen ja ne tulee erikseen selvittää huomioiden puunkuljetusvolyymi IVY- maista. Tässä tutkimuksessa selvitetty reitti tulee ottaa huomioon ja tehdä uudet laskelmat kasvaneen volyymin vuoksi. Kotkamills-alueen ranta vaatii investointia jotta purkaus onnistuu. 10.5 Satamainvestointi Tutkimuksen alkuvaiheessa harkittiin satamainvestointia Venäjälle. Pietarin länsipuolelta löytyy kuitenkin satamia, jotka ovat potentiaalisia hakkeen lastauspaikkoja. Potentiaalisin näistä on Ust-Luga, jossa on olemassa oleva infrastruktuuri hakkeen kuljettamiseksi. Lisäksi alueella on toimijoita joilla on valmiit tuotantolinjat puun keräämiseksi ja hakkeen valmistamiseksi. Keskusteluissa selvisi, että paikalliset toimijat ovat valmiita järjestämään toimitukset FOB- tai CIF-sopimuksilla. He ovat myös valmiita ottamaan laatuvastuun, mikä on merkittävä asia sopimusta tehtäessä. Edellä mainittujen toimintojen toteutuessa ei ole tarvetta satamainvestointiin Pietarin länsipuolelle. Satamainvestointia harkittaessa potentiaalinen vaihtoehto olisi investoida Kotkaan. Jos Kotkan Energialla olisi oma satamalaituri hakkeen purkamiseksi ja varastoimiseksi toisi se pidemmällä aikajänteellä etuja. Satama antaisi mahdollisuuden hankkia polttoainetta paljon laajemmalta alueelta. Kustannusrakenne olisi keveämpi omien toimintojen vuoksi, koska tällöin satamamaksut jäisivät pois. Jos oma satama sijaitsisi Hovinsaaren voimalaitoksen vieressä tai uuden voimalaitoksen vieressä Kotkamills-alueella antaisi se kustannusetua toimituksiin sekä varmistaisi monilähteisen polttoaineen saannin myös muiden polttoaineiden kuin hakkeen osalta.

11 VAIHTOEHTOISET TOIMINTAMALLIT Tutkimuksen kuluessa selkiintyi useita toimintamalleja polttoainepuun toimittamiseksi Kotkan Voimalaitoksille. Toimintamallit ovat erilaisia ja ne vaativat erilaista panostusta. Yhteistyö Venäläisten yritysten kanssa on mukana kaikissa toimintamalleissa. Toimintamalleja valitessa tulee ottaa huomioon Kotkan Energian tarve polttoaineen lisätoimituksiin ja siitä lähtevä sitoutuneisuus toimitusketjuun. Nykyinen malli ei sido Kotkan Energiaa muuhun kuin ottamaan vastaan sovitun määrän sopimuksen mukaista laatua olevaa energiapuuta sopimuksen kestoajan. Uusissa toimintamalleissa kyseeseen voi tulla oma yritys venäjällä, osaomistus venäjällä, ja investoinnit. Myös nykyinen toimintamalli, mutta eri kuljetustapa on vaihtoehtona. 11.1 Toimintamallivaihtoehto 1. Tässä mallissa ei tehdä investointeja vaan käytetään olemassa olevia resursseja. Venäläisen toimijan kanssa sovitaan puun toimitusmääristä, hinnasta ja sopimuksen sitova pituus. Venäläinen toimija ostaa puuta metsänvuokraajilta kiintokuutiometri hintaan ja hakettaa puuta Ust-Lugassa. Ust-Lugassa hake laivataan ja toimitetaan Kotkan satamaan. Sopimus tehdään CIF-sopimuksella ((Costs, Insurance and Freight, kulut, vakuutus ja rahti maksettuina). Venäläinen toimittaja ottaa vastuun puun laadusta, ja hänelle maksetaan hinta Eur/MWh Kotkassa määritellyssä satamassa. Kustannuksissa on oletus, että hake vaatii satamasta yhden siirron kuorma-autolla voimalaitokselle, jonka kustannus on noin 2,0 eur/ MWh. Venäläinen toimija on toimittajana energiapuulle ja ottaa laatuvastuun. Ust-Lugan satamaoperaattori hoitaa alihankintana satamatoiminnot, sekä lastauksen. Tässä mallissa polttoainehakkeen hinta oli edullisin vaihtoehto merikuljetusten osalta. Suomalaisten laivojen käyttö merikuljetukseen nostaa kesäaikana noin eurolla ja talviaikaan noin kahdella eurolla megawattituntihintaa. Lisäksi voi tulla sopimuksissa määriteltyjä muita kustannuksia.

Heinola- hakkuri Ust-Lugan satama-alueella helmikuussa 2013 11.1.1 Toimintamallin arviointi Tämä toimintamalli on suositeltava koska se on lähimpänä nykyistä jo testattua toimintamallia, vain kuljetuskalusto on erilainen. Toimitusvastuut ovat samat kuin Autokuljetuksissa esimerkiksi Viipurista. Kotkan Energialle ei tule muita lisävastuita nykyiseen verrattuna kuin satamatoimintojen järjestäminen Kotkan alueella. Epävarmuustekijänä on, niin kuin muussakin venäjän kaupassa, hintojen tai toimitusmäärien muutokset kesken sopimuskauden. 11.2 Toimintamallivaihtoehto 2. Keskusteluissa ja neuvotteluissa saimme hyvän kuvan myös investointimahdollisuudesta Venäjälle venäläisen yhteyshenkilön avulla. Hän oli tehnyt hyvin pitkälle viedyt

laskelmat investoinnista Ust-Lugan läheisyydessä olevalle n. 5 ha tontille. Tässä raportissa ei ole tarpeen perehtyä laskelmiin tarkemmin. Ehdotuksena on, että Kotkan Energia perustaa Venäjälle oman yrityksen, jossa ei ole venäläistä osaomistusta ja tämä yritys ostaa jo valmiiksi etsityt myytävät tontit Ust- Lugan läheisyydestä. Tonttien kokonaispinta-ala on noin 5,0 ha ja hinta on noin 200.000 euroa yhteensä. Tonteille tulee myös sähköverkko. Tonteille rakennetaan tarvittavat rakennukset sekä ostetaan tarvittavat koneet ja laitteet. Lisäksi tontteja käytetään hakkeen ja puun varastona. Sähkösopimus tehdään. Venäjällä toimiva yritys ostaa puuta lähialueilta ja jatkojalostaa sen erilaisiksi puutuotteiksi (mm. kuljetuslavat ja talojen katteiden alusrimat) ja myös polttoainehakkeeksi. Tulos, jolla katetaan kulut ja palkat, sekä lyhennetään investointilainaa, saadaan tästä puutuotejalostuksesta. Nollatulos Venäjällä varmistaa hakkeen Saannin tiettyyn hintaan Suomessa. Ydinajatuksena oli, että tällä tavalla Kotkan Energia saa polttoainehaketta noin 50.000 i-m 3 vuodessa. Investoinnin kokonaissummaa ei ollut tarkkaan laskettu, vaan puhuttiin noin 2-3 milj. eurosta. Sähköliittymän arvo on n. 150.000-200.000 euroa (200 kw on 146.000 eur, eikä ilmeisesti riittävä). Teollisuuskäyttöön tarkoitettua haketinta ei ilmeisesti saa alle 150.000 euron. Joten välttämättömään kalustoon ilman rakennuksia ja puun jalostuslaitteita kuluisi investointirahaa noin 0,6 milj. euroa. Tutkimuksessa ei ole arvioitu rakennusten hintaa. Lisäksi yritys tarvitsee suomalaisen johdon paikanpäälle. Ehdotetulla tontilla oleva sähköliittymä helmikuussa 2013

11.2.1 Toimintamallin arviointi Tämä toimintamalli sitoo investointirahaa n. 2-3 milj. euroa ja sillä voidaan varmistaa hakkeen edullinen hinta noin 50.000 i-m 3 osalta. Investointi venäjälle on edelleen riski ja siksi kaikki taustat tulee huolellisesti selvittää etukäteen. Tämä taustatyö vaatii aikaa, ja lisäselvityksiä, joita ei tässä tutkimuksessa ole tehty. Toimintamallissa tulee kyseeseen myös Kotkan Energian toimiminen puunjalostajana ja kyse on toimintastrategian muutoksesta, mikä on erikseen harkittava. Jos toiminnalla pystytään varmistamaan sovittu määrä sovittuun hintaan, on se kuitenkin varsin pieni määrä verrattuna tarvittavaan kokonaiskapasiteettiin ja 2-3 milj. investointiriski kohdistuu tällöin vain 50.000 i-m 3 toimittamiseksi Kotkan Energian voimalaitoksille. Tämä toimintamalli sisältää riskin ja siitä saatavan oletettavan hyödyn vähäisyyden vuoksi toimintamalli ei ole suositeltava. 11.3 Toimintamallivaihtoehto 3. Tämä toimintamalli perustuu keskusteluihin ja käyntiin Lomosonovissa sijaitsevan toimijan tiloissa. Heidän ehdotuksensa on yhteisyrityksen perustaminen Kotkan Energian kanssa 50/50 prosenttiosuuksilla. Heillä on vanhat Neuvostoliiton aikaiset rakennukset ja osa laitteista joilla on valmistettu sahatavaraa. Heillä on myös sähköverkko jota voi laajentaa tarvittaessa. Heillä on laajat vuokramaat joista he saavat puuta, sekä puunkorjuulogistiikka. Hakkuria heillä ei ole. Tutustuminen heidän toimintaansa osoitti toimitilat hyvin vanhentuneiksi, mutta puunkorjuun osalta logistiikka oli toimivaa ja puun laatu hyvää. Heidän ajatuksenaan oli, että Kotkan Energia sijoittaa investointirahaa tarvittavan määrän, jotta Hakkeen valmistus saadaan käyntiin. He tarjoavat toimipaikan ja hoitavat puun oston sekä hakkeen valmistuksen Lomosonovissa. Puun kuljetusta eteenpäin ei vielä ole suunniteltu. Heidän tontilleen on rautatieyhteys.

Puunkorjuulaite forwardi metsätontilla Lomosonovissa. 11.3.1 Toimintamallin arviointi Verrattuna toimintamalli 2:een Lomosonovissa on jo jonkin verran valmista infrastruktuuria, ja on oletettavaa, että investointisumma ei olisi niin suuri kuin mitä se on toimintamallissa 2. Heillä on myös valmis puunkorjuujärjestelmä omista vuokrametsistä. Muuten tämä malli olisi hyvin samantyyppinen, mutta omistus olisi puolittain venäläisillä ja mahdollisen positiivisen tuloksen tuotto puolittuisi. Tästä toimintamallista ei pysty tehtyjen selvitysten perusteella arvioimaan hakkeen hintaa. Heillä on valmis puunhankintajärjestelmä, mikä on etu ja puuta voidaan saada edullisesti. Investointi vanhoihin rakennuksiin voi tulla kalliimmaksi kuin mitä laskelmat osoittaisivat, joten tämänkin mallin käyttöönotto vaatii huolellisen lisäselvityksen. Lisäksi pitäisi selvittää mitä puunjalostetuotetta siellä alettaisiin valmistaa ja millä laitteilla. Lomosonovin alueelta ei ole tehty selvitystä puun kuljettamisesta Suomeen eikä myöskään Lomosonovin satamaa tunneta, joten tämän vaihtoehdon käyttäminen vaatii jatkoselvityksiä myös kuljetusten osalta. Osaomistus ja siihen liittyvä kiinteän omaisuuden sekä rahoituksen jako voi olla hankalaa. Sopimuksessa tulee tarkasti määritellä

mitä tuleva yritys omistaa Venäjältä ja mitä investointiraha kattaa. Tämä toimintamalli ei ole suositeltava edellä mainituista syistä. 11.4 Toimintamallivaihtoehto 4. Yhtenä vaihtoehtona harkittiin tehtyjen selvitysten perusteella Suomalaistaustaista yritystä. Suomesta voitaisiin etsiä Yrittäjä tai yrittäjiä, joilla voisi olla kiinnostusta toimia Venäjän puolella sekä mahdollisesti valmista kalustoa. Tällainen yrittäjä saattaisi olla jo nyt hakkeen toimittaja, mutta haluaa mahdollisesti laajentaa tai siirtää toimintaansa muualle. Venäjältä toimitettavan puun parempi laatu voi antaa haketukselle paremman katteen kuin metsätähde, Suomessa. Myös haketettavan puun saatavuusongelmat Suomessa voisivat edesauttaa toiminnan siirtämistä Venäjälle. Investointina tämä toimintamalli ei olisi kovin suuri, jos yrittäjällä on valmis mobiilikalusto toiminnan aloittamiseksi. Venäjältä tarvitaan vain sopiva tontti toiminnalle. Voimavirta sähköliittymääkään ei välttämättä tarvita. Venäjän epävarman sähköenergian saannin ja hinnan vuoksi jotkut jo siellä toimivat yritykset valmistavat itse tarvitsemansa sähkön aggregaateilla. Suurin investointi on haketuslaite ja tontti, sekä mahdollinen rakennus. Mobiilihakkuri voidaan siirtää minne tahansa sopivaan paikkaan, eikä se vaadi lisäinvestointeja. Suomalainen yrittäjä voisi hoitaa ostot sekä haketuksen omilla laitteilla Venäjällä ja läheisyydessä olevan sataman kanssa sopia kuljetuksista. Tällöin toimitusvarmuus paranisi ja Suomalaisen yrityksen paikalla olo lisäisi tietoa Venäjän puumarkkinoista. Tämän toimintamallin toteuttaminen vaatii lisäselvitystä, eikä siksi ole vielä arvioitavissa.

11.5 Hintavertailu Alla olevassa taulukossa on hintavertailu eri kuljetusmuotojen kesken. Polttoainehakkeen kokonaishinta kuljettaessa hake Pietarin länsipuolisilta alueilta Kotkan Energian voimalaitokselle.