1/2007. English pages... 22 39 STEVIS 1

1/2007 English pages... 22 39 STEVIS 1

Finnsteve magazine 1/2007 Sisältö PUBLISHED BY: FINNSTEVE OY AB P.O. Box 225 (Saukonkuja 5) FI-00181 Helsinki Finland Phone +358 10 56560 EDITOR-IN-CHIEF: Leena Liuskanto Assistant editor: Sari Tiiro, Optima Oy ENGLISH TRANSLATIONS: Translator and Interpreter Service Taina Saarinen Ltd. LAY-OUT: Got You Oy PRINTED BY: STAR-OFFSET Oy Helsinki, Finland ISSN 1236-0414 COVER PHOTO: Soile Kallio Pääkirjoitus... 3 Ajankohtaista satamista...4 Kasvoja satamassa: Ari Roponen, Kotka... 6 Asiakkaan ääni: Maersk Line Lähellä asiakkaita kaikkialla maailmassa...8 Lyhyitä uutisia...10 Kunnon eväin kohti Vuosaarta...11 Äijät-sarjaa kuvattiin Sörnäisten satamassa...12 Kasvoja satamassa: Olli Pulli, Helsinki...14 Huumekoira tekee työnsä leikkien...16 Konttinosturi sataman tärkein työkalu kehittyy...20 Sata vuotta edunvalvontaa...21 ENGLISH PAGES Harbour News Worldwide Customer Closeness etc..22 Finnsteve in a nutshell...39 2 STEVIS

Pääkirjoitus Ainutlaatuinen mahdollisuus Ainutlaatuinen mahdollisuus ENGLISH PAGES 22 39 Tässä Stevis-lehdessä kerrotaan yhteistyöstä, jota Finnsteve tekee muun muassa Tullin ja Helsingin Sataman kanssa. Yhteistyön lähtökohta on, että uskomme kumppanuuden tuovan etuja. Esimerkiksi kumppanuusohjelmaan ja huumekoirien harjoituksiin liittyvä yhteistyö Tullin kanssa parantaa osaltaan sataman turvallisuutta. Me Finnstevessä emme myöskään halua satamalle mainetta, että se olisi turvaton tai että sen kautta liikkuisi piraattituotteita tai huumeita. Turvallinen satama tavaralle ja ihmisille on tavoitteemme, ja siihen myös asiakkaidemme pitää voida luottaa. Helsingin Sataman kanssa olemme tehneet yhteistyötä pitkään. Kumppanuuden muotoja on muun muassa sataman palvelujen markkinointi sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Kun satamaan saadaan enemmän liikennettä, se hyödyttää sekä satamanpitäjää että meitä. Tämä pätee luonnollisesti yhtä lailla myös Kotkan ja Turun satamiin, joissa Finnsteve toimii. Lisäksi Finnsteve on satamanpitäjään päin yksi asiantuntija, jonka näkemyksiä kuullaan sataman infrastruktuuria kehitettäessä. Hyvin toimiva keskustelu- ja yhteistyösuhde on ollut ja on jatkossakin erityisen tärkeää Finnsteven toiminnalle Vuosaaressa. Helsingin Satama omistaa satama-alueen ja kehittää infrastruktuuria luo siis meille pelikentän reunaehtoineen. Vuosaari onkin lähtölaukaus Suomessa uudenlaiselle toimintamallille, jossa satamanpitäjällä on puhtaasti landlord-rooli ja jossa satamaoperaattoreiden oikeudet ja myös velvollisuudet kasvavat. Vuosaaressa Helsingin Satama rakentaa infran asfalttiin asti, ja operaattorit huolehtivat kaikesta muusta: rakentavat tarvitsemansa rakennukset, hankkivat käyttämänsä koneet ja laitteet ja palkkaavat tarvitsemansa ihmiset. Finnstevellä on uudesta toimintatavasta jonkin verran kokemusta Kotkasta, jossa satamanpitäjä myi nosturit operaattoreille. Finnsteve oli nosturihankinnoissa aloitteentekijä ja sitä kautta uuden toimintamallin edelläkävijä. Myös Helsingin Sataman nosturinkuljettajien siirtyminen Finnsteven palvelukseen viime vuonna on osa Vuosaareen valmistautumistamme. Näen, että Vuosaaren malli on ajan mittaan ainoa oikea tapa, joka edistää kilpailua ja tehostaa palvelutuotantoa. Kun laivojen koko kasvaa ja käyntiajat satamissa lyhenevät, satamaoperaattoreilta vaaditaan entistä nopeampaa suoritusta. Olennaista onkin suunnata investoinnit tavaraliikenteen sujuvuuteen. Finnstevelle Vuosaaren malli on antanut mahdollisuuden kehittää prosesseja ja ottaa käyttöön uutta tekniikkaa Suomen satamat ovat vuosikymmenten aikana tehtyjen kompromissien kompromisseja. Vuosaari on jotain aivan muuta; harva meistä on päässyt koskaan elämässään näkemään ajanjaksoa, jolloin syntyy aivan uusi satama ja vieläpä yksikköliikennettä varten. Vuosaaren satama tarjoaa meille tässäkin mielessä ainutlaatuisen mahdollisuuden. Hans Martin Finnsteven toimitusjohtaja STEVIS 3

Ajankohtaista satamista Uusia lukkeja Helsingin Länsisatamaan Länsisatama on saanut kaksi uutta lukkia, jotka koottiin tammikuussa. Lukkien parkkitila siirrettiin vuoden alussa liikenteellisesti parempaan paikkaan Saukonkujalle. Konttien määrä Helsingin Länsisatamassa kasvoi vuonna 2006 noin 10 prosenttia edellisvuodesta. Laivakäynnit lisääntyivät 12 prosenttia. Vientiterminaalissa käsitelty tonnimäärä nousi peräti 70 prosenttia. - Lisääntynyt Tallinkin traileriliikenne on otettava huomioon aikatauluja laadittaessa. Vaikka Finnsteve palvelee autoja 8 10 minuutin sisällä, niin saapuminen ja poistuminen Länsisataman ja Ruoholahden alueelta vie arvioitua enemmän aikaa, toteaa Finnsteven vt tuotantopäällikkö Olli Pulli Helsingin Länsisatamasta. Tallink siirsi Superfast-alusten liikenteen Hangosta Helsinkiin vuoden 2007 alusta, ja Finnsteve tarjosi ahtauspalvelua tammikuun ajan. Tallinkin omistama HTG-Stevedoring aloitti omien laivojen ahtaustoiminnan helmikuun alussa. Matkustajasatamassa Superfast-liikenteelle tarkoitettu peräporttiramppi LJ6 valmistui tammikuun alussa. Matkustajaterminaalin muutostyöt jatkunevat maaliskuulle. Leuto alkutalvi helpotti lämpöyksiköiden varastointia. Tammikuun puoleen väliin mennessä oli käsitelty yli 300 yksikköä. Helmikuun pakkaset muuttivatkin tilanteen kertaheitolla ja tilat kävivätkin välillä jo ahtaaksi. - Asiakkaamme ovat onneksi sisäistäneet kiitettävän hyvin, kuinka tärkeää on hakea yksiköt pois heti seuraavana arkipäivänä, jolloin kykenemme palvelemaan kaikkia asiakkaitamme mahdollisimman hyvin, Pulli sanoo. Tulli on ottanut käyttöön Länsisataman KTL-portin läheisyydessä uuden läpivalaisuhallin. Tulli läpivalaisee itseajavia yhdistelmiä sekä tuonti- ja vientikontteja yhteistyössä Finnsteven kanssa. Konttivarikkotoiminta hyvässä vedossa Myös Helsingin Länsisataman konttivarikolla ja Kantvikin satamassa Kirkkonummella normaalia leudompi alkutalvi otettiin ilolla vastaan. - Kaikki toiminta on ollut paljon helpompaa: lumi ei ole haitannut ja pakkasilla vikaherkät työkoneet ovat toimineet paremmin. Kantvikin satamassa ei ole tarvinnut särkeä jäätä, mikä on tuottanut taloudellista säästöä, kertoo Finnsteven Kantvikin toiminnoista sekä konttivarikkopalveluista vastaava tuotantopäällikkö Kari Alhojoki. Kantvikin satamassa Finnsteven toiminta sujui suunnitelmien mukaan: budjetoidut tonnit toteutuivat jopa yli sataprosenttisesti. Katseet Vuosaareen Helsingin Länsisataman liikennemäärien odotetaan kasvavan edelleen tänä vuonna, mikä tietää nousujohteista vuotta myös konttivarikolle. Konttivarikon konekantaa on tarkoitus uusia korvausinvestointien myötä. - Länsisataman varikon toiminta on hyvällä tasolla. Ennemminkin suurimmat kehitysresurssit suunnataan nyt Vuosaareen, Alhojoki huomauttaa. Kotkan konttivarikon toiminta on kasvanut koko ajan viime syksystä, ja sinne onkin tarkoitus siirtää Helsingistä toinen kurottaja lähiaikoina. Kotkan konttivarikkokenttä on nyt täydessä toiminnassa, ja sieltä löytyy kenttäkapasiteetin lisäksi konttien korjaus- ja pesupaikat. Helsingin Eteläsataman kuulumisista Alhojoki kertoo, että Finnsteve hoitaa edelleen Siljan vanhat Tukholman-liikenteen laivat, vaikka Tallink- Silja aloitti tänä keväänä oman ahtaustoiminnan Länsisatamassa. 4 STEVIS

Ropax-alukset kasvattivat Sompasaaren liikennettä Vuosi 2006 oli Sörnäisten satamassa Helsingin Sompasaaressa huippuvuosi tavaraliikenteessä. Lastimääriä kasvattivat entisestään loppukesällä ja syksyllä käyttöön otetut uudet ropaxalukset, jotka liikennöivät Helsingin ja Travemünden välillä. Uusien aluksien myötä etenkin traileriliikenne kasvoi. - Kesää kohti kuljettaessa ropax-aluksien matkustajaliikennekin piristyy. Matkustajaliikennettä hoitaa Nordic Ferry Center, jonka kanssa sovitamme yhteen toimintojamme. Myös liikenteeseen tullut Star-luokan kolmas alus lisää rahti- ja matkustajakapasiteettia entisestään, kertoo Finnsteven suunnittelupäällikkö Mikko Juuti Sompasaaresta. Viime vuodesta Juutille jäi mieleen, ettei heinä-elokuussa tullut lainkaan normaalia kesähiljentymistä,vaan lasti- ja sitä kautta työmäärä pysyi lähes samana läpi kesän. Se tarkoitti, että Sompasaareen palkattiin ripeästi lisää tilapäistä työvoimaa vakituisen henkilöstön lomien ajaksi paikkaamaan puuttuvia resursseja. Tulevaa kesää ajatellen sijaisten valinta ja koulutus on jo aloitettu. Leppeä alkutalvi mieleen Tämän talven leuto alkutalvi koettiin positiivisena asiana Sompasaaressa. Normaaliongelmat satamassa olivat pois, kun ei ollut lunta, jäätä ja liukkautta. - Tammikuussa tulivat pakkaset ja niiden mukana normaalit talviolosuhteet ja -ongelmat. Ei kuitenkaan mitään ylitsepääsemätöntä, Juuti toteaa ja kertoo, että Finnlinesin reiteille tuli laivamuutoksia tämän vuoden alussa. - Nyt liikenteessä on entistä tehokkaampia laivoja muun muassa Århusin-liikenteessä. Puolan-linjan aikataulutusta on muutettu siten, että aikoihin on tullut lisää joustovaraa. Se on hyvä asia, koska pystymme nyt helpommin pitämään aikatauluista kiinni, vaikka laivat myöhästyisivät esimerkiksi vaikean jäätilanteen tai tuulen vuoksi. Sompasaaressa aletaan pikkuhiljaa varautua Vuosaareen siirtymiseen, mikä tapahtuu näillä näkymin lokakuussa 2008. - Alamme muun muassa totutella uusiin toimintatapoihin, ja myös tietojärjestelmät muuttuvat erilaisten tarpeiden myötä. Vuosaaressa tehdään toimintoja, joita nykyisessä toimintaympäristössä ei ole. Vuosaaressa kilpailuasetelma mutta toisaalta myös mahdollisuuksien määrä ovat aivan toista luokkaa. Kotkassa toivotaan lisää laiturimetrejä Suunta on ollut kasvava myös Kotkassa. Vuonna 2006 Finnsteve käsitteli laivapuolella yli 50000 konttia, missä oli kaksi kolmasosaa enemmän kuin edellisvuonna. Kaiken kaikkiaan Finnsteve ja sen terminaalitoimintaan erikoistunut tytäryhtiö TBE System käsittelivät yli 100 000 TEU. Finnstevellä on Kotkan Mussalossa laituripaikkaa tällä hetkellä puoli kilometriä, mutta toiveissa on toinen mokoma lisää. - Pystymme nykyisin palvelemaan vain kahta laivaa kerrallaan. Olemme pärjänneet asiakkaiden kanssa, mutta on vain ajan kysymys, kun tarvitsemme lisää laituripaikkoja, kertoo Finnsteven toiminnoista Kotkassa vastaava tuotantopäällikkö Ari Roponen - Kasvavan liikenteen vuoksi meillä on painetta lisätä myös henkilöstön määrää. Finnstevellä on kaksi omaa nosturia Kotkassa ja jo nyt hyvät tehokkuusluvut, mutta tehokkuuden vaatimukset kasvavat koko ajan. Laivat eivät saa viipyä satamassa yhtään turhaan. Kotka nousi viime vuonna Suomen suurimmaksi konttisatamaksi ja jätti Helsingin kakkoseksi. Konttien, sekä vienti- että tuontikonttien, kappalemäärä oli vuonna 2006 Kotkassa noin 260 000 (461 874 TEU), mikä oli noin 26 prosenttia edellisvuotta suurempi. Kotkan satamaa myös parhaillaan laajennetaan. - Kotkalla on erittäin hyvät näkymät, ja se on vilkastunut myös Venäjälle suuntautuvien henkilöautojen tuontisatamana, Roponen sanoo. Turussa positiivinen vire Turussa oli viime vuonna paljon positiivista virettä, joka jatkunee kuluvanakin vuonna. Turun finnsteveläiset saivat syksyllä hoidettavakseen M- realin Turkkiin menevän paperikontituksen, mikä vahvisti konttilaivojen lastitilannetta. - Myös Venäjälle menevien transitoautojen määrässä tapahtui huomattavaa lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna. Tosin tämä ei koske yksiomaan Turun satamaa, vaan suuntaus on ollut samanlainen kaikissa satamissa, huomauttaa Finnsteven toiminnoista Turun satamassa vastaava tuotantopäällikkö Erik Hacklin. Travemünden ja Turun välinen traileriliikenne oli kasvussa koko viime vuoden ja suuntaus säilynee samana tänä vuonna. - Superfast Ferries lopetti liikennöinnin Uudestakaupungista, minkä vuoksi traileriliikenne siirtyi sieltä Turkuun tämän vuoden alussa, Hacklin toteaa ja lisää, että myös Suomen ja Ruotsin välinen junaliikenne on kehittynyt suotuisasti. Hacklinin mukaan Turun sataman kanssa viritellään uutta yhteistyötä tämän vuoden aikana. Myös turkulaiset ovat olleet hyvillään leudosta talvesta, joka on nopeuttanut ja helpottanut työntekoa. STEVIS 5

Jatkuvaa kanssakäymistä Ari Roponen on Finnsteven uusi tuotantopäällikkö Kotkassa. Hän painottaa avoimuutta sekä henkilöstöä että asiakkaita kohtaan. Tärkeää on myös tehdä työ hyvin. Teksti: Sari Tiiro Kuvat: Soile Kallio KASVOJA SATAMASSA Finnsteven toimintaa Kotkassa on tammikuun alusta alkaen johtanut Ari Roponen. Hän seuraa tehtävässä Paavo Mäntylää, joka palasi parin Kotka-vuoden jälkeen kotisatamaansa Helsingin Länsisatamaan tuotannonohjaajaksi. Roponen vastaa myös Finnsteven tytäryhtiön, terminaalipalveluihin Kotkassa erikoistuneen TBE System Oy:n operatiivisesta toiminnasta. Ennen Finnsteve-pestiä hän ehti toimia TBE:n operatiivisena päällikkönä reilu puoli vuotta. Vaikka satama työympäristönä onkin Roposelle vielä uusi, logistiikka-ala on hänelle tuttu, sillä hän on työskennellyt koko tähänastisen työuransa varastointi- ja kuljetustehtävissä. Ennen TBE:hen ja Kotkan satamaan tuloaan venäjän kieltä taitava Roponen toimi Finera Logistics Oy:ssä kansainvälisten kuljetusten päällikkönä. - Minua kiinnostaa aina, kun tavaraa käsitellään ja kuljetetaan. TBE:n tehtävä osui sopivaan kohtaan työurallani, hain ja minut valittiin, ja sitten sain tilaisuuden siirtyä emoyhtiöön tuotantopäälliköksi. Olen tyytyväinen. - Satama tuo kyllä mukanaan uuden näkökulman. Olen nyt enemmän tekemisissä suuryksiköiden ja isompien koneiden kanssa, ja myös ihmisiä on ympärillä enemmän, Roponen kuvaa. Asenne ratkaisee Uuden tuotantopäällikön tehtävänä on operatiivinen johtaminen ja kehittäminen. - Siinä, miten työtä tehdään, on aina parannettavaa ja kehitettävää, sillä systeemi ei koskaan ole valmis eikä paras mahdollinen. Tavoitteenamme täällä Kotkassa on nostaa kustannusvastaavuutta ja tehokkuutta. Roposen mielestä on tärkeää, että jokainen fi nnsteveläinen ymmärtää, miksi hän työtään tekee. - Asenne on ratkaiseva. Nyt kun kilpailu on kiristynyt, ei ole itsestään selvää, että asiakas haluaa kumppanikseen juuri meidät. Meidän on osattava työmme, tehtävä se ehdottoman hyvin ja tarvittaessa, kun työt on saatava tietyssä aikataulussa tehdyiksi, myös joustettava. Vaikka asiakkaat ovatkin tietoisia siitä, että tavaran pitää olla satamassa ajoissa, hektisiä tilanteita tulee väistämättä eteen. Työnjohdolta vaaditaan tänä päivänä paljon, jotta se osaa rytmittää työt oikein. Ymmärtäväinen ja jämäkkä Savossa syntynyt ja Keski-Suomessa kasvanut Ari Roponen on asunut Kotkassa kymmenen vuotta. Perheessä on 6 STEVIS

Tällaiselta näyttää Kotkassa, kun pakkasta on 17 astetta ja merisumu iskee satamaan. - Lähden siitä, että minulla on innostunut ote, joka heijastuu kaikkiin, niin satamassa työtä tekeviin kuin asiakkaisiin. Tavoitteena on sujuva ja katkeamaton logistinen ketju, sanoo Ari Roponen. vaimo ja kolme lasta, joista esikoinen kohta 10-vuotias. Roponen kuvaa itseään ymmärtäväiseksi mieheksi, jolla on pitkä maltti. Isot laivat tapaavat kääntyä hitaasti, joten pitkäjännitteisyys on eduksi. Yhtä tärkeää on jämäkkyys: tuotantopäällikön tehtävänä on valvoa ja huolehtia siitä, että asiat menevät käytännössäkin haluttuun suuntaan. - Paavo Mäntylä on tehnyt täällä Kotkassa hyvän pioneerityön ja siitä on helppo lähteä kehittämään asioita eteenpäin. Finnsteveläisistä täytyy sanoa, että he ovat hyviä kuuntelemaan ja osaavat poimia olennaisen, toteaa Roponen, joka pyrkii pitämään henkilöstön ajan tasalla. Kerran kuussa hän järjestää kaikille yhteisen tilaisuuden, jossa käydään tehdyt ja tekemättömät työt lävitse. - Olen nähnyt, että jatkuva kanssakäyminen henkilöstön kanssa tuottaa tulosta. Samalla tavoin avoin hän haluaa olla myös asiakkaisiin päin. Olennaista on, että osaamme tehdä työmme ja pysymme asiakkaidemme kanssa väleissä ja pidämme heihin yhteyttä. Jos joskus jokin menee pieleen, sekin pitää avoimesti ja rehellisesti asiakkaalle kertoa, ja siitä pitää ottaa opiksi. STEVIS 7

ASIAKKAAN ÄÄNI Lähellä asiakkaita kaikkialla maailmassa Maailman suurin konttivarustamo Maersk Line haluaa olla lähellä asiakkaitaan ja paikallisesti läsnä kaikkialla maailmassa. Myös Suomen paikallistoimistolla on apunaan kehittynyt tietotekniikka. Teksti: Jaana Rantalainen Kuvat: Maersk Line ja Soile Kallio Maersk Line tekee noin 33 000 satamakäyntiä vuodessa eli yhden satamakäynnin joka viidestoista minuutti, kertoo Maersk Finland Oy:n toimitusjohtaja Kirsi-Maarit Poljatschenko. Maersk Line on Tanskassa vuonna 1904 perustetun A.P. Moller-Maerskkonsernin valtameriliikenteessä operoiva varustamo, jolla on globaalissa liikenteessä yli 500 konttilaivaa ja liki 1,5 miljoonaa omaa konttia. Sen laivat ja teräskontit tehdään itse omilla telakoilla. Yhtiö työllistää 35 000 henkilöä ympäri maailmaa, ja toimistoja sillä on yli 125 maassa. - Maersk Line tarjoaa valtameriliikennepalveluja kaikkiin maailman merkittäviin kauppasatamiin, kiteyttää Maersk Finland Oy:n toimitusjohtaja Kirsi-Maarit Poljatschenko. Maersk Linen syöttöalukset käyvät viikoittain Helsingin Länsisatamassa sekä Kotkan ja Rauman satamissa. Sujuvaa yhteistyötä Finnsteven kanssa Helsingissä varustamon yhteistyökumppanina on Finnsteve, joka purkaa ja lastaa Maersk Linen alukset sekä tarjoaa konttien varastointi- ja kunnostuspalveluja. - Yhteistyö Finnsteven kanssa on jatkunut jo vuosia. Finnstevellä on pitkäaikainen kokemus tästä työstä, ja kaikki asiat ovat sujuneet hyvin, Poljatschenko mainitsee. Pääosa Suomeen tuotavista tuotteista on kulutustavaroita ja metsäteollisuuden raaka-aineita. Viennissä pääpaino on metsäteollisuuden tuotteissa. Maailmalle Maerskin konteissa lähtee myös paljon sahatavaraa, kemikaaleja ja konetavaraa. - Kuljetamme tavaraa laidasta laitaan. Suomesta lähtevistä konteista 8 STEVIS

EMMA MAERSK on maailman suurin konttilaus, jolla on pituutta 397 metriä ja leveyttä 56 metriä sekä 11 000 TEU:n kantokyky. Se on rakennettu A.P. Moller-Maerskin omistamalla Lindö-telakalla, joka sijaitsee Odensen lähistöllä Tanskassa. valtaosa jatkaa matkaa isoilla valtamerialuksillamme kohti kaukomaita. Useimmiten konttien vaihto Maersk Linen syöttölaivoista valtamerialukseen tapahtuu joko Hampurissa tai Bremerhavenissa. Tietotekniikan edelläkävijä Maersk Finland Oy perustettiin vuonna 1990, ja tänä päivänä Helsingin toimisto työllistää yhteensä 70 henkilöä. Maersk Line -yksikössä työskentelee 50 ja Maersk Logistics -yksikössä 20 henkilöä. Merkittävä muutos Maerskin toiminnassa tapahtui viime vuoden helmikuussa, kun Maersk Sealand ja P&O Nedlloyd -varustamot yhdistyivät. Samalla syntyi uusi varustamo Maersk Line. - Suomen organisaatiomme kasvoi yhdistymisen myötä kertaheitolla yli 20 henkilöllä, minkä vuoksi muutimme myös sen rakennetta. Kaikki on kuitenkin sujunut odotusten mukaisesti, toimitusjohtaja toteaa tyytyväisenä. Suomessa Maersk Linen 50 työntekijästä noin puolet työskentelee asiakaspalvelussa. Apunaan heillä on kattavat tietojärjestelmät. - Maersk Line on ollut edelläkävijä alan tietotekniikassa. Asiakkaat saavat koko ajan reaaliaikaista tietoa tavaroidensa liikkumisesta ja voivat hoitaa muun muassa kaikki konttivaraukset tietotekniikan avulla. - Talossa myös arvostetaan maailmanlaajuisten markkinoiden analyyttistä tutkimusta ja tehdään tulevaisuuden ennusteita. Satamien asiakkaat kustannustietoisia Vuonna 2008 tavarasatamatoiminnot Helsingin Länsisatamasta ja Sörnäisten satamasta siirtyvät Vuosaaren satamaan. Uuden sataman myötä infrastruktuuri paranee, Poljatschenko toteaa kysymykseen Vuosaaren satamaan kohdistuvista odotuksista. - Jos Suomeen ylipäätään tulee uusia satamia, jotka vetävät paljon liikennettä ja joiden maayhteydet Venäjälle toimivat hyvin, niin Suomen vetovoima kasvaa. Tämä kasvu puolestaan tietää uusia mahdollisuuksia alan yrityksille. - Nähtäväksi jää, tapahtuuko tulevaisuudessa keskittymistä Suomen satamissa. Yleinen toivomukseni on, että Suomen satamien kilpailukyky säilyisi suhteessa Itämeren muihin satamiin. Myös Baltiaan ja Venäjälle aukeaa uusia satamia ja vanhat laajentavat toimintaansa. - Venäjän markkinoiden kasvumahdollisuudet ovat kuitenkin niin suuret, että uskoakseni kaikille lähialueen satamille riittää töitä, Poljatschenko sanoo. Hän korostaa kuitenkin, että Suomen satamien täytyy pitää huoli kustannustehokkuudesta. - Uskon satamien kasvuun, jos ne pystyvät pitämään kustannukset kurissa. Suomi on infrastruktuurissa Baltiaa edellä, mutta asiakkaat ovat kustannustietoisia, sanoo Poljatschenko, jonka vastuualueena on myös Maersk Linen Baltian-toiminta. Oman yhtiönsä tulevaisuuden näkymistä toimitusjohtaja toteaa, että valtameriliikenteeseen on tulossa uusia järeitä aluksia. - Uusin lippulaivamme Emma Maersk laskettiin vesille viime syksynä. Se on maailman suurin konttialus, jonka kapasiteetti on 11 000 TEU: ta, Kirsi-Maarit Poljatschenko kertoo ylpeänä. STEVIS 9

Uutisia 1/2007 Vuosaaren satamaoperointisopimus valmis Satamajohtaja Heikki Nissinen ja toimitusjohtaja Hans Martin (oik.) puristivat kättä Vuosaari-sopimuksen kunniaksi. Kuvassa myös projektin johtaja Antti Mäkinen (vas.) sekä satamakapteeni Kari Noroviita. Helmikuun ensimmäinen perjantai oli Finnstevelle tärkeä päivä: yhtiö allekirjoitti Helsingin Sataman kanssa Vuosaaren satamaa koskevan satamaoperointisopimuksen. Helsingin satamalautakunta oli hyväksynyt sopimuksen vuodenvaihteessa. Sopimus on merkittävimpiä Vuosaaren satamakeskuksessa tehtävistä sopimuksista, ja se mahdollistaa satamapalvelujen pitkän aikavälin kehittämisen. Finnsteve saa Vuosaaren sataman itäosasta 66 hehtaarin kokoisen toiminta-alueen, jossa se toimii terminaalin pitäjänä ja tarjoaa sekä kontti- että perävaunu- ja rekkaliikenteen satamapalveluja. Alueelle tulee 10 lastiautoille soveltuvaa laivapaikkaa ja 750 metriä laituria konttilaivoille. Finnsteve rakennuttaa alueelle työntekijöidensä sosiaalitilat, työkoneiden huoltohallin ja vientiterminaalin. Finnsteve tuo satamaan tarvitsemansa lastinkäsittelykaluston sekä ja työkoneet. Neljä suurta konttinosturia ovat merkittävimpiä laitehankintoja. Yhteensä Finnsteve investoi Vuosaareen noin 90 miljoonaa euroa marraskuuhun 2008 mennessä, jolloin se aloittaa toimintansa uudessa satamassa. Kuva: Eeva Poukka, Helsingin Satama Päivitä Vuosaari-tietämyksesi LOGISTICS 2007 -tapahtumassa Finnsteve on mukana LOGISTICS 2007 -tapahtumassa, joka pidetään Helsingissä Wanhassa satamassa 19. päivä huhtikuuta. Tapahtumassa on esillä tuotteita ja palveluja fyysisestä kuljettamisesta logistiikan informaatiotarpeiden ja tuotannonohjauksen IT-ratkaisuihin sekä monipuolinen seminaarikokonaisuus. Päivän mittainen LOGISTICS-tapahtuma järjestetään tänä keväänä toista kertaa. Suomen oloissa ensimmäinen, vuonna 2005 pidetty logistiikan ammattilaistapahtuma sai Suomen Messujen mukaan innostuneen vastaanoton. Finnsteven palveluihin ja Vuosaari-suunnitelmiin voi tutustua yhteisosastolla, jossa ovat mukana myös Helsingin Satama ja Vuosaaren sataman logistiikka-aluetta kehittävä Sponda Oyj. Noin 35 hehtaarin kokoisen logistiikka-alueen läpivirtausterminaalien 1-vaiheen rakentaminen käynnistyy Vuosaaressa huhtikuussa. Sponda vastaa myös uuden sataman porttikeskuksen Gatehouse-toimistorakennuksen, matkustajaterminaalin eli Hansaterminaalin sekä pysäköintirakennuksen rakennuttamisesta, ja rakennustyöt ovat alkamassa näinä päivinä. Logistics 2007 onkin mitä mainioin tilaisuus myös Vuosaari-tietouden päivittämiseen. Tervetuloa Wanhaan satamaan 19.4. osastolle B/45! Messuillen myös Münchenissä Kesäkuussa Euroopan logistiikkaväki kokoontuu Saksaan Müncheniin. Transport Logistic 2007 -tapahtumassa on myös Finnsteve, ja tälläkin kertaa yhdessä pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa Helsingin Sataman kanssa. Finnsteven yhyttää 12.-15. kesäkuuta Münchenin uuden messukeskuksen hallista B4 ja näyttelyosastolta 333. Edellisen kerran Transport Logistic -näyttely pidettiin vuonna 2005, ja silloin mukana oli yli 1300 yritystä 51 maasta. 10 STEVIS

Teksti: Veli Takanen, Finnsteve Kuva: Tero Könönen Finnsteve testaa Vuosaaressa käyttöön otettavat uudet toimintamallit ja tietojärjestelmät etukäteen. Uusia asioita myös harjoitellaan henkilöstön ja asiakkaiden kanssa. Vuosaaren palvelutuotannossa käytettävä tietojärjestelmä on jo otettu käyttöön Kotkan Mussalossa. Helsingin finnsteveläiset aloittivat ohjelmistoon tutustumisen helmikuussa. Kunnon eväin kohti Vuosaarta Vuosaaren satamaoperointisopimuksen lopullinen hyväksyminen ja allekirjoittaminen poisti epävarmuustekijät Finnsteven toiminnasta uudessa satamassa. Lähes sadan miljoonan euron investoinnit ovat Finnsteven historiassa ainutlaatuiset. Kun satamalautakunta hyväksyi sopimuksen viime vuoden lopulla, lähti Finnsteveltä välittömästi urakkatarjouspyynnöt rakennusliikkeille. Nämä jättivät tarjouksensa tammikuun aikana. Rakennettavan massan suuren määrän takia urakoita on pilkottu useammalle rakennusliikkeelle. Tämän Stevis-lehden mennessä painoon rakentajien valinta oli vielä kesken. Nyt myös Finnsteven terminaalin lopullinen rakenne alkaa tarkentua. Vielä viime hetkillä alueelle lisättiin terminaali vientilastien kontitusta varten. Roro-terminaalin alustavassa layoutissa löytyy yli tuhat varastoruutua semitrailereille. Kaikki paikat hahmotelmassa ovat läpiajettavaa mallia. Viestintäratkaisuja sekä koneille että ihmisille Vuosaaressa tuotannon käyttöön tuleva CTCS-tietojärjestelmä on jo otettu käyttöön Kotkan Mussalossa. Helsingin Länsisatamassa järjestelmän pääkäyttäjät ja kouluttajat aloittivat ohjelmistoon tutustumisen helmikuun alussa. Roro-prosessien osalta ohjelmisto vaatii vielä lopullista hiomista, ja se valmistuu kesän alussa. Tuotannon ohjauksessa käytetään sekä kannettavia että työkoneisiin sijoitettuja tietokoneita. Nämä yli 300 laitetta tarvitsevat luotettavan radiodataverkon. Vuosaaren verkkoa vastaava verkko on jo asennettu sekä Länsisatamaan että Sompasaareen. Tuotannossa tapahtuvaan sanalliseen viestintään tutkitaan parhaillaan erilaisia ratkaisuja. Vaihtoehtoja ovat nykyisillä radiopuhelimilla ja kanavilla jatkaminen tai kokonaan uusi tekniikka. Mikäli valinta kallistuu uuden tekniikan puolelle, se tullaan testaamaan tuotantokäytössä nykyisissä satamissa. Uusia toimintamalleja harjoitellaan myös asiakkaiden kanssa Oman mielenkiintoisen lisänsä prosesseihin tulee tuomaan sataman logistiikka-alueelle sijoittuva asiakaskunta. Muualta saatujen kokemusten mukaan lastiyksiköt sataman välittömässä läheisyydessä sijaitsevien terminaalien ja sataman välillä liikkuvat todella nopeasti. On hyvin todennäköistä, että ainakin trailerien osalta portista ulosmennyt yksikkö palaa alle tunnissa takaisin vientiyksikkönä. Tällaistakin toimintaa voidaan jo nyt harjoitella muutaman asiakkaan kanssa. Aikaa Vuosaareen siirtymiseen on noin puolitoista vuotta. Se on todella lyhyt aika. Siksi Finnsteve pyrkii testaamaan kaikki mahdolliset toimintamallit ja niihin liittyvät tietojärjestelmät nykyisissä satamissa. Uudessa toimintaympäristössä on henkilöstöllä riittävästi oppimista siitäkin huolimatta, että suurta osaa toiminnoista on harjoiteltu jo etukäteen. Sama pätee satamassa asioiviin asiakkaisiin. Siksi myös asiakasrajapinnan toiminnat pyritään ajamaan sisään etukäteen. Vuosaaressa asiakkaiden palvelupisteet tulevat porttialueen toimistotaloon. Varsinaiseen Finnsteven terminaaliin pääsevät sisälle vain oma henkilöstö, huoltohenkilöstö ja terminaalissa asioivat kuorma-autot. Näiltä osin ISPS-säännöstö asettaa omat vaatimuksensa. Aika näyttää, onnistuuko Finnsteve luomaan sujuvan palvelun läpivirtausterminaalin jo vuoden 2008 syksyksi. STEVIS 11

Teksti: Essi Kurkinen Kuvat: Soile Kallio Jone Nikulan tähdittämää Äijät-sarjaa kuvattiin Sörnäisten satamassa Sörnäisten satamassa Sompasaaressa kuvattiin syksyllä jaksoa Subtv:n Äijätsarjaan. Ohjelmasarjassa päätähdet Jone Nikula ja Jouni Hynynen tutustuvat miehisiin ammatteihin ja etsivät Suomen 30 kovinta äijää. Kuvauspäivän mieleenpainuvimmat Kuvauspäivänä Nikula ja Hynynen pääsivät laivan kannelle kokeilemaan surrausta eli lastinkiinnitystä. Stevis-lehden toimittaja-valokuvaajatiimi puolestaan perehtyi kiehtovan satamamiljöön ohella kuvattavien ja StoryOf -tuotantoyhtiön kuvausryhmäntoimintaan. Tuloksena syntyi lista kuvauspäivän mieleenpainuvimmista hetkistä. Jone, The Äijä Listan huipulle pääsee ehdottomasti Jone, musiikkibisneksen monitoimitaituri, laulajalupausten idols-unelmien mahdollistaja ja haaveiden murtaja, tanssii tähtien kanssa -tähti ja supliikki puhemies, joka sanoo, mitä ajattelee ja kertoo juttuja persoonalliseen ja värikkääseen tyyliin. - Ei tehdä mitään stailausjuttua tai hilavitkutin-ohjelmaa, toteaa mies napakasti näkemyksensä Äijät-sarjasta. Erityisen vaikutuksen tekee tapa, jolla Jone puhuu tosimiesten duuneista. Se huokuu arvostusta ammatteja kohtaan. Vaikka Äijien on tarkoitus viihdyttää, pelleilyyn ei haluta sortua se on ehdottomasti out. Jouni, raudanluja metallimies Kärkipaikan listalla Jonen kanssa jakaa heviyhtye Kotiteollisuuden keulahahmo, särmikäs laulaja-kitaristi Jouni, joka on ehtinyt nuorempana kokeilla ahtaajan töitä ihan oikeastikin. Duunariperheen poikana hevimies näkee tv-kuvausten myötä eteen avautuneessa mahdollisuudessa muitakin hyviä puolia kuin sen, että työ on mukavaa ja kuvauksissa on leppoisa tunnelma. - Isä saa nyt olla ylpeä, kun poika 12 STEVIS

Jone Nikula ja Jouni Hynynen etsivät Suomenmaan kovimpia äijiä Subtv:n Äijät-ohjelmasarjassa keväällä 2007. Ennakkotietojen mukaan TOP30-listalla on myös sataman äijiä. Äijät-sarja alkaa Subtv:llä 20.4. ja jatkuu perjantai-iltaisin klo 21. on kunnon töissä, Hynynen naurahtaa. Into Ohjelman alkuspiikeissä on suurta uhoa tyyliin hoidetaan homma kotiin ja tää me osataan. Tämä kuuluu käsikirjoitettuna jokaisen jakson henkeen. Into sen sijaan on hyvin todellista: miehet haluavat aidosti päästä sisään erilaisten töiden arkeen. - Hävittäjän kyytiin pääseminen oli yksi elämän huippuhetkistä. Se oli samaan aikaan pelottavaa ja mukavaa, pappana voi muistella, Jouni kertoo lentokokemuksestaan. Jonen mieleen on puolestaan jäänyt erityisesti lasinpuhaltajan mielenkiintoinen ja vankkaa ammattitaitoa vaativa ammatti. Aloittelijana kohtaa monenlaisia haasteita, suuria ja pieniä. - Stressaavaa hommaa. Uuni on niin kuuma, että ihokarvat meinaa palaa, Jone kuvailee. Yhteistyö Ahtaajan työssä korostuu selvästi ryhmätyön merkitys. On kiinnostavaa seurata, kuinka satamatyössä minä on me ja yhteen hiileen puhaltaminen on ehdottoman tärkeää. - Kukaan ei ole satamassa syntynyt. Ryhmässä työskennellään ja opitaan turvalliset työtavat, tähdentää Finnsteven työsuojeluvaltuutettu Lars Ammondt. Kuvausryhmän työskentely on sekin mielenkiintoista seurattavaa. Jokainen tietää paikkansa ja työt etenevät jouhevasti. Ohjaaja hallitsee kokonaisuuden, kuvaussihteeri muistaa pienimmätkin yksityiskohdat. Satama Sörnäisten satama tarjoaa komeat puitteet kuvauksille: jylhät maisemat, jyhkeä laiva, meri, syystuuli. Raamikkaat miehet sopivat hyvin satamamiljööseen ja miehet näyttävät viihtyvän. Fyysinen työ onnistuu rock-äijiltä luontevasti, ja oikea soundi tuntuu löytyvän helposti satamassakin! Laivan kannella Jone vahvistaa asian. Sataman perinteikäs tunnelma ja satama ilmiönä kiehtoo miestä, samoin satamatyö, jonka Jone määrittelee makeeksi duuniksi. Karvamikki Listan yllätysnousija! Kun tv-sarjan tekemisen prosessista tietämätön pääsee seuraamaan kuvausryhmän työskentelyä, tulee huomiota kiinnitettyä myös epäolennaisiin seikkoihin. Bongatuksi tulee muun muassa pieni mutta kiinnostava yksityiskohta: mikrofonien hassut, karvaiset tuulisuojat ovat todellisuutta! Voimasanat Jykevät tehostesanat näyttävät kuuluvan kiinteästi äijäilyyn. Ei ole äijä eikä mikään, jos ei ärräpäitä toisinaan tai vähän useamminkin pääse. Päätähtiä lainaten kuvauspäivänä myös Stevistiimillä oli h...etin siistiä ja hauskaa ja h...ton hyvä meininki! STEVIS 13

KASVOJA SATAMASSA Katse tulevaisuuteen Teksti: Sari Tiiro Kuvat: Soile Kallio Olli Pulli on hoitanut Finnsteven vt tuotantopäällikön tehtäviä Helsingin Länsisatamassa viime syksystä alkaen. Päivittäisen tilannehallinnan ohella tuotantopäällikön työhön kuuluu kehittämistä suunnittelua. Mitä Länsisataman tuotantopäällikkö tekee ja mistä hän vastaa? - Hän vastaa Länsisataman päivittäisestä tuotannosta, johtaa operatiivista toimintaa, seuraa ja vetää yhteen toteutunutta sekä suunnittelee tulevaisuutta, uusia toimintamalleja ja koulutusta. Hän luo edellytykset onnistuneelle toiminnalle paitsi kehittämällä ja suunnittelemalla myös kuuntelemalla asiakkaita. Terminaalien ja laivapuolen on toimittava sujuvasti, mikä edellyttää oikeita ja riittäviä resursseja, koneita ja työkaluja. Kun nämä asiat ovat kunnossa, voidaan vaatia myös tuloksia. 14 STEVIS

Mitä teit Finnstevessä aiemmin? - Olen työskennellyt Finnstevessä 12 vuotta, viimeksi kuusi vuotta Helsingin Länsisatamassa tuotannonohjaajana. Tunnen Länsisataman toimintaympäristön, ja myös asiakkaiden tarpeet ovat tulleet tutuiksi. Uusien toimintatapojen ideointi ja resurssien kartoitus liittyivät työhöni jo aikaisemmin. Narut ovat siis tutut, mutta nyt vetelen niitä aiempaa isommat saappaat jalassa. Millainen on työpäiväsi? - Osa päivästä menee tulevaisuutta suunnitellessa palavereissa, osa seuratessa toteutuneita tuotannon lukuja ja loppu on akuuttia tilannehallintaa. Tilanteet muuttuvat nopeastikin, jopa 10 minuutin sisällä. Länsisatamassa on monia osa-alueita: tuonti-, vienti-, laiva- ja autoliikenne. Asiakkaiden lisäksi olen yhteydessä myös muihin sataman toimijoihin ja sidosryhmiin kuten Tulliin, Rajavartiolaitokseen, Helsingin Satamaan ja muihin palveluja tarjoaviin yrityksiin. Mikä työssäsi on parasta ja mikä vaikeinta tai haasteellisinta? - Parasta ovat onnistumiset ja asiakkailta saatu positiivinen palaute, jota on mukava infota muille finnsteveläisille. Koen positiivisena sen, että saan kehittää toimintaa tehokkaammaksi. Myös hyvä ja motivoitunut henkilöstö on hieno asia. - Haasteellisinta laivojen osalta on pitää aikataulut toiminnassa, sillä myöhästymiset panevat kaikki aikataulut ja suunnitelmat uusiksi ja kelit luovat lisäpaineita. Mikään päivä ei myöskään toimi rutiinilla; aamulla ei vielä tiedä, mihin päivällä tai illalla pitää varautua, ja niin kuin Formuloissa sanotaan, tekniikka voi pettää. Satama- ja laivapuolen koulutukseen pitäisikin sisältyä ennustamista. Miten Finnsteve on muuttunut? - Teknologian tulo satamaan on muuttanut toimintoja. Nykyisin isot koneet korvaavat lähes kaiken miestyön, ja työtä konttiterminaaleissa, kentillä ja laivoilla ohjataan ja hallitaan tietojärjestelmien avulla. Tämän päivän ahtaajaa voi kuvailla jo tietokoneguruksi parhaimmillaan. - Kontit ja perävaunut kuvataan kameralla. Turvallisuus ja liikkuminen satama-alueella on nyt tiukasti valvottua. Autopuolella konttipalveluajat on nopeutuneet merkittävästi ja pitkistä odotusajoista on päästy parhaimmillaan noin 8 minuutin palveluaikoihin. Kuljetusliikkeet ymmärtävät hyvin, että se on asiakaspalvelua, kun auto käy satamassa nopeasti ja pyörät pyörivät maantiellä rahaa tuoden. Mitkä ovat Finnsteven vahvuudet satamaoperaattorina? - Meillä on motivoitunut, hyvin koulutettu ja joustava henkilökunta, kehittynyt IT-teknologia ja -ohjelmat, uusimmat koneet ja viimeisin tekniikka, sillä ennen Vuosaareen siirtymistä kaikkien ohjelmien on toimittava käytännössä. - Operatiivinen erinomaisuus, jossa asiakkaiden tarpeet ovat ykkösenä. Karrikoidusti voisi sanoa, että finnsteveläiset viettävät joulua ja uutta vuotta vasta tammi-helmikuussa, jos ehtivät. Monelle ahtaajalle vapaat viikonloput ovat harvinaista herkkua. Usein kun muut nukkuvat tai juhlivat, satamassa tehdään töitä. Olemme ottaneet ensin asiakkaat huomioon, oli joulu tai juhannus. Miten Finnsteven mielestäsi pitää valmistautua Vuosaarta varten? - Kun kaksi satamaa yhdistyy, muutoksia tarvitaan ja niitä myös tapahtuu. Vuosaaressa pyritään hyödyntämään molempien nykyisten satamien, Lännen ja Sompan, hyvät puolet. Uudet toimintamallit hiotaan valmiiksi ja kouluttaminen viedään läpi ennen muuttoa. Työnjohtoamme koulutetaan vuosien 2007 2008 aikana, ja koneenkuljettajien monikoulutus (esim. nosturinkuljettajiksi sekä nosturinkuljettajien koulutus koneenkuljettajiksi) toteutetaan tämän vuoden aikana. Miten itse suhtaudut Vuosaareen muuttoon? - Olen hyvin positiivinen. Länsisataman tilat ovat käyneet ahtaiksi ja lisääntynyt rekka- ja perävaunuliikenne Rostockista ja Tallinnasta on ruuhkauttanut entisestään tukkoista satama-aluetta ja Ruoholahden ympäristöä. Liikenteellisesti Vuosaari tulee toimimaan huomattavasti paremmin. - Yhdessä satamassa toimiminen tulee parantamaan ja tehostamaan myös Finnsteven toimintaa ja nopeuttamaan asiakaspalveluamme. Moni asiakas liikkuu nykyisten satamien välillä, mikä jää pois. Mitä teet silloin, kun et ole töissä satamassa? - Olen kahden täysi-ikäisen lapsen isä, ja kesällä minusta tulee isoisä. Odotan uutta virkaani ukkina innolla. Harrastan hiihtoa jos vain on lunta uintia, kävelyä, urheiluammuntaa ja matkailua. Työuraani logistiikka- ja kuljetusalalla mahtuu myös yksityisyrittäjyyttä, ja tällä hetkellä omistan muutaman henkilökuljetusliikkeen, joita vetävät myös osaavat ihmiset. STEVIS 15

Huumausaineiden etsintään koulutetut koirat ovat tärkeä lenkki huumeiden pysäyttämisessä ja huumerikosten torjunnassa. Stevis-lehdelle tarjoutui tilaisuus tutustua Teksti: Essi Kurkinen, Sari Tiiro Kuvat: Soile Kallio Tullin huumekoirien työhön Helsingin Länsisataman konttikentällä. Nuuskimaan erikoistunut vuorotyöläinen Huumekoira tekee 16 STEVIS

Koiraryhmän esimies Martti Ravi Tullista kertoo, että huumekoiran tärkeimpiä työkaluja ovat erinomainen hajuaisti ja leikkisä luonne. työnsä leikkien On kirpeä pakkasaamu. Odottelemme valokuvaajan kanssa Finnsteven pääkonttorilla huumekoirakouluttajaa ja tulliylitarkastajaa ja tarkkavainuista karvaista kaveria, joka muiden kollegoittensa tavoin pysäyttää vuosittain suuren määrän huumausaineita ennen niiden kulkeutumista katukauppaan ja kulutukseen. Koiraryhmän esimies Martti Ravi ja tulliylitarkastaja Pertti Mäkelä saapuvat. Keskustelemme Tullin huumekoirista, niiden koulutuksesta ja työstä. Pian seuraamme liittyy vielä vuorovastaava Robert Karlsson Finnstevestä. Koska liikumme vilkkaasti liikennöidyssä satamassa, lukuisten lukkien ja kurottajien työmaalla, vierailijoille tarkoitettujen suojaliivien lisäksi on tärkeää, että meillä on asiantuntevat henkilöt oppaina. Erinomainen hajuaisti ja leikkisä luonne Aamupäivän päähenkilö kuitenkin puuttuu vielä joukosta. Menemme ulos ja katsomme sisään auton ikkunasta. Yllätys on melkoinen, sillä mielikuvissa ajatus huumerikollisuutta vastaan taistelevasta huumekoirasta on ollut hieman toisenlainen kuin eteemme aukeava näky: ikkunasta kurkkivat kahdeksankuukautinen englanninspringerspanieli Lumi ja kohta seitsemän vuotta täyttävä bordercollie Hamppu. Ei siis mikään pelottava näky, mutta huumekoiraa ei olekaan kokoon katsominen. Sen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat hajuaisti joka on jopa miljoona kertaa ihmisen hajuaistia parempi ja jota harjaannutetaan koulutuksen ja työkokemuksen kautta sekä leikkisä ja innokas luonne. Lumi on vasta aloittelemassa huumekoirakoulutusta Ravin ohjauksessa, kun taas Hamppu on kokenut huumekoira, joka on työskennellyt Ravin rinnalla aina valmistumisestaan asti. Itsenäistä työskentelyä Siirrymme konttikentälle seuramaan, miten huumekoira työskentelee, kun sen tehtävänä on etsiä huumekätköjä konteista. Martti Ravi päästää koiran talutushihnasta vapaaksi, ja koira lähtee innokkaasti haistelemaan kontteja. - Tarkoitus ei ole ohjata koiraa haistelemaan mitään tiettyjä kontteja, vaan koira etenee itsenäisesti hajujälkiä etsien, Ravi tähdentää. Hamppu tassuttelee tasaiseen tahtiin, nuuskii ja etenee, nuuskii ja etenee taas. Tällä kertaa konteista ei löydy merkkejä huumausaineista, mutta jos koira olisi tehnyt löydön, kuinka se olisi viestittänyt siitä? - Eri koirilla on erilaisia tapoja: toiset haukkuvat, toiset kaivavat maata. Koulutuksessa ja työnteossa on tarkoitus pyrkiä vahvistamaan koiran luontaisia taipumuksia toimia, Ravi sanoo. - Kun koira tekee löydön, kontin numero otetaan ylös ja meidän tehtävämme on kuljettaa kontti eteenpäin. Se menee läpivalaisuun, jossa nähdään tarkoin, mitä se sisältää, kuvailee puolestaan Karlsson Finnsteven roolia. Palkaksi kehuja ja hyvä koti - Vapaa, sanoo kouluttaja Ravi, ja Hamppu asettuu lumeen makaamaan. Suurimman osan ajasta koiran katse on kiinnittynyt tiukasti isäntäänsä. Se, että koira seuraa tarkoin kouluttajansa toimia, kertoo osaltaan koiran ja kouluttajan välisestä luottamuksesta ja hyvästä yhteistyöstä. - Parempi kuin huono tullimies, naurahtaa Ravi leikkisästi kysymykseen koirasta työkaverina. Kun me jutuntekijät teemme puoliltapäivin lähtöä satamasta, Martti Ravin ja Hampun työvuoro jatkuu. Huumekoira voi työskennellä jopa yli 10-tuntisen päivän, ja mieleen juolahtaa ajatus pienen koiran suuresta työstä. Toisin taitaa kuitenkin tuumailla Hamppu, sillä sille työ on vain leikkiä, jonka lomassa se pitää taukoja, syö ja lepää omassa turvallisessa kopissaan Tullin tiloissa. Kun työvuoro päättyy, suuntaa Hamppu kouluttajansa ja uuden kaverinsa Lumi-koiran kanssa kotiin viettämään normaalia koiranelämää, kunnes taas on edessä seuraava työrupeama. Palkaksi uurastuksestaan Hamppu saa kehuja ja kannustusta sekä hyvän kodin kouluttajansa luona. STEVIS 17

Harjoitus Länsisatamassa Tullin huumekoirat tekivät viime keväänä ensimmäisen nk. massatarkastusharjoituksen Helsingin Länsisatamassa saapuvien konttien kentällä. Koiria on aiemminkin koulutettu huumeiden etsintään konttien parissa, mutta harjoitukset ovat kohdistuneet vain yhteen konttiin. Harjoitusviikon aikana huumekoirat kävelivät ohjaajiensa ja Tullin edustajien kanssa konttien välissä, nuuskivat ja haistelivat. Myös Finnstevellä oli oma roolinsa. Satamaoperaattori antoi Tullille käytöstä poistetun kontin, jonka sisään lisättiin huumausaineiden hajuja. Näin varmistettiin, että koirat joka tapauksessa saivat myös onnistumisen tunteita. Finnsteven työnjohto myös informoi sataman työkoneiden kuljettajia aina, kun koirat olivat liikkeellä. Tarvittaessa konttikenttä suljettiin kierroksen ajaksi. Näin taattiin niin koirien kuin niiden kanssa kulkevien ihmisten turvallisuus. Kokemukset harjoituksesta olivat hyvät, ja koirat saivat oikeiden töiden ohella myös harjoitusta ja koulutusta. Tulli aikookin jatkaa harjoituksia satamassa, kertoo tullitarkastaja Jussi Planting Meritullista eteläisestä tullipiiristä. Robert Karlsson (oik.) Finnstevestä toteaa yhteistyön Tullin kanssa sujuneen mutkattomasti. Kuvassa myös Martti Ravi Tullista ja Hamppu-koira. Lahjoita koira Kaikki Suomen tullin huumekoirat ovat liikeyhteisöjen, järjestöjen tai yhdistysten lahjoittamia. Kun lahjoittajayhteisö haluaa tukea huumeidenvastaista työtä, se voi ottaa yhteyttä Tullin koirakouluun. Jos yhteisö haluaa lahjoittaa nimenomaan koiran, Tulli selvittää ensin mahdollisuudet lahjoituksen vastaanottoon: onko koiralle sopivaa ja halukasta ohjaajaa ja sijoituspaikkaa ja onko uudelle koiralle ylipäätään tarvetta. Mikäli edellytykset lahjoitukseen täyttyvät, Tullin koirakoulu ryhtyy toimiin uuden pennun hankkimiseksi. Koiran lahjoittanut yhteisö saa antaa koiralle haluamansa nimen ja voi seurata koiran elämää ohjaajan välityksellä omissa tiedotuskanavissaan. Lahjoittajat voivat myös lahjoittaa rahaa Tullin huumekoiratyöhön yleensä. Lisätietoja: Tullin koirakoulun rehtori Ari Nieminen. p. 040 332 6946; ari.nieminen@tulli.fi Huumekoiria käsittelevän juttukokonaisuuden lähteenä on käytetty myös Tullin Internet-sivuja osoitteessa www.tulli.fi > Tulli tutuksi > Tullin huumekoirat. 18 STEVIS

Elämänikäistä oppimista Tulli on kouluttanut ja käyttänyt huumekoiria yli 30 vuotta. Koirat työskentelevät pääasiassa rajanylityspaikoilla matkustaja- ja tavaraliikenteessä. Koska huumekoirat tekevät työtään myös ihmisten joukossa, Tulli pyrkii valitsemaan tehtävään rodultaan ja sosiaalisilta taidoiltaan soveltuvia yksilöitä: suurin osa on labradorinnoutajia, mutta joukkoon on tullut myös muun muassa springerspanieleja. Meritullilla eteläisessä tullipiirissä on tällä hetkellä kuusi koulutettua huumekoiraa, joilla jokaisella on oma ohjaajansa. Koulutus huumekoiraksi alkaa yleensä 10-12 kuukauden iässä, ja varsinaisen koulutuksensa, yhteensä kahdeksan viikkoa useammassa jaksossa, ne saavat Tullin omassa koirakoulussa Kirkkonummen Veikkolassa, kertoo koiraryhmän esimies Martti Ravi Meritullista eteläisestä tullipiiristä. Peruskoulutus antaa koirillekin vasta valmiudet työelämään. Huumekoirille oppiminen on elämänikäinen prosessi, ja samalla kun ne tekevät työtään, ne myös oppivat. - Huumekoirien koulutus on jatkuvaa, kuvaa Ravi, joka on työskennellyt koirien kanssa kohta kolme vuosikymmentä. Huumekoirat valitaan huolellisesti luotettavan kasvattajan ja terveiden vanhempien pentueista. Luonteeltaan leikkisiksi ja ihmisrakkaiksi todetut pennut muuttavat ohjaajiensa luokse kahdeksan viikon ikäisinä ja alkavat saman tien opiskella sosiaalisia aakkosia tutustuen erilaisiin ihmisiin, ääniin, liikkeisiin ja ympäristöihin. Työelämässä huumekoirat ovat noin 8-vuotiaiksi, minkä jälkeen ne viettävät eläkevuotensakin ohjaajansa kotona. Huumekoirat tarvitsevat ihmisten tapaan myös lomaa ja riittävät lepoajat sekä oikeanlaista ravintoa. Myös niiden peruskunnosta on huolehdittava. Tullin koirakoulusta valmistuneita huumekoiria työskentelee myös Rajavartiolaitoksessa ja useassa vankilassa. Huumeiden lisäksi Tullissa on koulutettu koiria myös savukekätköjen etsimiseen. Finnsteve mukaan tullin kumppanuusohjelmaan Kumppanuuteen perustuvassa yhteistyössä molemmat hyötyvät Finnsteve on käynnistänyt vuoden alussa Tullin kanssa kumppanuusohjelman, jonka aikana satamaoperaattori hioo tulliasiointiin liittyviä prosessejaan yhteistyössä Tullin asiantuntijoiden kanssa. Kumppanuuteen perustuvalla yhteistyöllä Tulli pyrkii kehittämään tulliasioinnin sujuvuutta ja oikeellisuutta niin, että tulliasiointi hoituu kerralla oikein. Kumppanuusasiakkuus on uusi toimintapa, jossa Tulli panostaa asiakkaan tarvitsemiin palveluihin kokonaisuutena, ei yksittäisten tullimenettelyjen kautta. Kumppanuusasiakas puolestaan panostaa tulliasioinnin laatuun kehittämällä omaa toimintaansa. Ensimmäiset kumppanuusasiakkuuteen tähtäävät ohjelmat Tulli käynnisti syksyllä 2005. Ohjelma vaatii paneutumista - Kumppanuusasiakkuuteen tähtäävä ohjelma vaatii meiltä paljon, sanoo projektia Finnstevessä vetävä Artti Taipale. - Käymme Tullin asiantuntijoiden kanssa läpi kaikki ne prosessit, jotka liittyvät meidän ja Tullin väliseen yhteistyöhön. Käytämme joka viikko yhden päivän kumppanuusohjelmassa määriteltyjen asioiden tarkasteluun ja pyrimme kehittämään toimintatapojamme Tullilta saamamme palautteen mukaisesti siten, että myös oma tehokkuutemme ja joustavuutemme entisestään paranee. - Mikä tärkeintä, näin myös Finnsteven asiakkaat hyötyvät kumppanuusohjelmasta. Tarkastelemme jo tässä vaiheessa asioita myös Vuosaaren uuden sataman näkökulmasta, Taipale lisää. Ohjelman aikana määritellään yrityskohtaisesti kumppanuusasiakkuuden toimintatavat ja riskienhallinnassa käytettävät omavalvonnan toimenpiteet. Ohjelmaa toteutetaan aikataulutettujen vaiheiden mukaan ja työskentely tapahtuu teemoitetuissa workshopeissa. Kumppanuus syksyyn mennessä Kumppanuusasiakkaaksi hyväksytty yritys saa varmuuden, että tulliasiointi menee kerralla oikein. Aikaa ja vaivaa säästyy, kun asioihin ei tarvitse palata esimerkiksi perinteisten jälkitarkastusten muodossa. Mahdolliset virheet käsitellään yhdessä yrityksen kanssa. Vakuutta määritettäessä otetaan huomioon kumppanuusasiakkaan todennettu laatu ja tehty riskiarvio. Kumppanuusohjelman päätyttyä Tulli arvioi Finnsteven valmiudet kumppanuusasiakkuuteen. Finnsteven tavoitteena on solmia kumppanuusasiakkuussuhde Tullin kanssa tämän vuoden syksyyn mennessä. Suhde sinetöidään allekirjoittamalla nk. kumppanuusyhteisymmärrysmuistio. Kumppani saa Tullista myös oma nimetyn asiakasyhteyshenkilön. Lisäksi Tulli järjestää asiakkaan tarvitsemaa koulutusta ja antaa asiakaskohtaista neuvontaa. Katso myös: www.tulli.fi > yritykset > Tullin kumppanuusohjelma STEVIS 19

Konttinosturi Helsingin Teksti: Mika Niskanen, Finnsteve Mikä on muuttunut? Vastauksen hakemisen voi aloittaa kontista, jonka perusidea on säilynyt vuosikymmenten aikana lähes samana. Kiinnitys- ja nostopisteet sijaitsevat edelleen kulmissa ja suurin muutos on tapahtunut korkeudessa ja kantavuudessa. Näistä nosturiin vaikuttaa lähinnä kantavuus, jonka kasvu on lisännyt nostokoneeseen ja rakenteisiin kohdistuvia rasituksia. Laivat ovat muuttuneet enemmän. Ne ovat leveämpiä, korkeampia ja pidempiä, joista kaksi ensimmäistä kasvattaa myös nosturin mittoja. Laivojen kääntöajat pyritään minimoimaan, eli samassa ajassa pitäisi nostaa useampia kontteja. Tähänkin on etsitty vastausta nosturista, jonka nopeudet ja kerralla nostettavien yksiköiden määrä kasvavat. Ratkaisuja Perusajatus on yhä nostaa kontti laivan ja laiturin välillä. Samankaltaisesta ulkonäöstään huolimatta nykyaikainen konttinosturi tekee sen edeltäjiään nopeammin, korkeammalta, pidemmälle ja nostamalla useita kontteja kerrallaan. Piirroskuvassa on Vuosaaren tuleva nosturi vierellään Länsisataman nosturi no. 5 vuodelta 1990. Vuosaaren nosturin mitat (suluissa vertailuna no. 5:n vastaavat): nostokorkeus 37 m (26), kokonaiskorkeus puomi pystyssä 98 m (75), ulottuma kiskosta merelle 20 STEVIS 46 m (33), takaulottuma 20 m (20) ja kiskoväli 30 m (14). Nopeudet ovat kasvaneet: nosto 150 m/min (120) ja vaunu 210 m/min (90). Nostokyky on kontintarttujan alla 65 tonnia (40) ja koukulla 95 tonnia (50). Konehuone on kiinteästi pääkannattimen yläpuolella, kun taas vanhemmassa se liikkuu vaunun mukana. Suurentunut nostokyky mahdollistaa kahden kontin yhtäaikaisen nostamisen. Vuosaaren nosturit varustetaan twin-lift-kontintarttujalla, jolla voi nostaa joko yhden kontin (51 tonnia) tai kaksi 6 metrin mittaista konttia, joista kumpikin painaa 32,5 tonnia. Nostureissa on valmius ns. tandem-tarttujaan, jolla voi nostaa kaksi 12 metrin mittaista konttia. Suotuisissa olosuhteissa nostotehoja voidaan nostaa merkittävästi. Ulkonäkö pettää? Samankaltaisesta ulkonäöstä huolimatta lähes 40-vuotias vaari ja Vuosaaren nosturit ovat aivan eri laitteita. Lyhyt nosturisanasto: Länsisatamassa on edelleen käytössä Suomen ensimmäinen konttipukkinosturi vuodelta 1970. Sen perusratkaisut ja ulkonäkö ovat lähes samat kuin nykyaikaisissa nostureissa kuten esimerkiksi Vuosaareen hankittavissa. Kehitys näyttäisi nostureiden osalta pysähtyneen. sataman tärkein työkalu kehittyy Kehitystä voisi verrata henkilöautoon, jonka ominaisuudet ovat muuttuneet täysin viime vuosikymmeninä. Finnsteve on tilannut näitä tehonostureita Vuosaareen neljä kappaletta. Valmistajaksi on valittu Kalmar, joka on rakentanut vastaavia nostureita yli kaksikymmentä kappaletta. Hankinta parantaa oleellisesti kykyämme palvella asiakkaitamme ja lyhentää laivojen kääntöaikoja. Kuin pisteenä i:n päällä on maailman nykyaikaisin ohjaamo, jossa nosturinkuljettajan työskentelyolosuhteet on pyritty optimoimaan. Tässä keinoina on käytetty muun muassa ergonomisesti muotoiltua istuinta ja siihen liittyviä ohjaimia, jotka vähentävät kuljettajan selkään kohdistuvia rasituksia. Ikkunapinnat on maksimoitu ja niiden huurteenpoistoon on kiinnitetty erityistä huomiota. Kaiken kaikkiaan kehitys on ollut huimaa, ja astumme uusien nostureiden myötä lopulta tälle vuosituhannelle. STS = Ship To Shore spredari = nosturiköysien päässä oleva elin, jolla kontteihin tartutaan twin-lift = spredari, jolla voi nostaa 2 kpl 6 metrin mittaisia kontteja kerrallaan vaunu = pääkannattimen ja puomin kiskoilla liikkuva vaunu, johon on tavallisesti kiinnitetty ohjaamo ja jonka kautta nostoköydet kulkevat koneistovaunu = nostokoneisto liikkuu vaunun mukana köysivaunu = nosto- ja vaununsiirtokoneistot sijaitsevat erillisessä, kiinteässä konehuoneessa