Uutta tietoa toimintarajoitteisten nuorten hyvinvoinnista Kouluterveyskyselyn 2017 valossa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 2018 Outi Kanste, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Uudistunut Kouluterveyskysely tietoa perusopetuksen ja 2. asteen opiskelijoiden hyvinvoinnista sisältöjä ja tiedonkeruun tapoja uudistettu 2017 tietoa myös 4. ja 5. lk oppilailta ja heidän huoltajiltaan kielivalikoimaa lisätty, myös selkokieli tuen ja avun saamisen sisältöjä lisätty taustatiedot mahdollistavat yhdenvertaisuuden seurannan lisätty toimintarajoitteisuutta arvioiva kysymys esteettömyys huomioitu tuottaa seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja tarpeisiin vastaamisesta 2
Osallistuminen Kouluterveyskyselyyn 2017 4. ja 5. lk. oppilaat 80 % (n = 95 725) 8. ja 9. lk. oppilaat 63 % (n = 73 680) Lukioiden 1. ja 2. v. opiskelijat 51 % (n = 34 961) Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. v. opiskelijat 39 % (n = 31 188) 4. ja 5. lk. oppilaiden huoltajat 30 % (n = 35 625) kyselyyn vastataan nimettömänä luokkatilanteessa tyttöjen ja poikien vastausaktiivisuudessa ei suuria eroja kokonaistutkimus, toteutetaan 2. toinen vuosi > 2019 3
Miksi tarvitaan seurantatietoa toimintarajoitteisten nuorten hyvinvoinnista ja palveluista? Kansainväliset lapsen oikeuksia (CRC) ja vammaisten henkilöiden oikeuksia (CRPD) koskevat sopimukset velvoittavat Yhdenvertaisuuden toteutumisen seuranta Palvelujen ja toiminnan seuranta paikallisella, maakunnallisella ja kansallisella tasolla Alueelliset ja paikalliset hyvinvointikertomukset Koulujen ja oppilaitosten toiminnan kehittäminen Palvelujen kehittäminen ja tutkimus 4
Toimintarajoitteiden mittaamisesta
Toimintarajoitteiden mittaaminen Kouluterveyskyselyssä Toimintarajoitteiden mittaaminen pohjautuu Washington Groupin suositukseen toimintakyvyn ulottuvuuksista Näkeminen, kuuleminen, liikkuminen Kognitiiviset tiedonkäsittelyyn liittyvät toiminnot: muistaminen, oppiminen ja keskittyminen Neliportainen asteikko: ei vaikeuksia, vähän vaikeuksia, paljon vaikeuksia, en pysty lainkaan Toimintarajoitteinen nuori: oman kokemuksen mukaan ainakin yhdellä toimintakyvyn ulottuvuudella vakavia vaikeuksia (paljon vaikeuksia tai ei pysty lainkaan) Kysytty: 8. ja 9. lk., lukioiden ja ammatillisten opp. opiskelijat (4. ja 5. luokkalaisten osalta huoltajilta) 6
Toimintarajoitteiden yleisyys nuorilla (%, n = 138 972) Tytöt Pojat Yht. Jokin toimintarajoite 17,4 10,9 14,2 Vaikeuksia nähdä 3,8 2,6 3,2 Vaikeuksia kuulla 1,3 1,3 1,3 Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 0,7 1,0 0,8 Vaikeuksia muistaa asioita 9,2 5,4 7,4 Vaikeuksia oppia uusi asioita 6,5 3,4 5,0 Vaikeuksia keskittyä 3,1 1,7 2,4 Yleisimpiä muistamisen ja oppimisen ongelmat kaikilla kouluasteilla tilanne sama sekä pojilla että tytöillä Tytöillä useammin toimintarajoitteita kognitiivisissa toiminnoissa kuin pojilla, kuulemisessa ja liikkumiskyvyssä ei juuri eroja 7
Toimintarajoitteiset nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä tulevat erilaisista perhetaustoista Toimintarajoitteiset nuoret ovat muita nuoria useammin ulkomaalaistaustaisia tai toinen heidän vanhemmistaan on ulkomaalaistaustainen Asuvat useammin vain yhden vanhemman kanssa tai eivät asu vanhempiensa kanssa Äidin koulutustaso keskimäärin alhaisempi Vanhempien työttömyys yleisempää ja perheen taloudellinen tilanne heikompi Perhetaustan mukaiset erot toimintarajoitteisten nuorten ja muiden nuorten välillä samansuuntaisia eri kouluasteilla sekä tytöillä että pojilla 8
Elämään tyytyväisyys ja osallisuus
Suurin osa nuorista elämäänsä tyytyväisiä Pojat tyytyväisempiä elämäänsä kuin tytöt Elämään tyytyväisyys yhteydessä vahvaan elämänhallintaan ja luokkayhteisöön kiinnittymiseen kaikilla kouluasteilla 10
Toimintarajoitteisista nuorista pienempi osa elämäänsä tyytyväisiä kuin muista nuorista Tyytyväinen elämäänsä Toimintarajoitteisista nuorista 50 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 80 % Vaikeuksia nähdä 62 % Vaikeuksia kuulla 54 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 51 % Vaikeuksia muistaa asioita 46 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 41 % Vaikeuksia keskittyä 32 % 11
Kenenkään ei tulisi olla yksin yksinäisyys koskettaa liian montaa toimintarajoitteista nuorta Neljännes toimintarajoitteisista nuorista tuntee itsensä yksinäiseksi Tytöt tuntevat yksinäisyyttä poikia useammin, tyttöjen yksinäisyys lisääntyy erityisesti yläluokille siirryttäessä Yksinäisyys yhteydessä ahdistuneisuuteen ja masennusoireisiin 12
Toimintarajoitteisista nuorista suurempi osa tuntee itsensä yksinäiseksi kuin muista nuorista Tuntee itsensä yksinäiseksi Toimintarajoitteisista nuorista 23 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 8 % Vaikeuksia nähdä 19 % Vaikeuksia kuulla 24 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 30 % Vaikeuksia muistaa asioita 25 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 27 % Vaikeuksia keskittyä 36 % 13
Toimintarajoitteiset nuoret kokevat paljon irrallisuutta kouluyhteisössä Pojat kiinnittyvät koulu- ja luokkayhteisöön tyttöjä enemmän, ammatillisissa oppilaitoksissa enemmän kuin lukioissa 14
Toimintarajoitteisista nuorista suuremmalla osalla kiinnittymättömyyttä luokka- ja kouluyhteisöön Ei koe olevansa tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä Toimintarajoitteisista nuorista 27 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 12 % Vaikeuksia nähdä 23 % Vaikeuksia kuulla 27 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 33 % Vaikeuksia muistaa asioita 29 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 32 % Vaikeuksia keskittyä 40 % 15
Terveelliset elintavat oppimiskyvyn perusta
Entistä useampi nuori on raitis toimintarajoitteiset nuoret käyttävät muita nuoria useammin alkoholia Lukioissa raittiita nuoria enemmän kuin ammatillisissa oppilaitoksissa Tyttöjen ja poikien välillä ei suuria eroja 17
Toimintarajoitteisissa nuorissa vähemmän raittiita kuin muissa nuorissa Raittiit nuoret Toimintarajoitteisista nuorista 38 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 49 % Vaikeuksia nähdä 41 % Vaikeuksia kuulla 38 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 35 % Vaikeuksia muistaa asioita 36 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 36 % Vaikeuksia keskittyä 34 % 18
Vähän liikkuvien toimintarajoitteisten nuorten määrä on sangen suuri Suuret erot ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten välillä Tyttöjen ja poikien välillä ei suuria eroja Toimintarajoiteryhmittäin: vähän liikkuvia erityisesti ne, joilla vaikeuksia kävellä ja kognitiivisia toimintarajoitteita 19
Toimintarajoitteisilla nuorilla ylipainoa hieman yleisemmin kuin muilla nuorilla Suuret erot ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten välillä, pojat tyttöjä useammin ylipainoisia, ylipainoa erityisesti niillä, joilla vaikeuksia kävellä Toimintarajoitteiset kokevat terveydentilansa muita huonommaksi: toimintarajoitteiset tytöt huonommaksi kuin pojat 20
Mielen hyvinvointiin ja jaksamiseen tarvitaan tukea
Koulu-uupumuksesta kärsivät erityisesti tytöt Toimintarajoitteisilla nuorilla lähes kuusinkertainen todennäköisyys kokea koulu-uupumusta: koulutyöhön liittyvä väsymys, välinpitämätön suhtautuminen ja riittämättömyyden tunne, jatkuvan stressin seuraus > riski koulutuksen keskeyttämiseen 22
Toimintarajoitteisista nuorista suuremmalla osalla koulu-uupumusta kuin muista nuorista Koulu-uupumus Toimintarajoitteisista nuorista 33 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 8 % Vaikeuksia nähdä 23 % Vaikeuksia kuulla 30 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 36 % Vaikeuksia muistaa asioita 37 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 47 % Vaikeuksia keskittyä 49 % 23
Kolmannes toimintarajoitteisista nuorista kärsii ahdistuneisuudesta: tytöt useammin kuin pojat Toimintarajoitteisilla nuorilla kuusinkertainen todennäköisyys kokea ahdistuneisuutta 24
Toimintarajoitteisista nuorista suuremmalla osalla kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Toimintarajoitteisista nuorista 34 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 8 % Vaikeuksia nähdä 26 % Vaikeuksia kuulla 35 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 39 % Vaikeuksia muistaa asioita 39 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 43 % Vaikeuksia keskittyä 57 % 25
Jokaiselle nuorelle taattava turvallinen kasvuympäristö
Kaikkeen kiusaamiseen tulisi asettaa nollatoleranssi Syrjivä kiusaaminen: kiusattu ulkonäön, sukupuolen, ihonvärin tai kielen, vammaisuuden, perheen tai uskonnon vuoksi Tytöt kokeneet poikia useammin, toimintarajoitteisilla nuorilla lähes kolminkertainen todennäköisyys kohdata syrjivää kiusaamista 27
Toimintarajoitteisista nuorista suurempi osa kokenut syrjivää kiusaamista Kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla Toimintarajoitteisista nuorista 35 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 17 % Vaikeuksia nähdä 33 % Vaikeuksia kuulla 43 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 53 % Vaikeuksia muistaa asioita 36 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 42 % Vaikeuksia keskittyä 43 % Seuraukset voivat olla vakavia, koska uhrien on mahdotonta muuttaa asioita, joista heitä kiusataan, kuten vammaisuutta 28
Pojat kohtaavat tyttöjä useammin fyysistä uhkaa Toimintarajoitteisilla nuorilla yli kaksinkertainen todennäköisyys kokea fyysistä uhkaa: varastettu käyttämällä väkivaltaa, uhattu vahingoittaa netissä, puhelimitse tai kasvotusten tai käyty kimppuun fyysisesti 29
Toimintarajoitteiset nuoret kohtaavat muita useammin fyysistä uhkaa Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toimintarajoitteisista nuorista 23 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 11 % Vaikeuksia nähdä 21 % Vaikeuksia kuulla 29 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 37 % Vaikeuksia muistaa asioita 24 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 26 % Vaikeuksia keskittyä 28 % Kokenut seksuaalista väkivaltaa (toimintarajoitteiset 14 %, muut nuoret 5 %, 3-kertainen todennäköisyys), tytöt useammin kuin pojat, erityisesti ne joilla vaikeuksia kävellä 30
Toimintarajoitteisista nuorista suuremmalla osalla keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Toimintarajoitteisista nuorista 17 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 6 % Vaikeuksia nähdä 13 % Vaikeuksia kuulla 18 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 19 % Vaikeuksia muistaa asioita 18 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 21 % Vaikeuksia keskittyä 26 % Tytöillä hieman useammin kuin pojilla 31
Avun ja tuen saaminen turvattava
Toimintarajoitteisista nuorista suurempi osa kuin muista nuorista ei saa tukea ja apua terveydenhoitajalta vaikka olisi tarvinnut Toimintarajoitteisista nuorista 19 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 9 % Vaikeuksia nähdä 17 % Vaikeuksia kuulla 21 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 23 % Vaikeuksia muistaa asioita 20 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 22 % Vaikeuksia keskittyä 27 % Tulokset samansuuntaisia kaikilla kouluasteilla, myös avun saaminen koululääkäriltä, kuraattorilta ja psykologilta Tyydyttämätöntä tuen tarvetta erityisesti tytöillä 33
Jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus keskustella jonkun kanssa mieltä painavista asioista Tytöillä paremmin mahdollisuuksia kuin pojilla keskustella omien vanhempien, ystävän, koulun aikuisen tai muun ammattihenkilön kanssa mieltä painavista asioista 34
Toimintarajoitteisilla nuorilla harvemmin mahdollisuus keskustella jonkun kanssa Mahdollisuus keskustella mieltä painavista asioista Toimintarajoitteisista nuorista 81 % Muista nuorista (ei toimintarajoitetta) 88 % Vaikeuksia nähdä 82 % Vaikeuksia kuulla 76 % Vaikeuksia kävellä (n. ½ km) 66 % Vaikeuksia muistaa asioita 81 % Vaikeuksia oppia uusi asioita 79 % Vaikeuksia keskittyä 74 % 35
Tulosten tulkinnassa huomioitava Toimintarajoitteiset nuoret eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä Erilaiset elämäntilanteet ja taustatekijät saattavat vaikuttaa hyvinvointiin enemmän kuin toimintarajoite Toimintarajoiteryhmittäin eroja hyvinvoinnissa ja avun saamisessa: yhdenvertaisuus ei kaikilta osin toteudu Tarvitaan syvempää tarkastelua toimintarajoiteryhmien sisällä ja välillä Osalle toimintarajoitteisista nuorista näyttäisi kasautuvan useita hyvinvointia vaarantavia tekijöitä > kasautumisen taustalla olevien prosessien tarkempi selvittäminen 36
Eriarvoisuus hyvinvoinnissa ja avun saamisessa huomattavaa ja siihen tulee puuttua Asioita voidaan parantaa kouluissa ja palveluissa mm. lisäämällä edelleen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä puuttumalla kiusaamiseen ja syrjintään heti kehittämällä tuen tarpeen varhaista tunnistamista apua täytyy olla helposti saatavilla mielen hyvinvointiin huolehtimalla palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta kohtaamalla nuori yksilönä, tavallisena nuorena, vahvistamalla nuoren voimavaroja opiskeluhuollolla tärkeä tehtävä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa 37
Lisätietoa kouluterveyskyselystä www.thl.fi/kouluterveyskysely kouluterveyskysely@thl.fi Kouluterveyskyselyn sähköinen tulospalvelu www.thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset (perustulokset maksuttomasti saatavilla) 38