Leppävaaran urheilupuisto

Leppävaaran urheilupuisto LATU/ ULKOILUREITTI Yleissuunnitelman päivitys 2017 LUMEN SÄILYTYSPAIKKA HEITTOLAJIEN HARJOITUSPAIKKA VILJELYPALSTAT AVOIMENA HOIDETTAVA ALUE PELAILU SEIKKAILUPUISTO HUIPPU Veräjäkallio LATU/ ULKOILUREITTI Kaivoskallio SPRINTTILATU MONIKONPURON REITTI KUNTOKIHARA TEKONURMIKENTTÄ PYSÄKÖINTI KENTÄT/NURMET STADION URHEILULUKIO LIIKUNTARAKENTAMISEN RESERVIALUE UIMAHALLI MAAUIMALA URHEILUHALLIN LAAJENNUSVARA UUDET REITIT TILAPÄISKOULU PELAILU URHEILUPUISTON PÄÄAUKIO URHEILUHALLI LIIKUNTARAKENTAMISEN RESERVIALUE URHEILUHALLI REITTI PYSÄKÖINTI/ SAATTOAJO TEKOJÄÄ/ TEKONURMI AVOIMENA HOIDETTAVA ALUE KENTTÄ/ VARAPYSÄKÖINTI MONIKON KOULUKESKUS URBAANI PUISTO SKEITTI/ KORIPALLO/ ANGRY BIRDS -PUISTO MONIKONPURON REITTI PIENPELIKENTÄT YLIPAINEHALLI AUKIO PYSÄKÖINTI PYSÄKÖINTI Turuntie Kilon Krouvinmäki Vanha Maantie PYSÄKÖINTI/ SAATTOAJO JÄÄHALLI REITTI Nupukivenkallio Kilonkartanonmäki 05/2017 1

Leppävaaran urheilupuisto Yleissuunnitelman päivitys 2017 Työ on tehty kaupungin sisäisenä työnä kaupunkisuunnittelukeskuksessa tiiviissä yhteistyössä kaupungin muiden hallintokuntien kanssa keväällä 2017. Työryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Kati Kivelä Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Aino Aspiala Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Marno Hanttu Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Tiina Piironen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Paul Ekblad Espoon kaupungin liikuntapalvelut Jarmo Ikävalko Espoon kaupungin liikuntapalvelut Kaisa Peltonen Espoon kaupungin sivistystoimi Lisa Nora Espoon kaupunkitekniikan keskus Mika Rantala Espoon kaupungin esikunta Sisällysluettelo Sisältö Sisällysluettelo 2 Johdanto 3 Lähtötietojen päivitys 4 Selvitykset 4 Käyttäjämäärät 4 Leppävaarassa liikkuvat kaikki 5 Maisemarakenne 6 Urheilupuiston uudet toiminnot 7 Urheiluhalli 7 Puku- ja pesutilarakennus ja tekojää 7 Pienpelikentät ja muut lähiliikunta-alueet 7 Seikkailupuisto 7 Peltoaukion toiminnallinen alue 7 Latu- ja kävelyreittiverkostojen kehittäminen 7 Liikenteelliset tavoitteet 8 Maisemalliset ja kaupunkirakenteelliset tavoitteet 9 Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelma 2017 10 Urbaani puisto 10 Peltoaukioiden kulttuurimaisema 12 Kallioiden metsäreitit 13 Monikonpuron reitti 14 Uusi urheiluhalli 16 2

Johdanto Leppävaaran urheilupuiston ensimmäinen yleissuunnitelma tehtiin vuonna 2009. Sitä päivitettiin 2011-12 konsulttityönä. Tässä työssä päivitetään jälleen Leppävaaran urheilupuiston tilanne. Samalla tarkistetaan urheilupuiston kehittämisen tavoitteita. Työ palvelee myös pohjatyönä asemakaavahankkeelle, jonka tarkoituksena on urheilupuiston alueen kehittäminen ja uuden urheiluhallin sijoittaminen alueelle. Edellisessä yleissuunnitelmassa urheilupuiston alue oli jaettu maantieteellisesti itä-, keski- ja länsiosaan. Tässä työssä puiston kehittämisen pohjaksi esitetään toimintoihin ja maisemalliseen rakenteeseen liittyvä strateginen visio. Urheiluhalli on Leppävaaran urheilupuiston seuraava suurhanke. Vuoden 2011 yleissuunnitelmassa hallille oli määritelty paikka urheilupuiston länsireunasta. Tässä päivityksessä urheiluhallin paikkaa on muutettu, ja yksi suunnitelman tavoitteista onkin löytää eri vaihtoehdoista sellainen sijainti, joka takaa hallille toimivan käyttöpotentiaalin ja myös jäsentää koko urheilupuiston käyttökokemusta. Kaupungin hankkeena toimitilojen investointiohjelmassa on Leppävaaran urheilupuiston puku- ja pesutilojen rakentaminen vuosina 2018-2019. Leppävaran urheilupuiston tekojään rakentaminen on liikuntarakenteiden investointiohjelmassa vuodella 2020. 3

Lähtötietojen päivitys Urheiluhallia varten tehty suunnitteluvaraus urheilupuiston länsilaitaan poistui 2017. Uusi paikka tarkentuu tämän yleissuunnitelman päivityksen myötä. Hallin tulisi liittyä paremmin urheilupuiston nykyisiin toimintoihin sekä alueen oppilaitoksiin ja olla paremmin saavutettavissa julkisin liikenneyhteyksin. Uintikeskuksen remontti on valmistunut 2016 kesällä. Uimahallirakennus kunnostettiin ja lisäksi kiinteistölle rakennettiin maauimala. Leppävaaran uimahalli on nykyisellään Espoon suurin ja suosituin. Monikon koulukeskuksen kaavamuutos on tullut voimaan 2016. Muutos mahdollistaa koulun remontoimisen ja laajenemisen. Töiden suunnitelmat tarkentuvat kuluvan vuoden aikana, ja korjaus- ja laajennustyöt on määrä aloittaa ennen 2020-lukua. Koulukeskukseen rakennetaan koululiikuntakäyttöön oma liikuntasali. Sen sijaan urheilulukioksi profiloituva Leppävaaran lukio hyötynee suuresti ympäröivän urheilupuiston tilojen kehittymisestä. Monikon koulukeskuksen kaavamuutoksen yhteydessä vahvistettiin myös ns. kuplahallin sijainti asemakaavalla. Kaavamääräys ei salli alueelle kiinteää hallirakennusta, vaan purettavissa olevan ylipainehallin. Liikuntatoimi ja kaupunkitekniikan keskus ovat valmistelleet suunnitelmat uudesta sprinttiladusta, ja sen toteutus on parhaillaan alkamassa. Ladun päätepisteet ovat stadionilla, ja se kiertelee viereisellä Veräjäkalliolla hyödyntäen kalliomaaston jyrkkiä korkeuseroja. Ladusta tehdään tasoltaan sellainen, että se mahdollistaa aktiivisen hiihtokisojen järjestämisen. Veräjäkallion latuverkostoa pyritään edellisen yleissuunnitelman mukaisesti kehittämään. 2011 yleissuunnitelman mukaisesti Veräjäkallion länsipuolelle on rakennettu heittolajien harjoituspaikka. Seikkailupuisto aloitti toimintansa kesällä 2015. Se on osoittautunut hyvin suosituksi ja odottaa kävijämäärien nousevan tasaisesti noin 25 000 vuotuiseen kävijään. Selvitykset Urheilupuiston pysäköintiä on selvitetty vuonna 2014. Pysäköintiä tulisi vielä kehittää, mutta pysäköintipaikkojen automaattinen lisääminen ei ole ensisijainen tavoite, vaan pysäköintitarpeiden ratkaisuja tulee hakea alueen sisäisten yhteyksien ja logistiikan kehittämisen kautta. Urheilupuiston pysäköintimääristä tehdään jälleen uusi selvitys alkukesällä 2017 aikana. Leppävaaran koulukeskusta varten on teetetty hulevesiselvitys 2015. Selvityksen tekijänä on Ramboll. Sen mukaan urheilupuistoon laskevat Vallikallion ja koulukeskuksen alueen hulevedet uuden tekojääkentän eteläpuolella sijaitsevien kahden eri purkupisteen kautta. Selvityksessä on todettu sadeveden voivan nousta alueella enintään N2000 +11,5 metriin. Urheiluhallin hanketta varten tulee teettää tarpeelliset selvitykset, muun muassa hulevesisuunnitelma, jossa huomioidaan laajemmin urheilupuiston alueen hulevedet. Monikonpuron hulevesien viivytyskohteita on kartoitettu 2013 valmistuneessa selvityksessä. Selvityksen on tehnyt Sito Oy ja tilaajana Espoon kaupunkitekniikan keskus. Kartoituksessa etsittiin hulevesien viivytykseen sopivia kohteita Monikonpuron varrelta, rantaradan pohjoisen puoleiselta osalta. Yhtä viivytysrakennetta ja tulvaniittyä ehdotettiin selvityksessä myös Leppävaaran urheilupuiston alueelle. Käyttäjämäärät Leppävaaran urheilupuisto on jo nyt Espoon suurimpia ja suosituimpia, ja sen käyttäjäkunta koostuu niin paikallisista kuin kuntarajojen ulkopuolelta saapuvista ihmisistä. Vuosittaisien käyttäjäkertojen arvioidaan nousevan tällä hetkellä noin kahteen miljoonaan. Urheilupuiston vuotuisia käyttäjämääriä: - urheilupuisto 500 000 tilastoitu - uimahalli/maauimala 650 000 tilastoitu - jäähalli 250 000 tilastoitu - palloiluhalli 100 000 tilastoitu - ylipainehalli (jalkapallo) 75 000 arvio - skeittipaikka 75 000 arvio - Angry birds -leikkipuisto 75 000 arvio - hiihtoladut 50 000 arvio - muut ei rekisteröidyt käynnit 50 000 arvio Nykyiset alueet yhteensä 1 825 000 Uuden urheiluhallin arvioitu kävijämäärä 650 000 hlö/vuosi Lähde: Espoon kaupungin liikuntatoimi 4

Leppävaarassa liikkuvat kaikki Leppävaaran urheilupuisto on ainutlaatuinen kokonaisuus ja yksi pääkaupunkiseudun suurimmista ja tunnetuimmista urheilupuistoista. Sen käyttäjäkunta on varsin monipuolinen, ja puistoa käytetäänkin huomattavan erilaisista lähtökohdista. Hyvin toimiva urheilupuisto on asuinalueen sydän ja voimakkaasti sen identiteettiä muovaava tekijä. Urheilupuistosta löytyy erilaisia liikkumisen mahdollisuuksia lähes jokaiselle ikä- ja käyttäjäryhmälle. Yksi selvimmistä ryhmistä alueen käyttäjinä ovat viereisten oppilaitosten koululaiset ja opiskelijat. He kulkevat urheilupuiston läpi koulureiteillään ja viettävät siellä aikaa. Päiväaikaan urheilupuisto tarjoaa mahdollisuuksia koululiikuntaan. Nuoret myös harrastavat lukuisissa puiston alueella toimivissa seuroissa. Iltaisin puisto on ajanviettopaikka, jossa pelaillaan, pyöräillään, skeitataan ja tavataan kavereita. Pienimmillekin puiston käyttäjille löytyy leikkimahdollisuuksia. Arkipäivisin puistossa ulkoilevat monen ikäiset käyttäjät, jotka hyödyntävät laajoja ulkoilu- ja latureitistöjä. Puiston läpi kulkevat myös esim. työmatkapyöräilijät tai Lintuvaarasta Leppävaaran asemalle suuntaavat kulkijat. Iltaisin puistossa liikkuvat seurojen piirissä urheilevat: juoksijat, suunnistajat, pyöräilijät, eri palloilulajien harrastajat, uimarit jne. Myös läheisen Kilonkartanon ja Leppävaaran kartanon tallin ratsastusreittejä kulkee urheilupuistossa. Viikonloppuisin urheilupuiston toiminta on arkeakin aktiivisempaa. Kilpailutoimintaa kehitetään urheilupuistossa jatkuvasti, tarkoituksena on niin pienten kuin suurempienkin, myös kansallisen tason kisojen ja urheilutapahtumien järjestäminen (esim. Kalevan Kisat). Urheilupuiston toiminnallisuus pitäisi siis taata niin, että puistoon on helppo saapua suurtapahtumien aikana. Myös huoltoliikenteen on oltava sujuvaa jatkossakin. Kilpaurheilu ja virkistysurheilu eivät myöskään saisi sulkea toisiaan pois. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi latureitistöt toteutetaan niin, että hiihtokisojen aikanakin puistosta löytyy ulkoilijoille varattuja latuja. 5

MAISEMAN KANNALTA MERKITTÄVÄ SELÄNNE MAISEMAN KANNALTA MERKITTÄVÄ SELÄNNE Maisemarakenne Puiston keskiosan maisemarakennetta on analysoitu edellisessä urheilupuiston yleissuunnitelmassa. Espoon eteläosien yleiskaavassa Leppävaaran urheilupuiston peltoalue on merkitty kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti merkittäväksi alueeksi. Alue on sekä seudullisesti että paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Aluetta halkoo Monikonpuro, jonka todetaan virtavesiselvityksessä säilyneen poikkeuksellisen hyvin sen sijainnin huomioiden. Olennaista maisemakuvan ja kulttuuriympäristön kannalta on urheilupuiston keskiosan avoimuuden säilyminen sekä sitä reunustavien metsäisten selänteiden erottuminen maisemassa. Peltoaukean alueelle ei tule sijoittaa suuria urheilurakennuksia, ja ylipäätään kaiken rakentamisen tulee soveltua kulttuurimaisemaan. KULTTUURIMAISEMAN KANNALTA MERKITTÄVÄ AVOIN ALUE KENTÄT, NIITYT, NURMET, PELLOT MAISEMAN KANNALTA MERKITTÄVÄ SELÄNNE LIITO-ORAVAREITTI LAAKSOALUE SUURET URHEILURAKENNUKSET MAISEMAN KANNALTA MERKITTÄVÄ SELÄNNE Kuva: kulttuurimaiseman analyysi. KSK/Aino Aspiala Kuva: Leppävaaran urheilupuisto. Olli Urpela 6

Urheilupuiston uudet toiminnot Urheiluhalli Yleissuunnitelman päivityksen yhteydessä etsitään uutta paikkaa urheiluhallille siten, että halli sijoittuu puiston itäosaan urheilupuiston muiden toimintojen ja rakennusten yhteyteen sekä lähemmäksi julkisia kulkuyhteyksiä kuten rautatieasemaa. Tämä hyödyttää paremmin myös itäosan oppilaitoksia. Uuden urheiluhallin sijoittuminen nykyisen yleisurheilustadionin viereen mahdollistaa kansallisten ja kansainvälisten yleisurheilukilpailujen järjestämisen. Myös muiden suurten urheilutapahtumien yhteydessä uusi urheiluhalli toimii oheistiloina. Stadionin katsomorakennuksen peruskorjauksen yhteydessä voidaan tutkia katsomon yhdistämistä uuteen urheiluhalliin. Keskeiset kulkuyhteydet mahdollistavat myös hallin hyödyntämisen esimerkiksi kulttuuritapahtumissa. Yleissuunnitelmassa ehdotetaan uuden hallin rakentamista nykyisen pelikentän sekä viereisten pienten sähly- ja tenniskenttien paikalle. Näille kentille tulee löytää urheilupuiston alueelta uusi sijainti. Kaupungin investointiohjelmissa on varattu määrärahaa uutta urheilupuiston puku- ja pesutilarakennusta sekä tekojäätä varten. Puku- ja pesutilat sekä tulevan tekojään kylmälaitteiston tilat toteutetaan uuden urheiluhallin yhteyteen. Puku- ja pesutilarakennus ja tekojää Kaupungin hankkeena toimitilojen investointiohjelmassa on Leppävaaran urheilupuiston puku- ja pesutilojen rakentaminen vuosina 2018-2019. Leppävaaran urheilupuiston tekojään rakentaminen on liikuntahankkeiden investointiohjelmassa vuodelle 2020. Puku- ja pesutilat sekä tulevan tekojään kylmälaitteiston tilat toteutetaan uuden urheiluhallin yhteyteen. Pienpelikentät ja muut lähiliikunta-alueet (tenniskentät, sählykentät, beach volley -kentät, monitoimikentät) Suunnitelmassa on osoitettu paikat pienpelikentille ja muille lähiliikunta-alueille. Osa kentistä on korvaavia, ja osa vielä toteutumattomia. Seikkailupuisto Veräjäkalliolla toimii myös vuodesta 2015 lähtien yksityinen seikkailupuisto, jonka köysiratoja on rakennettu kallion luoteisreunan metsäisen jyrkänteen mäntyihin. Seikkailupuiston kehittäminen tulee toteuttaa siten, että se ei vaaranna ulkoilureittiverkoston kehittämistä alueella. Peltoaukion toiminnallinen alue Viljelykäytössä olevan peltoaukean itäreunaan, Monikonpuron varren reitin yhteyteen rakennetaan uusia pelikenttiä ja vapaata nurmialuetta pelailuun ja oleskeluun. Keskiosa voidaan säilyttää nykyiseen tapaan viljelykäytössä tai etsiä uusia käyttötarkoituksia kulttuurihistoriallisesti merkittävää maisemaa vaarantamatta. Tällaista käyttöä voivat olla esimerkiksi nurmet, niityt tai laitumet. Latu- ja kävelyreittiverkostojen kehittäminen Leppävaaran latuverkoston laajentamista ja kävelyreittien rakentamista jatketaan. Sprinttiladun rakentaminen vuonna 2017 on ensimmäinen osa projektia. Talvikävelyä varten rakennetaan erillisiä reittejä. Leppävaaran latuverkosto on suunniteltu aikanaan siten, että ladut kulkevat kävelyreiteillä. Erillisille talvikävelyreiteille on lisääntyneen talviaikaisen pyöräilyn ja kävelyn johdosta suuri tarve. Reitistöä laajennetaan siten, että myös hiihtotapahtumien aikaan osa latureitistöä ja kävelyreitit ovat käytössä. 7

Liikenteelliset tavoitteet Ensisijaisena tavoitteena on selventää puiston sisäisiä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä. Myös eri suunnilta ja erityisesti Leppävaaran asemalta urheilupuistoon johtavia jalankulku- ja pyöräteitä tulee selkeyttää. Reittien tulee olla johdonmukaisia ja viestittää urheilupuiston luonnetta. Pyöräpysäköinnin laadulla, määrällä ja sijoittelulla halutaan edistää pyöräilyä - pyörällä olisit jo perillä! Veräjäpellonkadun varrella sijaitsevien oppilaitosten ja omakotiasutuksen kannalta on tärkeää, että urheilupuiston liikenteen painopiste ohjautuu voimakkaammin Vanhan maantien kautta urheilupuiston eteläosaan LP -alueelle. Tähän voidaan vaikuttaa pysäköinnin aikarajoitteilla ja hinnoittelulla, saattoliikenteen ja alueen sisäisten reittien suunnittelulla ja uusien toimintojen sijoittumisella. Pysäköintiä ja saattoliikennettä ei haluta sekoittamaan puiston muuta käyttöä. Ajoneuvoliikennettä ei tuoda puiston läpi. Autolla ei ole tarpeen päästä oven eteen, mutta pysäköintiä ei myöskään ole tarkoitus hankaloittaa liiaksi. Autoille varataan pysäköintiä riittävästi normaaliin kysyntään ja tarvittaessa pysäköintiä voidaan lisätä, tehostaa tai vaikuttaa pysäköinnin kysyntään hinnoittelulla ja aikarajoitteilla. Leppävaaran urheilupuiston alueella pysäköinti painottuu paikkamäärillä mitattuna alueen eteläosaan Vanhan maantien varteen. Alueella käytettävissä olevat pysäköintipaikat täyttävät alueen normaalin pysäköintitarpeen. Tapahtumien yhteydessä pelikenttiä, koulujen pysäköintiä/pihoja ja Leppävaaran liityntäpysäköintipaikkoja voidaan käyttää varapysäköintialueina. Kuva: Autoliikenteen reitit, periaatekuva. KSK/Marno Hanttu Huoltoajoyhteyksiä suunniteltaessa tulee huomioida päivittäinen, mutta vähäinen huoltoliikenne ja myös isompien tapahtumien tarve. Päivittäinen urheilupuiston toimintojen huolto hoidetaan pääasiassa alueen katuverkkoa pitkin sekä osaksi myös kevyen liikenteen raittien kautta. Päivittäinen huoltoliikenne on kuitenkin määrältään vähäistä eikä se merkittävästi häiritse jalankulkua tai pyöräilyä. Huoltoreitit tulee kuitenkin sulkea portein ja estää tarpeeton saattoliikenne. Isompien tapahtumien vaatima huoltoliikenne tulee miettiä erikseen. Mahdollisesti isompien tapahtumien huoltoliikennettä varten joudutaan käyttämään poikkeusjärjestelyjä ja liikenteen ohjaajia. Keskusaukio on kuitenkin tavoitteena rauhoittaa kaikelta liikenteeltä. 8 Kuva: Ulkoilun ja jalankulun, pyöräilyn ja ratsastuksen reitit, periaatekuva. KSK/Marno Hanttu

A B C D E F G H Yhteensä Kapasiteetti ilman D -kenttää kapasiteetti 93 123 92 280 377 59 98 26 1148 868 Ti 23.5.2017 klo 8-9 20 55 7 0 61 38 8 16 205 Ti 23.5.2017 klo 11-13 19 77 7 0 127 37 12 17 296 Ti 23.5.2017 klo 18-19 23 110 68 0 133 8 51 22 415 Ke 24.5.2017 klo 8-9 8 5 2 0 43 10 19 0 87 Uimahalli aukeaa keskiviikkoisin klo 10 Ke 24.5.2017 klo 11-13 22 64 3 0 70 22 9 20 210 Ke 24.5.2017 klo 18-19 11 103 50 0 114 5 61 23 367 To 18.5.2017 klo 8-9 16 55 5 0 66 18 14 20 194 To 18.5.2017 klo 11-13 49 68 10 0 137 34 8 17 323 To 18.5.2017 klo 18-19 82 91 42 0 91 6 51 15 378 La 20.5.2017 klo 11-13 95 124 128 250 394 107 97 19 1214 Stafettkarnevalen La 20.5.2017 klo 18-19 42 67 58 250 326 26 27 18 814 Koulujen viestikarnevaali 19.-20.5.2017 Su 21.5.2017 klo 11-13 90 117 69 0 103 1 46 23 449 maksimikysyntä Su 21.5.2017 klo 18-19 20 100 52 0 96 1 13 20 302 Pysäköintilaskelmat Pysäköintitutkimuksilla on selvitetty pysäköinnin kysyntää (tarvetta). Pysäköintitutkimuksia on tehty vuosina 2015-2017, jolloin on laskettu pysäköityjen autojen määriä urheilupuiston alueella. Tavanomainen, ei yleisötapahtumaa oleva maksimikysyntä on alle 500 autoa. Yleisötapahtumien aikana kysyntä ylittää pysäköintipaikkamäärän, ja osa autoista jää tällöin laittomasti kadun varteen. A B C D E F G H Yhteensä Kapasiteetti ilman D -kenttää kapasiteetti 93 123 92 280 377 59 98 26 1148 868 Ti 1.3.2016 klo 8.45 27 30 6 0 118 38 7 7 233 Ti 1.3.2016 klo 12.15 36 32 18 0 218 40 33 14 391 Ti 1.3.2016 klo 17.45 14 63 35 0 119 11 51 22 315 Ke 2.3.2016 klo 7.55 11 3 3 0 32 8 14 2 73 Ke 2.3.2016 klo 12.45 53 48 12 0 225 41 10 16 405 Ke 2.3.2016 klo 18.10 26 99 69 0 97 32 100 22 445 maksimikysyntä To 3.3.2016 klo 7-9 13 44 4 0 59 13 19 11 163 To 3.3.2016 klo 11-13 50 41 7 0 241 40 14 12 405 To 3.3.2016 klo 18-19 16 71 44 0 70 6 97 23 327 La 5.3.2016 klo 11-13 21 86 59 0 64 3 64 19 316 La 5.3.2016 klo 18-19 28 49 35 0 44 3 41 17 217 Su 6.3.2016 klo 11-13 76 101 56 0 73 10 65 21 402 Su 6.3.2016 klo 18-19 59 89 52 0 44 19 73 21 357 Ke 16.3.2016 klo 3-4 0 0 0 0 5 0 0 0 5 A B C D E F G Yhteensä Kapasiteetti ilman D -kenttää kapasiteetti 93 123 92 280 377 59 98 1122 842 Ti 9.6.2015 klo 8-9 16 76 6 0 19 10 37 164 Ti 9.6.2015 klo 11-13 14 81 12 0 71 36 37 251 Ti 9.6.2015 klo 18-19 9 25 15 0 90 7 41 187 Ke 10.6.2015 klo 8-9 9 89 1 0 16 8 58 181 Ke 10.6.2015 klo 11-13 11 70 14 0 39 25 34 193 Ke 10.6.2015 klo 18-19 15 47 24 0 115 7 60 268 To 11.6.2015 klo 8-9 9 74 5 0 18 21 41 168 To 11.6.2015 klo 11-13 14 74 10 0 50 22 43 213 To 11.6.2015 klo 18-19 10 22 17 0 84 6 40 179 La 13.6.2015 klo 11-13 11 34 57 139 112 0 18 371 maksimikysyntä La 13.6.2015 klo 18-19 10 17 11 0 49 0 3 90 Su 14.6.2015 klo 11-13 24 18 45 188 63 0 8 346 Su 14.6.2015 klo 18-19 7 3 4 0 15 0 2 31 A B C D E F G Yhteensä Kapasiteetti ilman D -kenttää kapasiteetti 93 123 92 280 377 59 98 1122 842 Ti 17.3.2015 klo 8-9 31 88 6 0 26 26 16 193 Ti 17.3.2015 klo 11-13 32 80 8 0 150 36 32 338 Ti 17.3.2015 klo 18-19 18 22 20 0 58 4 35 157 Ke 18.3.2015 klo 8-9 59 91 8 0 133 39 15 345 Ke 18.3.2015 klo 11-13 63 87 9 0 146 38 15 358 maksimikysyntä Ke 18.3.2015 klo 18-19 24 23 17 0 65 14 75 218 To 19.3.2015 klo 8-9 24 83 5 0 41 17 10 180 To 19.3.2015 klo 11-13 35 75 9 0 157 41 10 327 To 19.3.2015 klo 18-19 20 3 10 0 41 11 79 164 La 21.3.2015 klo 11-13 46 18 8 0 23 6 90 191 La 21.3.2015 klo 18-19 49 1 4 0 18 19 94 185 Su 22.3.2015 klo 11-13 82 30 10 0 47 4 77 250 Su 22.3.2015 klo 18-19 39 3 3 0 18 0 70 133 Taulukko: Urheilupuiston pysäköintilaskelmat 2015-2017. KSK/Marno Hanttu Kuva: Nykyiset pysäköintikentät ja niiden kapasiteetti. KSK/Marno Hanttu Pysäköintipaikkojen tuleva tarve Nykyisin urheilupuiston alueella on noin 1150 autopaikkaa ja osa näistä (280 ap) on vain tarvittaessa käytössä yleisötapahtumien aikaan. Jatkuvassa käytössä on noin 870 autopaikkaa, joista osa on koulujen käytössä päiväsaikaan. Nykyisin pysäköinti on alueella ilmaista, mutta aikarajoitettua. Pysäköinnin kysyntään voidaan tulevaisuudessa vaikuttaa hinnoittelulla, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittämisellä, ja esim. kaupunkipyörillä. Uuden urheiluhallin myötä pysäköintipaikkojen kysyntä kasvaa arviolta 100-150 ap. Uuden urheiluhallin myötä tavanomainen pysäköintikysyntä ei ylitä alueella olevaa parkkipaikkamäärää (870 ap). Arvion mukaan, tavanomainen pysäköintikysyntä tulee olemaan alle 600 autoa arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Haasteena sen sijaan tulee olemaan yleisötapahtumat, jotka uuden hallin myötä yleistyvät. Kysyntä ylittää reilusti järjestettävissä olevan kapasiteetin. Lisähaasteena tulee olemaan vielä varapysäköintikentän (D), 280 autopaikan poistuminen. Korvaavat paikat tulee hakea joko urheilupuistosta ja/tai urheilupuiston ulkopuolelta. Toisaalta pysäköinnin kysyntään voidaan myös vaikuttaa hinnoittelulla, nyt se on ilmaista. 9

Maisemalliset ja kaupunkirakenteelliset tavoitteet Urheilu on paljon muutakin kuin itse liikuntasuoritus, se on myös toimimista erilaisissa kaupunkitiloissa ja luonnonympäristöissä. Leppävaaran urheilupuisto on huomattavan laaja ja monipuolinen erilaisten liikuntatilojen kokonaisuus, jossa yhdistyvät monet erilaiset tavat liikkua ja viettää aikaa. Jo nykyisellään puistossa on nähtävissä kolmen eri tyyppisen osa-alueen muodostama kokonaisuus. Tässä yleissuunnitelmassa strategiseksi tavoitteeksi otetaankin puiston erilaisten toiminnallisten ja kaupunkikuvallisten osioiden piirteiden tuominen esiin. Kullakin puiston osa-alueella on oma identiteettinsä ja toiminnallinen käyttöliittymänsä, ja niitä voidaan pyrkiä vähitellen vahvistamaan. Kolme osa-aluetta toimivat parhaimmillaan toisiaan tukien. Niihin saapumisen reitit, yhtälailla kuin niiden väliset reitit ovat tärkeä osa puiston käyttämisen kokemusta. Urheilupuiston läpi kulkevaa Monikonpuroa tuodaan tässä suunnitelmassa nykyistä enemmän esille. Leppävaaran asukkaille puro on selkeä ja tunnistettava elementti, ja reitin avaaminen sen varrelle on erinomainen tapa tuoda urheilupuistoon yksi sitä ja koko Leppävaaraa brändäävä tekijä. Puron varren reitti toimii samalla nykyisille ja tulevaisuudessa sen varrelle rakennettaville pelikentille johtavana pääreittinä. Monikonpurolla on myös tärkeä merkitys ekologisena yhteytenä liito-oraville sekä elinympäristönä useille kalalajeille. Taitavalla suunnittelulla on urheilupuistossa myös mahdollista hallita hulevesiä ja luoda samalla uusi, jännittävä virkistysympäristö. 10

Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelma 2017 Urbaani puisto Urheilupuiston urbaanin ytimen muodostavat puiston itäreunan koulut ja urheilurakennukset. Koulujen oppilaat ja opiskelijat, ylipäätään nuoret, ovat yksi puiston avainkäyttäjäryhmistä, ja he liikkuvat pääosin jalan tai polkupyörällä. Puiston itäreunan rakennusten ja toimintojen väliset yhteydet ovat kävelyetäisyydellä toisistaan, ja niiden välisten kulkuyhteyksien selventäminen onkin tärkeää. Keskiosan jalankulku- ja pyöräilyreitistöjen suoristaminen ja yksinkertaistaminen helpottaa urheilupuiston alueella liikkumista. Yleissuunnitelmassa ehdotetaan niin itä-länsi -kuin pohjois-etelä -suuntaisten jalankulun akselien voimistamista. Itä-länsi -suuntainen reitti identifioituu Monikonpuron ympärille. Osana reitin kehittämistä on nykyisen kävelytien siirto eteläosassa siten, että reitti suoristuu. Samalla saadaan tilaa mahdollisille lisäpysäköintikentille. Pohjois-etelä -suunnassa jalankulku ohjataan pois ajoradan reunasta omaksi reitikseen nykyisen nurmialueen läpi. Samalla reitti etelän suunnasta kohti uimahallia ja lukiota tulee selkeämmäksi ja turvallisemmaksi. Urbaanin puiston reitistöjä ryhdittävät paikat, joissa reitit risteävät tai joissa saavutaan jollekin tietylle kohokohdalle. Tällaisia paikkoja urbaanin puiston alueella on kolme: saapuminen puistoon Leppävaaran keskustan suunnasta, uimahallin pääsisäänkäynti sekä stadionin sisäänkäynnin edessä sijaitseva aukio. Aukiot ja risteyskohdat ovat kuin portteja urheilupuistoon. Niiden kohdalla puistoon saapuva tiedostaa tulleensa urheilupuiston alueelle ja myös hahmottaa kulkureitit edelleen kohti puiston eri toimintoja. Aukiot ovat myös luontevia paikkoja tapahtumille. Aukioilta tarjoutuu pitkiä näkymiä ja niiden orientoivuutta tulee myös edelleen tehostaa esimerkiksi erilaisin opastein tai visuaalisin vihjein. Opaste voi yksinkertaisimmillaan olla kyltti, mutta myös jokin taideteos tai erityinen oivalluksen tarjoava elementti, kuten valo. Opasteet voivat johdatella puistoon saapuvia aina Leppävaaran keskustasta ja asemalta lähtien. Kulkuyhteyksien selventäminen helpottaa myös alueen pysäköinnin ohjaamista, kun kävelymatka pysäköintipaikalta kohti liikuntapaikkaa kulkee jonkun reitistöä jäsentävän paikan kautta. Mahdolliset kaupunkipyöräasemat sijoittuvat myös luontevasti osaksi urbaanin puiston aukioita ja kohokohtia. Urbaanin puiston keskiosa muodostuu koko urheilupuiston keskeiseksi käyntikortiksi ja ikään kuin käyttöliittymäksi. Se on alava laaksonpohja, joka toimii niin orientoitumista helpottavana reitistön keskipisteenä kuin itsessään viihtyisänä ja ympäröivien urheilurakennusten suojaamana keskusnurmialueena. Lisäksi puistoa voidaan kehittää oleskeluun ja vapaa-ajan toimintaan paikkoja tarjoavana alueena. Nykyisten skeittiramppien, koripallokentän ja leikkipuiston lisäksi keskiosaan sijoitetaan tenniskenttiä, sählykenttä ja muita pienpelikenttiä sekä vapaata aluetta, joka soveltuu pelailuun ja ajanviettoon sekä koulujen liikuntatuntien käyttöön. Urbaani puisto liittää urheilupuiston tiiviimmin Leppävaaran muuhun rakennettuun ympäristöön. Sinne johtavat myös puistoon saapumisen pääreitit niin jalan kuin autollakin. Puiston läpi johtavaa ajoneuvoliikennettä ei sallita, vaan se on kokonaisuudessaan jalan ja polkupyörällä liikkuvien käytössä. P P P P P P P Aukio Urheilupaikka Oppilaitos P Pysäköinti Kuva: jalankulun pääakselit Kuva: pääakseleita rytmittävät risteys- ja päätekohtien aukiot. Kuva: keskeisen viheralueen reunalle ja akselien varsille sijoittuvat puiston toiminnat, liikuntatilat ja oppilaitokset, sekä pysäköinti. 11

UIMA- HALLIN AUKIO STADION STADIONIN PORTTI JA PUISTON PÄÄAUKIO UIMAHALLI KÄVELY- YHTEYS LUKIO URHEILUHALLI UUDEN HALLIN PAIKKA TEKOJÄÄ/ TEKONURMI- KENTTÄ URBAANI PUISTO PIEN- PELI- KENTÄT URHEILU- PUISTON PORTTI KUPLAHALLI MONIKON KOULUKESKUS ANGRY BIRDS -PUISTO SKEITTI KORIPALLO PIEN- PELI- KENTÄT MONIKON REITTI JÄÄHALLI Kilon Krouvinmäki MUINAISJÄÄNNÖS KÄVELY- REITIN SIIRTO PYSÄKÖINTI PARANNETTAVA KÄVELY- YHTEYS Nupukivenkallio MUINAISJÄÄNNÖS Kuva: Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelma, urbaani puisto toimintoineen 12

Peltoaukioiden kulttuurimaisema Avonainen, pitkiä näkymiä tarjoava suurmaisema on urheilupuiston keskiosan vahvuus. Sen halki kulkevat jalankulku- ja pyöräilyreitit tarjoavat ulkoilijoille pitkiä näkymiä ja muistuman historiallisesta kulttuurimaisemasta, joka on myös tärkeä osa urheilupuiston identiteettiä. Valtava avoin alue kutsuu lenkkeilemään ja sen läpi kulkee pyöräilyn laatukäytävä. Alueella kulkee myös ratsastajia läheisiltä Kilonkartanon sekä Leppävaaran kartanon hevostalleilta. HEITTOLAJIEN HARJOITUSPAIKKA Pellot ovat tätä nykyä viljelykäytössä. Ne voivat jatkossakin säilyä peltoviljelyssä tai ne voivat olla esimerkiksi maisemaniittyä tai monitoiminurmea. Peltoalue tulee säilyttää mahdollisimman yhtenäisenä. Sen vuoksi aukean itäreunalle on kootusti osoitettu uusia paikkoja pelikentille, jolloin keskiosa jää yhtenäiseksi, avoimena hoidettavaksi alueeksi. YHTEYS AVOIMENA HOIDETTAVA ALUE UUDET KENTÄT TEKONURMIKENTTÄ noja PELAILU KI O NT TULVANIITTY RA HA Monikonpuron vartta seuraa uusi liito-oravareitti, joka erottuu suurmaisemassa lehtipuuvaltaisena puustoisena vyöhykkeenä. Puron varteen istutettava puusto hyödyttää paitsi liito-oravaa, myös Monikonpuron kalastoa ja muuta vesiluontoa. Uusi puuvyöhyke sulkee jonkin verran maisemaa, mutta se ei kuitenkaan estä avointa aluetta reunustavien, havupuuvaltaisten selännemetsien erottumista suurmaisemassa. Kaivoskallio MONIKONPURO Kilo YHTEYS Puiston halki kulkee suurjänniteilmajohto, joka on tarkoitus kaapeloida. Kaapeli nostetaan jälleen ilmajohdoksi Kuntokiharan ja viljelypalstojen tuntumassa. Ilmajohdon pylväs on maisemassa merkittävä elementti, ja se tuleekin toteuttaa maisemaan sopivana. ASVALTOITU REITTI PELAILU Varaus liikuntatilalle pysäköinteineen 110kV KENTÄT/NURMET AVOIMENA HOIDETTAVA ALUE UUDET KENTÄT Voimali nja Puiston länsiosassa sijaitseva, aiemmin urheiluhallille varattu suunnittelualue säilyy yleissuunnitelmassa liikuntatiloille soveltuvana alueena pysäköintialueineen. Alueelle sijoittuvan toiminnan tulee olla luonteeltaan sellaista, että se ei hyödy urheilupuiston itäosan liikuntatilojen synergiasta tai julkisen liikenteen verkostoista ja sopeutuu kulttuurimaisemaan. KENTÄT/NURMET PELAILU KU Uusien kenttien kulku- ja huoltoyhteydet on järjestetty nykyisten Monikonpuron ylittävien kävelysiltojen kautta. Toiminnallisesti kentät yhdistyvät uuden urheiluhallin pukutiloihin. Kenttiä ei tule lähtökohtaisesti käyttää pysäköintiin, mutta eteläisintä kenttää voidaan tarvittaessa pitää suurtapahtumien aikaisena varapysäköintikenttänä. Itäreunalla voi kenttien lisäksi sijaita kuntoilupaikkoja, oleskelu- ja pelailunurmea ja pienkenttiä siten, että kulttuurimaisema ei vaarannu. VILJELYPALSTAT Turuntie Kilonkartanonmäki Kuva: Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelma, keskiosan peltoaukiot ja kentät 13

Kallioiden metsäreitit Pohjoisosa urheilupuistosta on luonteeltaan mäntyvaltainen kalliomaasto. Veräjäkallio, Nupukivenkallio, Kilon Krouvinmäki sekä keskemmällä pieni Kaivoskallio rajaavat alavaa urheilupuiston laaksoa ja muodostavat oman kokonaisuutensa. Alueella on useita historiallisesti ja luonnontieteellisesti arvokkaita alueita. Maisemallinen analyysi on tehty osana vuoden 2011 yleissuunnitelmaa, ja maisemanhoitoa ohjataan vuonna 2009 hiihtoputken kaavoitustyön ohessa tehdyn puistosuunnitelman avulla. Paikoitellen hyvinkin jyrkät metsäiset rinteet ovat omiaan kuntourheiluun sekä erilaisiin seikkailulajeihin. Metsämäkien alueella risteilevät lukuisat ulkoilureitit, hiihtoladut ja polut. Siellä voi harrastaa muun muassa maastopyöräilyä, polkujuoksua, suunnistusta, hiihtoa ja kiipeilyä. Toisaalta metsät tarjoavat luontokokemuksia koululaisille ja lähialueiden asukkaille, polkuja kohti pohjoisempia metsäalueita ja marja- ja sienimetsiä. Kallioilta aukeaa komeita maisemia kohti Leppävaaraa ympäristöineen. Hiihtoputkea varten tehty aluevaraus poistetaan ja nykyisiä ulkoilureitistöjä kehitetään edelleen seuraavien vuosien aikana erillisen suunnitelman mukaisesti. Tarkoituksena on tarjota korkealaatuinen kilpailukäyttöön soveltuva, tarvittaessa lumetettava latuverkko. Seikkailupuiston mahdollinen laajentuminen tulee tutkia siten, etteivät sen toiminnot estä latuverkon kehittämistä tai vaaranna suojeltua kivikautista asuinpaikkaa. Metsämäille suuntaavat liikkujat saapuvat urheilupuiston normaaleja ajoreittejä ja käyttävät samoja pysäköintialueita kuin muutkin urheilupuiston käyttäjät. Latujen alkupiste on stadionin ympäristössä, ja myös stadion on talvisin latukäytössä. Lisäksi metsiin saavutaan myös suoraan viereisiltä asuinalueilta lukuisia eri reittejä pitkin. LATU/ KUNTORATA MUINAISJÄÄNNÖS MUINAISJÄÄNNÖS Kuntoilupiste SEIKKAILU- PUISTO Veräjäkallio LATU/ KUNTORATA MUINAISJÄÄNNÖS MUINAISJÄÄNNÖS SPRINTTI- LATU Kaivoskallio MUINAISJÄÄNNÖS MUINAISJÄÄNNÖS STADION Kuva: Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelma, metsäreitit ja kalliot 14

Monikonpuron reitti Monikonpuro virtaa noin 6,5 kilometrin matkan Espoon ja Vantaan rajan tuntumasta, Lintuvaaran ja Hämevaaran alueilta Monikon metsän ja Lintuvaara- Monikko -kallioalueen halki. Urheilupuiston jälkeen se sivuaa Etelä-Leppävaaran keskusalueita ja laskee Vermon ohitettuaan Iso-Huopalahteen. Puro on osa Leppävaaran identiteettiä. Urheilupuistolle se on valtava voimavara niin virkistyksellisenä kuin aluetta muuhun Leppävaaraan identifioivana tekijänä. Monikonpuron vartta vahvistetaan tässä yleissuunnitelmassa omana elementtinään. Sen varrelle istutettava uusi puusto tuo puroa esiin maisemassa, toimii pienilmastollisena elementtinä ja tarjoaa tärkeän ekologisen yhteyden alueen halki kulkeville liito-oraville. Uoma vesikasveineen tarjoaa myös elinympäristön useille kalalajeille. Toiminnallisesti Monikonpuron varsi on osa urheilupuiston läpi itä-länsisuunnassa kulkevaa jalankulku- ja pyöräilyreitistöä ja toinen yleissuunnitelmassa vahvistettavaksi esitetty pääakseli. Sen varrelle sijoittuvat käytännössä kaikki Leppävaaran urheilupuiston urheilukentät ja myös uusi urheiluhalli. Puronvarsi on myös luonteva kulkuyhteys saavuttaessa urheiluhallille tai kentille autolla. Urheiluhallin sijainnista riippuen osaa reitistä saatetaan joutua käyttämään huoltoajoreittinä. Tämä edellyttää huolellista suunnittelua niin liikenneturvallisuuden kuin maisemallisen kokonaisuuden takaamiseksi. Monikonpurolle ominaista ovat sen vesimäärän ja virtaaman suuret vaihtelut. Vuonna 2013 valmistuneessa Monikonpuron hulevesien viivytyskohteita kartoittaneessa selvitystyössä ehdotettiin huleveden pidätysrakenteen ja tulvaniityn rakentamista Monikonpuron ja Kilonojan risteyskohdan tuntumaan. Tämä vaikuttaa myös urheilukenttien sekä urheiluhallin suunnitteluun. HEITTOLAJIT YHTEYS UUDET KENTÄT TEKONURMI- KENTTÄ pelailunurmi TULVA- NIITTY KILONOJA pelailunurmi UUDET KENTÄT URHEILUHALLI TEKOJÄÄ/ TEKONURMI STADIONIN PORTTI URBAANI PUISTO PELI- KENTÄT YLIPAINEHALLI MONIKON- PURO KILONOJA TULVA- NIITTY PYSÄKÖINTI JÄÄHALLI PYSÄKÖINTI Kuva: Leppävaaran urheilupuiston yleissuunnitelma, Monikonpuron varsi toimintoineen 15

Uusi urheiluhalli Urheilupuiston yleissuunnitelman päivityksen yksi pääkohta on sijaintipaikan etsiminen uudelle urheiluhallille. Halli on seuraava urheilupuiston suurhanke, ja sen on tarkoitus palvella jopa 650 000 käyttäjää vuosittain. Alustavien suunnitelmien mukaan hallissa on tilaa niin yleisurheiluun kuin erilaisille palloilulajeille, kuten salibandylle ja koripallolle. Käyttäjäkunta koostuu niin urheiluseurojen piirissä liikkuvista lapsista ja nuorista kuin yleisövuoroja hyödyntävistä omatoimisista liikkujista. Espoon kaupunki tullee myös vuokraamaan hallista käyttövuoroja. Halliin rakennetaan puku- ja pesutiloja myös ulkokenttien käyttäjiä varten. Lisäksi hallin yhteyteen tulee ulkoalueiden hoitoon tarvittavan kaluston huoltotiloja ja tilat tekojäälaitteistolle. Hallin yhteyteen tulee myös kahvila. Liikuntatoimintojen ja -tapahtumien lisäksi urheiluhallia voi hyödyntää suurtapahtumissa, kuten messuissa tai konserteissa. Edellisen yleissuunnitelman yhteydessä ehdotettu läntinen sijoituspaikka Leppäsillantien päässä todettiin muihin puiston toimintoihin nähden irralliseksi. Lisäksi urheiluhallin edellyttämät pysäköintipaikat olisi pitänyt rakentaa erikseen palvelemaan ainoastaan urheiluhallin käyttäjiä. Läntinen urheiluhallin sijoituspaikka säilytetään liikuntarakentamisen reservinä. Sijainti puiston itäosassa mahdollistaa paremman saavutettavuuden Leppävaaran keskuksesta ja oppilaitoksista. Myös vuorottaispysäköintiä voidaan hyödyntää olemassa olevilla pysäköintikentillä. Tämän yleissuunnitelman yhteydessä arvioidaan kolmea sijaintipaikkaa puiston itäosassa. Näistä vaihtoehdoista vahvimmaksi arvioidaan nykyisen tekonurmikentän paikka. Hallin monipuoliset kenttätilat aputiloineen sekä ulkokenttien tukitiloineen tarkoittavat kerrosalaltaan merkittävää hanketta. Hallin paikkaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon muun muassa: Maaperä ja rakennettavuus Huolto- ja pelastusajoyhteydet Saavutettavuus jalan ja polkupyörällä Saavutettavuus joukkoliikenteellä Saavutettavuus läheisiltä oppilaitoksilta Sijainti yleisurheilustadionin vieressä Saattoajo ja pysäköinti Kaupunkikuva ja liittyminen ympäristöön Varjoisuustutkielma Sisäänkäynnin ja kahvilan sijainti suhteessa puiston muihin toimintoihin Sijainti siten, että jo suunnitellut huoltotoiminnot saadaan integroitua hallirakennukseen Sijainti siten, että tekojääkenttä on huoltotilojen välittömässä läheisyydessä (jäädytyskoneisto ja pukutilat) Myöhemmät laajentamismahdollisuudet Tekojääkentän jäähdytysenergian hyödyntäminen urheiluhallin lämmityksessä TEKONURMI- KENTTÄ HIEKKA- KENTTÄ RINNE/ PYS.ALUE 16