Kauppa 2010 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2008 Milj. euroa 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kuvio 1. Jälleenvienti Venäjälle v. 2008; tärkeimmät tavararyhmät (matkapuhelimien jälleenviennin arvo epävarma; atk-laitteiden ja kodinkoneiden jälleenviennissä erilaisia laskentatapoja) Autot Matkapuhelimet Radiot, televisiot ym. Kotitalouskoneet Atk-laitteet Pakettiautot Voiteluvalmisteet Lääkkeet Käsityökalut Digitaalikamerat Helsinki 9.2.2010 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.
ARVIOLTA 30 % VIENNISTÄ VENÄJÄLLE JÄLLEENVIENTIÄ VUONNA 2008 Venäjän osuus Suomen kokonaisviennistä oli 11,6 % vuonna 2008. Tällä osuudellaan Venäjä oli Suomen tärkein vientimaa. Venäjälle suuntautuneen viennin arvo oli hieman yli 7,6 miljardia euroa. Tästä viennistä n. 30 % oli muualla kuin Suomessa tuotettujen tavaroiden jälleenvientiä, joten jälleenviennin osuus pysytteli samalla tasolla kuin parina edellisenä vuonna. Autojen merkitys jälleenviennissä kasvoi entisestään. Vuonna 2007 Suomeen tuotujen ja täältä edelleen Venäjälle vietyjen henkilöautojen arvo oli 794 milj. euroa. Vuonna 2008 Venäjälle vietiin muualla valmistettuja henkilöautoja 1,3 miljardin euron arvosta. Myös pakettiautojen vienti lisääntyi ja kohosi 39 milj. eurosta 90 milj. euroon. Jälleenviedyn viihdeelektroniikan arvo nousi 180 milj. euron paikkeille. Monissa tavararyhmissä oli aiempien vuosien tavoin tulkinnanvaraisuutta: osa viennistä saattoi olla kotimaista tuotantoa, osa muualla valmistettua. Tällaisia ongelmallisia ryhmiä olivat mm. matkapuhelimet, kodinkoneet ja atk-laitteet. Näiden ongelmaryhmien vuoksi jälleenviennin tarkkaa osuutta ei voida määritellä. Jos kyseisten tavararyhmien vienti olisi kokonaan kotimaista tuotantoa, jälleenviennin osuus viennistä Venäjälle jäisi alle neljännekseen. Jos kyseisten ryhmien vienti olisi kokonaisuudessaan jälleenvientiä, jälleenviennin osuus kohoaisi yli kolmannekseen. Jälleenvienti tavararyhmittäin Henkilöautojen vienti Venäjälle kasvoi vuonna 2008 kahdella kolmanneksella ja nousi 1,3 miljardiin euroon. Vaikka Suomessa olikin samaan aikaan paljon autotuotantoa, Venäjälle viedyt autot olivat nimike- ja hintavertailun perusteella muualla valmistettujen autojen jälleenvientiä. Venäjälle vietiin myös paljon tavarakuljetusautoja. Niistä kuorma-autojen ja dumppereiden alkuperää ei voida määritellä, sillä kotimainen tuotanto oli kyllin suuri kattaakseen viennin. Pakettiautot (90 milj. euroa) sen sijaan ovat olleet kokonaisuudessaan jälleenvientiä. Jälleenviennin osuutta matkapuhelimien viennissä ei voida laskea, sillä matkapuhelimien kotimainen tuotanto on salattu. Suomeen tuodaan vuosittain matkapuhelimia moninkertainen määrä kotimaiseen kysyntään verrattuna, joten suurin osa tuoduista puhelimista päätyy jälleenvientiin. Vuonna 2008 Venäjälle vietiin matkapuhelimia 553 milj. euron arvosta, mutta puhelimien alkuperää ei voida selvittää. On mahdollista, että kaikki Venäjälle viedyt puhelimet ovat olleet muualla valmistettuja, mutta ne voivat olla myös kotimaista tuotantoa. Suurin osa Venäjälle suuntautuneesta kodinkoneviennistä on ollut jälleenvientiä. Suomessa tuotetaan jonkin verran kotitalouskoneita, mutta ei juuri lainkaan viihde-elektroniikan tuotteita. Kotitalouskoneiden 173 milj. euron arvoisesta viennistä huomattava osa on ollut jälleenvientiä, mutta tarkkaa osuutta ei voida määritellä. Suuria tuontimaita Suomen markkinoilla olivat mm. Saksa ja Italia. Viihde-elektroniikka (182 milj. euroa) voidaan laskea lähes kokonaan jälleenvienniksi. Ryhmän tuotteita on tuotu Suomeen erityisesti Kiinasta. Erilaisia voiteluvalmisteita vietiin vuonna 2008 lähes 86 milj. euron arvosta, eli neljännes edellisvuotista enemmän. Suuri osa viennistä oli mm. Saksassa ja Ranskassa valmistettujen tuotteiden jälleenvientiä. Atk-, kopio-, telekopio- yms. koneista pieni osa on valmistettu Suomessa (lähinnä eräät atklaitteet), mutta suurin osa on aasialaista alkuperää. Vähimmilläänkin ainakin 64 milj. euron osuus viennistä on jälleenvientiä.
Pienemmistä tavararyhmistä jälleenvienniksi voidaan varmuudella laskea hormonit ja alkaloidit (43 milj. euroa), sähkötyökalut (22 milj. euroa) ja digitaalikamerat (16 milj. euroa). Näitä tavaroita ei tuoteta Suomessa juuri lainkaan. Moniin muihinkin vientitavararyhmiin sisältynee jälleenvientiä. Tarkkaa tietoa näistä ei kuitenkaan saada. Suurin syy on se, että kyseisiä tuotteita sekä tuodaan ja viedään että tuotetaan Suomessa, jolloin jälleenvientiä ei voi erottaa. Muutamissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on salattu, joten viennin kotimaisuusastetta ei voida selvittää sen vuoksi. Tällaisia ongelmallisia tuoteryhmiä ovat mm. monet kemian teollisuuden tuotteet, metallintyöstökoneet, elektroniikan komponentit sekä moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet. Nämä ongelmaryhmät eivät kuitenkaan nosta jälleenviennin osuutta kovin merkittävästi. Jos esim. metallintyöstökoneiden, elektroniikan komponenttien ja ajoneuvojen osien vienti olisi kokonaisuudessaan muualla valmistettujen tavaroiden jälleenvientiä, jälleenviennin osuus Suomen viennistä Venäjälle kasvaisi vain vajaalla kahdella prosentilla. Edellä mainittujen lukujen perusteella Venäjälle suuntautuneesta viennistä vuonna 2008 voidaan arvioida jälleenvienniksi ainakin seuraavat toimitukset: - henkilöautot 1 303 milj. euroa - matkapuhelimet enintään 553 milj. euroa - radiot, televisiot ym. 147-182 milj. euroa - kotitalouskoneet enintään 173 milj. euroa - atk-, kopio-, telekopio- yms. laitteet 64-144 milj. euroa - pakettiautot 90 milj. euroa - voiteluvalmisteet 84 milj. euroa - hormoni- ja alkaloidilääkkeet 43 milj. euroa - sähkötyökalut 22 milj. euroa - digitaalikamerat 16 milj. euroa Jos tulkinnanvaraiset nimikkeet lasketaan täysimääräisesti jälleenvienniksi, jälleenviennin arvoksi kertyy yli 2,6 mrd. euroa eli 34 % koko viennistä Venäjälle. Jos ongelmanimikkeiden vienti lasketaan mahdollisimman suurelta osin kotimaiseksi tuotannoksi, jälleenviennin arvo jää vajaaseen 1,8 mrd. euroon eli 23 %:iin koko viennistä. Kun otetaan huomioon, että pienistä tavararyhmistä voi kertyä lisäksi muutamia kymmeniä miljoonia euroja jälleenvientiä, voitaneen arvioida, että muualla tuotettujen tavaroiden osuus Suomen viennistä Venäjälle oli vuonna 2008 melko tarkasti 30 %. Lähteet: Tuonti- ja vientitiedot: Tullihallituksen ulkomaankauppatilasto Tuotantotiedot: Tilastokeskus Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto Kotimaan myyntitilastot: KOTEK (Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:n, Kodintekniikkaliitto ry:n ja alan merkittävien vähittäismyyjien yhteistyöfoorumi)
Liite 1. Suomen tuotanto ja vienti v. 2008; suuret tavararyhmät viennissä Venäjälle Tuotanto Vienti Venäjälle Ryhmän osuus Koko vienti Venäjän osuus Tavararyhmä Suomessa (1000 e) viennistä Venäjälle (1000 e) koko viennistä (1000 e) % % Henkilöautot 579 440 1 303 465 17,1 1 930 040 67,5 Matkapuhelimet salattu 552 683 7,3 6 518 126 8,5 Paperi, kartonki, pahvi 10 292 049 481 406 (**) 6,3 7 818 996 6,2 Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet 2 202 207 344 529 4,5 2 567 336 13,4 Lääkkeet, seerumit, rokotteet 638 491 300 523 (**) 3,9 712 265 42,2 Rauta ja teräs 5 430 772 272 744 3,6 5 455 424 5,0 Öljytuotteet 895 289 (*) 242 718 3,2 4 254 081 5,7 Värit, maalit, kitit yms. 846 776 187 821 2,5 550 896 34,1 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym. 35 458 182 373 2,4 233 922 78,0 Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen 283 630 175 259 2,3 433 571 40,4 Kotitalouskoneet 173 592 172 636 2,3 314 347 54,9 Meijerituotteet 1 474 262 156 279 2,1 359 488 43,5 Puhelin- ja radiolaitt. (paitsi matkapuh.) 162 216 149 771 2,0 2 245 094 6,7 Muovit alkumuodossa 636 684 (*) 145 570 (**) 1,9 987 722 14,7 Atk-, kopio- ja telekopiolaitteet ja niiden osat 80 109 144 020 1,9 476 716 30,2 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym. 1 862 230 111 563 1,5 2 571 529 4,3 Painotuotteet 1 188 685 107 048 1,4 262 403 40,8 Metallintyöstökoneet 156 202 93 180 1,2 350 283 26,6 Kivennäisainesten käsittelykoneet 793 338 91 061 1,2 555 044 16,4 Voiteluvalmisteet 1 962 85 695 1,1 106 826 80,2 Maa- ja metsätalouskoneet 630 873 84 608 1,1 334 490 25,3 Hanat ja venttiilit 399 416 64 709 0,8 409 559 15,8 Sähkökytkentälaitteet 528 717 58 847 0,8 568 822 10,3 Sähkölanka ja -kaapeli 494 165 58 107 0,8 414 328 14,0 Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms. 1 081 933 56 841 0,7 662 883 8,6 Puu ja puutavarat 4 207 305 56 346 0,7 2 284 980 2,5 Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms. 1 613 920 56 257 0,7 278 085 20,2 Huonekalut 1 036 400 51 537 0,7 275 137 18,7 Tehdasvalmisteiset rakennukset 861 940 48 645 0,6 225 266 21,6 Mäntä- ja dieselmoottorit 1 607 645 48 604 0,6 796 243 6,1 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet 336 361 48 362 0,6 335 181 14,4 Saha-, höylä- ym. työstökoneet 175 144 41 364 0,5 91 408 45,3 Ajoneuvojen renkaat salattu 41 306 0,5 329 855 12,5 Liha 854 128 40 902 0,5 129 686 31,5 Paperiteollisuuskoneet 1 689 212 36 147 0,5 753 514 4,8 Turkisnahat 124 214 34 095 0,4 309 254 11,0 Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat 285 796 32 742 (**) 0,4 197 078 16,6 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet 916 595 29 197 0,4 284 319 10,3 Alukset ja uivat rakenteet 1 530 885 24 263 0,3 1 506 487 1,6 Lingot, suodatuslaitteet 421 456 23 814 0,3 260 750 9,1 Elektroniikan komponentit 205 854 21 882 0,3 165 224 13,2 Sähkökäyttöiset käsityövälineet 2 177 21 831 0,3 33 924 64,4 Alumiini ja alumiinitavarat 287 257 21 616 0,3 306 639 7,0 Suuret tavararyhmät yhteensä 6 302 366 82,7 49 657 221 12,7 Muu vienti 1 315 692 17,3 15 922 998 8,3 Koko vienti 7 618 058 100,0 65 580 219 11,6 (*) Osa tuotannosta salattu. (**) Muutamien vilja-, lääke-, muovi- ja paperituotteiden vienti on salattu. Tuotantoluvut on koottu Tilastokeskuksen tuottamasta teollisuuden myydyn tuotannon tilastosta (PRODCOM-luokitus). Tuotantotilastossa on otettu käyttöön uusi PRODCOM2008-luokitus, joten luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Turkisnahkojen myydyn tuotannon arvo perustuu Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton tietoihin.
Liite 2. Kauppa- ja tuotantotilastoissa käytetyt luokitukset Tärkeimmät vastaavat Tavararyhmä CN-tavaranimikkeet PRODCOM-tuotantonimikkeet Henkilöautot 87032110-87039090 291021-291024 Matkapuhelimet 85171200 263022 Paperi, kartonki, pahvi 48010000-48239085 1712-1729 Nosto-, lastaus-, maansiirto- ja porauskoneet 84251100-84314980 2822 Lääkkeet, seerumit, rokotteet 30012010-30049099 211060-212021 Rauta ja teräs 72011011-73269098 2410-2434 Öljytuotteet 27101111-27101999 1920 (paitsi 19202959 ja 192041) Värit, maalit, kitit yms. 32011000-32159080 201221-24, 2030 Radio- ja tv-vastaanottimet, videolaitteet ym. 851930-8522, 8527, 8528 (paitsi 852841, -51 ja -61) 264011-52 Moottoriajoneuvot tavarakuljetukseen 87041010-87049000 289229, 291041-42 Kotitalouskoneet 8418, 84221100, 8450, 85081100, 8516 2751, 2752, 28942230, 28945210 Meijerituotteet 04011010-04069099 1051 Puhelinlaitteet (paitsi matkapuhelimet) 851711, 85171800-85189000,85255000-85258019, 8526, 8529 2630, 265120, 4051 Muovit alkumuodossa 39011010-39140000 2016 Atk-, kopio- ja telekopiolaitteet 8443, 84713000-84719000, 84733020-84733080 2620 Sähkömoottorit, -generaattorit, -muuttajat ym. 85011010-85049099 2711 Painotuotteet 49011000-49119900 1812 Metallintyöstökoneet 84541000-84669400 284112-284140 Kivennäisainesten käsittelykoneet 84741000-84749090 289240, 289262, 2899, 3953 Voiteluvalmisteet 34031100-34039990 205941 Maa- ja metsätalouskoneet 84321010-84379000 283031-283094 Hanat ja venttiilit 84811005-84819000 2814 Sähkökytkentälaitteet 85351000-85389099 271210-27124090 Sähkölanka ja -kaapeli 85441110-85447000 2732 Muovilaatat, -levyt, -kalvot yms. 39171010-39219090 2221 Puu ja puutavarat 44011000-44219098 1610-162912 (paitsi 162320) Kivi-, kipsi- ja sementtitavarat yms. 68010000-68159990 2361-2399 Huonekalut 94013010-94049090 31 Tehdasvalmisteiset rakennukset 94060011-94060080 163320, 25111030, 399900 Mäntä- ja dieselmoottorit 8407-8409 2811, 291011-13, 3999 Värjäys-, peittaus- ym. kemialliset lisäaineet 38091010-38249098 2059 Saha-, höylä- ym. työstökoneet 84651010-84659990 284912 Ajoneuvojen renkaat 40111000-40139000 2211 Liha 02011000-02109990 1011-101313 Paperiteollisuuskoneet 84391000-84419090 289511 Turkisnahat 43011000-43040000 1511, 142010, 13911920 Vilja, myllyteollisuustuotteet, maltaat 10011000-11090000 1061, 1106 Moottoriajoneuvojen osat ja tarvikkeet 87060011-87089997 291044, 292010-2932 Alukset ja uivat rakenteet 89011010-89080000 3011-3012 Lingot, suodatuslaitteet 84211100-84219900 28251410-28291350, 289311, 289423, 32501380 Elektroniikan komponentit 85401111-85429000 2611, 2612 Sähkökäyttöiset käsityövälineet 84671110-84679900 2824 Alumiini ja alumiinitavarat 76011000-76169990 2442, 259212, 259912
Liite 3. Jälleenviennin määrittely Vienti Venäjälle sisältää sekä Suomessa valmistettuja että muualla tuotettuja tavaroita. Jossain muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden toimitukset Suomen kautta voidaan luokitella tullikohtelun mukaan kolmeen ryhmään: 1) Kauttakuljetus eli transito. Transitotoimitukset kulkevat Suomen tullialueen kautta, mutta niitä ei missään vaiheessa lasketa vapaaseen liikkeeseen Suomessa. Transito ei kuulu tämän selvityksen piiriin. Transitoliikenne itään, erityisesti maantietransito, on kasvanut nopeasti viime vuosina, ja transitokuljetusten arvo on moninkertainen verrattuna Suomen vientiin Venäjälle. Meri- ja rautatietransiton arvosta ei ole arviota, mutta pelkästään maantietransiton arvoksi arvioitiin 30,9 mrd. euroa vuonna 2008. Maantietransitosta pääosa koostuu kappaletavaroista, kuten henkilöautoista ja kodinkoneista. Meritse viedään lähinnä massatavaraa ja rautatietransitona mm. kemian teollisuuden tuotteita. 2) Tavaroiden tuonti maahan väliaikaisesti esim. säilytettäväksi tullivarastossa, korjattavaksi tai jalostettavaksi. Tämä EU:n säädösten mukaan määritelty jälleenvienti on Venäjän osalta vähäistä. 3) Muualla valmistettujen ja Suomeen tuotujen tavaroiden vienti edelleen. Kyseiset tavarat voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja kenties varustaa esim. venäjänkielisillä käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CNtavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana muutu. Tällainen jälleenvienti on Suomen ulkomaankaupassa varsin uusi ilmiö. Se alkoi muotoutua vasta 1990-luvulla Venäjän ja Baltian markkinoiden avautuessa. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida, mikä osuus kohdassa 3) määritellyllä viennillä on Suomen viennistä Venäjälle. Selvityksessä on käytetty hyväksi Suomen ulkomaankauppatilastojen lisäksi Tilastokeskuksen tuottamaa tilastoa teollisuuden myydystä tuotannosta (PRODCOMluokitus) sekä erilaisia teollisuuden ja kaupan alojen tuottamia myyntitilastoja. Kaikista tavararyhmistä myyntitilastoja ei ole ollut saatavilla (autojen myyntitilasto perustuu lähinnä rekisteröintiin kappaleittain; lääkkeiden myyntitilastossa hormoni- ym. lääkkeitä ei ole eroteltu; voiteluvalmisteiden ja käsityövälineiden myyntiä ei tilastoida). Näissä ongelmallisissa tavararyhmissä kotimainen tuotanto on kuitenkin ollut hyvin vähäistä, joten vienti on voitu päätellä jälleenvienniksi, vaikka kotimaan kysynnästä ei ole ollut tietoa.
Kauppa 2010 Handel Trade Jälleenvienti Venäjälle vuonna 2008 2010:M02 9.2.2010 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p. 020 492 1845 Kari Tähtivaara p. 020 492 1844 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla http://www.tulli.fi/ Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) http://uljas.tulli.fi / Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu 15-17 A PL 512 00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax 020 492 1860 Sähköposti: tilastot@tulli.fi Tilastopalvelu 020 690 603 Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan 15-17 A PB 512 00101 Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax 020 492 1860 E-post: statistik@tulli.fi Statistikservice 020 690 603 Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu 15-17 A P.O.Box 512 FI-00101 Helsinki Phone internat. + 358 9 6141 Fax + 358 20 492 1860 E-mail: statistics@tulli.fi Statistics service + 358 20 690 603