1 Työhönvalmennus osana ammatillista kuntoutusta Työeläkekuntoutus on lakisääteistä toimintaa, jonka toimeenpanosta Eläketurvakeskus on antanut kuntoutuksen soveltamisohjeissaan suositukset, joiden tarkoituksena on lainsäädännön yhdenmukainen soveltaminen työeläkelaitoksissa. Työeläkevakuuttajat Tela antaa vuosittain suositukset kuntoutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Yksittäisissä ratkaisuissaan työeläkelaitoksella on mahdollisuus käyttää yksilöllistä harkintaa soveltuvin osin. Tämä käytännön ohjeistus on laadittu yhteistyössä Työhönkuntoutumisen palveluverkoston tilaajien ja tuottajien edustajien kanssa. Taustalla on kevään 2013 työpaja, jossa käsiteltiin työhönvalmennukseen liittyviä kysymyksiä ja pohdittiin yhteisiä toimintakäytäntöjä. 1. Työhönvalmennuksen tavoitteet ja sisältö Työhönvalmennuksen avulla mahdollistetaan ammattitaidon kasvattaminen pääasiassa työssä oppimalla. Työhönvalmennukseen sisältyy usein erilaajuisia ulkopuolisen tahon järjestämiä opintokokonaisuuksia, ei kuitenkaan itsenäistä tutkintoa. Monimuoto-opetuksessa kuntoutuja työskentelee usein opintojen rinnalla, mutta tutkintoa suorittaessa kuntoutuja on opiskelija. Työhönvalmennuksen tavoitteena on: 1. työllistyminen 2. valmentautua uuteen työtehtävään yksilöllisen ohjelman avulla, joka voi sisältää työssä oppimisen lisäksi myös työpaikan ulkopuolella annettavaa tietopuolista opetusta 3. kuntoutujan ammatillisten valmiuksien parantaminen ja kuntoutujan työkokemuksen lisääminen. Sisältö Mitä työhönvalmennuksella tarkoitetaan ja miten se liittyy työkokeiluun? Työkokeilu usein edeltää työhönvalmennusohjelmaa. Työkokeilussa selvitetään kuntoutujan soveltuvuus kyseiseen työhön. Työhönvalmennuksella valmentaudutaan uuteen työhön käytännön harjoittelun ja usein myös tietopuolisen opetuksen turvin.
2 Työhönvalmennus on tavoitteellista ja suunnitelmallista työhönsijoittumisen edistämistä. Niin työkokeilu kuin työhönvalmennus edellyttää työpaikalla perehdyttäjää/vastuuhenkilöä, joka toimii kuntoutujan tukena ohjelman aikana. Kuntoutuja ei ole kenenkään sijainen vaan työharjoittelija/opiskelija, eikä ole yksin vastuussa työstä. Työhönvalmennusta suunniteltaessa hyödynnetään mahdollisimman pitkälle aiempaa osaamista Työnantajan ja kuntoutujan on laadittava vapaamuotoinen suunnitelma työhönvalmennuksesta kokonaisuudessaan. Suunnitelmassa tulee olla tiedot työtehtävistä, perehdytysohjelmasta, vastuuhenkilöistä ja aikataulutuksesta sekä tiedot mahdollisen tietopuolisen koulutuksen kustannuksista. Työeläkelaitos hyväksyy suunnitelman. Pituus Eläketurvakeskuksen soveltamisohjeiden mukaan työhönvalmennuksen kesto sovitaan yksilöllisen harkinnan mukaan; pituus voi olla 6-18 kk. Työeläkeyhtiö ottaa kantaa esitetyn työhönvalmennussuunnitelman pituuteen kirjallisesti laaditun työhönvalmennussuunnitelman perusteella. Pitkäkestoisten suunnitelmien (esim. yli 1,5 vuotta) kohdalla tulee ensisijaisesti pohtia mahdollisuutta oppisopimuksen järjestämiseen. Työhönvalmennustilanteet uudelleensijoitus omalla työnantajalla sijoittuminen uudelle työnantajalle työhönvalmennus, jonka yhteydessä suoritetaan jokin kurssi tai osatutkintoon tähtäävä monimuotokoulutus: lähi- ja etäpäivistä muodostuvan koulutuksen rinnalle tarvitaan työhönvalmennus, jotta koulutusta voidaan pitää kokopäiväisenä opiskeluna uudelleen koulutuksen jälkeinen työhönvalmennus koulutuksen mukaisella alalla mahdollisimman pian valmistumisen jälkeen, pääsääntöisesti enintään noin 3 kk:n kuluessa valmistumisesta (harkinnanvarainen, palkaton/palkallinen)
3 Työhönvalmennus soveltuu esimerkiksi osatyökykyisille, joilla on työkyvyttömyyden uhka pitkältä sairauslomalta takaisin töihin palaajille useimmiten työkokeilun jatkona nuorille tai työuran loppupuolella oleville ikääntyville henkilöille, maahanmuuttajille ja mielenterveyskuntoutujille henkilöille, joilla ei ole edellytyksiä teoreettisiin koulutuksiin, jolloin tavoitteena on käytännön kautta oppiminen (esim. osatutkinnon suorittaminen näytöillä) silloin, kun tähdätään sellaisiin erityistä osaamista vaativiin työtehtäviin, joihin ei ole järjestettävissä tutkintoon johtavaa koulutusta tai oppisopimuskoulutusta Palveluntuottajan tehtävät suhteessa työnantajaan löytää ja havaita työnantajan todelliset tarpeet niin tarvittavan tietopuolisen koulutuksen kuin työllistymisenkin suhteen selvittää, onko työnantajalla riittävät resurssit perehdyttämiseen ja kouluttamiseen. tiedostaa yrityksen kokonaistilanne käytettävissä olevan tiedon perusteella vrt. lomautusuhka, työntekijöiden suuri vaihtuvuus, ilmapiiriongelmat ohjata työhönvalmennussuunnitelman laatimista; yksilöllinen kuntoutujalle räätälöity suunnitelma selvittää mahdollisen maksullisen koulutuksen maksajataho (ks. alla jos työnantaja kustantaa vastaavaa koulutusta muille niin työeläkelaitos ei kustanna sitä) 2. Työhönvalmennuksen toteutus Toimeentulo ja korvaukset työhönvalmennuksen aikana Työhönvalmennuksen ajalta työeläkelaitos maksaa kuntoutusrahaa/osakuntoutusrahaa tai kuntoutuskorotusta kuntoutustuen saajalle. Työhönvalmennuksen ollessa palkallinen, kuntoutusetuus maksetaan palkkaa vastaavin osin työhönvalmennuksen ajalta työnantajalle.
4 Työhönvalmennuksesta aiheutuvat lisäkustannukset, kuten matkakustannukset ja koulutukseen osallistumisesta aiheutuvat kustannukset (ns. normikorvaukset), korvataan TELA:n ohjeistuksen mukaan. Opiskelun normikorvaukset tulevat maksettavaksi silloin, kun työhönvalmennus liittyy tutkintoon johtavaan koulutukseen (esim. monimuotokoulutus) Ulkopuoliset työhönvalmennukseen liittyvät kurssit (esim. atk-kurssit) maksetaan tarveharkinnan mukaan. seuraavia kustannuksia ei korvata: o sellaista koulutusta ja kurssitusta, jota työnantaja kustantaa muillekin työntekijöille o työtehtävien toteuttamiseen liittyviä matkoja o työn suorittamisessa tarvittavia työvälineitä, vaatetusta tai kalusteita o Esim. turvakenkiä, työtuoleja, työpöytiä, työkaluja, puhelinta, suojavaatteita o kielikursseja (ei myöskään suomenkielen kursseja) Sopimukset ja tarvittavat vakuutukset Työeläkelaitos laatii työhönvalmennuksesta kirjalliset työhönvalmennussopimukset Sopimus on työeläkelaitoksen, työnantajan ja työntekijän välinen Työkokeilussa ja työhönvalmennuksessa noudatetaan lainsäädännön ja alalla noudatettavan työ- tai virkaehtosopimuksen mukaista työaikaa, ellei tästä ole tarpeen poiketa kuntoutujan eduksi. Työntarjoaja ja kuntoutuja ovat kumpikin velvollisia noudattamaan työturvallisuutta koskevia säännöksiä ja niiden perusteella annettuja määräyksiä ja ohjeita. Palkattomassa työhönvalmennuksessa työeläkelaitos järjestää kuntoutujalle tapaturmavakuutuksen. Jotkut työeläkeyhtiöt ovat ottaneet kuntoutujilleen myös vastuuvakuutuksen työhönvalmennuksen ajalle.
5 Työhönvalmennus voidaan toteuttaa joko palkallisena tai palkattomana Palkallinen Kuntoutuja on työsuhteessa työnantajaan; Kuntoutujalla on oikeus käyttää työterveyshuollon palveluja, työskentely kerryttää lomaoikeutta, muut työsuhteeseen liittyvät etuudet työnantajan käytännön sekä TES:n mukaisesti järjestetään usein omalla työnantajalla ensisijaisesti tulisi pyrkiä palkalliseen työhönvalmennukseen Työhönvalmennus voidaan myös muuttaa palkattomasta palkalliseen kesken työhönvalmennuksen, ei kuitenkaan kesken kalenterikuukauden. Muutoksesta on ilmoitettava kirjallisena ja hyvissä ajoin työeläkelaitokselle. Palkaton Kuntoutuja ei ole työsuhteessa työnantajaan; lomaoikeudet, työsuhde-etuudet ja työterveyshuollon palvelujen käyttö on neuvoteltava erikseen yleensä vieraalla työnantajalla usein tutkintoon johtavan monimuotokoulutuksen rinnalla, varsinkin jos työssäoloa on vain muutama tunti viikossa Palkattomassa työkokeilussa työnantajan ei tule maksaa rahakorvausta ollenkaan. Verottomia kulukorvauksia on kuitenkin mahdollista suorittaa. Työhönvalmennuksen seuranta ja yhteydenpito Työeläkelaitos hoitaa yleensä seurannan ja yhteydenpidon suoraan työnantajan ja kuntoutujan kanssa. Erikseen sovittaessa palveluntuottaja voi seurata työhönvalmennusta. Tällaisia tarkempaa seurantaa vaativia työhönvalmennuksia ovat yleensä mielenterveyskuntoutujien ohjelmat tai ne, joihin liittyy epävarmuustekijöitä. Työeläkelaitos seuraa työhönvalmennusta mahdollisin väliarvioin ja voi jaksottaa etuuspäätöksiä
6 Työaika Työaika on yleensä arkisin päiväsaikaan, koska työeläkelaitos ei maksa ilta-, vuoro- tai viikonloppulisiä. Työnkuvan mukaisesti tästä voidaan poiketa ja kuntoutuja voi sopia työnantajan kanssa mahdollisista muista lisistä rahana tai vapaana. Työhönvalmennuksen toteutuessa opintojen rinnalla, selvitettävä oppilaitoksesta sen koulutuksessa vaatima riittävä työpaikkaoppimisen työtuntiminimi. Lomat työhönvalmennuksen aikana Palkallisessa työhönvalmennuksessa lomat määräytyvät TES:n mukaan. Palkattomassa työhönvalmennuksessa lomasta, sen pituudesta ja ajoituksesta on hyvä sopia jo etukäteen työhönvalmennuksen suunnitteluvaiheessa työeläkelaitoksen ja työnantajan kanssa. Työhönvalmennuksessa pidettävän loman pituus määräytyy yleisen työlainsäädännön mukaan kuitenkin siten, ettei kuntoutusohjelman toteutus vaarannu o Loma kohdistetaan myönnetyn kuntoutusetuuden maksukaudelle Työhönvalmennuksen keskeytyminen Valmennuksen keskeytys on parempi vaihtoehto, kuin vääränlainen valmennus, joka ei johda hyödylliseen lopputulokseen Kun kuntoutuja pohtii työhönvalmennuksen keskeyttämistä, hänen tulee ottaa välittömästi yhteyttä omaan työeläkelaitokseen Työhönvalmennus voi keskeytyä mm. seuraavista syistä o Kuntoutujan terveydentila heikkeneminen (lääkärin B-lausunto) o Terveydentila ei kohene odotetusti; leikkaus tms. hoitokeino ei autakaan o Ristiriitoja työpaikalla/riittämätön perehdytys ja kuntoutuja haluaa siirtyä toiselle työnantajalle o Ulkoiset tekijät, kuten perhetekijät, työnantajan konkurssi, rahoituksen puuttuminen, paikkakunnan / johdon muutos o Työllistyminen kesken jakson o Motivaation lasku
7 3. Työllistyminen työhönvalmennuksen jälkeen Työllistymisen varmistaminen Työhönvalmennuksen loppuvaiheessa varmistellaan työllistymistä. Palveluntuottajan rooli lähellä työhönvalmennuksen loppumista on vähäinen, joten työllistymisen varmistamiseen tähtäävät toimenpiteet tehdään työhönvalmennuksen alussa ja jo työkokeilun aikana: o Ohjaaminen työnhakuun o Palkkatuen mahdollisuuden esille tuonti ja muut rekrytoitumisvaiheen käytännön asiat o Pyritään varmistamaan, että työtä todella on tai luodaan tarve työlle (mahdollisuuksien rajoissa) o Osallistetaan sekä kuntoutuja ja työnantajan yhteiseen suunnitteluun Kuntoutujan jatkuva motivointi suunnitelmaan o Otetaan huomioon myös mahdollisuus siitä, että työhönvalmennuspaikka ei voikaan työllistää jakson jälkeen tällöin motivointi työnhakuun Palveluntuottajan aktiivinen kommunikointi työnantajan, kuntoutujan ja tilaajan suuntaan o Selkeytetään kaikille osapuolille työhönvalmennuksen sisältö ja tavoitteet o Päästään tarttumaan mahdollisiin ongelmakohtiin tarpeeksi ajoissa o Voidaan pyrkiä sitouttamaan työnantaja suosittelemalla työsopimuksen tekemistä työhönvalmennusvaiheessa + muutenkin kuntoutujan rekrytoitumisen myyminen Kuitenkin: Työllistymistä ei kaikista keinoista huolimatta voida varmistaa. Ohjaaminen työnhakuun Työnhakuvalmiuksien nostaminen prosessin alkuvaiheesta asti Työsuhdemuotojen läpikäynti Tukimuotojen selvittäminen kuntoutujalle Uuden osaamisen myyminen työnantajille
Kuntoutujan oman aktiivisuuden korostaminen 8