Projektipäälliköiden ja alueohjaajien neuvottelupäivät 29. 30.5.2012 Tampere 29.5.2012 Projektijohtaja Eija Kilgast
Aluehanke Ohjaus Avustajien määrä Päätös voimassa Hallinnoija Etelä-Pohjanmaa 2 20 31.12.2012 P Helsinki 2 18 31.10.2013 S Uusi Häme 4 n. 40 31.3.2013 P Keski-Suomi 2 18 31.10.2012 S Kymi 2 20 31.12.2012 P Keski-Pohjanmaa 2 17 28.2.2014 SV piiri Lappi 4 32 31.12.2013 S Lohjan seutu 1 9 31.12.2012 Ry Pirkka-Häme 2 13 31.12.2012 P Pohjois-Karjala 5 40 31.12.2013 P Pohjois-Pohjanmaa 1,5 7 31.10.2012 Ry/Y Pohjois-Savo (2) + 2 52 31.12.2012 P Satakunta PoVeTu 2 10 31.12.2012 Ry/Y Satakunta RaVeTu 1 14 31.12.2012 Ry/Y Uusimaa 2 16 31.10.2014 P Varsinais-Suomi 1,5 38 31.12.2012 P
Toiminnan kattavuus 2012 1.4.2012 alkaen 16 aluehanketta ja 21 toimipistettä. Toimintaa noin 200 kunnan alueella.
Tukihankkeelta aluehankkeille 2012 Alueellisia tilaisuuksia tänä vuonna Lapissa kaksi, Keski Suomessa yksi. Suunnitteilla Helsinkiin 18.9.2012 puolipäiväinen tilaisuus. Kymessäja Uudellamaalla piirin järjestämänä. Ohjaajan työkalupakkia valmistellaan = omavalvontasuunnitelman rinnalle syksyllä Yksityisten sosiaalipalveluiden lakimuutos 1.10.2011 velvoittaa järjestöjä tekemään ko. suunnitelman 1.9.2012 mennessä. Uusi hankesuunnitelma valtakunnalliselle ohjausryhmälle 1.6.2012 linjattavaksi. Hakemus TEM:öön elo syyskuun vaihteessa Koulutussuunnittelija kokoaa intranettiin koulutusmateriaalia aluehankkeiden käyttöön.
Hankkeen tulevaisuuden turvaaminen Liittoon perustama yritystyöryhmä on valmistelemassa liiton hallitukselle esitystä avustajatoimintahankkeen rinnalle perustettavasta yritystoiminnasta. Asia esillä myös liittovaltuustossa. Edelliset neuvottelut viikolla 19, jolloin liitolta selvä signaali siitä, että liitto olisi valtakunnallisesti koordinoiva toimija, samalla viritelty yhteistyötä sairas ja veljeskotiverkoston kanssa alueellisen verkoston käynnistämiseksi. Ensimmäinen alueellinen yritys käynnistyy Lapissa.
Kuntakysely tulevaisuuteen varautumista Kyselyjen tarkoituksena on ollut selvittää avustajatoimintahankkeiden alueella kuntien näkemyksiä siitä, millaisia tehtäviä olisi mahdollista siirtää kolmannen sektorin toimijoille tai paikallisille yrittäjille täydentämään kuntien palveluita. Avustajatoimintakonseptin hyödyntämisen mahdollisuudet muissa vanhus ja vammaispalveluissa. Kysely tehty nyt Lapissa, Kymessä, Etelä Karjalassa sekä Keski Suomessa.
Kokevatko kunnat tarvetta ulkoistaa vanhus-, vammais- tai kotihoitopalveluita täydentäviä tai avustavia tehtäviä?
Millaisissa tehtävissä apua kaivataan? Siivous ja muut kodinhoidolliset tehtävät Ulkoilutukset ja asiointiapu Saunotukset, veden kantaminen ja saunan lämmitys Puitten kantaminen ja pirtin lämmitys Lumi ja muut pihatyöt Pyykkihuolto Kuljetuspalveluissa saattajana toimiminen Tukipalvelut ja muut avustavat tehtävät, ei lääkehoitoa
Voisiko avustavia tehtäviä tehdä vähäisemmälläkin koulutuksella, kun lähihoitajan tutkinto?
Hanketoiminnan tulevaisuutta on pyrityy turvaamaan Ministerin erityisavustaja Pilvi Torstin ja TEM osastopäällikön Tuija Oivon tapaaminen 11/11 Kermisen ja Haapa ahon tapaaminen 15.3.2012 Valtakunnallisten järjestöjen kirje/vetoomus järjestöjohtajien allekirjoittaman ministeri Ihalaiselle lähti vapun jälkeen 2.5.2012. Uutta hankehakemusta valmistellaan ja esitellään 1.6.valtakunnalliselle ohjausryhmälle. TEM:stä linjauksia odotettavissa elo syyskuussa. Liiton tahtotila: Tukihanke jatkaa, vaikka supistetuin resurssein, jos yhteiskunnan rahaa ei tule.
Uuden hankkeen päälinjat Työvoimahallinnon kärkinä pitkäaikaistyöttömät ja nuoret, nykyinen hanke on keskittynyt kouluttautumiseen. Tulevan hankkeen kärkenä paneutuminen jatkotyöllistymiseen ja nuoriin, hyödynnetään ns. poikapudokaskokeiluja. Jatkotyöllistymisessä oleellista paikallinen yhteistyö ja verkottuminen. Peruskurssit jatkuvat, jatkokursseja ei enää järjestetä. Tilalle alueellinen verkostoyhteistyö, johon tukihankkeelta eväitä.
Hankkeen 5 vuotiskauden päätöstilaisuus 25.10.2012 uuden hankesuunnitelman teemojen kirkastamista ja valmentautumista tulevaan hankekauteen laajemmasta näkökulmasta. Illalla lähdemme Tallinnaan, paluu 26.10. iltapäivällä.
Tutkimustietoa hankkeesta Sirkku Järvisen sosionomiopiskeluihin liittyvä kysely omaisille, keskustellaan hyvin toimivasta tietojenkeruu menetelmästä. Marjut Kautto Kaunialasta on saamassa valmiiksi avustajatoiminnan asiakashaastatteluihin perustuvan maisteriopintojensa gradun. Miten olisi toteutettavissa/toistettavissa 2009 asiakaskyselyn seuranta, keskustelua? Työvoimahallinnon ja kuntien näkökulman selvittäminen valtakunnallisesti vai alueellisesti?
Edustajan valinta valtakunnalliseen ohjasryhmään Projektipäälliköistä valtakunnallisessa ohjausryhmässä oli aluksi edustajana Ilona Dagnaud ja hänen jäädessään pois varasijalta Maija Saarenpää. Maijan siirtyessä yritykseen, tulee projektipäälliköiden keskuudesta valita uusi jäsen. Äänestetään suljetulla lippuäänityksellä.
Tilastointi ja tukien kriteerit Tilastoinnissa käytetään samaa lomaketta kuin vuonna 2011. Osan avustajia koskevista tiedoista saisi Survypalista, jos sitä on käyttänyt säännöllisesti jollei, lomake tulee täyttää. Tukien kriteerit on kirjattu ja pysyneet jokseenkin samoina vuodesta 2010. Tulevaisuudessa mm. tuki ja perinnesäätiön raha poistuu (loppunut). Tukipolitiikkaa pyritään yksinkertaistamaan, mutta miten?
Surveypal ja tietojen vertailtavuus Hanke edennyt luvattoman hitaasti, kokemuksen karttuessa myös Surveypalin puolelta osaisivat ohjata yksinkertaisemmaksi. Tietojen vertailtavuus alueellisella tasolla on toteutumassa, jaetaan piakkoin. Toteutunut jo valtakunnallisella tasolla viime viikolla. Väline on helppokäyttöinen myös aluehankkeen omiin kyselyihin ja kartoituksiin.
Projektihenkilöstölle tehdyn kyselyn tuloksia Tulosten vertailu kesällä 2009 tehtyyn vastaavaan kyselyyn
PROJEKTIN YHTEINEN KOULUTUS
1. PROJEKTIN SISÄINEN KOULUTUS 2012 Kurssilaisten ilmoittaminen kursseille toimii 4,3 Peruskurssien määrä vuodessa 4,1 Peruskurssien ajankohtien sopiminen toimii 4,1 Peruskurssien sisältö vastaa tarpeita 4,0 Projektin ulkopuolisten asiantuntijoiden osuuksien sisällyttäminen peruskurssien ohjelmaan 4,0 Jatkokurssien määrä vuodessa 3.7 Jatkokurssien ajankohtien sopiminen toimii 3,9 Jatkokurssien sisältö vastaa tarpeita 3.7 Kurssipaikkakunnat sopivat avustajillemme 3.9 2009 Kurssilaisten ilmoittaminen kursseille toimii 4,31 Peruskurssien määrä vuodessa 3.94 Peruskurssien ajankohtien sopiminen toimii 3.94 Peruskurssien sisältö vastaa tarpeita 3.69 Projektin ulkopuolisten asiantuntijoiden osuuksien sisällyttäminen peruskurssien ohjelmaan 3.69 Jatkokurssien määrä vuodessa 3.94 Jatkokurssien ajankohtien sopiminen toimii 4.0 Jatkokurssien sisältö vastaa tarpeita 3.69 Kurssipaikkakunnat sopivat avustajillemme 3.87
TILASTOINTI
2. TILASTOINTI 2012 Käytössäoleva tilastointilomake toimii 3.8 Tilastotietojen toimittamisen ajankohdat toimivat 3,8 Tilastotietojen kerääminen on oman työni kannalta 3,5 Voin hyödyntää tilastotietoja projektini toiminnassa 3,5 Voin hyödyntää Surveypalia tilastoinnissa 2,9 2009 Käytössäoleva tilastointilomake toimii 3.67 Tilastotietojen toimittamisen ajankohdat toimivat 4.00 Tilastotietojen kerääminen on oman työni kannalta 4.25 Voin hyödyntää tilastotietoja projektini toiminnassa 4.19
TUKIPROJEKTIN KAUTTA TULEVA RAHOITUS
TUKIPROJEKTIN KAUTTA TULEVA RAHOITUS 2012 Käytössä oleva maksujen aikataulu toimii projektini talouden kannalta 4.1 Olen tietoinen projektilleni tulevien maksujen ajankohdista 4.1 Olen tietoinen projektilleni tulevien maksujen perusteista 3,9 Hallinnon tuen perusteet on määritelty 4.1 Toimintatuen perusteet on määritelty 4.1 Nuorten työllistämisen tuen perusteet määritelty 3,5 Tuki ja perinnesäätiön tuen hakumenettely toimii 4.1 Saan tiedot Tuki ja perinnesäätiön tukipäätöksistä 4.0 Kriisirahan perusteet on määritetty 3,3 2009 Käytössä oleva maksujen aikataulu toimii projektini talouden kannalta 4.13 Olen tietoinen projektilleni tulevien maksujen ajankohdista 4.56 Olen tietoinen projektilleni tulevien maksujen perusteista 4.25 Hallinnon tuen perusteet on määritelty 4.31 Toimintatuen perusteet on määritelty 4.44 Tuki ja perinnesäätiön tuen hakumenettely toimii 4.06 Saan tiedot Tuki ja perinnesäätiön tukipäätöksistä 4.31
NEUVOTTELUPÄIVÄT
2012 Projektipäälliköiden neuvottelupäivien määrä vuodessa 4.1 Projektihenkilöstön neuvottelupäivien yhdistäminen (päälliköt ja muu henkilöstö yhdessä) on mielestäni 4,1 Neuvottelupäivien ajankohdista sopiminen 3,9 Neuvottelupäivien paikat soveltuvat minulle 4,1 Neuvottelupäivien sisältö vastaa tarpeitani 3,8 Saan neuvottelupäiviltä ajankohtaista tietoa 4,0 Saan neuvottelupäiviltä vertaistukea 4.0 Saan neuvottelupäiviltä käytännön toimintaohjeita 3,7 Alueellisten projektien yhteisten käytäntöjen kehittäminen 3.3 Neuvottelupäivien merkitys oman työn kannalta 4,0 NEUVOTTELUPÄIVÄT 2009 Projektipäälliköiden neuvottelupäivien määrä 4.2 Projektihenkilöstön neuvottelupäivien yhdistäminen (päälliköt ja muu henkilöstö yhdessä) on mielestäni 3.6 Neuvottelupäivien ajankohdista sopiminen toimii 4.3 Neuvottelupäivien paikat sopivat minulle 4.1 Neuvottelupäivien sisältö vastaa tarpeitani 3.8 Saan neuvottelupäiviltä ajankohtaista tietoa 4.2 Saan neuvottelupäiviltä vertaistukea 4.5 Saan neuvottelupäiviltä käytännön toimintaohjeita 3.8 Alueellisten projektien yhteisten käytäntöjen kehittäminen 3.1
TUKIHANKKEEN ROOLI
YHTEISTYÖ
YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET
TULEVAISUUS JA MOTIVOITUNEISUUS
2. Minkälainen hankkeiden yhteinen koulutus olisi hyödyllistä? Koulutus projektipäälliköille tarpeen ja toiveiden mukaan, osallistumisen tulisi olla vapaaehtoista. Avustajille yhteistä koulutusta ei tarvita, jokaisella hankkeella on omat erityispiirteensä vanhus- ja veteraanityöhön liittyvä koulutus voisi olla hyödyllistä. Passi koulutus, jos lyhyet välimatkat ja vain muutamia osallistujia. Jostakin aihealueesta voisi olla myös yksittäiset yhteiset koulutukset.
4. Miten tilastointia voisi kehittää? Toivottavaa olisi ettei tilastointi muuttuisi jatkuvasti. Olisi aika saada käyttöön pysyvä tilastointilomake. Tilastointi palvelee lähinnä liittoa. Projektin ja Elyn kyselemät asiat eivät kohtaa. Surveypal ollut iso pettymys. Alueellista vertailua voisi vetää yhteen selkeämmin (pylväskaavioin esim.), kuten asiakaslajit alueittain. Minusta tilastointi ihan ok, palvelee meidän tarpeitamme. Kaiken tarvittavan minkä tarvitsemme ilmoittaa eteenpäin on saatavilla niistä. Olisi hyvä jo vuoden aikana/alussa saada tietää mitä tietoja tarvitaan, mitä tietoja tullaan keräämään ja milloin, ja tästä muistutukset hyvissä ajoin. Valmiit lomakkeet ovat jo selkiyttäneet tilannetta. Ely-keskukselle, kunnille ja hankkeen omalle hallinnoijalle tehdään jo riittävästi erilaisia tilastoja ja raportteja. Olisi ideaalia, että Veljesliitto voisi koota omat tietonsa näistä raporteista, uusia tilastoja ei enää tarvita.
6. Miten rahoituksen myöntämisen käytännöt ja miten niitä voisi kehittää? Hyvin, paitsi ns. poikapoikapudokasrahan ehdot ristiriitaisia, koska nuoret ovat harvoin korkeimman korotetun palkkatuenpiirissä. Toivotaan avoimuutta enemmän rahanjaossa. Mututieto on sellaista, että Tuki- ja perinnesäätiön rahat menevät pieneen piiriin. Toimii! Toimivat nykyisellään Käytännöt ovat mielestäni perustellut ja tasavertaiset. Käytännöt hyvät. Tuki- ja perinnesäätiön erikseen haettavien varojen tulisi olla paremmin ennakoitavissa. Mielestäni Veljesliiton ei tulisi maksaa kriisirahastostaan hankkeiden omia laiminlyöntejä tai virheitä. Myöntämisperusteista tarvitsisin enemmän tietoa. Hakumenettely osittain vapaamuotoisena on oikein hyvä.
8. Mikä merkitys neuvottelupäivillä on ollut oman työn kannalta? Miten kehittää? Neuvottelupäivillä on suuri merkitys. Päivillä saa ajankohtaista tietoa ja tapaa muita samojen asioiden parissa työskenteleviä, joilta saadut kokemukset ovat hyödyllisiä omassa työssä. Neuvottelupäivillä on tärkeä merkitys mm. saa vertaistukea työhönsä. Erilaisista käytännön asioiden hoidosta kaipaisi enemmän keskusteluaikaa. Yhteistyötä myös neuvottelupäivien ulkopuolella pitäisi lisätä. Liikaa vierailevia tähtiä, aika Eijan kanssa keskusteluihin jää liian vähäiseksi. Vastaavan tuen ja tiedon voin monessa tapauksessa saada muualtakin, mutta neuvottelupäiviin liittyy niin paljon muuta tukea, mitä ei muualta saa. Suuri merkitys Olen saanut paljon hyödyllistä tietoa, sellaista mitä en tiedä. Vastaavaa tukea ei voi saada eikä osaa kysyä ja eikä tiedä keltä kysyy ja kuka haluaa edes vastata kysymyksiin. Vertaistuki on tarpeellinen. Aikaa voisi olla enemmän. Ei vertaistukea saa kuin kasvotusten, kirjoittaminen jää.
8. Mikä merkitys neuvottelupäivillä on ollut oman työn kannalta? Miten kehittää? Vastaavaa tietoa ei mielestäni ainakaan helpolla saa mistään. Neuvottelupäivät ovat juuri meille räätälöityjä. Neuvottelupäivät on erinomainen, virkistävä katkos päivätyöstä, vaikka niille ei kertaakaan ole ollut joutilasta aikaa lähteä. Yhteistä aikaa muun projektihenkilöstön kanssa ei voi muulla tavalla korvata. Vertaistuen saaminen/keskustelut työstä eri aluehankkeissa on suorastaan tärkein anti projektipäivillä; sille pitäisi aina varata aikaa. Asiatieto toki voidaan lähettää s-postilla luettavaksi. Ainoa paikka, jossa saa vertaistukea ja keskustella asioista henkilöiden kanssa jotka "puhuvat samaa kieltä". Kovin on yksinäistä tämä työ jos ei tapaamisia enää olisi. Ovat työssä jaksamisen kannalta erittäin tärkeitä.
8. Mikä merkitys neuvottelupäivillä on ollut oman työn kannalta? Miten kehittää? Projektipäivien merkitys vertaistuen kannalta muuttui ratkaisevasti, kun mukaan otettiin muu henkilöstö. Mielestäni sopiva määrä olisi kahdet päivät vuodessa ja vain projektipäälliköille. Ajankohtaista tietoa voi jakaa sähköpostilla ja kirjeitse. Viime kädessä vastuu hankkeiden ja avustajatoiminnan laillisuudesta ja laadusta on hallinnoijilla ja paikallisella työvoimahallinnolla, Veljesliitto ei voi tähän vaikuttaa. Vastaavan tuen voi saada oman alueen muilta työllisyyshankkeilta ja työvoimahallinnolta, tiedot viranomaisilta voi hankkia ja saa joko itse tai hankkeen hallinnoijan kautta. Asiakkaiden palvelun tarvetta ja sen muutoksia voi pohtia kuntien vanhushuollosta ja paikallisten veteraanijärjestöjen kanssa. Veljesliiton rahallinen tuki on merkittävä ja tärkeä, sitä on vaikea korvata. Erittäin hyvä. Aluehankkeen hallinnoijan osallistuminen viimeksi oli todella hyvä!
10. Missä työn osa-alueessa tarvitsisin enemmän tukea? Ammatilliseen ohjaukseen työkaluja sekä aikuiskoulutukseen liittyviin asioihin ohjeita. Kyllä äskeisissä on ihan tarpeeksi, Yritän hoitaa kaiken itse projektisihteerin avustuksella. Koulutuksen järjestämisessä Vaikka yrittää, ei meinaa ehtiä tukea avustajia kentällä tarpeeksi; heistä joutuu olemaan välillä huolissaan, mutta silloin täytyy vain toivoa, että jaksavat säilyttää motivaationsa Asiakkaiden muuttuvat palvelujen tarpeet, avustajan työn seuraaminen ja monipuolistaminen. Avustajien ja asiakkaiden erityisasioihin ja työsuhteisiin liittyviin erityisasioihin saisin varmaan enemmän tukea tukihankkeelta, jos asiaan pystyisin tällä hetkellä enemmän panostamaan itse. Joskus voisi olla hyvä purkaa tiettyjä haasteita ulkopuolisen kanssa, tämäkin asia nyt enimmäkseen omasta ajankäytöstä kiinni, panostan tähän tulevaisuudessa.
11. Onko tukiprojekti painottanut jotain asiaa turhaan? Varmaan sitäkin on ollut, mutta nyt ei tule mieleen. Kehittämishankkeidenhan luonteeseen kuuluu uusien asioiden kokeilu jne., joka sitten mahdollisesti osoittautuu käyttökelvottomaksi. Tukiprojekti on ollut viimeisen johtajan aikana erittäin toimiva ja käytännön työtä tukeva. Ehkä tämä surpeyval homma meni vähän liian pitkäksi, ennen kuin alettiin toimimaan. Mistä lienee kiinni? No hukkaan ei ole mennyt varmaankaan mikään. Jotain tilastotietoja on kerännyt turhaan. Jotain tarpeellista tietoa taas ei ole tiennyt kerätä. Mielestäni tukihanke on viimeisen vuoden aikana unohtanut asiakastyön ja sen kehittämisen, painopiste on ollut jatkopolutuksen ja koulutuksen tukemisessa. Surveypal-työryhmä ja työkalu olivat turhia, koska vastaavia ohjauksen ja seurannan työkaluja on jo olemassa. Panostaminen avustajatoiminnan yhtiöittämiseen on turhaa, jos joku on kiinnostunut perustamaan yritystä, tuen saa oman paikkakunnan Uusyrityskeskuksesta. Vuonna 2009 tehty valtakunnallinen asiakaskysely on mennyt hukkaan, koska jatkokyselyä ei ole tehty.
13. Avain parempaan yhteistyöhön? Johdonmukaisuus ja selkeys sekä avoimuus, enemmän yhteistyötä puolin ja toisin. Jokaisessa hankkeessa samat pelisäännöt, joita noudatettaisiin. Piirit ja osastot sekä muut alueelliset hankkeet. Kuntayhteistyössä myös on aina parantamisen varaa. En ehkä koe tarvitsevani yhteistyötä, mutta jos jotakin olen kysellyt, niin en ole läheskään aina sitä saanut, joten enpä viitsi kyllä kyselläkään. Se siitä yhteistyöstä. Toiset haluavat käsittääkseni pantata tietoja, auttamishalu ei ole sellainen kuin pitäsi. Kaikki eivät ilmeisesti tajua, että olemme kaikki samalla asialla, emmekä suinkaan halua kilpailla keskenämme. Kannattaisi katsoa peiliin, avoimuus Vähemmän kiirettä, aikaa perehtyä ja ottaa kontakteja
13. Avain parempaan yhteistyöhön? Olisi hyvä, jos TE-keskus voisi paremmin valikoida henkilöt, joille työhönosoituksia annetaan. On sääli, että vanhusten kustannuksella joudutaan ottamaan epäsopivia työntekijöitä. Lisää aikaa projektipäällikölle sidosryhmäyhteistyöhön, säännölliset alueelliset kokoontumiset. Hallinnoijan kiinnostus ja tuki hanketta kohtaan voisi olla suurempi. Aikataulutus. Sopia säännöllisestä yhteistyöstä jatkossa. Suorat kontaktit toimivat kyllä hyvin. Tarkoitettiinko muut hankkeet -osalla avustajatoiminnan muita hankkeita, vaiko alueella toimivia muita työllistäviä hankkeita. Viimeksi mainittu vaatisi itseltä tosi paljon yhteistyötä verkostoitumista.
15. Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia aluehankkeellanne Avustajia on saatu innostettua on? opiskelemaan tai työelämään melko hyvin. Aina on plussaa, kun saa ihmisiä pois kortistosta ja kotoa hyödyllisen ja mielekkään työn pariin. Asiakkaat ovat pystyneet asumaan pidempään kotonaan eivätkä siten joudu välttämättä olleenkaan laitoshoitoon. Rahaa säästyy kunnilta ja saavat apua ylikuormitetuille kotihoidoille. Vanhukset kattavammin palvelujen piirissä. Työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä, jo projektiin työllistyminen sekä jatkotyöllistyminen. Kuntien ja tervehdyttävä vaikutus. Olemme tukeneet kuntasektorin kotihoitoa tukeva palvelu myös merkittävä. Kustannusvaikutukset yleensäkin... Avustajat työllistyneet kohtalaisen hyvin vapaille markkinoille tai päässeet opiskelemaan. Avustajat saaneet varmuutta oman elämänhallinnan kannalta, vaikka eivät olisikaan saaneet heti työpaikkaa. Avustajiin siis voimaannuttava työtä sekä vaikuttaneet omaisten "työtaakkaan" avustamalla heidän vanhuksia. Kunta voi kohdentaa avun terveydenhoidollisiin teht. Olemme voineet luoda avustajalle säännöllisen elämäntilanteen, työllistämällä hänet avustajatoimintaan. Avustajan jatkotyöllistyminen hankkeen jälkeen. Yhteistyö omaisten kanssa on ollut palkitsevaa. (Kaikki)
15. Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia aluehankkeellanne on? Asiakkaat voineet asua pidempään omissa kodeissaan sitoo vähemmän kunnallista kotihoitoa kunnalta säästyy PALJON rahaa. Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen, vanhuspalvelu veteraaniasiakkaille. työllistäminen, veteraanien arvostuksen lisääminen, Laitostumista on voinut siirtää tuonnemmaksi. Vanhus on pysynyt virkeämpänä kotona. Sadat kotitaloudet eivät tarvitse niin paljon kallista apua kotihoidolta/yksityisyrityksiltä, kun veteraaniapu on korvannut näitä; on ylipäätään varaa ulkopuoliseen apuun. Olemme osa kuntien vanhustyötä. Tuemme asiakkaiden kotona asumista. Avustajat kokevat työn tärkeäksi ja hyödylliseksi. Yksinäisyyden ehkäiseminen. Sosiaalisen kanssakäymisen merkitys mielenterveyden näkökulmasta. Sekä avustajat että asiakkaat.
17. Minkälaista osaamista tai koulutusta kaipaisit itsellesi tulevassa hankkeessa, jossa painotetaan jatkotyöllistämistä? Kaikenlainen koulutus on tärkeää, jotta voisin hoitaa työni paremmin. Olisin valmis osallistumaan koulutuksiin. Suoritan nyt toista tutkintoa, tällä hetkellä se riittää. Työvalmentaja koulutus Ihan mihin vaan, ehkä Eeva voisi pitää meille koulutuksen, hänellä on nämä asiat varmaan hallinnassa. Kaikki koulutus on hyväksi, mutta tiedon hankinta koulutuksista ja niihin pääsemisestä ja koulutuspaikoista välillä kiven takana Lyhyet kurssit, jossa tietopuoli ja käytäntö kohtaavat. Olen avoin koulutukselle ja haluan uutta tietoa. Koulutusneuvonta (koulutusten sisältö) olisi kiinnostava aihealue. Ja Excelin harjoittelua ei voi liikaa olla Johtamiskoulutusta.
17. Minkälaista osaamista tai koulutusta kaipaisit itsellesi tulevassa hankkeessa, jossa painotetaan jatkotyöllistämistä? Yhteistä koulutusta enemmän olisi tarvetta tiedonvaihdolle eri hankkeiden kesken, hyvien käytäntöjen jakaminen. Voimavarojen hyödyntäminen avustajien jatkotyöllistämisen tukemisessa. Esim. NLP. Olen halukas lähtemään koulutukseen, joka vain lisää omaa osaamista.
18. Miten aluehankkeen työ olisi ollut erilaista, jos tukihanketta ei olisi ollut? Tukihanke on tärkeä, ilman sitä olisi varmasti ollut monta ongelmaa. Yksinäistä Ehkä hanketta ei olisi. Monet asiat joutuisi yksin päättämään, järjestämään ja ottamaan selvää. ISO tuki jäisi tukihankkeen myötä pois. Olisimme toimineet aivan erillämme koko Suomen alueella. Jokainen olisi alueellaan toiminut kukin omalla tavallaan. Hankkeesta ei olisi saatu näin yhtenäistä ja toimivaa kuin nyt on. Aluehanke ei olisi kyennyt toimimaan näin pitkään, vuosia. Yhtenäinen ja toimiva tilastointi puuttuisi. Valtakunnallinen vaikuttavuus puuttuisi. Olisimme voineet kaikesta päättää itse, mutta asiantuntevat apujoukot puuttuisivat. Näin on kyllä helppo toimia. Paljon tietoa olisi jäänyt saamatta ilman vertaistukea tätä työtä ei ehkä jaksaisi tehdä. Taloudellinen tuki ja sen ohjaus ollut välttämätön.
18. Miten aluehankkeen työ olisi ollut erilaista, jos tukihanketta ei olisi ollut? Vertaistuki on tärkeää ja valtakunnalliset näkymät avartavat ja laajentavat käsitystä kuinka suuri organisaatio tässä pyörii mukana. Tukihanke antaa voimaa ja tukee. Se on paikka, josta voi viime kädessä kysyä neuvoa, jos oma tieto ei riitä. Tukihanke on todella tärkeä koko projektihenkilöstölle kuin avustajille. Kyllähän tämän toiminnan rahoittaminen olisi vaivalloisempi järjestää. Yksin puurtamista. En olisi jaksanut tehdä tätä työtä. On turvallista tietää, että taustalla on joku jolta kysyä neuvoa. Tukihankkeen toiminta on muuttunut vuosien varrella, alkuvaiheessa tukihankkeesta tai oikeammin muiden hankkeiden käytännöistä oli hyötyä oman toiminnan kehittämisessä. Viimeisen vuoden aikana oman hankkeen toiminta olisi ollut helpompaa, jos tukihanketta ei olisi ollut, projektipäivät vievät liikaa koko henkilöstön aikaa, erilaiset käytännöt vain hämmentävät ja vaikeuttavat oman hankkeen toteuttamista. Tukihanke on erittäin tärkeä laadukkaan toiminnan kannalta niin asiakastyössä kuin avustajienkin tukemisessa ja jatkopolutuksessa. Voisi olla vähän "puuhastelua"...ilman tukihankkeen raamikasta ja tärkeää tukea aluehankkeelle.