MAASEUDUN HYVINVOINTI - mallina maailmalle? Maaseutuakatemia 11.- 12.2.2014 Aila- Leena Ma5hies
Asiantun7jan esi5ely Keski- Pohjanmaan 4H- piirin konelypsykilpailuissa hopeaa 1975 Veljen perheen 150 lehmän teho7lan ja sisaren perheen 2,4 milj. mehiläisen luomu7lan (+luomumustaherukka, luomumansikka, kaus7slainen hieronta, lastensuojelun tukiperhe7la) välissä Oma työhulluus: sosiaalityön käytännönläheinen yliopistoura, josta 10 v professorina Saksassa, vuodesta 2007 Kokkolan yliopistokeskuksessa Tutkimuspainopisteet tällä hetkellä: Kansalaisosallistuminen ja hyvinvoin7palvelut (Suomen Akatemia), Maaseudun lähipalvelut/ KAMPA, Par7cipa7on and Marginalisa7on, Eco- social Approach in Social Work
Tulokulma aiheeseen - Sosiaalises7 kestävän kehityksen kriteereiden päivitys - Hyvinvoin7palvelut maaseudun kehityksen y7messä - Maaseudun erityisvoimavarat hyvinvoinnin näkökulmasta - Maaseudun hyvinvoinnin erityishaasteet - Kestävän kehityksen maaseutu
Suomi 2014 Kestävän kehityksen mallit 1. Talouskasvun piinallinen maani5elu 2. Sote- ja kuntauudistuksen takkuilu 3. Köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvun hyväksyntä 4. Korjaavien palvelujen business 5. Yhteisen hyvän yksityistämisboomi 6. Demokra7an näive5yminen 7. Työ5ömyys ja työuupumus 8. Globaalis7 toimiva elinkeinoelämä 9. Teknologia- ja professiouskoisuus 10. Ympäristökysymysten erillisyys 1. Kasvupakosta irro5autuvan talouden mallit 2. Paikalliset hyvinvoin7mallit 3. Perustulo ja sosiaalisiin oikeuksiin perustuva hyvinvoin7poli7ikka 4. Ennaltaehkäisevät elinolot 5. Commons- aja5elu 6. Kansalaisosallistuminen ja vaiku5aminen 7. Kaikille kohtuullinen elämä 8. Globaalis7 toimiva sosiaalinen vastuu 9. Parantava luonto ja luonnolliset toimintamallit 10. Ekososiaalinen transformaa7o
Hyvinvoin7palvelut maaseudun kehityksen y7messä Hyvinvoin7palvelut opetustoimen ohella suurin kun7en ak7vitee` ja keskeisin demokraa`sten järjestelmien tehtävä Hyvinvoin7palvelut (sosiaali- ja terveyspalvelut, ml. lasten päivähoito) maaseudun suurin työllistäjä Erityises7 nuorten koulute5ujen naisten työllistyminen, arjen sujuminen ja viihtyminen kiinni näiden palveluiden laadusta ja saatavuudesta (ilman nuoria naisia mikään seutu ei elä) Hyvinvoin7palvelut kaikkine liitännäisineen (esim. kuljetukset, ruokahuolto, oppilaitokset, tutkimus) monipuolistavat olennaises7 maaseudun elinkeinorakenne5a ja elämän monimuotoisuu5a Hyvinvoin7palvelut voivat olla myös toisin organisoituja kuin nykyisin valtava poten7aali = HYVINVOINTIPALVELUISTA RIIPPUU, KUKOISTAAKO VAI KAATUUKO MAASEUTU
Maaseudun erityisvoimavarat hyvinvoinnin näkökulmasta Terve elinympäristö, luonto hyvinvoinnin lähteenä, terveet elämäntavat, lähiruoka Yhteisöllisyys, omatoimisuus, kokonaisvaltaisuus = ongelmien ennaltaehkäisy Eriarvoistumiskehitys hitaampaa, yksilön arvo osana yhteisöä ja ympäristöä Palvelujen työntekijöiden tu5uus, palveluyksiköiden inhimillinen koko Ihmisläheiset, mutka5omat, yhteistoiminnalliset ratkaisut ja elävät kumppanuussuhteet eri toimijoiden kesken Syntyneet lukuisat uudenlaiset kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden muodot mm. Leader- hankkeiden kau5a (Ks. KAMPA- hanke) tätä syvennetään iltapäivän teemaryhmässä Luonto- ja eläinavusteiset hyvinvoin7palvelut, Green Care, omaehtoiset elämäntavat tuotantotalouden tuolla puolen
Maaseudun hyvinvoinnin erityishaasteet Demografinen vinouma ja väestön ikääntyminen Maaseutuympäristön etuja ei hyödynnetä (esim: vanhusten päivi5äiset ateria- annospakkaukset rehutehtaalta 500 km päästä, laitosruuan heikko taso) Kasvavat etäisyydet palveluihin ja kasvavat palvelujen katvealueet Sote- uudistus tyhjentää maaseutua (mm. uudisasutuksen palvelurajat) ja purkaa pohjaa yhteisöllisyydeltä, paikallisuudelta ja kokonaisvaltaisuudelta Pula koulutetusta työvoimasta, oppilaitosten keski5äminen Infrastruktuurin rapautuminen (liikenne, 7etoliikenne, koulutus)
Kestävän kehityksen maaseutu Palvelujen rakenneuudistus alhaaltapäin olemassa olevia hyviä käytäntöjä mallintaen (k.s hyvän kehät) Hyvinvoin7palvelut ja hyvinvoin7vaikutukset keskeises7 mukaan kokonaisvaltaiseen maaseudun kehi5ämiseen Globaali keskustelu elinympäristöstä, ruokapoli7ikasta, hyvinvoinnista = ekososiaalinen transformaa7o Ei me halutakaan tuohon oravanpyörään, mu5a antakaa meille joku tyhjä maa7la niin me pidetään siellä ite huolta itsestämme (työtön nuori) Maaseudun vahvuuksien parempi näkyväksi tekeminen Welfare ja Wellness
PAIKALLISYHTEISÖN HYVÄ KEHÄ (KAMPA- hanke) 7. Sopimus palvelu- tuotan- nosta 1. Yhteisölli nen toiminta 2. Kokoontu mis7la 6. Kylän hyvin- voin7suun nitelma 3. Yhdistys, osuus- kunta 5. Avoin kylä- kokous 4. Vastuun- kantajien ryhmä
SO- TE ORGANISAATION HYVÄN KEHÄ 7. Paino- piste ennalta- ehkäisyyn 1.Toimiva 7edotus 2. Kuntalai sen kunni- oitus 6. Työntekijän oikeus osallistaa 5. Selkeät palvelu- oppaat 4. Asiakas- raadit ja vertais- tuki 3. Arvioin7 - ja palaute- järjestel mä
Kehi5ämiskohteet YHTEISTOIMINTA Vuorovaikutussuhteen hyvän kehä KYLÄ /Kunnanosa Paikallisyhteisön hyvän kehä KUNTA So- ten kansalais- lähtöisyyden hyvän kehä