Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa



Samankaltaiset tiedostot
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Miten jaksan omaisena?

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Päivi Penttilä, toiminnanjohtaja

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Epshp Kokemusasiantuntijat Petri Karoskoski

Mielenterveys voimavarana

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Psyykkinen toimintakyky

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen. Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Toiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Tarja Karjalainen

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

3. Omaisyhdistysten julkaisut Tekijän mukaan

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Mielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI ( )

Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA.

YKSILÖLLINEN TOIMINTASUUNNITELMA

Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry Etsivä omaistyö -projekti ( )

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Mielenterveysomaisten oikeudet

Omaistyön perustehtävä

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Mielenterveyden edistäminen sanoista tekoihin. Mieli 2009 Eija Stengård

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

PALVELUSUUNNITELMA 1/6. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä. PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä:

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

Aktiivisena eläkkeellä

Mielenterveysomaisten oikeudet

Green care. Kuva: Hannele Siltala

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

KOKEMUSTOIMINTAA YHTEISTYÖLLÄ JAANA HEIKKINEN, APULAISOSASTONHOITAJA/ OYS OSASTO 82 SISKO-LIISA LEINONEN, KOKEMUSTOIMIJA/ HYVÄN MIELEN TALO

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Rovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti. Simo Pokki Vertikal Oy

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

Opas harvinaistoiminnasta

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Suomen Syöpäyhdistys ry Sopeutumisvalmennustoiminta

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä. PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä:

Transkriptio:

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus

Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair. The Short-term Outcome in Schizophrenia and the Experiences of Caregivers of People with Severe Mental Disorder. Acta Universitatis Tamperensis 1066. http://acta.uta.fi

Osajulkaisut Gender and short-term outcome in schizophrenia, Schizophrenia Research, 1990 Well-being of the caregivers of the mentally ill, Nordic Journal of Psychiatry, 1997 Satisfaction of caregivers of patients with schizophrenia, Psychiatric Services, 2000 Caregiving types and psychosocial well-being of caregivers of people with mental illness in Finland, Psychiatric Rehabilitation Journal, 2002 Educational intervention for the relatives of schizophrenia patients in Finland, Nordic Journal of Psychiatry, 2003

Tutkimuksen tavoitteet selvittää sukupuolten välisiä eroja skitsofreniapotilaiden ennusteessa lyhyellä aikavälillä kuvata omaisten hyvinvointia ja tiedon ja tuen tarpeita selvittää omaisten tyytyväisyyttä tilanteeseen yleensä sekä psykiatriseen hoitoon kuvata huolenpitotyyppejä ja niiden välisiä eroja tutkia koulutusryhmien vaikuttavuutta

Tutkimusaineistot Omaiset tavoitettiin omaisyhdistysten, psykiatristen sairaaloiden ja mielenterveyskeskusten kautta Yhteensä 1,224 omaista osallistui tutkimuksiin Suurin osa omaisista oli naisia, keski-ikä 55-56 vuotta Yli puolet omaisista oli vanhempia

Tutkimusaineistot Omaisilla oli yhteensä 1,174 sairastunutta läheistä, joista useimmilla oli skitsofrenia tai mielialahäiriö Yli puolet sairastuneista oli miehiä Sairastuneiden läheisten keski-ikä oli 37-41 vuotta ja sairauden kesto keskimäärin 11-13 vuotta

Läheisen psyykkinen sairaus omaisten kannalta

Omaisten rooli muuttunut Tiedon antaja Etiologinen tekijä Sairauden kulkuun vaikuttava tekijä Hoidon ja kuntoutuksen voimavara Omainen omana itsenään (hyvinvointi)

Omaisen hyvinvointiin vaikuttavat useat seikat Elinolosuhteet Kuormitustekijät Tilanteen tulkinta Selviytymiskeinot Suojaavat tekijät Yhteiskunnalliset tekijät

ELINOLOSUHTEET Elämäntilanne Yksilön elämänvaihe Perheen elämänvaihe STRESSITEKIJÄT Psyykkisen sairauden aiheuttamat muutokset Huolenpitotehtävän vaatimukset TULKINTA Huolenpidon merkitykset Tulkitaan hyvinvointia uhkaaviksi: Kielteiset tunteet, stressi HALLINTA Ongelmanratkaisu Emotionaalinen Tiedollinen Fyysinen Onnistunutta: Hyvä psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi Tehotonta: Hyvinvoinnin vaarantuminen Ei tulkita hyvinvointia uhkaaviksi: Ei muutoksia hyvinvoinnissa VÄLITTÄVÄT TEKIJÄT Asenteet selviytymistä kohtaan Sosiaalinen tuki Persoonallisuus Sosiaali- ja terveyspalvelut KULTTUURISET ODOTUKSET YHTEISKUNNAN TALOUS SOSIAALI- JA TERVEYSPOLITIIKKA Kuvio 1. Omaisten hyvinvoinnin stressi-hallinta -malli (Stengård, 2005)

Elinolosuhteet Yksilöllinen elämäntilanne Työtilanne ja talous Suhde sairastuneeseen Perhe-elämän vaihe

Kuormitustekijät Sairastuneen läheisen tilanne ja toimintakyky Huolenpitotehtävä

Päätulokset IV Huolenpitotyypit: valvojat (4%), huolestuneet (12%), selviytyjät (43%), mukautuneet (21%) ja aktivoijat (20%) Valvojat ja huolestuneet kuormittuneimpia ja heillä oli suurin tiedon tarve Huolestuneilla myös suurin tuen tarve

Huolenpidon kielteinen vaikutus omaisen elämään Taloudellinen tilanne: 20-63% Työssäkäynti: 5-84% Vapaa-aika: 11-71 % Sosiaaliset suhteet: 12-84% Käytännön asiat: 5-43% Ristiriidat perheessä: 38-72% Fyysinen terveys: 30-53% Mielenterveys: 29-57%

Selviytymiskeinot Ongelmanratkaisu Merkitysten muuttaminen Stressin hallinta

Merkitysten muuttaminen (Nyman & Stengård, 2001) Vahvistumisen kokemukset suojaavat: Sitten aina asioilla on kaksi puolta, että ei loppujen lopuksi niin kauhean pahaa ettei siinä jotain hyvääkin ole, koska mä en olis muuten selviytynyt jos mä en olis ajatellut että siinä on jokin kasvattava tarkoitus. Kyllähän tää on ollut niin kauhean raskasta.

Suojaavat tekijät Voimavarat Sosiaalinen tuki Henkilökohtaiset ominaisuudet Sosiaali- ja terveyspalvelut

Omaisten yleisimmät voimavarat (Nyman & Stengård, 2005) ystävät 46% liikunta 43% lukeminen 35% lapset, lastenl. 33% ulkoilu 21% harrastukset 20% työ 19% usko Jumalaan 18% puoliso 18% omaiset, suku 17% musiikki 17% perhe 16% keskustelu 14% käsityöt 13% opiskelu 12% luonto 11%

Yhteiskunnalliset tekijät Kulttuuriset odotukset Yhteiskunnan taloudellinen tilanne Sosiaali- ja terveyspolitiikka Arvot

Omaisiin kohdistuu monenlaisia paineita Hoito perustuu vapaaehtoisuuteen Hoitojärjestelmä muuttunut sairaalakeskeisestä avohoitopainotteiseksi Hoito- ja kuntoutuspalveluissa on puutteita ja alueellisia eroja (kriisipalvelut, työ- ja päivätoiminta, tuettu asuminen, omaisten tukeminen)

Omaisten tyytyväisyys mielenterveyspalveluihin

Omaisten tyytymättömyys tilanteeseen yleensä 22% omaisista tyytymättömiä - potilaan heikko toimintakyky, kuntoutuksen ja lääkityksen riittämättömyys ja yhdessä asuminen yhteydessä omaisten tyytymättömyyteen

Omaisten tyytymättömyys psykiatriseen hoitojärjestelmään 34% omaisista tyytymättömiä Tyytymättömyyteen liittyivät: - psykoottiset oireet, huone elämänote, psykiatrisen ja somaattisen hoidon ja kuntoutuksen riittämättömyys - runsas sosiaalipalvelujen käyttö sekä potilaan tyytymättömyys saamaansa psykiatriseen hoitoon ja lääkitykseen

Omaisten tyytyväisyys mielenterveysalan ammattilaisiin Hyvät sosiaaliset taidot ja kiireettömyys Ihmisenä kohtaaminen, tasavertaisuus Moniammatillisuus Joustavuus, asiakaslähtöisyys Hoidon ja kuntoutuksen jatkuvuus Avoimuus, hyvä yhteistyö omaisten kanssa

Miten tukea omaisten jaksamista?

Yhteiskunnan tasolla Informaatio-ohjaus: kansalliset ohjelmat Asenteiden muuttuminen myönteisemmiksi Omaishoidon tuen parempi saatavuus Omaiset ja kuntoutujat mukaan palvelujen kehittämiseen: asiakaslähtöisyys Järjestöjen ja palvelujärjestelmän yhteistyön lisääminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tasolla Hoidon, kuntoutuksen ja tuetun asumisen edelleen kehittäminen Omaiset mukaan läheisensä hoitoon ja kuntoutukseen Omaisten masentuneisuuden ja uupumuksen ennalta ehkäiseminen Omaisille tietoa, käytännön apua ja taloudellista tukea Vertaistuen mahdollistaminen

Kuinka tuen läheistäni itse uupumatta? Hanki tietoa Puhu ystäville Luo riittävät rajat Harrasta itsellesi tärkeitä asioita Huolehdi terveydestäsi Älä syyllistä itseäsi Opettele myönteinen ajattelutapa Tarvittaessa hae itsellesi apua

Lähteet Stengård, E. (2005) Journey of Hope and Despair. Acta Universitatis Tamperensis 1066. Tampere. http://acta.uta.fi Nyman, M. & Stengård, E. (2001). Mielenterveyspotilaiden omaisten hyvinvointi. Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry. Helsinki. Nyman, M. & Stengård, E. (2005). Hiljaiset vastuunkantajat. Omaisten hyvinvointi 2001-2004. Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry. Helsinki.