VIRTSAINKONTINENSSIN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET JA KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS Pentti Kiilholma Dosentti Osastonylilää ääkäri TYKS, Naistenklinikka
Virtsainkontinenssi YLEINEN KIUSALLINEN SALATTU KANSANTAUTI Tahattomasta virtsan karkailusta kärsiik -20% keski-ik ikäisistä naisista -45% postmenopausaalisista naisista
Pöksyt märkm rkänä Howard Kelly 1928: Ei ole olemassa viheliäisempää vaivaa kuin jatkuva virtsan tippuminen kastellen läpimäriksi alusvaatteet, jotka takertuvat märkinä ja kylminä reisiin tehden potilaan vastenmieliseksi itselleen ja perheelleen ja sulkien hänet yhteiskunnan ulkopuolelle
Lisätietoa inkontinenssista Väitöskirjoja (Maria Nuotio, Antti Valpas, Pauliina Aukee, Beata Stach- Lempinen, Kari Nieminen, Nina Kuuva, Eija Laurikainen, Samuli Saarni). Naisten virtsainkontinenssin Käypä Hoito-suositus; www.kaypahoito.fi; valmistui XI/2006. KUIVAKSI-projekti www.kuivaksi.fi
HYVÄ VIRTSANPIDÄTYSKYKY TYSKYKY EDELLYTTÄÄ normaalia virtsaputkea ja lantionpohjan tukirakennetta normaalia rakon ja virtsaputken hermostollista säätelyä normaalia virtsarakon venyvyyttä ja supistuvuutta ehjiä virtsarakon seinämiä
Alempien virtsateiden toimintahäiri iriöt Virtsan varastointihäiriöt: -Virtsapakko, tiheävirtsaisuus, yövirtsaisuus ja virtsankarkailu eli inkontinenssi. Virtsarakon tyhjentämisongelmat: -virtsaumpi eli retentio (voi johtaa ylivuotoinkontinenssiin)
VIRTSAINKONTINENSSIN LUOKITTELU Ponnistus eli stress-inkontinenssi Pakko eli urge-inkontinenssi Sekamuotoinen inkontinenssi Ylivuotoinkontinenssi Arkkitehtoninen inkontinenssi
Ponnistusinkontinenssi Virtsapakko Pakkoinkontinenssi
Naisen virtsainkontinenssin yleisyys yleinen, mutta usein salattu ongelma 25 %:lla naisista (laaja väestötutkimus. Norjassa) 20%:lla 35-55-vuotiaista, mutta vain kolmasosa oli hakenut apua vaivaansa (suomalainen tutkimus) >70-vuotiailla jopa 50%:lla.
Virtsankarkailun yleisyys eri ikäisill isillä naisilla % of Women 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Total 25-29 35-39 45-49 55-59 65-69 75-79 85-89 Ages N=27,936. Hannestad YS, et al. J Clin Epidemiol. 2000;53(11):1150-1157.
Prevalence in Women 40 % 30 % 20 % 10 % Yleisempi kuin monet 0 % krooniset sairaudet 35 25 20 8 Incontinence1 Hypertension 2 Depression 3 Diabetes 4 1. Hampel C, et al. Urology. 1997;50(suppl 6A):4-14. 2. American Heart Association. Electronic Citation; 2001. 3. American Family Physician. Electronic Citation; 2001. 4. NIDDK. Electronic Citation; 2001.
Inkontinenssin lisääntyminen iän myötä
Inkontinenssi ja painoindeksi
Pakkoinkontinenssin yleistyminen iän i n myötä Milsom et al,, Am J Man Care 6: S565-73, 2000 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 18-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65+ miehet naiset
Yliaktiivinen rakko on yhtä yleistä miehillä ja naisilla Esiintyvyys (%) 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 3 9 Miehet Naiset 11 12 10 6 24 17 19 17 18 13 22 22 40 44 45 49 50 54 55 59 60 64 65 69 70 74 75+ Milsom I et al. BJU Int. 2001;87:760-6. Ikä (vuotta) 42 31
VAIKUTUS ELÄMÄNLAATUUN Sosiaalinen Emotionaalinen Mielenterveydellinen Fyysinen Seksuaalinen Ammatillinen Ympäristövaikutukset
Inkontinessin vaikutus elämänlaatuun Samuli Saarni väitöskirja. Terveys 2000 -aineistoon. Aineistossa on 8 028 yli 30-vuotiasta suomalaisista, jotka tutkittiin strukturoidulla mielenterveyshaastattelulla.
Inkontinessi ja elämänlaatu Kansanterveyden kannalta tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt heikensivät eniten terveyteen liittyvää elämänlaatua. Nuorimmissa ikäluokissa mielenterveyden häiriöt olivat suurin tautitaakan aiheuttaja. Yksittäisistä sairauksista eniten elämänlaatua heikensivät masennus, virtsainkontinenssi ja nivelrikko.
Impact on Quality of Life Compared With Other Conditions 1-2 Kobelt-Nguyen et al. 27th Annual Meeting of ICS, 1997.
Ponnistusinkontinenssin hoito Elintapamuutokset Rakon koulutus Lantionpohjan lihasten harjoitus, joko omatoimisesti tai fysioterapeutin ohjaamana -ensisijainen hoitomuoto. Lääkehoidon merkitys vähäinen Leikkaushoito (leikkaukset kalliita?) Apuvälineet
LEIKKAUSHOITO Mini-invasiiviset eli vähän kajoavat päiväkirurgiset nauhaleikkaukset. Aloitettiin Suomessa v.1998. Paikallispuudutuksessa asetetaan kapea verkkonauha virtsaputkea tukemaan. Kustannustehokkaampi kuin vanhat leikkaukset tri Antti Valpas, väitöskirja v. 2005 Kustannus (kuntalaskutus) n. 2000 /potilas Materiaalikulut n.500 (neulaverkon hinta)
Virtsankarkailuleikkaukset v 1997-2003 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 97 98 99 00 01 02 v. 2004: 2800 leikkausta v.2005: 1 223003leikkausta 4 (Stakes) 5 6 7 03
STM ohje 2/2005: Naisen virtsainkontinenssin kiireetön hoito Perusterveydenhuollossa tehtävät tutkimukset, lähetetiedot ja läheteindikaatiot erikoissairaanhoitoon 3 kk konservatiivinen hoito ennen kuin leikkauspäätös tehdään.
Seuranta ja hoidon porrastus Perustutkimukset ja hoito voidaan ja pitäisikin toteuttaa perusterveydenhuollossa, jolloin 60-70% potilaista ovat tyytyväisiä asiaan perehtyneen hoitajan toteuttama konservatiivinen hoito saattaa olla yhtä tehokasta, mutta halvempaa kuin lääkärin ohjaamana toteutettu erikoissairaanhoitoon lähetetään jos epäillään muuta sairautta kun hoito ei tuota tulosta
Inkontinenssihoidon kustannusten jakauma 28 % 2 % 4 % 5 % 60 % 1 % perushoito lääkkeet leikkaukset siteet fys.hoito lääkärikäyntejä
YHTEENVETO Virtsainkontinenssi on yleinen, usein salattu ja häpeälliseksi koettu, elämänlaatua huomattavasti heikentävä sairaus, johon useimmiten löytyy parantava tai ainakin oireita lievittävä hoito, kunhan vaivasta kärsivät vain hakeutuvat hoitoon.
YHTEENVETO Virtsainkontinenssi aiheuttaa yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan verrattavissa diabeteksen aiheuttamiin kustannuksiin. Suurimman osan kustannuksia aiheuttaa laitoshoidossa inkontinenssin takia tehtävä työ
YHTEENVETO (JATKOA) Kustannussäästöjä saadaan virtsaamishäiriöiden tehokkaalla hoidolla, jotta vaivasta kärsivät välttyisivät laitoshoitoon joutumiselta. Virtsainkontinenssin yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista tarvitaan kipeästi tutkimuksia myös Suomessa.
KIITOS!