Kuhmon kaupunki Sivistyslautakunta 1.TYÖRYHMÄN TOIMEKSIANTO Työryhmän tehtävänä on ollut vuoden 2008 loppuun mennessä työstää sivistyslautakunnalle ja kaupunginvaltuustolle eri vaihtoehdoista muodostuva kokonaisuus päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen järjestämisestä Kuhmossa vuoteen 2015 asti. Työryhmä on valmistellut vaihtoehtoisia toimintamalleja päätöksenteon pohjaksi 2. VARHAISKASVATUS Kuhmossa perhepäivähoidolla on perinteisesti ollut laaja kannatus. Päiväkoteja on vain kaksi: Mäkikadun 40 -paikkainen vuoropäiväkoti, johon hallinnollisesti kuuluu myös Metsokujan 14 -paikkainen integroitu päiväkotiryhmä sekä 40-paikkainen päiväkoti Satumetsä. Maksuton esiopetus on lisännyt kannatustaan ja tällä hetkellä pääsääntöisesti kaikki 6-vuotiaiden ikäluokasta osallistuvat esiopetukseen. Päiväkotien vähäisestä määrästä johtuen päiväkodit täyttyvät lähes kokonaan esioppilaista. Oheisesta taulukosta näkyy 6-vuotiaiden esiopetukseen osallistuminen vuosittain prosentteina. lukuvuosi esiopetukseen osallistuminen % 2000-2001 53% 2001-2002 75% 2002-2003 61% 2003-2004 77% 2004-2005 84% 2005-2006 94% 2006-2007 99% 2007-2008 97% 2008-2009 100% Kuten taulukosta voidaan nähdä esiopetuksen alkuvaiheessa esioppilaita oli ikäluokasta alle 2/3. Esiopetuksen määrällinen kasvu on aiheuttanut päivähoidon kannalta kestämättömän tilanteen, jossa varsinaisten päivähoitolasten sijoittamista päiväkoteihin on jouduttu pienentämään.
Päivähoidon ja esiopetuksen järjestäminen Kuhmossa vaatii tulevaisuudessa tarkoituksenmukaisten lisätilojen saamista. Lisätilojen tulisi olla riittävän suuria, jotta henkilökunnan käyttö olisi mahdollisimman tehokasta. IKÄJAKAUMA Esioppilaat yht./ Perusop./ Ph 1-6-vuotiaat/ päiväh.50% v.2008 70-7= 63 456/228 v.2009 86-8= 78 448/224 Arvio v.2010 70-7= 63 436/218 Arvio v.2011 69-7= 62 440/220 Arvio v.2012 69-7= 62 445/223 Arvio v.2013 91-9 = 82 450/225 Arvio v.2014 63-6= 57 433/217 Arvio v.2015 Arvio 74-7= 67 Arvio 444/222 Arvio Esioppilaiden osalta taulukko pitää paikkansa v.2014 saakka. V.2009 syntyneiden lukumääränä on käytetty 74 lasta, joka on viimeksi kuluneen seitsemän vuoden keskiarvo ja on v.2015 ennustettu esioppilaiden lukumäärä. 1-6-vuotiaiden osalta lapsimäärä pitänee paikkansa vuoden 2008 osalta. v.2009 alkaen ennusteena on käytetty 74 syntyvää lasta/vuosi. 2.1 VAIHTOEHDOT VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMISELLE KUHMOSSA 2.1.1 VAIHTOEHTO 1 NUORISOTALOLTA LISÄTILAA VARHAISKASVATUKSELLE Pääsääntöisesti kaikki esioppilaat ovat varhaiskasvatuksen järjestämässä esiopetuksessa. Kaikki muut olemassa olevat päivähoitoyksiköt (Mäkikadun päiväkoti, Metsokujan päiväkotiryhmä, päiväkoti Satumetsä, Kirkkotien ryhmäperhepäiväkoti, sekä perhepäivähoito) pysyvät ennallaan paitsi mahdollisuuksien mukaan ryhmäperhepäiväkoti Ala - Könni lakkautetaan esim. v. 2010. Tämä edellyttää sitä, että entisen nuorisotalon kaikki tilat vapautetaan varhaiskasvatuksen käyttöön. Lisätilaa tarvitaan sekä vuorohoidolle, perhepäivähoidon sijaishoitojärjestelyjen mahdollistamiseksi sekä v. 2013 esiopetusryhmälle.
Vaikutukset: V. 2013 esioppilaita on ennusteiden mukaan kaikkiaan 91. Lisätila mahdollistaisi yhden esiopetusryhmän lisäämisen, jolloin päiväkotipaikkoja jäisi myös vuorohoidolle ja alle 6-vuotiaille lapsille. Henkilöstössä tämä tarkoittaa sitä, että tarvitaan lisää 1 lastentarhanopettaja ja 2 lastenhoitajaa. Ala-Könnin 2 ryhmäperhepäivähoitajan tointa muutetaan lastenhoitajan toimeksi. Päiväkotipaikat lisääntyvät 20 paikalla. Ryhmäperhepäivähoitopaikat vähenevät 8 paikkaa. 2.1.2 VAIHTOEHTO 2 SAARIKOSKEN KOULULTA LISÄTILAA VARHAISKASVATUKSELLE Pääsääntöisesti kaikki esioppilaat ovat varhaiskasvatuksen järjestämässä esiopetuksessa. Kaikki muut olemassa olevat yksiköt jatkavat toimintaansa paitsi ryhmäperhepäiväkoti Ala-Könni, joka lakkautetaan esim. v. 2010. Metsokujan päiväkoti siirtyy Saarikosken koulun remontoituihin tiloihin ja laajenee joko 32 ( 20+12 paikkaa) tai 52 ( 20+20+12) -paikkaiseksi. Tämä edellyttäisi harjaantumisopetuksen siirtymistä perusopetuksen tiloihin mahdollisimman varhain esim. v. 2010. Vaikutukset: Metsokujan 14 lapsen integroitu lapsiryhmä muuttuu 20 lapsen kokopäiväryhmäksi. Henkilöstömäärä pysyy hoitoajoista riippuen ennallaan tai vähenee yhdellä lastenhoitajalla. Lakkautetun Ala- Könnin ryhmäperhepäiväkodin tilalle muodostetaan päiväkotiin 12 lapsen pienryhmä, jossa esim. 1-3-vuotiaita lapsia tai sisarusryhmä. Henkilöstössä se tarkoittaisi vähintään 1 lastentarhanopettajaa ja 1 lastenhoitajaa, jos entisestä integroidusta lapsiryhmästä vapautuu 1 lastenhoitaja tähän ryhmään. Mikäli esioppilaat eivät mahdu olemassa oleviin päiväkotiryhmiin, lisätään Saarikosken koululle vielä toinen 20 lapsen päiväkotiryhmä, johon tarvitaan myös henkilöstö. Henkilöstö voisi olla siten, että 1 perhepäivähoidon ohjaajan virka muutetaan (eläkkeelle siirtymisen johdosta) päiväkodin johtajan viraksi. Johtaja toimii myös osan päivää lapsiryhmässä. Kaksi ryhmäperhepäivähoitajan tointa muutetaan lastenhoitajan toimeksi. Yksikössä toimisi myös perhepäivähoidon sijaishoitopaikka. Päiväkotipaikat lisääntyvät joko 18 paikkaa tai 38 paikkaa. Ryhmäperhepäiväkodin paikat vähenevät 8:lla, perhepäivähoitajia noin 4 vähemmän tai 2 vähemmän, riippuen paikkalukumäärästä. 2.1.3 VAIHTOEHTO 3 KUHMOSSA OTETAAN KÄYTTÖÖN KOTIHOIDON TUEN KOROTETTU KUNTALISÄ Kaikki päivähoitoyksiköt pysyvät ennallaan ja tarvitaan myös 20-paikkainen päiväkotiryhmä alle 6-vuotiaille ja lisäksi maksetaan kotihoidon tuen kuntalisää tuntuvasti. 20-paikkainen päiväkotiryhmä perustetaan Saarikosken koululta vapautuviin tiloihin edellyttäen, että harjaantumisopetus on siirretty perusopetuksen tiloihin.
Vaikutukset: Noin 20 lasta jää pois päivähoidosta, suurin osa lapsista alle 3-vuotiaita. Vaikutus ensisijaisesti perhepäivähoitoon, koska pienet lapset eivät ole hoidossa päiväkodeissa. Perhepäivähoitajien määrä vähenisi 4-5 hoitajalla. Lisäksi joitakin lapsia voisi vähentyä ryhmäperhepäiväkodeista. Ryhmäperhepäivähoitoon ja ryhmäperhepäiväkoteihin jäisi joku paikka sijaishoidolle. Kotihoidontukeen+ kotihoidon tuen kuntalisään tulisi varata rahaa noin 650 000 /vuosi. Päiväkotiryhmää varten 1 lastentarhanopettaja ja 2 lastenhoitajaa. Päiväkotipaikat lisääntyvät 20 paikalla, jolloin esioppilaat saadaan mahtumaan. 3. KUHMON PERUSOPETUS Kuhmossa toimii tällä hetkellä 2 perusopetusta antavaa yksikköä taajamassa sekä 6 haja-alueella. Taajamassa koulut toimivat useammassa kiinteistössä. Tuupalan koulun toimintaa on Tuupalassa, Piilolassa ja vuoden 2009 alusta Saarikoskella. Syksyllä 2009 siirtyy perusopetuksen kotitalouden sekä yläluokkien teknisen työn opetus ammattiopiston kiinteistöön. Kontion koulu toimii taajamassa yhdessä toimipisteessä kahdessa kiinteistössä. Kuhmon haja-alueen koulut eivät sijaitse koko pitäjän alueella kattavasti, koska kaikki toimivat koulut ovat taajaman pohjoispuolella. Haja-alueelta on lakkautettu ne koulut, jotka sijaitsevat keskustaajaman eteläpuolella. 4. PERUSOPETUKSEN MUUTOKSET 2009-2015 4.1 Taajamassa tapahtuvat muutokset Suunnittelujakson aikana on mahdollista siirtää harjaantumisopetus Saarikosken koulun kiinteistöstä perusopetuksen käytössä oleviin tiloihin. Samassa yhteydessä tarkastellaan mahdollisuuksia Kontion koulun 5 / 6 -luokkien oppilaiden siirtämistä Tuupalan koululle. Mikäli harjaantumisopetus siirretään pois Saarikosken koululta voidaan kiinteistöön sijoittaa muita toimintoja. 4.2 Haja-alueen koulujen oppilasmäärä 2015 Lukuvuoden 2014 2015 haja-alueen koulujen oppilasmäärä on liitteenä olevan tilaston mukaan. Oppilasmäärä vähenee haja-alueen kouluilla vuoden 2015 kevääseen n. 22 %. 4.3 Vuoden 2015 kouluverkon perusedellytykset Haja-alueella 2015 toimivien koulujen tulisi sijaita siten, että koulu-verkko olisi mahdollisimman
kattava alueellisesti ja koulut sijaitsisivat liikenteellisesti keskeisillä paikoilla. Koska kaikki toimivat koulut sijaitsevat nykyisin taajaman pohjoispuolella on päätöksenteossa huolehdittava siitä, että niiden Kuhmon tiestön pääväylien varrella, joissa nykyisin on toimiva kyläkoulu säilyisi vähintään yksi toimiva aluekoulu. Nämä pääväylät ovat: tiet nro 900 / 904 Pohjoispuolentie / Kuhmo Hyrynsalmi, tie nro 912 Kuhmo Suomussalmi, sekä tie nro 9070 Kekkostie. Tällä menettelyllä pyritään takamaan koulumatkojen asetusten mukaisuus. Lisäksi toimivien koulujen tulee olla fyysisiltä tiloiltaan sellaisia, että työskentelyolosuhteet ovat kunnossa eikä koulun toiminnan jatkaminen vaadi mittavia investointeja. Huomioitavaa on myös se, että koulussa tulee olla riittävästi tilaa eri aineiden opetukselle. 4.4 Vaihtoehtomallit haja-alueen koulutoiminnan järjestämiseksi 4.4.1 Minimioppilasmäärä Kaikkien haja-alueen koulujen toiminnan peruslähtökohta on se, että koulun ottoalueen oppilasmäärä ilman esioppilaita on vähintään 12. Mikäli oppilasmäärä laskee 12:een tai sen alle ilman esioppilaita koulu lakkautetaan. Koulu lakkautuu aina, kun sen oppilasmäärä ei täytä minimimäärää, mutta tässäkin tapauksessa koulun lakkauttamista harkitaan kohdan 4.5 mukaisin periaattein. Koulun lakkauttamisen jälkeen oppilaat ohjataan perusopetuslain 6. :n mukaisesti opetuksen järjestäjän määräämään lähikouluun. Oppilaiden huoltajille annetaan tilaisuus tulla kuulluksi joka kerta lakkauttamisen yhteydessä päätettäessä oppilaan lähikoulua. Esityksen koulun lakkauttamisesta tekee sivistyslautakunta. 4.4.2 Aluekoulumalli Kuhmoon luodaan alueellisesti kattava aluekoulumalli, jolla pyritään siihen, että haja-alueen lapsilla olisi mahdollisimman tasapuoliset koulumatkat. Aluekoulumalli luodaan vuoden 2010 talousarvion laadinnan yhteydessä siten, että Kuhmossa toimii lukuvuodesta 2014 2015 eteenpäin 3 tai 4 aluekoulua haja-asutusalueella. Koulujen tulisi sijaita nk. Pohjois-Kuhmon pääväylien varrella ja mikäli mahdollista pääväylien risteyskohdissa. Toimivien koulujen tulee olla fyysisiltä puitteiltaan asianmukaisia ja soveltua opetuskäyttöön. Lisäksi kaikkiin toimiviin kouluihin tehdään tarvittavat kunnostustyöt siten, että niissä on lakien edellyttämät puitteet perusopetuksen järjestämiseen. Lisäksi aluekoulujen yhteyteen järjestetään 1 2 luokan oppilaille mahdollisuus AP IP -toimintaan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteistyöllä. Aluekoulumalliin siirtymisen yhteydessä lakkautettavien koulujen oppilaiden lähikoulu määritellään perusopetuslain 6. :n mukaisesti ja oppilaiden huoltajille annetaan tilaisuus tulla kuuluksi oppilaan lähikoulua päätettäessä.
Aluekoulumalliesitys valmistellaan vuoden 2009 alusta työnsä aloittavalle sivistyslautakunnalle siten, että vuosien 2010-2012 taloussuunnitelmassa voidaan huomioida aluekoulumallin vaikutukset kaupungin talouteen. Ennen aluekoulumallin käyttöönottoa toimitaan minimioppilasmäärän mukaisesti. 4.5. Periaatteet koulujen lakkauttamisen yhteydessä 4.5.1 Toimintatavat koulujen lakkauttamisten yhteydessä Ennen koulun lakkauttamista selvitetään koulun oppilaiden koulumatkojen kesto siihen kouluun, joka lakkauttamisen jälkeen olisi oppilaan lähikoulu. Tässä vaiheessa sellaisille oppilaille, joiden koulumatkan kesto normaaleilla kuljetusmuodoilla olisi pitempi kuin perusopetusasetuksessa säädetty, järjestellään kuljetukset siten, että koulumatkaan käytetty aika ei ylitä ko. asetuksen määräyksiä. Mikäli on vaara, että oppilaiden koulumatkoista muodostuisi perusopetusasetuksen vastaisia, järjestetään opetus siten, että kahdella koululla toimisi yhteisiä opettajia, jolloin lakkautettavaksi aiotun koulun toimintaa voitaisiin jatkaa siihen asti, kun koulun oppilasmäärä on 10 tai vähemmän. 5. TYÖRYHMÄN LOPPUPÄÄTELMÄT Työryhmä esittää sivistyslautakunnalle, että Kuhmon kaupungin järjestämä varhaiskasvatus ja perusopetus hoidetaan vuoteen 2015 asti seuraavasti. Varhaiskasvatuksen tehokkuuden lisäämiseksi Saarikosken koulua tulee kunnostaa päiväkodin käyttöön vuoteen 2013 mennessä. Kotihoidontuen kuntalisän käyttöönotto ei ole Kuhmossa mahdollista taloudellisten seuraamusten takia. Asiasta tehdään kuitenkin tarkempi selvitys kevään 2009 aikana tulevaa päätöksentekoa varten. Esiopetus tulee säilyttää varhaiskasvatuksen tehtävänä taajaman alueella. Haja-alueelle tulevien aluekoulujen yhteyteen järjestetään yhteistyössä perusopetuksen kanssa 1-2-luokkien oppilaille mahdollisuus AP IP toimintaan. Harjaantumisopetus siirretään osittain muihin perusopetuksen käytössä oleviin tiloihin vuoteen 2013 mennessä. Suunnittelujakson aikana tarkastellaan mahdollisuuksia Kontion koulun 5 / 6 -luokkien oppilaiden siirtämistä Tuupalan koululle. Kuhmon haja-alueen kouluverkkoa harvennetaan suunnittelujakson aikana lakkauttamalla ne koulut, joiden oppilasmäärä ilman
esioppilaita laskee alle 12 Lakkauttamisten yhteydessä huolehditaan siitä, että lakkautettavien koulujen oppilaiden koulumatkat ovat perusopetusasetuksen mukaiset. Suunnittelujakson aikana Kuhmoon luodaan alueellisesti kattava haja-alueen aluekouluverkko, siten, että Kuhmossa toimii lukuvuodesta 2014 2015 eteenpäin 3 4 aluekoulua haja-asutusalueella. Koulut sijaitsevat liikenteellisesti keskeisillä paikoilla. ( Aluekoulumallin käyttöön oton yhteydessä tarkastellaan minimioppilasmäärää uudelleen ) Liitteet TILASTOT Koulujen oppilasmäärä lukuvuodesta 2008 2009 lukuvuoteen 2014 2015 Lukuvuosi Kontio Tuupala Perukan koulut 2008 2009 411 352 114 877 2009 2010 385 336 108 829 Yhteensä
2010 2011 390 307 105 802 2011 2012 390 270 100 760 2012 2013 390 234 101 725 2013 2014 367 253 92 712 2014 2015 375 262 89 726 Haja-alueen koulujen oppilasmäärät lukuvuodesta 2008 2009 lukuvuoteen 2014 2015 Lukuvuosi Hietaperä Iivantiira Lentiira Lentua Seilonen Timoniemi 2008 2009 18 15 10 24 19 28 2009 2010 21 14 7 23 17 26 2010 2011 20 14 9 23 17 22 2011 2012 18 10 9 22 17 24 2012 2013 18 10 10 21 17 25 2013 2013 17 10 11 20 13 21 2014 2015 21 8 8 19 13 20 Luvut perustuvat lukuvuoden 2008 2009 osalta Kuhmon kaupungin viralliseen ilmoitukseen tilastokeskukselle 20.09.2008 valtionavustuksen määräytymistä varten. KYSYMYKSET VALTUUSTORYHMILLE 1. Millä tavalla perusopetuksen saatavuus Kuhmossa haja-asutusalueella turvataan kun huomioidaan perusopetuslain 32 mukaiset säädökset? 2. Montako kyläkoulua valtuustoryhmänne mielestä Kuhmossa tulisi olla 2015?
3. Miten pitkältä matkalta valtuustoryhmänne mielestä oppilaita voidaan kuljettaa Kontion koululle? 4. Työryhmä on keskustellut perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestelyistä taajamassa sillä tavalla, että Kontion koululta siirrettäisiin 5 6 luokan oppilaat käymään koulua Tuupalan koululle ja Kontion koulun vapaaksi jääviin tiloihin sijoitettaisiin koko taajaman esiopetus. Tämän jälkeen taajaman alueella olevia päivähoidon tiloja voitaisiin vähentää ja jäljelle jääviin päiväkoteihin voitaisiin sijoittaa pelkästään päivähoitoa saavia lapsia. 5. Pitäisikö Kuhmossa tehdä perusteellinen selvitys kotihoidon tuen kuntalisästä? Selvityksen tekeminen vaatisi selvityksen teon ajaksi lisähenkilön palkkaamisen päivähoitoon. VALTUUSTORYHMIEN VASTAUKSET Kuhmon Vasemmisto
1. Suunnitelmallinen kuljetusreittien suunnittelu kuljetuksessa. Olemassa olevien koulujen tosiasioihin perustuva koulujen lakkauttaminen, mielestämme kyläpolitikointi näistä asioista pois. 2. Aika vaikea sanoa ja ennustaa. Riippuu miten kaupunkiin asukasluku kehittyy. Toivomme että mahdollisimman moni kyläkoulu säilyy, mutta tämän hetken tilanne ei näytä puolesta niiden puolesta hyvältä. Jos pitää heittää joku arvio niin 2-3 koulua. 3. Riippuu reitistä 60-80 km/ maks. 4. Järjestely on ihan hyvä ja kannatettava. Koska tilastot osoittavat, että tehtävä on järjestelyjä. Kun suunnittelu aloitetaan aikaisessa vaiheessa niin ei tule paniikkia ja tulos on kaikille osapuolille paras mahdollinen. 5. Ajatus on hyvä ja hyvä. Mielestämme ei aina joka paikassa pidä tuijottaa rahaan, joskus pitäisi muistaa lapsenkin parasta. Kun ajattelee niin, pienen lapsen paikka on kotona ja siihen on luotava mahdollisuus. Keskustan valtuustoryhmä 1. Ks. kohdat 2 5 2. Tarpeellinen määrä, ainakin kolme kyläkoulua. Oppilasmäärä luonnollisesti vaikuttaa. Oppilaalle vertaisryhmä on tärkeä. 3. Laki säätelee koulumatkan pituutta -lähtökohta muistettava. Kontion koulun ottoalue korkeintaan 20-30 km. Oppilaita voidaan jakaa myös siten, että oppilaskuljetuksia on myös perukkaan päin, ei vain Kontiolle päin. 4. Haja-asutusalueen kouluratkaisut vaikuttavat. Käy, kunhan opetuksen järjestelyt onnistuvat ja ryhmäkoot pysyvät järkevinä (ei välttämättä maksimimäärinä). Piha-alueilla huomioitava eri ikäryhmät. 5. Kyllä, pitäisi tehdä. Selvitetään välittömästi esim. ammattikorkeakoulun kanssa opinnäytetyön mahdollisuus. Tarvittaessa palkkaus 2-3 kk.
SDP valtuustoryhmä Kysymys 1 - Koulumatkan päivittäinen yhteinen kesto 1 6 luokkien oppilaiden kohdalla on 1 h 45 min. ( huom. 32. :n mukaiset säädökset). Kysymys 2 Pohjois-Kuhmossa Iivantiira ja Lentiira jatkaisi yksiopettajaisena molemmat ja lisäksi olisi opettaja, joka olisi puolet työ ajastaan Lentiirassa toisen puolen Iivantiirassa (koulujen yhteistyö) Lähikoulut Timoniemi ja Lentua jossakin vaiheessa Kontiolle. Lentiiran osalta kiinteistä kustannuksista eroon (jäisi vain koulurakennus) Kysymys 3 Noudattaa perusopetuksen 32. :n mukaisia säädöksiä Kysymys 4 Ehdotamme, että oppilasryhmän kokoja voisi tarkistaa hieman isommaksi Kysymys 5 Ammattikorkeakoulussa oleva opiskelija(t) voisi tehdä selvityksen esim. päättötyönä, mieluiten sellaisten opiskelijoiden, jotka tuntevat Kuhmon ko. olosuhteet. Kokoomuksen valtuustoryhmä Kysymys 1: Kouluverkon rakenne ja tiheys. Tämä on Kuhmossa ja yleensä harvaanasutulla alueella haasteellinen. Kysymys 2: Pohjois-Kuhmo, Länsi-Kuhmo, Keski-Kuhmo ja Itä-Kuhmo, eli 4 kyläkoulua lienee realistista. Kysymys 3: Lainsäädännön puitteissa, ei kuitenkaan mielellään 1,5 h/sivu. Periaatteessa tämä aika riittää 60-70 km:n SUORALLE kuljetusmatkalle, esim. Kuumu-Kuhmo, Iivantiira-Kuhmo jne. Pitäisi pyrkiä säilyttämään samanarvoiset palvelut kylille(ä) ja pientenkin koulujen olosuhteet ja palvelut pitäisi yrittää säilyttää. Iso koulukaan ei välttämättä ole siunaus, vaikkakin on kustannustehokkaampi/oppilas. Kysymys 4: Tämä asia ei ole ajankohtainen, mutta selvitystä kannattaisi tehdä rauhassa. On jo isomman luokan juttu. Esim. onko 5-6 luokan oppilaat kypsiä yläasteikäisten kouluun. Päivähoidon tiloja varmaankin on syytä tarkastella. Periaatteessa tuohon suuntaan saattaa olla matka muutaman vuoden sisällä. Kysymys 5: Selvitystyö on ok. Mutta tarvitaankos siihen lisähenkilö, niin sitä epäilemme, emmekä ole ensisijaisesti sitä mieltä. Oman työn ohella tapahtuva tai sitten haetaan joku tekemään opinnäytetyö tai ulkopuolinen päivähoito- ja esiopetukseen keskittynyt konsultaatio tekemään sitä.