FI KOMISSAARIEHDOKKAIDEN KUULEMINEN EUROOPAN PARLAMENTISSA EHDOKKAAN VASTAUKSET PARLAMENTIN KYSYMYKSIIN Osa A Yleiset kysymykset Günter VERHEUGEN (Yritystoiminta ja teollisuus) I. Henkilökohtaiset ja työkokemukseen liittyvät asiat 1. Minkä pätevyytenne ja työkokemuksenne osa-alueiden katsotte vaikuttaneen erityisesti nimitykseenne, ja mitä niistä pidätte erityisen merkittävinä tulevaa komission jäsenen roolia ajatellen? Olen vuodesta 1974 lähtien toiminut jatkuvasti kansainvälisten ja varsinkin eurooppalaisten kysymysten parissa ja hoitanut useita korkean tason poliittisia tehtäviä viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä kansainvälinen talouspolitiikka ovat aina kiinnostaneet minua erityisen paljon. Saksan liittopäivien ja liittohallituksen jäsenenä olen saanut paljon kokemusta näiltä aloilta ja perehtynyt niihin laajasti. Toimiminen laajentumisesta vastaavana Euroopan komission jäsenenä on ollut tärkeä vaihe poliittisella ja työurallani. Minun oli toimittava rehellisenä välittäjänä EU:n ja sen tulevien jäsenvaltioiden etujen välillä, kun pantiin täytäntöön liittymistä valmisteleva strategia ja käytiin liittymisneuvotteluja. Välittäjän tehtävään kuului myös ehdokasmaiden tukeminen, kun nämä muuttivat poliittista järjestelmäänsä ja talouttaan muun muassa toteuttamalla makrotaloudellisia uudistuksia ja teollisuuden rakennemuutoksia. Tiivis koordinointi ja yhteydenpito kaikkien osapuolten kanssa oli onnistumisen avain. Lisäksi Prodin komission jäsenenä olen jatkuvasti tuonut oman panokseni päätöksentekoon, myös kysymyksissä, jotka koskevat komission roolia Lissabonin strategiassa. 1
II. Riippumattomuus 2. Miten kuvailisitte velvollisuuttanne hoitaa tehtäviänne riippumattomasti ja miten aiotte konkreettisesti noudattaa tätä periaatetta? Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 213 artiklan 2 kohdan mukaan Euroopan komission jäsenten on hoidettava tehtäväänsä täysin riippumattomina ja pidätyttävä kaikesta, mikä on ristiriidassa heidän tehtävänsä kanssa. Tähän kohtaan sisältyy myös periaate, jonka mukaan komission jäsenet eivät saa toimikautensa aikana harjoittaa muuta palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa. Olen täysin näiden periaatteiden takana ja teen kaikkeni eturistiriitojen välttämiseksi tehtävääni hoitaessani. Jos nimitykseni komissaariksi vahvistetaan, vannon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa edellä mainittuja periaatteita koskevan valan. Noudatan sen kirjainta ja henkeä kaikessa toiminnassani. Olen myös vakaasti sitä mieltä, että unionin yleisen edun nimissä on otettava ennalta huomioon kaikki kyseeseen tulevat intressit, olivatpa ne kansallisia, alueellisia, ammatillisia tai alakohtaisia. Tähänastisella toimikaudellani Euroopan komission jäsenenä olen saanut hyviä kokemuksia siitä, että kaikkien sidosryhmien laaja kuuleminen ennen päätöksentekoa tuo toimintaan lisäarvoa. 3. Voitteko antaa Euroopan parlamentille yksityiskohtaisia tietoja viimeaikaisista ja nykyisistä taloudellisista ja poliittisista kytköksistänne ja toimistanne sekä muista sitoumuksista, jotka saattavat olla ristiriidassa tulevien tehtävienne kanssa? Komissaarien toimintasääntöjen mukaan komissaarien on ilmoitettava kaikista taloudellisista kytköksistään ja omaisuudestaan, joista voi aiheutua eturistiriitoja heidän hoitaessaan tehtäväänsä. Tämä käytäntö saa täyden tukeni. Haluaisin lisäksi korostaa, että tämä menettelytapa on välttämätön, jotta voidaan varmistaa toimielinten avoimuus ja poliittisen valtuutuksen saaneiden henkilöiden uskottavuus. Etunäkökohtia koskeva ilmoitukseni julkaistaan, ja se osoittaa, että minulla ja puolisollani ei ole osakkeita eikä osuuksia, jotka saattaisivat johtaa eturistiriitaan tehtävääni nähden. Puolisoni ei harjoita ammatillista toimintaa, vaan hän tekee yksinomaan hyväntekeväisyystyötä. III. Euroopan unionin tulevaisuus 4. Nykyiset perussopimukset sitovat tietenkin komissiota ja sen jäseniä, kunnes sopimus Euroopan perustuslaista on saatu kokonaan ratifioiduksi. Koska sopimus perustuslaista kuitenkin on nyt hyväksytty, mihin toimiin komissio voi mielestänne ryhtyä jo ennen sopimuksen muodollista ratifiointia? 2
Olen todella tyytyväinen, että valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät Euroopan perustuslain kesäkuussa 2004. Uskon, että uusi perustuslaki tarjoaa keinot luoda rauhaa ja vaurautta noin 500 miljoonalle kansalaiselle laajalti yhdistyneellä Euroopan mantereella. Kansalaistemme ja kansallisten parlamenttiemme vakuuttaminen ei mielestäni ole pelkkä kansainvälisen lain mukainen muodollisuus, vaan kyse on ennen kaikkea siitä, että nyt tarjoutuu mahdollisuus sitoutua päättäväisesti demokraattiseen ja entistä avoimempaan Eurooppaan. Aion olla aktiivisesti mukana tiedottamassa kansalaisille uudesta perustuslaista. Olen valmis hoitamaan oman osuuteni. Voi olla tarpeen tehdä valmisteluja joissakin uuteen perustuslakiin kytkeytyvissä kysymyksissä. Perustuslaki tuo mukanaan uuden oikeusperustan EU:n avaruuspolitiikalle, joka kuuluu minulle suunniteltuun vastuualueeseen. Tämän alan nykyiset toimet, varsinkin komission vuonna 2003 esittämän toteutuskaavion täytäntöönpano, vaikuttavat osaltaan siihen, millaisiksi avaruuspolitiikan toimet muotoutuvat. Komission olisi yleisemminkin otettava toimenpiteissään ja ehdotuksissaan huomioon mahdollinen uusi perustuslaki tekemättä ennalta päätelmiä jäsenvaltioiden ratifiointimenettelyjen tuloksista. Perustuslain henkeä olisi noudatettava aina, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. 5. Lissabonin strategia on kymmenvuotisstrategia, jolla pyritään tekemään Euroopan unionista maailman dynaamisin, kilpailukykyisin ja kestävin talous vuoteen 2010 mennessä. Strategiaan sisältyvät kestävän kehityksen kolme pilaria: talous, sosiaaliasiat ja ympäristö. Toimikautenne päättyy juuri vuoteen 2010. Miten Te komission jäsenenä toimisitte vauhdittaaksenne Lissabonin tavoitteiden toteutumista, ja mitkä olisivat mielestänne tärkeimmät painopistealueet? Lissabonin strategia on EU:n valitsema strateginen linja, jonka avulla halutaan pitää yllä eurooppalaista mallia 21. vuosisadalla ja lujittaa unionin taloudellista painoarvoa maailmanlaajuisesti. Strategiaa on nyt toteutettu unionissa ja jäsenvaltioissa neljä vuotta, ja tämänhetkinen tilanne on kaikkea muuta kuin tyydyttävä. Ei ole helppoa yltää Lissabonissa asetettuihin unionin strategisiin tavoitteisiin vielä vuoteen 2010 mennessä. Nykytilannetta leimaavat unionin heikot kasvuluvut, mikä on sitäkin hälyttävämpää, kun otetaan huomioon ikääntyvän väestön asettamat pakottavat haasteet, kiristyvä kilpailu maailmanmarkkinoilla ja uusien kilpailijoiden aiheuttamat uudet kilpailupaineet. On tärkeää osoittaa poliittista tahtoa Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseen ja saada strategialle laaja tuki, sillä tällä hetkellä tavoitteista ollaan kieltämättä huomattavasti jäljessä. Euroopan parlamentti, työmarkkinaosapuolet ja Euroopan kansalaiset ovat kaiken kaikkiaan välttämättömiä yhteistyökumppaneita Lissabonin strategian onnistumisen kannalta. Yhteisön toimenpiteitä olisi johdonmukaistettava, ja jäsenvaltioiden ja yhteisön toimien välistä synergiaa olisi lisättävä. Parantamisen varaa on myös avoimessa koordinointimenetelmässä, varsinkin hyvien toimintatapojen vaihdossa. 3
Vuosi 2005 on Lissabonin strategian puolivälin etappi, ja silloin on tilaisuus arvioida siihenastisia tuloksia ja verrata niitä vuodeksi 2010 asetettuihin tavoitteisiin. Maaliskuussa 2005 järjestettävässä huippukokouksessa on tilannekartoituksen lisäksi tarkasteltava Lissabonin strategiaa perusteellisesti, jotta sitä voidaan vauhdittaa. Eurooppa-neuvosto pyysi maaliskuussa 2004 komissiota perustamaan korkean tason työryhmän, jonka puheenjohtajana toimii Wim Kok ja jonka tehtävänä on laatia kokonaisarviointi Lissabonin prosessista ja esittää suosituksia strategian täytäntöönpanon parantamiseksi. Työryhmän raportti on tärkeä asiakirja vuonna 2005 suoritettavan Lissabonin strategian väliarvioinnin valmistelujen kannalta, ja raportin valmistumista olisi odotettava, ennen kuin tehdään päätelmiä. Mielestäni on tärkeää korostaa, että onnistuminen vaatii kaikkien sitoutumista Lissabonin tavoitteisiin sekä yhteistä vastuuta uudistuspolitiikasta, jonka tavoitteena on edistää kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä. Siksi meidän on valittava Lissabonin strategiaan liittyvien lukuisten tavoitteiden joukosta strategiset painopisteet. Valinnan on perustuttava tarkkaan analyysiin, jossa käydään läpi nykyinen taloudellinen tilanne EU:ssa ja koko maailmassa. Meidän olisi myös hyödynnettävä äskettäin tapahtunutta EU:n laajentumista. Meidän on asetettava etusijalle kilpailukyvyn kohentaminen ja tähdättävä parempaan kasvuun ja työllisyyteen. Olen vakuuttunut siitä, että EU:n laajentuminen avaa merkittäviä uusia mahdollisuuksia. Ne eivät synny pelkästään sisämarkkinoiden laajentumisen ansiosta vaan myös sitä kautta, että yrityksille tarjoutuu mahdollisuuksia arvoketjujen uudelleenjärjestelyyn unionin alueella. Lisäksi uudet jäsenvaltiot ovat uudistushaluisia ja tuovat lisäarvoa hyvien toimintatapojen vaihtoon. Siksi nyt on oikea hetki lujittaa ja kehittää olemassa olevia vahvuuksia. Euroopan teollisuus varsinkin tehdasteollisuus sekä pienet ja keskisuuret yritykset on mielestäni avainasemassa Euroopan hyvinvoinnin kannalta. Siksi olen vakuuttunut siitä, että meidän on mukautettava toimintalinjamme vastaamaan muuttunutta kansainvälistä toimintaympäristöä ja keskityttävä entistä enemmän kilpailukykyyn. Olisi arvioitava, millä osa-alueilla 25 jäsenvaltion unioni jo edustaa kansainvälistä huipputasoa, ja keskityttävä entistä enemmän niihin osa-alueisiin, joilla 25 jäsenvaltion unioni voisi nopeasti saavuttaa maailmanhuipun. Tämä vaatii perusteellista alakohtaista tarkastelua, jonka pohjalta on tehtävä oikeat päätökset. Euroopan avaruuspolitiikka sekä toimet, joiden avulla Euroopassa pyritään entistä aktiivisemmin luomaan erittäin tehokas turvallisuus- ja puolustusalan teollisuus, voivat osoittautua tässä yhteydessä ratkaiseviksi. Myös parempi lainsäädäntö on keskeisellä sijalla. Meidän on luotava suotuisa toimintaympäristö Euroopan taloudelle myös pienille ja keskisuurille yrityksille sekä palvelusektorille ja edistettävä sen kilpailukykyä. Meidän olisi lisäksi pohdittava, miten voimme parhaiten tukea eurooppalaisten yritysten toimia, joiden avulla ne pyrkivät edistämään sosiaalista vastuuta (Corporate Social Responsibility) ja kestävää kehitystä. Sisämarkkinoiden saattaminen päätökseen edistää osaltaan vakaata ja ennakoitavaa oikeudellista ympäristöä, mutta meidän on myös kiinnitettävä entistä enemmän huomiota yhteisön lainsäädäntöön, jota valmisteltaessa olisi aina järjestettävä laaja julkinen kuuleminen. Meidän olisi myös kehitettävä vaikutustenarviointia, jotta lainsäädäntöehdotusten vaikutukset Euroopan talouden kilpailukykyyn olisi mahdollista ottaa huomioon. 4
Menestymisemme riippuu jatkossakin siitä, miten osaamiseen panostetaan. Korkeasti koulutettu työvoima on EU:n voimavara, mutta jo nyt on havaittavissa ensimmäisiä merkkejä ammattitaitoisten työntekijöiden puutteesta. Ongelmaan on puututtava viipymättä. Korkeatasoinen koulutusjärjestelmä ja elinikäinen oppiminen ovat hyvän liiketoimintaympäristön kannalta tärkeitä osatekijöitä sekä edellytyksiä uusien ja parempien työpaikkojen luomiselle. Naisten osallistumista työelämään olisi tuettava, ja lapsi- ja perheystävällistä ympäristöä olisi edistettävä aina, kun se on mahdollista. Uudistusten vauhdittaminen merkitsee myös tutkimuksen, innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden lujittamista. Kansalaisten, työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien tuki on välttämätön, jotta Lissabonin strategia edistäisi osallisuutta, mikä on edellytys strategian onnistumiselle. Olen täysin tietoinen siitä, että uudistuksiin tähtäävä toimintalinja voi johtaa lyhytaikaisiin kielteisiin vaikutuksiin tai aiheuttaa yhteiskunnallisia vaikeuksia. Meidän on kuitenkin oltava vilpittömiä kansalaisiamme kohtaan ja painotettava heille, että uudistusten taustalla on halu säilyttää niin sanottu eurooppalainen malli. On lähetettävä unionin toimielinten sekä jäsenvaltioiden kanssa yhteinen viesti entistä lujemmasta sitoutumisesta Lissabonin tavoitteisiin. Sekä unionissa että jäsenvaltioissa tarvitaan toimintalinjaa, jonka lähtökohtina ovat strategiset tarpeet, ja meidän olisi annettava tunnustusta niille, jotka kantavat tämän taakan. Myös tiedottaminen ja viestintä on tärkeää yleisön tuen ja strategian lopullisen onnistumisen kannalta. 6. Miten aiotte parantaa komission julkista kuvaa? Olen tyytyväinen, että puheenjohtajaehdokas päätti antaa Margot Wallströmille kokonaisvastuun viestinnästä. Nykyisestä komissiosta saamani viisivuotisen kokemuksen pohjalta voin todeta, että on tarpeen antaa Euroopan komissiolle kasvot ja lisätä viestinnän painoarvoa kaikilla politiikanaloilla. Viestintä on otettava huomioon kullakin politiikanalalla jatkuvasti: ehdotuksen luonnosvaiheesta täytäntöönpanoon. Kyse ei ole byrokratiasta. Viestintä vaatii kaikkien osapuolten (komissaarien, Euroopan parlamentin jäsenten sekä jäsenvaltioiden parlamenttien ja hallitusten) osallistumista ja sitoutumista. Aion kertoa konkreettisesti vastuualueestani aina, kun siihen tarjoutuu tilaisuus Brysselissä sekä jäsenvaltioihin suuntautuvien vierailujen yhteydessä. Lisäksi tarkoituksenani on kentällä liikkuessani käyttää hyväksi tilaisuutta ja keskustella kaikenikäisten kansalaisten kanssa siitä, miten he mieltävät unionin sekä sen tarkoituksen ja toiminnan. Meidän on osoitettava, että unionilla on yhtymäkohtia jokaisen jäsenvaltioissa asuvan kansalaisen elämään ja vastaavasti meidän on ymmärrettävä, että kansalaisten mielipiteet, käsitykset ja kysymykset ovat tärkeitä meidän työllemme Brysselissä. Nykyisessä tehtävässäni EU:n laajentumisesta vastaavana komissaarina olen saanut kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa näkyvyyttä, joka uskoakseni helpottaa tällaisen vuoropuhelun käynnistämistä. IV. Demokraattinen vastuu Euroopan parlamentille 5
7. Miten katsotte olevanne vastuussa Euroopan parlamentille? Euroopan parlamentti, joka ainoana suorilla vaaleilla valittuna unionin toimielimenä nauttii täyttä demokraattista legitiimiyttä, edustaa EU:n jäsenvaltioiden väestöä. Yksittäisten komissaarien ja koko kollegion vastuu Euroopan parlamentille on siksi erittäin tärkeä; se on välttämätön osa Euroopan unionin demokratiaa. Lisäksi Euroopan parlamentti on ollut ja on edelleen Euroopan yhdentymisen käyntiinpaneva voima. Se ilmaisee Euroopan kansalaisten tahdon ja näkemyksen ja lähentää unionia sen kansalaisiin. Aikaisemmat toimet, joilla on jatkuvasti lisätty Euroopan parlamentin toimi- ja vaikutusvaltaa, sekä varsinkin vastaavat perustuslakiluonnokseen sisältyvät määräykset saavat ehdottoman tukeni. Katson kuitenkin, että EU:n sisäinen demokratisointiprosessi on vielä kesken. Euroopan parlamentti on sekä institutionaalisesti että poliittisesti komission luonnollinen yhteistyökumppani. Euroopan yhdentymisen onnistumisen kannalta samoin kuin yhteisön lainsäädännön laadun vuoksi on tärkeää, että komissio ja sen jäsenet kuuntelevat tarkkaavaisesti parlamentin ääntä ja ottavat parlamentin esittämät ehdotukset ja kysymykset tarkoin huomioon. Siksi tarvitaan mahdollisimman tiivistä yhteistyötä ja rakentavaa poliittista vuoropuhelua, mihin olen valmis, kuten kysymyksiin 7 ja 8 antamissani vastauksissa selostan. a. Oletteko pelkästään poliittiselta kannalta katsoen sitä mieltä, että asianomaisen komission jäsenehdokkaan olisi vedettävä ehdokkuutensa takaisin siinä tapauksessa, että parlamentin järjestämä kuuleminen johtaa kielteiseen lausuntoon? Kuulemiset ovat ratkaiseva vaihe menettelyssä, jonka parlamentti on ottanut käyttöön uuden komission jäsenten hyväksyntää varten. Kuulemiset vahvistavat uuden komission demokraattista legitiimiyttä. Ne ovat myös erinomainen tilaisuus rakentaa luottamusta parlamentin ja komission välille, ja mielestäni on aivan selvää, että komission työ voi onnistua vain silloin, kun se perustuu Euroopan parlamentin luottamukseen. Kaikkien näiden syiden vuoksi suhtaudun erittäin vakavasti tähän tärkeään menettelyyn. Komission puheenjohtajaehdokkaan tehtävä on arvioida tilanne ja tehdä asianmukaiset päätelmät, jos kuuleminen johtaa kielteiseen lausuntoon. Jos parlamentti antaa kuulemisen perusteella kielteisen lausunnon, hyväksyn täysin Euroopan parlamentin ja komission välisiä suhteita koskevaan puitesopimukseen kuuluvan periaatteen, jonka mukaan komission puheenjohtaja voi pyytää komission jäsentä eroamaan, jos parlamentti ilmaisee epäluottamuksensa tätä kohtaan. Uudella komission puheenjohtajalla on lisäksi valtuudet pyytää komissaaria eroamaan, jos tämä ei selvästikään suoriudu riittävän hyvin tehtäviensä hoidosta tai jos tämä selvästi laiminlyö perussopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan, kuten puheenjohtajaehdokas totesi hiljattain parlamentissa pitämässään puheessa. b. Missä määrin katsotte olevanne vastuussa vastauksista, jotka yksikkönne laativat parlamentille sen vetoomusvaliokunnan tai muiden asiasta vastaavien valiokuntien esittämien pyyntöjen johdosta? Jos Teitä kehotetaan perustelemaan tai selittämään komission aiempia toimia tai laiminlyöntejä, missä määrin katsotte olevanne vastuuvelvollinen parlamentille? 6
Sitoudun noudattamaan kaikilta osin Euroopan parlamentin ja komission välisistä suhteista tehtyä puitesopimusta, jossa on seuraava selvä määräys: Jokainen komission jäsen kantaa poliittisen vastuun toimista hänen tehtäviinsä kuuluvalla alalla, tämän kuitenkaan vaikuttamatta komission kollegiaalisuuden periaatteeseen. Komissaarien toimintasääntöjen mukaisesti olen vastuussa omista ja yksikköjeni toimista kollegiolle. Toisaalta pääjohtaja on vastuussa kollegiolle ja minulle kollegion ja minun määrittelemien suuntaviivojen asianmukaisesta täytäntöönpanosta ja erityisesti siitä, että pääosastoa tai yksikköä johdetaan toimivaltajakoa noudattaen. Kun aloitan uudessa tehtävässäni, varmistan, että pääosastoni tiedottaa minulle kaikilta osin pääosaston päivittäisen työn laajuudesta sekä siihen liittyvistä vastuualueista, ongelmista ja riskeistä. Jos ongelmia ilmenee, arvioin tilanteen perusteellisesti ja toteutan tarvittaessa toimivaltaani kuuluvat mahdolliset toimenpiteet tai teen nopeasti ehdotuksia vastuualueeseeni vaikuttavan ongelman poistamiseksi ja panen viipymättä täytäntöön kaikki kollegion päättämät toimenpiteet. On vastaavasti erittäin tärkeää, että parlamentille tiedotetaan kaikista merkittävistä muutoksista tai mukautuksista, joiden toteuttamisen katson tarpeellisiksi, varsinkin jos näiden uusien toimien tarkoituksena on parantaa vallitsevaa tilannetta tällainen tiedotuskäytäntö vastaa myös komission sitoumusta, jonka mukaan se varmistaa avoimuuden ja asianmukaisen tiedonkulun parlamenttiin. Ottaen huomioon komission kollegiaalisuuden periaatteen pyrin varmistamaan jatkuvuuden ja johdonmukaisuuden toimielimen toiminnassa, varsinkin omalla vastuualueellani. En kuitenkaan epäröi ehdottaa oman alani politiikkaan tarpeellisiksi katsomiani muutoksia; kollegion asia on sitten päättää niistä. c. Millaisessa poliittisessa vastuussa katsotte olevanne parlamentille pääosastonne tai -osastojenne toiminnasta? Mihin toimiin aiotte ryhtyä varmistaaksenne, että pääosastoanne tai -osastojanne hallinnoidaan hyvin? Suhteeni omaan pääosastooni ja muihin alaisuudessani toimiviin yksikköihin perustuvat lojaalisuuteen, luottamukseen ja avoimuuteen. Kannan komissiossa puitesopimuksen määräysten mukaisesti poliittisen vastuun omaan vastuualueeseeni kuuluvien poliittisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta sekä yritystoiminnasta ja teollisuudesta vastaavan pääosaston hoitamasta toimenpiteiden hallinnoinnista. Kuten edellisessä komissiossakin, pyydän minulle raportoivaa pääjohtajaa hyväksymään tehtävänkuvauksen, jossa selostetaan toimeksiantoni laajuus ja molempien osapuolten tehtävät ja vastuut sekä yhteistyötämme koskevat säännöt. 7
Komissaarien toimintasääntöjen mukaan kukin komission jäsen on vastuussa omista ja yksikköjensä toimista kollegiolle. Toisaalta pääjohtaja on vastuussa komission jäsenelle ja kollegiolle näiden määrittelemien suuntaviivojen asianmukaisesta täytäntöönpanosta. Hän vastaa erityisesti siitä, että pääosastoa tai yksikköä johdetaan toimivaltajakoa noudattaen, sellaisena kuin se määritellään henkilöstösäännöissä, varainhoitoasetuksessa, työjärjestyksessä ja osana komission hallinnollista ja taloudellista uudistusta annetuissa säännöissä. Komission jäsenten ja heidän yksikköjensä välisiä suhteita koskevissa toimintasäännöissä määritetään selvästi pääjohtajien ja yksikköjen velvollisuus tiedottaa komissaarille ja painotetaan tätä velvollisuutta. On myös huomattava, että kabinettipäällikön ja pääjohtajan on pidettävä toisensa täysin ajan tasalla komission ulkopuolisista yhteyksistä, joita he pitävät yllä vastuualueeseeni kuuluvissa asioissa. Sisäisen tiedotuksen alalla komissio on jo pannut täytäntöön toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on nimenomaan parantaa sisäistä tiedotusta ja komissaarien informointia. 8. Miten tärkeänä pidätte yhteistyötä toimielinten (komission ja parlamentin) välillä ja etenkin vastuualueeseenne liittyvien valiokuntien kanssa? Mikä on mielestänne tässä uudessa tilanteessa avoimuuden merkitys Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston välisessä lainsäädäntöprosessissa sekä yleisesti toimielinten välisissä suhteissa? Mielestäni on erittäin tärkeää, että toimielimet tekevät yhteistyötä. Yhteistyö on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa unionin toimielinjärjestelmän toimivuus, EU:n päätöksentekoprosessien tehokkuus ja legitiimiys sekä hyvän hallintotavan periaatteen noudattaminen. Toimielinten välisen yhteistyön olisi perustuttava selkeyteen, avoimuuteen, keskinäiseen luottamukseen, tehokkuuteen, jatkuvaan vuoropuheluun, säännölliseen raportointiin sekä tietojen vaihtoon. Vahvistan ja hyväksyn sitoumukset, jotka komissio on jo tehnyt Euroopan parlamentin ja komission välisiä suhteita koskevassa puitesopimuksessa. Selkeyden ja avoimuuden ansiosta kansalaiset voivat osallistua päätöksentekoon entistä tiiviimmin. Selkeys ja avoimuus parantavat hallinnon legitiimiyttä ja lisäävät hallinnon tilintekovelvollisuutta kansalaisiin ja heidän vaalein valitsemiinsa edustajiin nähden. Avoimuus edistää osaltaan tehokkuutta ja hyvää hallintotapaa, ja se on olennainen edellytys moitteettomalle toimielinten väliselle yhteistyölle. Avoimuus on myös tärkeää parannettaessa lainsäädännön laatua ja pantaessa täytäntöön demokraattisen legitiimiyden, toissijaisuuden, suhteellisuuden ja oikeusvarmuuden periaatteet. Siksi mielestäni on myönteistä, että EU:n toimielinten avoimuus, selkeys ja niiden tavoitettavuus sekä yleisön että toimielinten itsensä kannalta on parantunut. Aion noudattaa periaatteita ja sääntöjä, jotka ovat asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen 1049/2001 perustana. Pidän myönteisinä ja kannatan myös sitoumuksia, jotka komissio, neuvosto ja parlamentti ovat tehneet lainsäädännön parantamista koskevassa toimielinten sopimuksessa. Päivittäisessä työssäni komissaarina kunnioitan ja noudatan komission kaikkia vastaavia sitoumuksia ja aion panna eri sopimuksissa määrätyt voimassa 8
olevat määräykset asianmukaisesti täytäntöön sekä pyrin parantamaan avoimuutta ja tiedonkulkua. Toimiessani laajentumisesta vastaavana komissaarina loin tiiviit yhteistyösuhteet edelliseen Euroopan parlamenttiin ja aion vakaasti jatkaa samalla linjalla nykyisen parlamentin kanssa. Katson, että minulla on velvollisuus olla mahdollisimman avoin Euroopan parlamenttiin ja varsinkin sen toimivaltaisiin valiokuntiin nähden. Olen valiokuntien jäsenten käytettävissä. Lisäksi pidän velvollisuutenani olla pyydettäessä läsnä Euroopan parlamentissa ja haluan tuoda esiin, että olen täyttänyt tämän velvollisuuden viime lainsäädäntökaudella. Osallistuin ulkoasiainvaliokunnan kokouksiin yhteensä 19 kertaa viime lainsäädäntökaudella, olen osallistunut säännöllisesti parlamentaaristen sekavaliokuntien kokouksiin viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana ja olen ollut läsnä täysistunnoissa aina, kun on keskusteltu asioista, jotka kuuluvat vastuualueeseeni nykyisessä komissiossa. Olen valmis antamaan suullisen ja/tai kirjallisen selonteon kaikista politiikanaloista, joista vastaan komissiossa. Olen valmis raportoimaan toimivaltaisille valiokunnille ja keskustelemaan niiden kanssa milloin tahansa ja olen valmis ottamaan huomioon keskusteluissa esiin tuodut näkemykset ja kysymykset. Nyt järjestettävä kuuleminen on mielestäni ensimmäinen tilaisuus luoda omaan valiokuntaani hyvät yhteistyösuhteet, jotka perustuvat keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen. V. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen 9. Minkä konkreettisten toimenpiteiden katsotte olevan tarpeen, jotta varmistetaan, että sukupuolinäkökulma sisällytetään oman alanne toimintalinjoihin? Onko Teillä toimintastrategiaa sukupuolinäkökulman huomioon ottamista varten, ja mitä taloudellisia ja henkilöresursseja valtavirtaistamiseen mielestänne tarvitaan omalla toimialallanne? Sukupuolten tasa-arvo on sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista koskevan periaatteen ydin. Kaikkien EU:n toimielinten sekä jäsenvaltioiden on toisin sanoen otettava sukupuolten tasa-arvo huomioon kaikilla politiikanaloilla, kaikissa päätöksentekovaiheissa ja kaikilla tasoilla. Toimiessani laajentumisesta vastaavana komissaarina korostin henkilökohtaisesti ja painokkaasti sukupuolten tasa-arvoa, joka on olennainen osa ihmisoikeuksia. Loin tiiviit yhteistyösuhteet Euroopan parlamentin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokuntaan ja vastaaviin kansalaisjärjestöihin ja aion vakaasti jatkaa tiivistä yhteistyötä. Käytettävissä olevat selvitykset osoittavat, että useimmilla politiikanaloilla esiintyy yhä merkittäviä sukupuolieroja ja että kysymykseen on paneuduttava tarkoin. On selviä merkkejä siitä, että erot ovat hitaasti kaventumassa tietyillä aloilla, kuten työllisyydessä ja yrittäjyydessä. Lissabonin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttaminen, varsinkin naisten työllisyysasteen nostaminen ja naisyrittäjien tukeminen, voi olla ratkaisevaa näiden kysymysten kannalta. Kesäkuussa 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kannatti Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamista ja esitti Lissabonin toimintaohjelmaan viitaten komissiolle kehotuksen tehdä asiaa koskeva ehdotus. Ehdotus on määrä esittää ennen tämän vuoden loppua. Instituutilla 9
on merkittävä rooli, kun luodaan tarvittavat edellytykset sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen täysimääräistä täytäntöönpanoa varten EU:ssa. Sen toimintaan kuuluisivat esimerkiksi tiedonkeruu, informaation levittäminen sekä tiedottaminen. Yritystoiminnan pääosasto on jo alkanut käsitellä naisyrittäjyysteemaa. Se toteutti Best-menettelyn mukaisen "Yrittäjyyden edistäminen naisten keskuudessa" -hankkeen 28:ssa EU- ja ETA-valtiossa sekä ehdokasmaissa. Hankkeessa kartoitettiin hyviä toimintatapoja naisten yrittäjyyden edistämiseksi. Kartoituksen kohteina olivat yrityksen perustaminen, tiedotus- ja neuvontapalvelut, koulutus, mentorointi, rahoitus ja verkottuminen. Komissio on käynnistänyt hankkeen perusteella jatkotoimia, joissa se kannustaa jäsenvaltioita ottamaan oppia hyviksi havaituista toimintatavoista ja soveltamaan niitä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Best-hankkeen sekä komission äskettäin hyväksymän yrittäjyyttä koskevan toimintasuunnitelman perusteella on määrä järjestää useita asiantuntijatapaamisia, joissa käsitellään esimerkiksi naisyrittäjien rahoitusmahdollisuuksia sekä verkottumista. Brysselissä järjestettiin kesäkuussa 2004 seminaari, jonka aiheena oli itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien naisten sekä puolisonsa avustajina toimivien vaimojen sosiaaliturva. Yrittäjyyttä koskevan toimintasuunnitelman yhteydessä on vielä käsiteltävä tarkemmin naisyrittäjien sosiaaliturvaa. Komissio aikoo muun muassa perustaa jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvan työryhmän ja käynnistää selvityksen uusien yrittäjien miesten ja naisten sosiaaliturvasta. Lisäksi on määrä ottaa käyttöön yritystoiminnan pääosaston www-sivustoon liitettävä sivusto, jonka teemana on naisyrittäjyyden edistäminen. Mielestäni on täysin selvää, että sukupuolinäkökulman entistä johdonmukaisempi niveltäminen Lissabonin toimintaohjelman toteuttamiseen vaatii tiivistä yhteistyötä sukupuolten tasa-arvosta vastaavan komissaarin, Euroopan parlamentin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan ja vastaavien kansalaisjärjestöjen kanssa. Lisäksi on erittäin tärkeää luoda mahdollisimman tiiviit yhteistyösuhteet naisyrittäjyyden eurooppalaiseen tukiverkostoon (WESiin), naisyrittäjien järjestöihin sekä kansainvälisiin järjestöihin, kuten OECD:hen, ILOon ja YK:n Euroopan talouskomissioon (ECE:hen). Euroopan komissio noudattaa tasa-arvopolitiikkaa. Uusissa henkilöstösäännöissä vahvistetaan virallisesti miesten ja naisten tasa-arvo ja todetaan, että miesten ja naisten välinen täysi tosiasiallinen tasa-arvo kuuluu toimielinten tavoitteisiin. Yritystoiminnan pääosastossa sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen noudattaa tätä komission uutta toimintalinjaa ja perustuu nykyisin kolmeen pilariin, jotka ovat tasa-arvokoulutus, tasa-arvosuunnitelma ja paikallisen verkottumisen kehittäminen. Ottaen huomioon pääjohtajan hallinnollisen vastuun aion tukea poliittisesti kaikkia näitä aloitteita, joiden avulla pyritään parantamaan sukupuolten tasa-arvoa. Kabinettini kokoonpano tulee olemaan hyvä esimerkki sukupuolten tasa-arvosta. 10