Tää o mee syrän ja keuhkot
Avaa silmäs, oot kaupunkipuistos! Poriin kaupunkipuisto perustettiin ympäristöministeriön päätöksellä vuonna 2002. Se on maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuva kaupunkisuunnittelun työkalu. Sen tarkoitus on varmistaa kaupungin keskustassa ja sen ympärillä levittäytyvän luonnon ja kulttuurimaiseman suojelu ja hoito sekä luoda edellytykset alueen kehittämiselle ja käytölle. Porin kansallinen kaupunkipuisto tarjoaa asukkaille ja vierailijoille viihtyisän, terveyttä edistävän ympäristön, joka sisältää arvokasta luontoa sekä rakennus- ja kultturiperintöä. Kaupunkipuistolla on valtakunnallinen merkitys, mutta ennen kaikkea se on tavallisia porilaisia varten. Sillä on tärkeä sija kaupunkilaisten arjessa ja sydämissä. Puistoalueet tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia vapaa-aikaan ja virkistykseen. Kaupunkipuiston ideana on toimia sekä kaupunkilaisten rentoutumispaikkana että helposti saavutettavana luontokohteena.
Rooli Huvilajuopa ornia Hanhiluo Kvistiluo Liljanluo Hevosluo hautausmaat Polsanluo Katin tinku uru u ohjoisranta ivi-pori toakselit koulukorttelit Porttaali Suomen kansallisilla kaupunkipuistoilla on oma rooli osana valtakunnallista kaupunkipuistojen verkostoa. Porin kansallisen kaupunkipuiston roolina on kertoa yhden Suomen merkittävimmän joen, Kokemäenjoen, ja suomalaisen asutuksen kehittymisen vaiheista. Vesitietä pitkin asutus, kulttuuri ja uudet virtaukset levisivät rannikolta sisämaahan. Kaupunkipuiston ydin on osa suomalaisten kaupunkien kehityshistoriaa. Jokisuun kauppapaikka on muuttunut teollistumisen ajan jälkeiseksi osaamiskeskukseksi. Etelärannan kivikorttelit ja kaupunkia halkovat puistoakselit muistuttavat kaupunkipaloista ja aikansa arvomaailmasta. Kaupunkia ympäröineet viljelysmaat ja yhteislaitumet ovat yhteiskunnallista muutosta seuraten saaneet uuden merkityksen kaupunkilaisten ja matkailijoiden vapaa-ajanviettoalueina. Kaupunkipuiston pohjoisreunalta levittäytyy Pohjoismaiden laajin jokisuisto, jonka luontoarvot ovat kansainvälisesti tunnustettuja.
Alueet Lähes kymmenen neliökilometrin kokoinen Porin kansallinen kaupunkipuisto on toimintojensa ja alueiden sijainnin perusteella jaettu kolmeen kokonaisuuteen. Cygnaeuksen koulun oppilaan tulkinta mustavariksesta. Luodot Luotojen alue on osa Suomen edustavinta suistomuodostumaa. Jokisuiston maankohoaminen ja joen tuoman aineksen kerrostuminen saavat aikaan suiston, sen kasvillisuuden ja linnuston siirtymisen vuosittain jokisuulta merelle päin. Tämä nopea ekologinen muutosprosessi on eri aikoina muokannut sekä alueen luontoa että rakennettua maisemaa. Luotojen alue kuvastaakin hyvin maaseudun ja luonnon sekä kaupungin välistä jatkuvaa vuorovaikutusta. Luotojen alueella maisemaa hallitsevat avoimet viljelykset. Alueen pohjoiskärki kuuluu Kokemäenjoen suiston Natura-alueeseen. Luonnonsuojelualueen ja viljelysten väliin jää Kalafornian golfkenttä. Kaupunkipuistoon kuuluvat myös Hevosluodon siirtolapuutarha sekä Huvilajuovan varrella sijaitseva 1900-luvun alkuvuosikymmeninä syntynyt, omaleimainen ja kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan merkittävä huvila-asutus. Lisäksi alueella sijaitsee porilasille tärkeä Kirjurinluoto. Se on arvokas kulttuurihistoriallinen kohde, jossa rakennettu ympäristö yhdistyy luontoon. Kirjurissa on tilaa liikkua, leikkipaikkoja, näyttäviä istutusalueita mutta myös paikka suurille yleisötapahtumille, joista tunnetuin on Pori Jazz -festivaali.
aluejako Luodot kikeskusta eskus ja
Kaupunkikeskusta Ainutlaatuinen kaupunkimaisema muodostuu arvorakennuksista, joita ovat muun muassa Kokemäenjoen Pohjoisrannan teollisuusrakennukset, erityisesti Porin Puuvillan rakennusryhmä, Keski-Porin uusgoottilainen kirkko sekä Suomen edustavimpiin uusrenesanssirakennuksiin lukeutuva Junneliuksen palatsi, nykyinen kaupungintalo. Merkittäviä kohteita ovat myös Porin silta, raatihuone, muut Etelärannan rakennukset sekä Käppärän hautausmaalla sijaitseva Juseliuksen mausoleumi. Ilmansuuntien mukaan Porin keskustaa halkovat puistoakselit ovat kansallisen kaupunkipuiston kaavahistoriallisesti näkyvin elementti. Ristikkäispuistot tuovat luonnon keskustaan ja jäsentävät kaupunkitilaa muodostaen samalla turvallisen väylän kevyelle liikenteelle. Ne yhdistävät kaupungin muut viheralueet toisiinsa. Kaupungin hautausmaat ja vanhan kaupunginsairaalan alue muodostavat viherrakenteellisen jatkeen Länsipuistolle. Hautausmaiden arvo on niiden mielenkiintoisen historian lisäksi merkittävissä rakennuksissa ja muistomerkeissä. Puistot ovat tunnettuja myös kaupungin nimikkolinnun mustavariksen pesimäyhdyskunnista. Porin IX kaupunginosan koulukorttelien alueen merkittävin rakennus on Eteläpuiston päässä sijaitseva satavuotias Cygnaeuksen koulu. Koulukorttelien alue yhdistää keskustan puistot etelään rautatieasemalle sekä Porin metsään ja edelleen kaupunkia ympäröivään maaseutuun.
Porin metsä ja urheilukeskus Porin metsä on vanha kaupunkilaisten yhteislaidun, jota kehitettiin sotien jälkeen virkistysalueeksi. Kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvaa metsäaluetta on kolme neliökilometriä. Keskeisen sijaintinsa ja laajuutensa ansiosta alue on kaupunkilaisten tärkeä virkistysmetsä. Intensiivisin virkistyskäyttö sijoittuu Porin metsän pohjoisosiin Isomäen ympäristöön. Arvokkaimmat luontokohteet sijoittuvat metsän kaakkoisosiin. Sotien aikainen historia on näkyvissä alueella edelleen muun muassa maastosta erottuvissa vanhoissa lentokoneiden suojana toimineissa vallituksissa. Urheilukeskuksen alueella on mahdollisuus harrastaa eri lajeja ympäri vuoden. Ympäristöstään kohoavan Isomäen maisemallinen merkitys on suuri. Isomäki ja sitä kiertävä ulkoilupolkuverkosto sekä maauimalan ympäristö muodostavat professori Yrjö Lindegrenin yleissuunnitelmassa esitetyn kansanpuistoalueen, jolla on myös arkkitehtuuri- ja kaavahistoriallista merkitystä. Lisätietoja: Porin kaupunkisuunnittelu Valtakatu 4 B, 28100 Pori, puhelin 044 701 1976 Porin tekninen palvelukeskus / puistotoimi Kirjurinluodontie 6, 28100 Pori, puhelin (02) 621 1845 kaupunkisuunnittelu@pori.fi www.pori.fi/kaupunkipuisto ja www.facebook.com/porinkansallinenkaupunkipuisto ympäristöministeriö: www.ymparisto.fi
Pori National Urban Park Green corridor trough the city Pori Natiolal Urban Park was founded at 2002. It is one of the main themes of developing the urban structure and the cityscape, a way of managing and preserving the urban environment. Park area forms a continuous green structure within the city. Without leaving the park you can journey from the Kokemäenjoki river delta, known as birdlife, trough the heart of the city to the Pori Forest recreation area and on to the countryside surrouding the city. Besides interesting sights, the urban park also offers countless opportunities to enjoy the peace and quiet and relax. Parks, forests, wetlands and other natural experiences can be found within walking distance of the city centre. More information: www.pori.fi/kaupunkipuisto www.facebook.com/porinkansallinenkaupunkipuisto
Tekijät: Jouni Koivukoski, kuvaus Heli Koskela - taitto, kartat ja kuvaus Heli Nukki - toimitus ja kuvaus Kirsi Vahtokari - toimitus Porin kaupunkisuunnittelu 2013 Paino: Brand ID
www.pori.fi/kaupunkipuisto www.facebook.com/porinkansallinenkaupunkipuisto Kuva: Lentokuva Vallas Oy