Ohjeita Nekalan siirtolapuutarhaan rakentamisesta, jätevesien käsittelystä ja palstan hoitamisesta
Nekalan Siirtolapuutarhayhdistys ry (jäljempänä NSPY) on vuokralaisena Tampereen kaupungin omistamalla maalla. Vuokralaisena NSPY on velvollinen noudattamaan vuokranantajan ohjeita palstoille rakennettavien kevyiden rakenteiden osalta ja vuokra-alueen hoidosta. Mökkikin lasketaan tässä ohjeistossa keveisiin rakenteisiin, koska niitä ei ole tarkoitettu ympärivuotiseen käyttöön eikä vakituiseen asumiseen. NSPY vastaa siitä, että alueen kokonaisuuden suunnittelu säilyy puutarhamaisena, erilaisista muoti-ilmiöistä ja voimakkaista uudistamispyrkimyksistä huolimatta. NSPY on siten velvoitettu antamaan sitovat yleisohjeet yhdistyksen jäsenille kevyen rakentamisen ja palstansa hoidon osalta sekä valvomaan niiden noudattamista. Tämän ohjeen tavoitteena on, että alueen luonne ja kokonaisilme pysyy siistinä ja alkuperäinen siirtolapuutarha-aate säilyy ja mökkiperinne nykypäivään sovellettuna luo viihtyisyyttä. Ohjeiden tarkoituksena on myös estää rakenteista ja niiden käytöstä aiheutuvat haitat ympäristölle ja naapureille. Tästä syystä myös yksittäisen palstan tulee olla alueen yhtenäisyyttä säilyttävä. Rakentamisohjeita ja muita ohjeita tarvitaan, koska siirtolapuutarhat ovat yleensä maisemallisesti arvokkaita kohteita ja niiden merkitys virkistys- ja viheralueina on kiistaton. Ohjeet on sovellettu lähdeaineiston perusteella Nekalan siirtolapuutarha-alueelle Nspyn rakennustoimikunnan toimesta kesällä 2010. Lisäksi laadinnan yhteydessä on tarkistettu, että nämä ohjeet eivät ole ristiriidassa Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen ja rakennustarkastajan kevytrakentamisesta antamien ohjeiden kanssa. Tämä vihkonen on ohjeen 2. painos, johon on tehty selvennyksiä ja lisäyksiä. On myös lisätty kuvat mökin tyyppipiirustuksista ja Tampereen kaupungin ohje jätevesien käsittelystä siirtolapuutarha-alueella. Tämän ohjeen lisäksi yhdistyksen hallitus voi antaa vuosittain muita erityisohjeita ja/tai määräyksiä, jotka liittyvät palstan hoitoon, rakentamiseen ja jätevesien käsittelyyn. Tässä ohjeessa käytetään seuraavia termejä kulkuväylä: palstan edessä oleva tie, jolta on kulkuyhteys palstalle huoltokäytävä: palstojen välissä olevat 60 cm vapaa-alue, joka myös palokujana tunnetaan yleiset alueet: yhdistyksen käytössä oleva alue, kuten Pirtin ja saunan pihapiiri ja yleisten teiden puoleiset raja-alueet.
1. Palsta Pinta-alasta 2/3 tulee olla viljeltyä tai istutettua aluetta - hedelmäpuita - pensaita - kukkakasveja - hyötykasveja - ½ viheralasta voi olla nurmea. Muusta kuin viheralasta voi osa olla hiekkaa, soraa, murskepintaista, kivetettyä tai puupinnoitettua (esim. terassi) aluetta. Asfalttia tai paikalla valettua betonia tms. massapinnoitetta ei sallita. Maanpinnan luonnollista korkeutta ei saa oleellisesti muuttaa palstalla eikä sinne saa rakentaa merkittäviä korkeuseroja (esim. yli 50 cm korkeita kumpuja ei sallita). Palstojen väliin jäävän, vapaan huoltokäytävän vähimmäisleveys on 60 cm eli kummallekin palstalle 30 cm. Huoltokäytävää reunustavien istutusten suositellaan alkavan noin 10 15 cm kauempaa ja tulee olla hyvin tuettuna. Tällöin istutusten juuristo ja oksisto täysikasvuisena pysyvät palstan sisällä ja em. vähimmäisleveys säilyy. Naapurien tulee yhdessä pitää huoltokäytävä kulkukelpoisena ja puhtaana rikkakasveista. Huoltokäytävää ei saa edes väliaikaisesti tukkia, eikä siihen saa varastoida mitään. 2. Kasvillisuus palstalla Jäsenen tulee viljellä palstaansa aktiivisesti ja hoitaa sitä annettujen ohjeiden mukaisesti. Palstalle istutettavien hedelmäpuiden tulee sijaita riittävän etäällä palstan reunoista. Puurakenteisten terassien, patioiden tai rakennettujen oleskelupaikkojen pinta ei saa nousta sitä ympäröivän maanpinnan tasosta yli 0,15 m. Kivetykset on asennettava maanpinnan tasoon ja niin, etteivät sade tms. valumavedet kulkeudu naapurin palstalle. Palstalta pinta- tai sadevesiä ei saa ohjata naapuripalstan puolelle eikä käytäville. Viljelijän velvollisuuksiin kuuluu pitää puhtaana rikkakasveista palstan edustalla oleva eli reunustava kulkuväylä palstan leveydeltä tien keskikohtaan saakka. Palstalla ei saa kasvattaa kotimaisia, luonnonvaraisia puita. Puiden juuristojen ja oksastojen kohdalla noudatetaan aina voimassa olevaa Tampereen kaupungin rakennusjärjestyssääntöä. Puun latvus ei saa ylittää mökin harjakorkeutta (enintään 4,5m). Puiden oksisto ei saa koskettaa sähköjohtoja tai ulottua naapurin palstalle. Pensasmaisen kasvillisuuden enimmäiskorkeus muualla kuin kulkuväylän reunalla on 1,8 m. Yksittäiset koristepen-
saat, kuten syreenit, voivat olla enintään 2,5 m korkeita. 3. Palstalle rakentaminen Puut ja pensaat eivät kohtuuttomasti saa varjostaa naapuripalstoja. Kasvillisuus pidetään määrätyssä korkeudessa ja muodossa säännöllisesti leikkaamalla. Kasvillisuus ei saa levitä palstan ulkopuolelle. Kukkapenkkien, marjapensaiden ja nurmikon tulee olla hoidetun näköisiä koko kasvukauden ajan. Nurmikko tulee pitää 4 12 cm korkeana koko kasvukauden ajan ja leikata säännöllisesti. Pensasaidat pitää leikata juhannukseen mennessä. Leikkaus uusitaan tarpeen vaatiessa. Voimakkaasti leviävät rikkakasvit on kitkettävä tai niitettävä ennen kukintaa. Palstan viljelijä kompostoi viherjätteensä palstalla omissa komposteissa. Molokeihin ei saa viedä kompostoituvaa jätettä, poikkeuksena piikkiset oksat (ei orapihlaja) katkottuna. Palstan viljelijä hoitaa palstaansa niin, että pienet tuhoeläimet kuten äkämäpunkki, siruetanat ja lehtokotilot eivät leviä siirtolapuutarha-alueella. Hyvää palstanhoitoa on myös syksyn sadon korjaaminen. Ja mikäli satoa riittää yli oman tarpeen, niin voi laittaa Pirtin ilmoitustaululle ja omalle lähiilmoitustaululle tiedon, jotta omenoita, luumuja tai marjoja voi hakea tai käydä itse poimimassa. Viljelijä on velvollinen huolehtimaan siitä että oma palsta tai muu siirtolapuutarhaalue ei hänen, hänen perheensä tai vieraansa toimesta saastu. Uusi tyyppipiirros länteen Pysyvien rakenteiden purkamisesta ja rakentamisesta tulee aina hakea NSPYn hallitukselta lupa. Lupahakemuksessa tulee esittää mitä tehdään, mihin rakennetaan eli havainnepiirros rakennelmien sijoittumisesta palstalla naapurin/naapureiden hyväksyntä sijoitukselle alustava toteutusaikataulu. Lisäksi suositellaan, että viljelijä ottaa yhteyttä NSPYn rakennustoimikuntaan ennen hakemuksen laadintaa eli mahdollisen rakentamisen suunnittelu- ja mietintävaiheessa. Rakennustoimikunta valmistelee lupahakemukset hallituksen kokoukseen. Vapaamuotoiset hakemukset piirustuksineen voi jättää joko rakennustoimikunnan vetäjälle tai varaston seinässä olevaan punaiseen, lukolliseen postilaatikkoon. Rakennettaessa uutta mökkiä, tulee jäsenen ottaa rakennustöiden valvontaan ulkopuolinen valvoja. Lisätietoja asiasta löydät kotisivuiltamme tai ottamalla yhteyttä rakennustoimikunnan vetäjään. Ennen rakentamisen aloittamista pidetään jäsenen, valvojan ja
yhdistyksen edustajan kesken aloituskokous. Palstalle saa rakentaa tyyppipiirustusten mukaisen mökin. Mökkiin voi tehdä lisäksi kylkiäisen. Kylkiäinen voi olla tyyppipiirustuksen mukainen tai maksimissaan 3,5 metriä pitkä ja 1,3 m leveä, ja se voi alkaa joko kivijalan tasolta tai alempaa ja olla sisäkorkeudeltaan noin 1,90 m ja ulkokorkeudeltaan tyyppipiirustuksen mukainen, enintään 2 m. Kaupungin hyväksymiä tyyppipiirustuksia mökistä on olemassa kaksi eri mallia: tyyppi 3a joka julkaistu n. 1950 luvulla tyyppi 5, joka julkaistu 2011. Mikäli mökin sähkömittari vaihdetaan, niin on viljelijän huolehdittava että vanhan mittarin loppulukema ja uuden mittarin alkulukema on kirjattu ylös päivämäärän kera, kahden todistajan allekirjoituksella vahvistettuna. Nämä tiedot toimitetaan sähkömaksujen yhteydessä yhdistykselle. Palstalle saa mökin lisäksi rakentaa ainoastaan seuraavia pysyviä rakenteita: - kasvihuone, harjakattoinen, enimmäispinta-ala 6 m 2 ja enimmäisulkokorkeus 2,1 m - varasto, enimmäispinta-ala 6 m 2 ja enimmäisulkokorkeus 2,1 m, - pergola, enimmäispinta-ala on 6 m 2 ja enimmäiskorkeus 2,1 m - lipputanko, jonka korkeus voi olla 2 x mökin korkeus. Hakiessaan lupaa uuden mökin rakentamiseen viljelijän tulee lupahakemuksessaan kertoa, mitä mökkityyppiä soveltaa. Jos jäsen hakee lupaa rakentaa uuden tyyppipiirustuksen mukaisen mökin, on jäsenen ennen luvan saamista suoritettava 150 euron suuruinen rakennuslupamaksu. Ulkokorkeus mitataan sokkelin ylläpinnalta. Edellä mainittuihin seuraavia rajoituksia: rakenteisiin liittyy Jos mökkiin laitetaan kamina tai muu tulisija, tulee viljelijän ennen sen asentamista ottaa yhteyttä palotarkastajaan, joka käy tarkastamassa ja antamassa lisäohjeita. - pergolassa ei saa olla kiinteää valokatetta eikä se saa sijaita mökin yhteydessä - kasvihuoneen tulee olla harjakattoinen ja kasvihuonetta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen - varasto on puurakenteinen ja se voi olla harjakattoinen tai pulpettimallinen
kasvihuone ja varasto voivat olla peräkkäin - mökissä ja varastossa tulee olla pystylaudoitus, poikkeuksena valmisvarastot, joihin niihinkin suositellaan tehtäväksi pystylaudoitus. Varaston sijaan voi palstalle rakentaa joko - leikkimökin, jonka 4 m 2 ja sen enimmäisulkokorkeus 1,8 m tai - grillikatoksen 6 m 2 ja sen enimmäisulkokorkeus 2,1 m. Palstan alueen voi rajata kulkuväylää vasten leikatulla pensasaidalla, jonka enimmäiskorkeus on 1,5 m ja suositeltava enimmäisleveys on 0,60 m. Yleisten alueiden rajalla pensasaidan enimmäiskorkeus on 1,80 m. Portin kohdalle saa kasvattaa pensasaitaa korkeamman, kapean pensaskaaren. Pensaskaari on oltava leveydeltään selvästi korkeutta kapeampi. Portin kohdalle voi asentaa myös metalli- tai puurakenteisen kaariportin, leveys vähintään 0,8 m. Grillikatokseen voi muurata luonnonkivistä tai tiilistä grillin, jonka enimmäispintaala on 1,5 m 2 ja enimmäiskorkeus 0,9 m. Jos grillissä on hormi niin se voi olla enimmäiskorkeutta korkeampi mutta kuitenkin alle 3 m korkea. Muuratun grillin voi rakentaa ilman katosta. Muuratun grillin ja mökin välissä tulee olla riittävä turvaetäisyys. 4. Aita Mikäli palstalle istutetaan pensasaita tai asennetaan puu- tai verkkoaita, tulee sen sijata kokonaan palstan rajojen sisäpuolella. Pensasaita ei saa kaventaa kulkuväylää, joka toimii alueella pelastustienä. Pelastustien leveys Nekalan siirtolapuutarhan alueella on 3 m. Kulkuväylän puolelta vaihtoehtoisena aitamateriaalina on puuaita, jonka enimmäiskorkeus on 70 cm. Pirtin, saunan tai käymälän vieressä oleva aita voi hallituksen luvalla olla korkeampi. Jäniksiltä ja muilta eläimiltä palstan voi suojata kevyellä verkkoaidalla. Verkkoaidan saa pystyttää myös lemmikkieläinten suojaksi. Verkkoaidan korkeus saa olla enintään 1,2 m ja sen värin tulee olla mahdollisimman huomaamaton. Aidan viereen kulkuväylän puolelle ei saa istuttaa sellaista kasvillisuutta, joka kaventaa pelastustietä.
VANHAN TYYPPIPIIRRUSTUKSEN KUVA julkisivu
VANHAN TYYPPIPIIRRUSTUKSEN KUVA - mittapiirros
UUDEN TYYPPIPIIRRUSTUKSEN MUKAINEN MÖKKI A-vaihtoehto B-vaihtoehto
UUDEN TYYPPIPIIRRUSTUKSEN MUKAINEN MÖKKI mittakuvat
5. Jätevesien ja käymäläjätteiden käsittely Siirtolapuutarha-aluetta ei ole viemäröity siten, että yksittäinen mökki voisi liittyä vesihuoltolaitoksen viemäriin. Siirtolapuutarhapalstojen koko ja sijainti eivät mahdollista vesikäymälästä, astianpesukoneesta tai pyykinpesukoneesta syntyvien jätevesien käsittelyä yksittäisellä palstalla. Nämä ovat ehdottomasti kiellettyjä. Palstan reunaan on vedetty ns. kesävesijohto, joka voi olla edelleen vedettynä mökkiin sisälle. Jos viljelijä aikoo rakentaa tai rakennuttaa mökin sisälle suihkun, tulee hänen ennen rakentamista hakea kaupungilta vapautusta viemäriverkkoon liittymisestä. Päätös vapautuksesta tulee säilyttää mökin papereiden joukossa ja kopio tulee toimittaa tietoon ympäristövastaavalle, joka valvoo veden käsittelyä. Palstojen jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa Tampereen kaupungin ympäristöpalvelujen antamaa ohjetta jätevesien ja käymäläjätteen käsittelystä siirtolapuutarhapalstoilla. (Ks. seuraavat sivut.) Yhdistyksemme tyhjennyspaikka kemialliselle wc-jätteelle on huoltorakennuksen kulmalla sijaitseva tyhjennyskaivo. Huoltorakennus sijaitsee Pirtin vieressä. Ao. jätettä ei saa tyhjentää hygieniatiloissa oleviin wc:ihin. Jos tyhjennyspaikka on huollon tms. toimien vuoksi kiinni, eikä yhdistyksen alueella ole osoitettu toista tyhjennyspaikkaa, käymäläjäte on kuljetettava muualle On hyvä tiedostaa, että mietojen ja ympäristöystävällisten pesuaineiden ja veden säästeliäs käyttö vähentää ympäristön kuormittumista.
KAUPUNGIN OHJE SIIRTOLAPUUTARHAPALSTOJEN JÄTEVESIEN JA KÄYMÄ- LÄJÄTTEIDEN KÄSITTELYSTÄ (1/2009) Siirtolapuutarhoja ei ole viemäröity siten, että yksittäinen siirtolapuutarhamökki voisi liittyä vesihuoltolaitoksen viemäriin. Palstojen reunaan on yleensä vedetty kesävesijohto, joka on joillakin palstoilla edelleen vedetty mökkiin sisälle. Palstojen jätevesien käsittelyyn on katsottu tarpeelliseksi tehdä ohjeistus. 1. Vesijohto tulee palstan rajalle, josta vesi kannetaan mökkiin Kun mökkiin ei tule paineellista vettä, jätevesien käsittelylle ei ole annettu erillisiä puhdistustehovaatimuksia. Oletuksena on, että vähäisiä määriä vettä käytetään tällöin vain tiskaamiseen ja ruoan valmistukseen eikä esim. suihkua ole. Vähäiset pesuvedet voidaan omalla mökkipalstalla imeyttää maaperään esim. imeytyskaivon tai kivi-/sorapesän kautta tai käyttää puiden, pensaiden ja kompostin kasteluun. Vähäisiäkään pesuvesimääriä ei saa johtaa suoraan ojaan tai puroon puhdistamattomina. 2. Vesijohto on vedetty sisälle mökkiin Kun vesi tulee paineellisena mökkiin, on joissakin mökeissä kasvatettu mökin varustelutasoa. Jos mökkiin on rakennettu suihku ja viemäriputki jätevesien johtamiseksi ulos, vaativat jätevedet jo hieman tehokkaampaa käsittelyä. Sopiva käsittely tällaisille jätevesille on esim. imeytyskaivo, johon on laitettu suodatushiekkaa. Suodatushiekan päälle voi halutessa vielä lisätä turvekerroksen. Suodatushiekka ja/tai -turve on vaihdettava yhden - kahden vuoden välein ja vaihtamisesta on pidettävä kirjaa.
Siirtolapuutarhapalstojen koko ja sijainti eivät mahdollista vesikäymälästä, astianpesukoneesta tai pyykinpesukoneesta syntyvien jätevesien käsittelyä yksittäisellä palstalla. Mikäli siirtolapuutarhayhdistys sallii vesikäymälän rakentamisen tai astian- tai pyykinpesukoneen asentamisen yksittäiseen mökkiin, on näistä syntyvät jätevedet kerättävä tiiviiseen umpisäiliöön, jonka loka-auto käy tyhjentämässä. Umpisäiliön tiiviys on tarkistettava säännöllisesti. Säiliön tyhjennyksistä ja tiiviyden tarkistamisesta on pidettävä kirjaa. Umpisäiliön tai imeytys-/suodatusjärjestelmän rakentamiselle on haettava siirtolapuutarhayhdistyksen ja rakennusvalvonnan hyväksyntä etukäteen. Vaikka vesijohto on vedetty mökkiin sisälle, on joissakin mökeissä veden käyttö kuitenkin hyvin vähäistä liittyen ruoan valmistukseen ja tiskaamiseen eikä esim. suihkua ole. Tällöin vähäiset pesuvedet voidaan omalla mökkipalstalla imeyttää maaperään esim. imeytyskaivon tai kivi-/sorapesän kautta tai käyttää puiden, pensaiden ja kompostin kasteluun. 3. Kemiallisen käymäläjätteen käsittely Joihinkin siirtolapuutarhamökkeihin on hankittu kemiallinen käymälä. Kemiallista käymäläjätettä, jossa on bakteereja tappavaa nestettä, ei saa missään tapauksessa laittaa kompostiin, maahan eikä vesistöön. Käymäläjätteen voi tyhjentää siirtolapuutarhayhdistyksen osoittamaan tyhjennyspaikkaan. Mikäli yhdistyksellä ei ole tyhjennyspaikkaa, on käymäläjäte kuljetettava muualle ja laskettava viemäriverkostoon pieninä määrinä kerrallaan. Käymäläjäte pitää huuhdella runsaalla vedellä, jotta mikrobeille myrkyllinen aine laimenee riittävästi eikä viemäri tukkeudu. 4. Kuivakäymäläjätteen käsittely Siirtolapuutarha-alueella on myös mökkejä, joissa on oma kuivakäymälä. Kuivakäymälän jäte tulee kompostoida huolellisesti tiivispohjaisella alustalla sade- ja sulamisvesiltä suojassa. Kuiviketta tulee käyttää niin paljon, ettei kuivakäymälästä aiheudu hajuhaittaa eikä valumia. Tarkempia ohjeita kuivakäymälän hoitoon ja käymäläjätteen käsittelyyn löytyy mm. Käymäläseura Huussi ry:n julkaisemasta Kasvuvoimaa käymäläjätteestä ohjeesta. ON HYVÄ MUISTAA, ETTÄ MIETOJEN, YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTEN PESUAINEIDEN JA VEDEN SÄÄSTELIÄS KÄYTTÖ VÄHENTÄVÄT YMPÄRISTÖN KUORMITUSTA!
6. Muu jätehuolto Molokiin saa tyhjentää vain tavanomaiset keittiöroskat ja vastaavat. Palstalla syntyvä viherjäte, kuten risut, juuret ja kukkavarret silputaan ja kompostoidaan omalla palstalla. Repe ja Romu kerää keväisin ongelmajätteitä sekä metalli- ja koneromua. Muulloin käytettävissä on Nekalan ja Tarastejärven jätepisteitä tai muita Pirkanmaan jätehuollon paikkoja. (Lisätietoa http://www.pirkanmaanjatehuolto.fi/). Näihin voi viedä (osa palvelusta on maksullista): - kodin ongelmajätteet (myös kestopuu alle kuution erissä) - lajitellut hyötyjätteet (metalli, lasi, paperi, pahvi) - sähkö- ja elektroniikkaromua, puu, kaatopaikkaromua. Avotulen teko on kiellettyä. Pysäköinti on sallittu vain tarkoitukseen merkityillä pysäköintipaikoilla. Raskaat kuljetukset palstalle ovat sallittuja, mutta lastin purkamisen jälkeen auto on välittömästi siirrettävä paikoitusalueelle. Jäsenen on omalla kustannuksellaan korjattava kuljetuksessa rikkoutuneet tiet ja muut vahingot alkuperäiseen kuntoonsa. Isännältä löytyy alueen teistä kartta josta selviää sallitut ajoreitit raskaiden kuljetusten ja rakennustöiden aikana. Rakentaminen tai remontoimiseen liittyy tavaraliikennettä ja tilapäisiä, poikkeavia paikoitustarpeita. Näistä on sovittava etukäteen isännän kanssa. Jokaiselle palstalle ja mökille suositellaan tehtävän oma paloturvallisuussuunnitelma. Lisätietoa saa isännältä. Paperin, kartongin, pienmetallin ja lasin keräyspisteet ovat myös alueellamme Molokin vieressä. 7. Muita ohjeita Sunnuntaisin ja juhlapyhinä on polttomoottorilla käyvien laitteiden käyttö kiellettyä. Syksyllä suositellaan tehtäväksi seuraavat toimenpiteet mahdollisten mökkimurtojen ehkäisemiseksi - vedä verhot ikkunoiden eteen - ota valokuvia mökistä sisältä - siirrä kaikki arvokas irtain pois mökistä/vajasta - peitä ikkunat mahdollisuuksien mukaan, esim. vanerilla tai luukulla.
8. Valvonta Yhdistys valvoo vuosittain ohjeiden noudattamista. Rakennustoimikunta Yhdistyksen hallitus valitsee keskuudestaan ja jäsenistöstä rakennustoimikunnan, johon kuuluu 3 5 jäsentä. Toimikunta voi käyttää myös muita yhdistyksen jäseniä tai rakentamisen asiantuntijoita tehtäviensä hoitamisessa. Rakennustarkastus Rakennustoimikunta suorittaa, yleensä keväisin, katselmuksen rakennuksien osalta. Katselmus suoritetaan silmämääräisesti siten, että rakennukset arvioidaan yleisiltä teiltä ja huoltokäytävältä. Katselmuksen tarkoituksena on tarkastaa, ovatko palstan rakennelmat ohjeiden mukaisia. Rakennustoimikunta tekee luettelon havaituista epäkohdista, ja tieto epäkohdista toimitetaan kirjeellä palstan haltijalle. Palstan haltija saa kehotuksen kunnostaa epäkohdat ja arvioida korjausaikataulunsa ja kertoa, millä menetelmillä epäkohdat korjataan. Palstatarkastus Hallitus suorittaa viljelykautena yleensä alkukesästä ja tarvittaessa myös myöhemmin katselmuksen palstojen kunnosta. Yhdistyksen rakennustoimikunnan tarkoituksena on luoda rakentamiseen yhtenäinen käytäntö ja niin sanottu hyvä rakennustapa, ohjeistaa ja auttaa palstalaisia myös ennen rakentamisen aloittamista. Rakennustoimikunnan tehtävä on - ohjata rakentamista tyyppipiirustuksien ja muiden säännöissä annettujen määräysten mukaisesti - auttaa hallitusta rakennuslupien käsittelyssä - valvoa, että rakennukset on toteutettu luvan mukaisesti - tehdä silmämääräiset mökkien kunnon tarkastukset - vastata yhdistyksen rakennusten kunnossapidosta ja huollosta. Palstatarkastuksesta laaditaan luettelo havaituista epäkohdista ja tieto niistä toimitetaan kirjeellä palstan haltijalle. Palstan haltija saa kehotuksen kunnostaa epäkohdat ennakkoon määritellyssä ajassa. Mikäli viljelijä ei korjaa tarkastuksessa mainittuja epäkohtia hallitus käyttää sääntöjen ja jäsenen kanssa tehdynvuokrasopimuksen sallimia toimia.