Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009 Markus Haavio, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1

Esityksen rakenne 1. Rahajärjestelmät 2. Hintavakaus 3. Rahapolitiikka SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 2

Rahajärjestelmä Rahajärjestelmällä tarkoitetaan Mitä käytetään rahana Miten rahan liikkeeseen lasku ja arvon määräytyminen on järjestetty SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 3

Keskeiset rahajärjestelmät Metallikanta - Rahan arvo määritelty jalometallin avulla - Paperista tehtyjä seteleitä käytössä Paperirahajärjestelmä - Paperirahan arvo irtosi jalometallista - Ongelma: miten arvoon voi luottaa? SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 4

Rahajärjestelmien historiaa Ensimmäiset tunnetut metallirahat n. 650 eaa, Lyydia Hopeakanta vallitseva 1870-luvulle asti Maailmanlaajuinen kultakanta 1870-luku I maailmansota Kultakannan paluu 1920-30-luku Bretton Woods, II maailmansodan loppu 1971 Ensimmäiset setelit Kiinassa 900-luvulla Setelit yleistyivät Euroopassa 1600-luvulta lähtien Ennen 1900-lukua paperirahajärjestelmä vain kriisiaikoina SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 5

Hintavakaudesta SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 6

Inflaatio ja deflaatio Inflaatio: yleinen hintatason nousu rahan ja rahaomaisuuden arvo laskee kiinteäkorkoisten velkojen reaaliarvo laskee Deflaatio: yleinen hintatason lasku rahan ja rahaomaisuuden arvo nousee velkojen reaaliarvo nousee Odotettu hintojen muutos näkyy nimelliskoroissa SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 7

Inflaation vaikutuksista (1) Jos inflaatio on nopeaa se pitää ottaa erikseen huomioon taloudellisissa suunnitelmissa se yleensä myös vaihtelee voimakkaasti ja on vaikeasti ennustettavissa SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 8

Inflaation vaikutuksista (2) Inflaatio johtaa tulojen ja varallisuuden sattumanvaraiseen uudelleenjakoon Inflaatioepävarmuus näkyy riskilisänä koroissa ja kustannuksissa Inflaatio on hiekkaa talouden rattaissa (Friedman) hintainformaation laatu heikkenee inflaation oloissa Inflaatio voitelee talouden rattaita (Tobin) hinnat ja palkat ovat jäykkiä alaspäin: siksi hintamekanismi takkuaa alhaisen inflaation oloissa SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 9

Mitä on hintavakaus? Hintavakaus vallitsee, kun yritysten ja yksityisten henkilöiden ei tarvitse ottaa yleistä hintatason nousua huomioon päätöksiä tehdessään Greenspan 1989) SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 10

Inflaatio Suomessa1865-1996 50 40 %/v % Elinkustannusindeksin muutos 30 20 10 0-10 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 11

Kuluttajahintojen nousuvauhteja Euroalue Yhdysvallat Ranska Iso-Britannia Saksa Japani 30 25 % Great Inflation 20 15 10 5 0-5 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Lähteet: Eurostat ja OECD. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 12

35 30 25 20 15 10 5 0-5 Euroalueen maiden inflaatio (%) 1980-2007 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Lähde: Eurostat. Belgia Saksa Irlanti Kreikka Espanja Ranska Italia Kypros Luxemburg Malta Alankomaat Itävalta Portugali Slovenia Slovakia Suomi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 13

Inflaatio ja sen volatiliteetti euroalueella (EU12) % p.a. Inflaatio keskimäärin Pitkä reaalikorko 1989 98 4.7% 1999 08 2.4% Standardipoikkeama Source: European Commission, EMU@10 (2008) SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 14

Inflaatio Suomessa ja euroalueella Suomi Euroalue 5 % 4 3 2 1 0-1 1997 2002 2007 Lähde: Tilastokeskus ja Eurostat. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 15

Deflaatio 1 Deflaatio tarkoittaa tavaroiden ja palveluiden hintojen yleistä alenemista. Deflaatio on haitallista silloin, kun - se heijastaa talouskasvun vaimeutta - siihen liittyy varallisuushintojen lasku - sen odotetaan jatkuvan tulevaisuudessa SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 16

Deflaatio 2 Deflaatio rajoittaa keskuspankin mahdollisuuksia vaikuttaa reaalikorkoon. Nimellinen korko ei voi olla nollaa alempi. Siten deflaatio-odotusten vallitessa keskuspankki ei voi painaa reaalikorkoa odotettua deflaatiovauhtia alemmaksi. Deflaatiokierteessä varallisuushinnat laskevat ja talouskasvu on vaimeaa. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 17

6 Japanin deflaatio Kuluttajahintaindeksi, vuosimuutos Kuluttajahintaindeksi pl. ruoka ja energia, vuosimuutos % 4 2 0-2 -4 1990 1995 2000 2005 Lähde: Bloomberg. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 18

8 Japanin deflaatio Kuluttajahintaindeksi, vuosimuutos Keskuspankin yön yli -korko % 6 4 2 0-2 -4 1990 1995 2000 2005 Lähde: Bloomberg. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 19

10 Yhdysvaltojen deflaatio (?) Kuluttajahintaindeksi, vuosimuutos Kuluttajahintaindeksi pl. ruoka ja energia, vuosimuutos % 8 6 4 2 0-2 -4 1990 1995 2000 2005 Lähde: Bloomberg. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 20

Rahapolitiikan periaatteista SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 21

Rahapolitiikka Korkojen, rahan määrän tai valuuttakurssin ohjaaminen tiettyjen tavoitteiden aikaansaamiseksi Vaikuttaminen markkinoiden kautta aikaisemmin myös säännöstely korkosäännöstely luotonsäännöstely Kelluvien kurssien oloissa pääasiallinen instrumentti on ohjauskorko ja kommunikaatio kommunikaatio vaikuttaa odotuksiin SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 22

Rahapolitiikan tavoitteet Rahapolitiikalle asetetaan yleisesti kolmenlaisia vakaustavoitteita: hintavakaus reaalitalouden kehityksen vakaus rahoitusmarkkinoiden vakaus Rahapolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi on vakiintunut hintavakaus perustuu sekä käytännön kokemuksiin että talousteoriaan Vakauttamalla inflaatio-odotukset alhaisen inflaation tasolle (hintavakaus) keskuspankki voi parhaiten tukea kestävää pitkän ajan kasvua SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 23

Rahapolitiikan strategia Määrittelee toimintatavat tavoitteen saavuttamiseksi Ensisijainen tavoite: hintavakaus Suora inflaatiotavoite Välitavoite valuuttakurssi rahan määrä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 24

Valuuttakurssitavoite Kiinteä valuuttakurssi muutettavissa oleva hyvin vaikeasti muutettavissa oleva Ei omaa inflaatiotavoitetta Esimerkkejä: useimmat maat 1970-luvun alkuun saakka Suomi vuoden 1993 helmikuuhun saakka Tanska Valuuttakatejärjestelmä Mm. Viro, Liettua, Bulgaria SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 25

Suora inflaatiotavoite Selvästi määritelty tavoite inflaatiolle Kelluva valuuttakurssi Tilivelvollisuus (accountability) Kommunikaatio Esimerkkejä: Ruotsi, Norja, Suomi (1993-1996) - Uusi Seelanti, Iso-Britannia, Australia, Kanada, Puola, Tsekki, Romania, Chile jne. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 26

Eurojärjestelmän tavoitteet Ensisijainen tavoite on hintavakaus Toissijainen tavoite on yleisen talouspolitiikan tavoitteiden tukeminen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 27

EKP:n rahapolitiikan strategia Hintavakauden operationaalinen määrittely: yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin nousu hieman alle mutta lähellä kahta prosenttia Inflaationäkymien laaja-alainen arviointi taloudellinen analyysi monetaarinen analyysi Euro on kelluva valuutta: ei valuuttakurssitavoitetta SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 28

Rahapolitiikan välittyminen Keskuspankki laskee liikkeeseen rahaa lainaamalla sitä pankeille. Pankit lainaavat sitä edelleen yrityksille ja kotitalouksille. Näin keskuspankin pankeilta vaatima korko vaikuttaa yleiseen lyhyeen korkotasoon. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 29

Reaalikorko Reaalikorko on nimellinen korko miinus odotettu inflaatiovauhti. Reaalikorko vaikuttaa yritysten ja kotitalouksien päätöksiin. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 30

Korko, kasvu ja inflaatio 1 Keskuspankin korkopäätös vaikuttaa lyhyeen reaalikorkoon. Koronnosto tekee lainaamisen kalliimmaksi. Se lykkää yritysten investointeja ja kotitalouksien kulutuspäätöksiä. Korkomuutos vaikuttaa talouteen myös valuuttakurssien ja varallisuushintojen välityksellä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 31

Korko, kasvu ja inflaatio 2 Koronnosto hidastaa tyypillisesti talouskasvua lyhyellä aikavälillä. Koronnosto vaimentaa inflaatiota. Korkojen muutokset vaikuttavat inflaatioon noin ½ 2 vuoden viiveellä. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 32

Rahapolitiikan operatiiviset välineet Keskuspankilla on monopoliasema perusrahan tarjonnassa setelit ja kolikot pankkien varantotalletukset keskuspankissa pankkien ylimääräiset reservit keskuspankissa Avomarkkinaoperaatiot vaikutetaan pankkijärjestelmän likviditeettiin/maksuvalmiuteen Maksuvalmiusluottoikkuna Talletusmahdollisuus ylimääräisille reserveille SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 33

Ohjauskorko ja markkinakorot Rahapolitiikan keskeisin väline on korko ohjauskorko maksuvalmiusjärjestelmän korot Markkinakorot muodostuvat odotusten perusteella lyhyet korot: nykyinen rahapolitiikka+ odotukset tulevasta rahapolitiikasta (+riskilisä) pitkät korot: inflaatio- ja kasvuodotukset (+riskilisä) SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 34

Keskuspankkien ohjauskorkoja EKP Yhdysvallat Japani Iso-Britannia 7 % 6 5 4 3 2 1 0 2000 2002 2004 2006 2008 Lähde: Reuters. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 35

6 % Perusrahoitusoperaatioiden korko (EKP:n ohjauskorko) 1 kk euriborkorko 5 4 3 2 1 0 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Lähde: EKP. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 36

Euribor-korkojen kehitys 1 kk 3 kk 12 kk EKP:n ohjauskorko 6 % 5 4 3 2 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähteet: EKP ja Reuters. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 37

6 Korkoja euroalueella ja Suomessa % EKP:n ohjauskorko 12 kk euribor Uusien asuntolainasopimusten keskikorko Suomessa Uusien asuntolainasopimusten keskikorko euroalueella 5 4 3 2 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähteet: EKP, Reuters ja Suomen Pankki. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 38

6 Korkoja euroalueella ja Suomessa % EKP:n ohjauskorko 12 kk euribor Uusien yrityslainasopimusten keskikorko Suomessa Uusien yrityslainasopimusten keskikorko euroalueella 5 4 3 2 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähteet. EKP, Reuters ja Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 39

Perusrahoitusoperaatioiden korko (EKP:n ohjauskorko) 10v. obligaatiokorko, Suomi 10 v. obligaatiokorko, Saksa 7 6 5 4 3 2 1 0 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Lähde: EKP. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 40

Uskottavuus Uskottavuus on rahapolitiikan onnistumisen keskeinen edellytys rahapolitiikka on yksityisen sektorin odotuksiin vaikuttamista Keskuspankki voi onnistua politiikassaan vain mikäli yhteiskunta on laajasti valmis jakamaan ja tukemaan hintavakaustavoitteen saavuttamista alhaiset inflaatio-odotukset taloudenpitäjien toimet keskuspankki toteuttaa alhaisen inflaation SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 41

Eurojärjestelmän korot Rahapoliittiset korot perusrahoitusoperaatioiden (viikko) minimikorko i maksuvalmiusluoton (yli yön) korko i +1% (nyt i +0,75%) talletuskorko (yli yön) i -1% (nyt i - 0,75%) Markkinakorot EONIA (pankkien välinen yli yön-korko) euro overnight index average EURIBOR (1-12 kk rahamarkkinakorot) euro interbank offered rate joukkovelkakirjojen korot (pitkät korot) SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 42

Euroopan keskuspankin korot Maksuvalmiusluoton korko Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko Yön yli -talletuksen korko 6 5 4 3 2 1 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: EKP. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 43

6 Euroopan keskuspankin korot ja 1 kk euribor Maksuvalmiusluoton korko Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko Yön yli -talletuksen korko 1 kk euriborkorko 5 4 3 2 1 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: EKP. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 44

6 Euroopan keskuspankin korot ja markkinakorkoja % Maksuvalmiusluoton korko Yön yli -talletuksen korko Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko 1 kk euriborkorko Eonia 5 4 3 2 1 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähteet: EKP ja Reuters. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 45

Rahoitusmarkkinakriisi: Rahapolitiikan välittymismekanismi häiriintyi Pankit eivät luottaneet toisiinsa Ohjauskorkojen alenemisesta huolimatta riskilisät jäivät leveiksi pankkien välisillä markkinoilla Yritysten rahoituskustannukset de facto nousivat Luoton tarjonnan kiristyminen heikensi reaalitaloutta likviditeetin hamstraus pankkien taholta Epävarmuus nosti säästämistä liikasäästäminen Rahapolitiikan nollakorkorajoitus SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 46

6 % Perusrahoitusoperaatioiden korko (EKP:n ohjauskorko) 1 kk euriborkorko 5 4 3 2 1 0 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Lähde: EKP. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 47

Vakuudettomien ja vakuudellisten 3 kk:n korkojen erot Iso-Britannia Euroalue Yhdysvallat 4 % 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0-0,5 2007 2008 2009 Lähteet: European Banking Federation, British Bankers Association ja Bloomberg. Korkoerot on laskettu libor/euribor-koroista ja OIS/repo-koroista. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 49

Keskuspankkien ohjauskorkoja EKP Yhdysvallat Japani Iso-Britannia 7 % 6 5 4 3 2 1 0 2000 2002 2004 2006 2008 Lähde: Reuters. SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 50

Finanssikriisin aikana keskuspankista tuli ensikätinen lainaaja Rahapolitiikka asetetaan ohjauskorko inflaatiotavoitteen saavuttamiseksi Likviditeettipolitiikka avomarkkinaoperaatioilla pyritään pitämään yli yön-korko lähellä ohjauskorkoa Maksuvalmiusjärjestelmä lender of last resort Pankkien välisen markkinan toimimattomuus heikensi operaatioiden ohjausvoimaa Pankit nojautuivat likviditeetinhallinnassaan ensisijaisesti keskuspankkiin lender of first resort SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 51

EKP:n likviditeettipolitiikka Likviditeettioperaatioiden maturiteetin piteneminen syksystä 2007 alkaen Dollarioperaatioita yhdessä muiden keskuspankkien kanssa Siirtyminen kiinteäkorkoiseen täyden määrän huutokauppaan perusrahoitusoperaatioissa Vakuusmateriaalin laajentaminen Pitkät 12 kk operaatiot kesästä 2009 lähtien SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 52

Eurojärjestelmän avoimet operaatiot 1 000 800 600 400 200 Pitempiaikaiset operaatiot (6 kk) Pitempiaikaiset operaatiot (1 kk) Pitempiaikaiset operaatiot (12 kk) Hienosäätöoperaatiot (1-5 pv) Miljardia euroa Pitempiaikaiset operaatiot (3 kk) Perusrahoitusoperaatiot (1 vko) Maksuvalmiusjärjestelmän käyttö (1 pv) Lähde: 0 Suomen Pankki. -200-400 05/07 08/07 11/07 02/08 05/08 08/08 11/08 02/09 05/09 08/09 11/09 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 53