Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena alueellinen hyvinvoinnin tila 13.12. Joensuu, Carelicum 14.12. Varkaus, Navitas Kari Lehtola Opetustoimen ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 1
KETÄ VARTEN ME, opetus-, nuoriso-, lastensuojelu-, sote-oppilashuoltohenkilöstö ja hallinto kokonaisuudessaan, OLEMME OLEMASSA / TEEMME TYÖTÄMME? Kari Lehtola, opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola, opetustoimen ylitarkastaja
OLAUS PETRIÄ (1493 1552) mukaillen: Yhteisen kansan LASTEN/oppilaan/opiskelijan hyöty on paras laki. > Olaus Petrin tuomarinohjeet ovat osa oikeusperinnettämme; ohjeet kirjataan edelleen lakikirjojen johdantoihin, mm. Suomen Laki teokseen. Kari Lehtola, opetustoimen ylitarkastaja
Lapsen oikeuksien sopimus (1989 > Suomi ratifioinut 1991) Yhdistyneet kansakunnat on julistanut lasten olevan oikeutettuja erityiseen huolenpitoon ja apuun. Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia. Viranomaisten on kaikissa lasta koskevissa toimenpiteissään ja päätöksissään arvioitava niiden vaikutukset lapseen, otettava huomioon lapsen etu ja kuunneltava lapsen mielipidettä. Vanhemmilla ja huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa huolenpidosta ja kasvatuksesta. 3. artikla: Lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu > ohittaa aina asianosaisten aikuisten (vanhempien, opettajien, viranomaisten jne.) edun. Lasten hyvinvoinnin takaamiseksi sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin lainsäädäntö- ja hallintotoimiin. Kari Lehtola, opetustoimen ylitarkastaja
12 artikla: Lapsella oikeus ilmaista mielipiteensä itseään / lasta koskevissa asioissa, ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. > Kuntapäätöksenteossa tätä perusoikeutta loukataan jatkuvasti; hallinto-oikeudet sallivat tämän tapahtua... Esim. kouluverkkopäätöksenteossa lapset on suljettu täysin pois > oikeus on määritellyt heidät asianosattomiksi oman koulunsa olemassaoloa koskevasta päätöksenteosta > koulumatka 20 min. vai 2,5 h?! Vanhaa toimintakulttuuria / ja oikeuskäytäntöä ei ole Suomessa saatu juurikaan muutettua. 28 artikla: Lasten yhtäläiset oikeudet saada opetusta. 31 artikla: Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan (jäätävä päivittäin riittävä aika näihin) sekä taide- ja kulttuurielämään. Viranomaiset ovat velvollisia kaikissa lasta koskevissa toimenpiteissään ja päätöksissään arvioimaan päätösten vaikutukset lapsiin > Mikä lapsen etu ja oikeus on? > selvitettävä > on tehtävä Kari Lehtola, opetustoimen ylitarkastaja LAPSIVAIKUTUSARVIO `Child-rights impact assessment` (ennakkoarviointi, prosessiarviointi, seuranta-arviointi)
MLL ohje lapsivaikutusten arviointiin 13.11.2017 THL 2010 Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä Työväline kunnille lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen sekä palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin Kari Lehtola, opetustoimen ylitarkastaja 6
7 Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja
Varhaiskasvatus tärkein ja tehokkain vaihe kasvun ja oppimisvalmiuksien tukemisessa/korjaamisessa - Suomalainen päivähoito koostuu hoidosta, kasvatuksesta, ja opetuksesta, jotka tukevat lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuslaki (2014; voimaan 1.8.2015) > varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016; VASUt käyttöön 1.8.2017; sis. mm. henk.koht. varh.kasv.suunnitelman) > Monet oppimisvaikeuksia aiheuttavat tekijät voidaan tunnistaa jo päivähoidossa tai esiopetuksen aikana. Mitä aikaisemmin oppilas saa tukea, sitä paremmin vältetään vaikeuksien lisääntyminen ja kasautuminen. On myös tärkeää turvata tuen saumaton jatkuminen lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen, esiopetuksesta kouluun ja koulunkäynnin eri vaiheissa ehyt kasvu- ja oppimispolku. 8 Kari Lehtola, Sivistystoimen opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola 8
Perusopetuslaki (1998) 2 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasaarvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen. - - On turvattava riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. 3 Opetus järjestettävä ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Kari Lehtola, opetustoimen ylitarkastaja
16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus 16 a Tehostettu tuki 17 Erityinen tuki 17 a Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 18 Erityiset opetusjärjestelyt 31 a Oppilashuolto Oppilashuollosta säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) vrt. Jokaisella lapsella on oikeus saada opiskelulleen sellainen opetuksellinen, ohjauksellinen ja oppilashuollollinen tuki, jotta hän selviää oppimisesta. Kari Lehtola, opetustoimen ylitarkastaja
29 : OPETUKSEEN OSALLISTUVALLA ON OIKEUS TURVALLISEEN OPISKELUYMPÄRISTÖÖN. > Opiskeluympäristön tulee olla turvallinen niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. > 29 asettaa opetuksen järjestäjälle kokonaisvastuun oppilaiden kaikkinaisesta turvallisuudesta (koskee myös koulukuljetuksia; tietyin edellytyksin myös koulumatkoja). Opetuksen järjestäjän edustajat (so. koulun tai hallinnon edustajat) toimivat virkavelvollisuuksiensa vastaisesti, jos toimenpiteet eivät edistä OPPILAAN TERVETTÄ KASVUA JA HYVÄÄ OPPIMISTA. (vrt. koulun perustehtävä) Kari Lehtola, opetustoimen ylitarkastaja 11
30 : OPPILAALLA ON OIKEUS SAADA KOULUN TYÖPÄIVINÄ (190 työpäivää pois lukien vappu, itsenäisyyspäivä, loppiainen; työpäiviä voi lisätä enintään 6 päivällä, jos OPS-tavoitteita ei ole saavutettu POL 23 ) OPETUSSUUNNITELMAN MUKAISTA OPETUSTA, OPPILAANOHJAUSTA SEKÄ RIITTÄVÄÄ OPPIMI- SEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKEA HETI TUEN TARPEEN ILMETESSÄ. Sijaintikunnalla on velvollisuus järjestää opetusta myös oppivelvollisen sairaala-, tutkimus- tai hoitojaksojen aikana. OPPIVELVOLLISUUDESTA EI OLE SAIRAUSLOMAA. Kari Lehtola, opetustoimen ylitarkastaja 12
31 a : Oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava OPPILASHUOLTO. > sisältyvät opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat terveydenhuoltolaissa (2010) tarkoitettu - kouluterveydenhuolto sekä - lastensuojelulaissa (2007) tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. > mm. koulupsykologi- ja koulukuraattoripalvelut > uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki voimaan 1.8.2014 Kari Lehtola, opetustoimen ylitarkastaja 13
Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat Yhteisöllinen opiskeluhuolto o Koulutuksen järjestäjä Järjestämisvastuu Suunnittelu, ohjaus ja seuranta Yhteistyö, osallisuus Suunnitelmat: hyvinvointisuunnitelma, ops:n kuvaus opiskelijahuollosta Opiskeluhuollon ohjausryhmä o Oppilaitos Suunnittelu, toteuttaminen, arviointi Yhteistyö, osallisuus Opiskelijakunnan kuuleminen Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä Yksilökohtainen opiskeluhuolto o Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto o Koulukuraattori- ja psykologipalvelut Oikeus palvelujen saamiseen Yhteydenotto palvelujen saamiseksi Salassapito o Opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto Monialainen asiantuntijaryhmä Opiskeluhuoltokertomukset Opiskeluhuoltorekisteri Salassapito Suhde kolmiportaiseen tukeen Suhde kurinpitoon Suhde muuhun moniammatilliseen yhteistyöhön Kari Lehtola, opetustoimen ylitarkastaja 18.12.2017 14
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Lastensuojelun keskusliiton julkaisu 2012: Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät : Korjaava hyvinvointityö on kymmenen (10) kertaa kalliimpaa kuin ennaltaehkäisevä hyvinvointityö. Esimerkiksi jos päihde- ja rikoskierteeseen ajautunutta poikaa pystyttäisiin auttamaan lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen erityisnuorisotyön, päihdepsykiatrisen poliklinikan ja koulun yhteistyön avulla, maksaisi se 200-5 500 euroa. Kriisiytynyt tilanne, joka johtaa kiireelliseen sijoitukseen ja huostaanottoon nostaa kustannukset moninkertaisiksi. Vuoden sijoituksen jälkeen kustannukset olisivat jo 159 000 euroa. Vertaamalla vaihtoehtoisten palvelupolkujen kustannuksia, voidaan nähdä kuinka suuriksi kustannukset muodostuvat, jos ongelmien ennusmerkkejä ei tunnisteta ja tukea anneta silloin, kun se olisi kustannuksiltaan maltillista. LAPSILÄHTÖINEN JA LAADUKAS OPETUS- JA KASVATUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN ON ENNALTAEHKÄISEVÄÄ HYVINVOINTITYÖTÄ PARHAIMMILLAAN. Kari Lehtola, opetustoimen ylitarkastaja 15
Rahanäkökulma mitä ihmisille lapsille aiheutettujen ongelmien korjaaminen merkitsee: yksi hoitopäivä lasten ja nuorten psykiatrisella osastolla 720 / hoitovuorokausi > yksi 3 viikon hoitojakso 14 860 > mielenterveydeltään häiriintyneen lapsen hoito- ja lääkekulut ovat runsaat 1 milj., kun psykiatrisia hoitoja on 10 vuotta. 1 syrjäytynyt nuori hoitokodissa = 100 000/ vuosi > Kriminalisoituneen lapsen 5 vuoden koulukoti ja 10 vuoden vankilajaksot maksavat n. 1 milj. > Käytöshäiriöiset maksavat yhteiskunnalle 10 kertaa enemmän kuin eikäytöshäiriöiset 1 syrjäytynyt yhteiskunnalle kaikkinensa = 1 000 000 Koulutus investointina (verifioidut kansainväl. tutk.) 1 $ > 2 $ - lyhytaikainen varma tuotto-odotus 1 $ > 17 $ - pitkäaikainen varma tuotto-odotus Talouselämässä ja -ajattelussa päästetään helposti lyhyen aikavälin välinearvot sekoittamaan inhimilliset päämäärät. Väärät säästöt tulevat Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Kari Lehtola, opetustoimen ylitarkastaja
Itä-Suomen seutukuntien syrjäytyneet 16-29-vuotiaat vuonna 2010 ja 2013 (vain perusasteen tutkinto, ei opiskelemassa, ei töissä ei eläkkeellä tai varusmiehenä, ei rekisteröitynyt työnhakija, naisista ei hoitamassa alle 7-v. lapsia kodinhoidontuella tai äitiyspäiväraha) Kari Lehtola, opetustoimen ylitarkastaja 17
Vaativan erityisen tuen ryhmän kehittämisehdotukset (12) Kari Lehtola, opetustoimen ylitarkastaja 18
Kehittämisehdotus 3 Sairaalaopetusyksiköt, Elmeri-koulut, valtion koulukotikoulut, kunnalliset erityiskoulut, oppimisja ohjauskeskus Valteri sekä yliopistolliset ja muut erityispedagogiikan tutkimus- ja koulutusyksiköt luovat alueelliset yhteistyöverkostot, jotka nimetään VIP-verkostoiksi. Verkosto muodostuu sote-uudistusta mukaillen viidestä yhteistyöalueesta. Näistä verkostoista kehitetään vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostoja. Kari Lehtola, opetustoimen ylitarkastaja 19
VIP-verkoston toiminta-alueet mukailevat soteuudistuksen yhteistyöalueita. / Tekninen toteutus Laura Pursiainen. VIP-verkoston ja LAPE-muutosohjelman yhteistyö (liittyy myös kehittämisehdotus 8) LAPEssa tavoitteena on perustaa viidelle sote-alueelle verkostorakenteiset lasten, nuorten ja perheiden palveluiden osaamisja tukikeskukset. Kari Lehtola, opetustoimen ylitarkastaja 20
Kehittämisehdotus 7 Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä Kuntaliiton kanssa ohjeistavat kodin ulkopuolelle sijoitettujen oppivelvollisuusikäisten opetuksen järjestämisestä valtakunnallisesti. Kehittämisehdotus 8 Kehitetään sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyökäytäntöjä tukea tarvitsevien oppilaiden osalta. Kari Lehtola, opetustoimen ylitarkastaja 21
Kehittämisehdotus 12 Oppilaan koulunkäyntikyvyn (ei koulukuntoisuus ) arviointi tehdään opetuksen järjestäjän toimesta monialaisesti. Tarvittavat jatkotoimenpiteet suunnitellaan ja ne vastuutetaan moniammatillisesti. Kari Lehtola, opetustoimen ylitarkastaja 22
Kouluterveyskysely Seurantatietoa 10 20-vuotiaiden hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja avun saannista Peruskoulun 4.-5. luokan oppilaat ja huoltajat Peruskoulun 8.-9. luokan oppilaat Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat Nimetön ja vapaaehtoinen kysely, toteutus sähköisesti Tietoa paikallisen ja valtakunnallisen päätöksenteon tueksi Sähköisessä raportointijärjestelmässä koko maan, AVIalueiden, maakuntien, kuntien ja oppilaitosten tulokset www.thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset 15.9.2017 Ståhl & Kivimäki, Hyvinvointiareena 15.9.2017 23
Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä, TEAviisari THL:n ja Opetushallituksen tiedonkeruu kahden vuoden välein Tietoa lukioiden hyvinvoinnin, terveyden ja yhteisöllisen toimintakulttuurin edistämistoiminnasta -> raportointi TEAviisarissa TEAviisari Avoin ja maksuton verkkotyökalu Asiantuntijoiden suunnittelemat monipuoliset sisältökokonaisuudet valmiiksi analysoituna Toiminnan vahvuudet ja kehittämistarpeet näkyväksi Tukee toiminnan suunnittelua, arviointia ja johtamista Vertaile ja arvioi oman kuntasi/lukiosi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön vahvuuksia ja kehittämiskohteita: www.teaviisari.fi 15.9.2017 Ståhl & Kivimäki, Hyvinvointiareena 15.9.2017 24
OPPILAIDEN HYVINVOINTI JA TERVEYS 18.12.2017 Wiss_Luopa_Hyvinvointiareena 25
PERUSOPETUS Liikunta vähenee yläluokilla 18.12.2017 Wiss_Luopa_Hyvinvointiareena 26
PERUSOPETUS Enemmistö kokee terveydentilansa hyväksi 18.12.2017 Wiss_Luopa_Hyvinvointiareena 27
PERUSOPETUS Koulukiusaamisessa ei eroja 18.12.2017 Wiss_Luopa_Hyvinvointiareena 28
PERUSOPETUS Yhteenveto Tietoa tarvitaan päätösten tueksi Hyvinvointitiedon kerääminen ei yksistään riitä tarveanalyysi raportoiminen ja hyödyntäminen Yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus opiskeluhuollossa edellyttävät oppilaiden/koulujen vahvuuksien ja kehittämiskohteiden huomioimista 18.12.2017 Wiss_Luopa_Hyvinvointiareena 29
LUKIO Terveystottumuksissa kehitys tasaista, silti huolenaiheita 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 % Ylipainoisuus tytöt 13 %, pojat 19 % 2006-2007 2008-2009 2010-2011 2013 2015 2017 43 30 23 16 Nukkuu arkisin alle 8 tuntia Ei syö aamupalaa joka arkiaamu Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa Ylipainoisuus THL: Kouluterveyskysely 2017 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat, N=34961 15.9.2017 Ståhl & Kivimäki, Hyvinvointiareena 15.9.2017 30
LUKIO Päihteiden käytössä myönteistä kehitystä, kuitenkin nuuskaaminen lisääntynyt 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 % Nuuskan käyttö päivittäin tytöt 1% pojat 8 % 2006-2007 2008-2009 2010-2011 2013 2015 2017 18 12 4 3 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita vähintään kerran Nuuskaa päivittäin Tupakoi päivittäin THL: Kouluterveyskysely 2017 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat, N=34961 15.9.2017 Ståhl & Kivimäki, Hyvinvointiareena 15.9.2017 31
LUKIO Tytöt oireilevat poikia enemmän 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90100 % Koulu-uupumus 8 17 Ollut huolissaan mielialastaan kuluneen 12 kuukauden aikana Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus 5 19 18 47 Tytöt Pojat Lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus tai terveysongelma Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 25 20 23 15 THL: Kouluterveys kysely 2017 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat, N=34961 15.9.2017 Ståhl & Kivimäki, Hyvinvointiareena 15.9.2017 32
LUKIO Kokemus tuen ja avun saannista hyvinvointiin vaihtelee Opettajalta 4 %, N=1177 Kuraattorilta 3 %, N=1064 Kyllä, paljon Psykologilta Lääkäriltä Terveydenhoitajalta 6%, N=1861 3 %, N=1080 3 %, N=1124 0 20 40 60 80 100 % Kyllä, jonkin verran En, mutta olisin tarvinnut En ole tarvinnut apua THL: Kouluterveyskysely 2017 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat, N=34961 15.9.2017 Ståhl & Kivimäki, Hyvinvointiareena 15.9.2017 33
LUKIO Opiskeluhuoltopalvelut: Käytettävissä aiempaa useammassa lukiossa 15.9.2017 Ståhl & Kivimäki, Hyvinvointiareena 15.9.2017 34
LUKIO Koulukokemusten myönteinen kehitys jatkuu 100% Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Pitää koulunkäynnistä Tytöt 71 % Pojat 73 % 38 29 14 10 Opettajat odottavat oppilailta liikaa koulussa Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla Opettajat eivät kohtele oppilaita oikeudenmukaisesti THL: Kouluterveyskysely 2017 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat 15.9.2017 Ståhl & Kivimäki, Hyvinvointiareena 15.9.2017 35
LUKIO Johtopäätökset Lukiolaisten terveystottumuksissa ja hyvinvoinnissa myönteistä kehitystä, silti osa tuloksista herättää huolta Hyvinvointia, terveyttä ja yhteisöllistä toimintakulttuuria edistävä työ on kehittynyt myönteiseen suuntaan Opiskeluhuoltopalveluja aiempaa paremmin käytettävissä, resurssit kasvaneet, silti eroja nuorten ja alueiden välillä Opiskelijoiden osallistuminen yleistynyt, silti kehitettävää Terveellisyyden, turvallisuuden ja yhteisön hyvinvoinnin tarkastaminen yleistynyt, mutta vielä jäädään tavoitteesta 15.9.2017 Ståhl & Kivimäki, Hyvinvointiareena 15.9.2017 36
AMMATTIOPPILAITOS Suurin osa opiskelijoista kokee terveytensä hyväksi terveyserot edelleen suuria Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 50 40 % 30 20 25 25 27 25 30 AOL pojat 10 18 17 17 16 17 AOL tytöt 0 2008-2009 2010-2011 2013 2015 2017 THL: Kouluterveyskysely 18.12.2017 Hyvinvointiareena 2017/ Halme N & Saaristo V 37
AMMATTIOPPILAITOS Hyväksi koetusta terveydentilasta huolimatta opiskelijat oireilevat runsaasti viikoittain 0 20 40 60 80 100 % Väsymys ja heikotus 27 58 Niska- tai hartiakivut 20 47 Päänsärky Nukkumiseen liittyvät vaikeudet 18 26 46 44 AOL pojat AOL tytöt Selän alaosan kivut 18 31 Vatsakivut 8 23 THL: Kouluterveyskysely 2017 18.12.2017 Hyvinvointiareena 2017/ Halme N & Saaristo V 38
AMMATTIOPPILAITOS Mielen hyvinvointiin kiinnitettävä edelleen huomiota 50 40 Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus 30 % 20 10 AOL pojat AOL tytöt 0 2013 2015 2017 THL: Kouluterveyskysely 18.12.2017 Hyvinvointiareena 2017/ Halme N & Saaristo V 39
AMMATTIOPPILAITOS Myönteistä muutosta elintavoissa 100 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa 80 % 60 40 20 54 53 50 44 43 44 37 41 35 37 AOL pojat AOL tytöt 0 2008-2009 2010-2011 2013 2015 2017 THL: Kouluterveyskysely 18.12.2017 Hyvinvointiareena 2017/ Halme N & Saaristo V 40
AMMATTIOPPILAITOS Humalahakuinen juominen vähentynyt 100 90 80 70 60 % 50 40 30 20 10 0 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 2008-2009 2010-2011 2013 2015 2017 AOL pojat AOL tytöt THL: Kouluterveyskysely 18.12.2017 Hyvinvointiareena 2017/ Halme N & Saaristo V 41
AMMATTIOPPILAITOS Myös päivittäinen tupakointi vähentynyt 50 Tupakoi päivittäin % 40 30 20 10 40 39 39 40 37 35 33 28 25 22 AOL pojat AOL tytöt 0 2008-2009 2010-2011 2013 2015 2017 THL: Kouluterveyskysely 18.12.2017 Hyvinvointiareena 2017/ Halme N & Saaristo V 42
AMMATTIOPPILAITOS mutta nuuskan käyttö kasvussa 50 40 Nuuskaa päivittäin % 30 20 10 0 17 13 10 4 5 0 0 0 1 2 2008-2009 2010-2011 2013 2015 2017 AOL pojat AOL tytöt THL: Kouluterveyskysely 18.12.2017 Hyvinvointiareena 2017/ Halme N & Saaristo V 43
AMMATTIOPPILAITOS Opiskeluhuoltopalvelut käytettävissä aiempaa useammin 18.12.2017 Hyvinvointiareena 2017/ Halme N & Saaristo V 44
AMMATTIOPPILAITOS Tyydyttämätöntä tuen tarvetta esiintyy jonkin verran 10 % opiskelijoista ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin kouluterveydenhoitajalta, vaikka olisi tarvinnut 16 % ei ole saanut tukea koululääkäriltä 28 % ei ole saanut tukea psykologilta 22 % ei ole saanut tukea kuraattorilta 15 % ei ole saanut tukea opettajalta 86 % mahdollisuus keskustella jonkun kanssa mieltä painavista asioita 18.12.2017 Hyvinvointiareena 2017/ Halme N & Saaristo V 45
AMMATTIOPPILAITOS Yhteenveto Opiskeluhuolto avainasemassa opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä Osa opiskelijoista tarvitsee fyysisten ja psyykkisten voimavarojen vahvistamista: erityistä huomioita kiinnitettävä näiden opiskelijoiden tunnistamiseen Opiskelutaitojen lisääminen Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus parantuneet edelleen. Tätä myönteistä kehittämissuuntaa on jatkettava Opiskelijoille tulee tarjota riittävästi tukea hyvinvointiin jokaisella opiskelijalla tulisi olla joku, jonka kanssa keskustella mieltä painavista asioista 18.12.2017 Hyvinvointiareena 2017/ Halme N & Saaristo V 46
Y H D E S S Ä! - Pro Lapsi/Nuori Antoisaa seminaari päivää! Kari Lehtola opetustoimen ylitarkastaja, Itä-Suomen aluehallintovirasto kari.lehtola@avi.fi, puh. 040 505 0740, www.avi.fi/ita Kari Lehtola, opetustoimen ylitarkastaja 47