TYYPPIVIAT KOULU- JA PÄIVÄKOTIRAKENNUKSISSA MIKSI RAKENNUS SAIRASTUTTAA? Neuvotteleva virkamies, Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö
Nykytilanne Rakennuskannassa korjausvelkaa 30-50 miljardia euroa (Roti 2013) Kunnilla korjausvelkaa 5-6 miljardia euroa Noin 750 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteusvaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille (TrV 2013) Kosteus- ja homeongelmiin liittyvät terveyshaitat aiheuttavat vuodessa 450 miljoonan euron kustannukset (TrV 2013)
Kosteus- ja homeongelmien määrä Suomessa on n. 1,45 miljoonaa rakennusta Näissä merkittävien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyys: pien- ja rivitaloissa 7 10 % kerrostaloissa 6 9 % kouluissa ja päiväkodeissa 12 18 % hoitolaitoksissa 20 26 % toimistoissa 2,5 5 % kerrosalasta Eduskunnan tarkastusvaliokunta 1/2012 (Työterveyslaitos)
Altistuvien määrä Merkittävästi vaurioituneissa rakennuksissa asuu: pien- ja rivitaloissa 221 000 443 000 ihmistä kerrostaloissa 103 000 154 000 ihmistä Merkittävästi vaurioituneissa rakennuksissa työskentelee tai opiskelee: kouluissa ja päiväkodeissa 172 000 259 200 ihmistä hoitolaitoksissa 36 000 46 800 ihmistä toimistoissa 27 500 55 000 ihmistä Noin 750 000 ihmistä altistuu päivittäin kosteusvaurioille, kouluissa, päiväkodeissa ja hoitolaitoksissa noin 260 000 Eduskunnan tarkastusvaliokunta 1/2012 (Työterveyslaitos) 4 8.5.2015
Sisäilmaongelmat ovat vain jäävuoren huippu kiinteistön pitoon liittyvistä ongelmista 5 8.5.2015 Etunimi Sukunimi
Asia on laajempi kuin pelkästään yksittäisten rakennusten sisäilmaongelmat Suomessa korjausvelkaa 30-50 miljardia, kunnilla 5-6 miljardia Rakennuskanta paisunut Kunnilla tyhjiä tiloja 8-10 % Palveluverkkoja sopimatta Toimitilaohjelmia tekemättä Kuntoarvioita ja -tutkimuksia tehty vähän PTS-korjaussuunnitelmia tehty vähän
Kosteus- ja homevaurioiden yleisimmät syyt Erityisesti rakennuksen käyttöiän loppuminen näyttää johtavan sisäilmaongelmiin, joista terveyden kannalta merkittävimpiä osatekijöitä ovat kosteus- ja homevauriot. Eduskunnan tarkastusvaliokunta 1/2012 (Työterveyslaitos) Suuri osa rakennuskannasta 1960-1980-luvulta o o o o Alttiimpia kosteus- ja homevaurioille (riskirakenteet) Joka tapauksessa peruskorjausiässä, rakennusosat ovat kuluneet Ennakoivat toimenpiteet puuttuvat pitäisi korjata ajoissa Kunnossapidon laiminlyönnit, huollon resurssien ja osaamisen puute Myös rakennus- ja suunnitteluvirheistä sekä huolimattomasta rakennuksen käytöstä johtuvia kosteus -ja homevaurioita esiintyy 8.5.2015
Eri aikakausilla on omat tyypilliset riskirakenteet www.hometalkoot.fi
Eri aikakausilla on omat tyypilliset riskirakenteet www.hometalkoot.fi
Koska on järkevää korjataan? Kun on pikkuvikoja? n. 1 000-5 000 Kun rakenne on kulunut ja kohta vaurioitumassa? 50 /m 2 n. 100 000 200 000 Kun rakenne on vaurioitunut? 150-300 /m 2 250 000 1 000 000 Vai vasta, kun on pakko? 2 500 3 000 /m2 n. 7,5-10 milj. Sisäilmaongelmia esiintyy näissä! Sisäilmaongelmia esiintyy näissä!
Rakennus, jossa on sisäilmaongelma
Rakennuksessa, jossa on sisäilmaongelmia esiintyy epäpuhtauksia enemmän kuin rakennuksessa, jossa ei ole sisäilmaongelmia oireillaan enemmän kuin rakennuksessa, jossa ei ole sisäilmaongelmia Astma ym. Infektiot Yleisoireet ja ärsytysoireet Astma ym. Infektiot Yleisoireet ja ärsytysoireet
Kosteus- ja homevaurioihin liittyvät terveysvaikutukset (TrV 2013) Sairaus tai oire Näyttö (vuonna 2011) Astman paheneminen Astman syntyminen Yskä Hengityksen vinkuminen Hengenahdistus Ylempien hengitysteiden oireet Allerginen nuha Hengitystieinfektiot Keuhkoputkentulehdus Homepölykeuhko ODTS Maha-suolisto-oireet Heikotus Neuropsykologiset oireet Syöpä Reuma ja muut immonologiset sairaudet Lisääntymisterveys Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittävä näyttö Riittämätön näyttö (yhteys perustuu kliiniseen näyttöön) Riittämätön näyttö Riittämätön näyttö Riittämätön näyttö Riittämätön näyttö Riittämätön näyttö Riittämätön näyttö Riittämätön näyttö
Terveydellinen merkitys Epidemiologisten tutkimusten mukaan kosteus- ja homevaurioituneissa rakennuksissa riski yskään on 1,5-kertainen, hengityksen vinkumiseen 1,4- kertainen ja ylempien hengitysteiden oireiluun 1,7-kertainen lasten riski sairastua astmaan on 2,8 4 -kertainen riippuen kosteusvaurion vaikeusasteesta astman pahenemisen riski on 1,7 2,6-kertainen (takautuvissa tutkimuksissa) keuhkoputkentulehduksen riski on 1,45 -kertainen Euroopan maissa tehdyissä tutkimuksissa näkyvä home lisäsi lasten riskiä sairastua keuhkoputkentulehdukseen 1,38-kertaiseksi Eduskunnan tarkastusvaliokunta 1/2012 (Työterveyslaitos) 15 8.5.2015
Duodecim Oppiportti (www.oppiportti.fi)
Terveyshaittojen kustannuksia Kosteus- ja homeongelmiin liittyvät terveyshaitat aiheuttavat vuodessa noin 450 miljoonan euron kustannukset Eduskunnan tarkastusvaliokunta 1/2012 (Työterveyslaitos) Huonon sisäilman aiheuttamat kustannukset samaa suuruusluokkaa kuin rakennusten lämmittämisen kustannukset, O. Seppänen 1998 Tulehdussairaudet suurin kustannusten aiheuttaja (aiheuttavat poissaoloja ja ovat yleisiä) Sairaslomapäivän kustannus on keskimäärin noin 300 /vrk Kansantaloudellinen (panos-tuotos) merkitys yli 700 /vrk Kuntaliitolla hanke, jossa selvitetään sisäilmaoireilun hintalappua 8.5.2015
Miksi sisäilmaongelmat ovat vaikeita ratkaista?
Paljon osapuolia, joiden yhteistyön pitäisi sujua Valvoja Kiinteistö välittäjä Isännöitsijä Rakennuk sen omistaja Työterveys -huolto Ostaja Työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasia mies, luottamushenkilö Kouluterveydenhuolto Terveydenhuolto Vuokranantaja Vanhemmat Lapsi Potilas Asukas Oppilas mutta tavoite on kaikilla sama. Päättäjä Työn tekijä Rakennus valvontavir anomainen Urakoitsija Työn antaja Terveyden suojeluvira nomainen Kuntotutkija yms. Työsuojelu viranomain en Rakennuttaja Myyjä Asianajaja Jokaisella osapuolella on oma näkökulma, Suunnittelijat Työnjohtaja
Vauriot ovat piilossa!
Kellarinseinän vauriot
Valesokkeli
Muottilaudoitukset maan alaisissa tiloissa
Sisäilmaongelmia on monenlaisia!
Mitkä kaikki tekijät huonontavat sisäilmaa? Puutteellinen ilmanvaihto Mikrobiologiset tekijät, homeet, bakteerit, hiivat Lämpöolot ja veto Hiukkaset (pienhiukkaset sisältä ja ulkoa, pöly, rakennuspöly, mineraalikuitupöly, asbesti) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Mistä kuntien kiinteistöjen sisäilmaongelmat ovat aiheutuneet viimeisen 5 vuoden aikana? Ei koskaan Joskus Usein Kemialliset tekijät (VOC-yhdisteet, hiilidioksidi, häkä, formaldehydi, styreeni, ammoniakki, kreosootti yms.) Tupakansavu Allergeenit (eläinpöly, huonekasvit, siitepöly) Säteily (radon) Etelä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 8.5.2015
Ilmanvaihdon epäpuhtaudet
Märkä muovimatto
Viemäreiden yms. ilmavuodot
Maasta sisään vuotava ilma
Rakennuksen sisään jätetyt vanhat julkisivurakenteet
Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot Vuotavat kattoikkunat/ -lyhdyt Puutteellinen yläpohjatilan tuuletus Veden kondensoituminen kattorakenteisiin Katemateriaalin vesivuodot Puutteelliset räystäs- ja ikkunapellitykset Nauhajulkisivujen epätiiviit esim. mineriittilevyllä verhotut puurunkoiset seinät Puuosia betonitai tiilirakenteissa Pihan puutteelliset kallistukset ja vedenpoisto Ilman virtausreitti esim. porraskäytävän kautta kellarista opetustiloihin Tuloilmaventtiilitön riittämätön koneellinen poistoilmanvaihto Kosteiden tilojen/keittiön puutteellinen vedeneristys Tiivistämättömät ikkunoiden ja seinän liitokset Ilman virtausreitti liikuntasauman tai tiivistämättömän putkiläpiviennin kautta lattialaatan alta/kellarista opetustiloihin ja tiloista toisiin Ulkoseinän sekä lattiaja kattorakenteen liitoksen ilmavuodot lämmöneristetilasta sisäilmaan Epätiiviit ikkunat Tuulettumattomat tiilivilla-tiili tai tiili-villabetoni -seinät Rakennuksen sijainti rinteessä Puuttuvat tai toimimattomat salaojat ja täyttöjen epämääräinen maa-aines Alapohjan täytön kapillaarisuus Purkamaton muottilaudoitus esim. portaiden alla Perustusanturat vettä keräävissä kuopissa Tiiviit pinnoitteet kellarin lattiassa ja seinissä Ryömintätila ylipaineinen Kellarin seinien puutteellinen tai puuttuva kosteuseristys Kellarin seinien sisäpuolinen tiiliverhous ja lämmöneristys alkava lattialaatan alapuolelta Ryömintätilassa purkamaton muottilaudoitus/rakennusjätettä Putkikanaalit lattian alla Harri Hakkarainen TKK 2007
Sisäilmaongelmien tutkiminen on monialaista ja vaatii erityisosaamista - Kyse on rakennuksista, ympäristöaltisteista ja terveysvaikutuksista
SISÄILMAONGELMAN TUTKIMISEN VAIHEET OIREET/VALITUKSET RAKENTEIDEN JA JÄRJESTELMIEN RISKIARVIO HENKILÖKUNNAN HAASTATTELUT KÄYTTÄJIEN OIREKYSELYT PINTAPUOLISET KARTOITUKSET: kosteusvauriot, iv:n toiminta, sisäilmanlaatu OIREKYSELYJEN TULKINTA TUTKIMUSSUUNNITELMAT: RAKENNE, LVI, MATERIAALIT, SISÄILMA RAKENTEIDEN KUNTOTUTKIMUKSET: -Kosteusmittaukset -Rakenteiden avaukset -Mikrobianalyysit näytteistä -Rakenteiden tiiveysmittaukset -Painesuhteiden mitatukset -Vauriomekanismien määritys IV:N KUNTOTUTKIMUKSET: -Ilmamäärät -Puhtaus -Painesuhteet -Tiiveys LVV-kuntotutkimukset SISÄILMA- YM. MITTAUKSET: -Mikrobit -Kuidut -VOC -Ammoniakki -yms. RAPORTOINTI (TULKINTA): KORJAUSSUOSITUKSET, KIIREELLISYYSJÄRJESTYS, TILOJEN TURVALLISUUS KÄYTTÄJÄLLE Ensiaputoimet ja korjaushankkeen käynnistäminen
Erityisosaamista tarvitaan! Terveydensuojeluviranomaisten ulkopuolisille asiantuntijoille pätevyysvaatimukset 15.5.2015 lähtien 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Rakennusterveysasiantuntija Muita alaan liittyviä pätevyyksiä Erikoistunut lääkäri tai terveydenhoitaja Erikoistunut terveystarkastaja Ei erikoistumisia, mutta säännöllistä kouluttautumista Muuta osaamista hyvä kohtalainen huono Pekkola & Metiäinen 2011
Mitä pitäisi siis ymmärtää? Sisäilmaongelmia aiheuttavat monet tekijät ja usein yhtä aikaa. Ensimmäinen löydetty ongelma ei ole välttämättä ainoa. Tilannetta pitää tarkastella kokonaisuutena. Terveyshaittoja aiheuttavien tekijöiden löytäminen on usein työlästä. Vauriot ovat piilevinä rakenteissa ja niiden selvittäminen edellyttää yleensä aina kuntotutkimustoimenpiteitä. Sisäilmaongelmista sitkeästi valittava ihminen on ollut usein oikeassa. Muistettava ongelman kunnollinen selvittäminen ennen muita johtopäätöksiä. Jos johtopäätökset tehdään puutteellisten selvitysten perusteella, on seurauksena väärät johtopäätökset. Korjausten epäonnistuminen johtuu useimmiten huonoista kuntotutkimuksista 8.5.2015
Tavoitteeksi ennakoiva kiinteistönpito! 1. Sovitaan palveluverkoista (palvelutarpeeseen perustuva, myös kuntarajojen yli) 2. Selvittään rakennuskannan kunto, erityisesti kaikki vanhat (> 25 v) rakennukset 3. Saadun tiedon pohjalta arvioidaan mitkä rakennukset voidaan korjata ja hyödyntää palvelujen tarjonnassa sekä mistä rakennuksista hankkiudutaan eroon 4. Laaditaan esim. 10 vuoden suunnitelma rakennusten korjausvelan taittamiseksi ja priorisoidaan korjaukset 5. Laaditaan säilytettäville rakennuksille huoltosuunnitelmat vaurioiden ennaltaehkäisemiseksi ja hillitsemiseksi ja toteutetaan ne 8.5.2015 37
Lisätietoja: Sosiaali- ja terveysministeriö http://www.stm.fi/hyvinvointi/ymparistoterveys/terveydensuojelu/kosteus_ja_homevauriot Valvira http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydensuojelu/asumisterveys Ympäristöministeriö, Kosteus- ja hometalkoot: www.hometalkoot.fi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos: http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/ymparistoterveys Työterveyslaitos: http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/sivut/default.aspx Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu, Rakennusten kosteus- ja homeongelmat 1/2012 http://web.eduskunta.fi/dman/document.phx?documentid=er28612160849612&cmd=download Duodecim Kosteus ja homevauriot : http://oppiportti.fi Finlex: Terveydensuojelulaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940763?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=terveydensuojelulaki Terveydensuojeluasetus http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19941280?search%5btype%5d=pika&search%5bpika%5d=terveydensuojeluasetus Asumisterveysohje http://www.finlex.fi/pdf/normit/14951-asumisterveysohje_pdf.pdf
Ison asian muuttaminen vie aikansa Mikä on tilanne 10-20 vuoden kuluttua? Mitä asioita pitäisi tehdä nyt?