Home- ja kosteusvauriot lääketieteellisestä näkökulmasta Mikrobien ominaisuudet ja niiden vaikutukset terveyteen Tuula Putus työterveyshuollon erikoislääkäri, professori Turun yliopisto tuula.putus@utu.fi
Ympäristömikrobien terveystutkimuksen kolme vuosikymmentä 1980-l. Husman K, Reiman M ja Terho EO, maatalousmikrobien terveyshaitat 1990-l. Nevalainen A, Hyvärinen A ja Hirvonen ML, kosteusvaurioiden yleisyys ja ilman mikrobipitoisuudet; homeallergian yleisyys, vaikutukset keuhkojen toimintaan 2000-l. kosteusvauriomikrobien terveyshaittojen vaikutusmekanismit, PCR-analytiikka 2010-luku: toksiinitutkimus, biosiditutkimus? N. 25 väitöskirjaa Milloin aloitetaan kosteusvaurioiden korjausmenetelmien tutkimus?
Kosteusvaurioiden yleisyys KTL, TTL, VTT ja TKK saman aiheen äärellä pientaloista 60-70 % vaurioituneita, 20 % hometaloja, Nevalainen ym. kouluista 80 % huono ilmanvaihto, 60+20 % kosteusvaurioisia, 24 % homeen haju tai näkyvä kasvusto, Kurnitski ym päiväkodeista 70 % kosteusvaurioituneita, Jaakkola, Ruotsalainen vk. sairaalarakennuksista 15 % kiireellisen korjauksen tarpeessa, Reijula ym. ROTI-hanke: rakennetun omaisuuden tila, RILry
Mitä kosteusvauriosta seuraa? tekninen vaurio esteettinen haitta materiaalipäästöt, kemialliset päästöt mikrobihaitat hyönteiset punkit amebat rakenne 'kompostoituu' romahtamisvaara
Mikrobihaitat maaperän mikrobit rakennukseen ulkoilmasta, maaperästä sekä likaisen veden mukana (sadevesi, tulvat, viemärivahingot) homeet, hiivat, itiölliset bakteerit, aktinobakteerit, mykobakteerit kasvualustan vaikutus mikrobien kasvuun ja toksisuuteen (Murtoniemi vk) puu vs. betoni, kipsilevy ym.
How does the indoor air of a moisturedamaged house differ from normal? Viable concentration usually < 100 cfu/m 3 often > 100 cfu/m 3
Concentration (cfu/m 3 ) Cumulative distributions of concentration of viable fungi in residences 10000 Index (n samples =129) Reference (n samples =82) 1000 100 10 0 20 40 60 80 100 Hyvärinen 2002 Percentiles
Rakenteita avattava, jotta vauriot saadaan esiin
Onko home terveyshaitta? 90-l. alussa STM totesi, että näkyvä home on aina terveyshaitta homeen hajun selvä yhteys oireiluun itiöiden pitoisuudesta riippumatta 90-l puolivälissä sisäilman pitoisuudelle annettiin ohjearvot 90-l lopussa ohjearvot pintojen ja materiaalien pitoisuuksille indikaattorimikrobien käsite, Samson ym 1994 herkistäviä mikrobeja tunnetaan kymmeniä!
Mikrobien mukana tulevat.. punkit amebat ja muut alkueläimet hyönteiset, kovakuoriaiset herkistäviä, yhteys allergiasairauksien puhkeamiseen toimivat mikrobien varastona ja liikkumisalustana
asbesti 'Vanhoja' riskejä modernissa riittämätön ilmanvaihto jäähdytysjärjestelmän mikrobit (Legionella) ympäristössä homeita ja sädesieniä myös vesijohtovedessä yli 20 paikkakunnalla, noin miljoona kansalaista altistuu (Korhonen ym 2006)
Sisäilmaongelmien aiheuttamat oireet ja sairaudet ilmiön yleisyys x-aks. aikafaktori y-aks. astma ODTS syöpä? allerginen nuha krooninen bronkiitti VOC'n ja toksiinien aiheuttamat oireet ärsytys- ja yleisoireet, infektiosairaudet, poissaolot, työtehon lasku
Näytön aste vakavien haittojen osalta Epidemiologinen näyttö vaihtelevan hyvä Yksilötasolla altisteen ja sairauden välinen yhteys osoitettavissa lähinnä ammattiastman, alveoliitin ja suoran infektion osalta Syövän ja reuman osalta alustavaa näyttöä. Altistumisajat pitkiä, 10-15 v Vakavia pysyviä haittoja, kustannukset suuret, Kokeellinen tutkimus ihmisillä ei mahdollista. Panostettava primaaripreventioon, hoitoon ja kuntoutukseen
Homeallergian yleisyys 2-6 % IgE-välitteistä herkistymistä IgE-positiivisuuden ja posit. ihotestin yhteys kliinisiin oireisiin ja sairauksiin, nuha ja astma, atooppisen ihottuman paheneminen (Koivikko, Taskinen, Immonen) punkeille herkistyminen homeallergiaa yleisempää (Koistinen ym) homeen aiheuttamia ammattitautitapauksia 300-500 / v. ammattinuhien määrä ollut laskussa.. TTL tutkimukset allergisesta nuhasta ja astmasta homealtistuksessa (Karvala ja Airaksinen)
Diagnostiset 'työkalut' samaan aikaan kun muu tieto lisääntynyt, diagnostisten työkalujen käyttö vähentynyt! ihotestiuutteiden määrä vähent. 100 alle 10, provokaatiouutteita enää yksi! IgE-testien lkm noin 40 nenälavaatio, BAL (Hirvonen, Huttunen, Jussila) rhinometria, rhinomanometria (Ruoppi) värekarvaliikkeen mittaus, biopsia keuhkofunktiotutkimukset thorax, HRTT tuoreveren puolustussolut, seerumin interleukiinit (Luosujärvi, Pelkonen, Husman)
Syy-yhteyden näyttötaakka ammattitaudeissa oltava yksilötason näyttö >50 % todennäköisesti pääasiallisesti sairauden aiheuttaja työssä esiintyvä fysik, kem tai biol. altiste asumisterveystapauksissa tarvetta syy-yhteyden todisteluun EI ole (paitsi oikeustapauksissa, jos haetaan korvausta terveyshaitasta) eri väestöryhmillä eri lainsäädäntö, lapset lainsuojattomia terveyshaitan toteaminen pitäisi riittää toimenpiteisiin ryhtymiseen vastuuta asunnoissa, kouluissa ja päiväkodeissa ei kanna käytännössä kukaan..
Sairastumisen mekanismit Inflammaatio (NO, interleukiinit, leukotrieenit) Herkistyminen, allergiasairaudet (I, III ja IV), IgE vai soluvälitteinen vasta-aineiden sakkautuminen ja kudosvaurio Infektioherkkyys, muutokset immuunipuolustuksessa (vaikutukset värekarvaliikkeeseen ja puolustussolujen toimintaan, IgG- ja IgM-vaste, IgG-alaluokat, komplementit, lymfosyyttien ja makrofagien funktio, solujen aktivaatio Suora toksisuus soluissa ja eri elimissä
Tutkimusnäyttö terveyshaitoista monipuolista Kosteusvauriomikrobit ja astma, esim. Pekkanen et al. Astmalasten case-control-tutkimus, 4xriski Allerginen nuha johtaa astman puhkeamiseen, jos altistuminen jatkuu (Karvala ym) 5 x riski Infektioiden määrä ja poissaolot vähenevät kun altistuminen päättyy (Savilahti R, Koskinen O, vk) Varastopunkkialtistuminen johtaa herkistymiseen (Pennanen, Harju, Koistinen ym) materiaalipäästöt, VOC-yhdisteet lisäävät astman puhkeamisen riskiä 1,2 kert.
Muita haittoja Suoran infektion vaara koskee pääasiassa erityisryhmiä (diabetes, reuma, syöpä) Legionella vesijärjestelmissä, Mykobakteerit astmaatikoilla, suora sieni-infektio, jos immuunipuolustus alentunut kohonnut CO2-pitoisuus, väsymys, pns Radon keuhkosyöpä, yhteisvaikutus tupakan kanssa! Asbesti ammattitaudit, syöpä (tupakka!) Romahtamisvaara! koulut, urheiluhallit
Uusia tutkimustuloksia Prof. Salkinoja-Salosen toksiinitutkimukset sädesienten, Chaetomiumin ja Trichoderman toksiineista ja niiden vaikutusmekanismeista Toksiinien määritysmentelmiä kehitelty Toxdust-hankkeessa (TTL, THL, TY ja HY) Tällä hetkellä TTL ei suosittele toksisuustestien tekemistä! (siittiötesti) Bakteeritesti kehitetty (E-M Lilius, Turun yliopisto) EVIRAn menetelmät
Uusia tutkimustuloksia Ylilääkäri Kirsi Karvalan väitöstutkimus 2012 Helsingissä U-M Hellgrenin väitöstutkimus 2012 Anne Karvosen väitös 2012, EU-projekti lapsilla Päivi Kankkusen väitöstutkimus Maitohappobakteerien käytöstä hyötyä Aspergillustoksiinien haittojen torjunnassa TTL:n selvitys Kosteus- ja homevaurioiden yleisyydestä ja kustannuksista (Eduskunnan tarkastusvaliokunnalle) Sisäilmayhdistyksen arvio samasta asiasta
Korjausvelka ja terveyshaittojen kustannukset Kuntaliiton mukaan kuntien omistaman rakennuskannan korjausvelka on 3,25 mrd/5v, useita satoja miljoonia / vuosi valtiovallan tuki homekoulujen korjaamiseen vaihtelee 20-60 milj/v käytännössä korjausvelka kasvaa koko ajan TKK:n arvion mukaan alentuneen työtehon kustannus on yhtä suuri kuin kiinteistöjen lämmityskustannukset
Mitä terveyshaittojen mekanismista tiedetään? IgE-välitteistä herkistymistä ja allergiaa on vähän (mm. Ruoppi ym., Taskinen ym 2002) valtaosa oireilusta on epäspesifiä ärsytystä, inflammaatiota, osa soluvälitteistä yliherkkyyttä vaikutus värekarvaliikkeeseen alttius infektioille kasvaa (suurin kustannus?) TNF-alfa, NO-tuotanto, interleukiinit (IL-1, IL-6, IL-4, IL12), CD4:CD8 suhde muuttuu (Pelkonen J) mikrobeilla yhteisvaikutuksia, synergismiä inflammaation synnyssä (Hirvonen ym, Roponen ym, Jussila ym, Alenius ym) suora infektio myös mahdollinen (harvinainen), ei korvata AT(!); Aspergillus, Streptomyces,Cryptococcus
Toksiinien terveyshaitat aiheuttaa solukuolemaa, apoptoosia suora solutoksisuus 40-70% proteiinisynteesin esto soluvälitteisen puolustuksen lamaantuminen vaikutus veren hyytymisjärjestelmään maksatoksisuus, munuaisvauriot, luuydinvauriot, vaikutus RR ja sydämen toimintaan tutkittu pääasiassa koe-eläimillä ja soluviljelmillä karsinogeenisuus koe-eläimillä, aflatoksiini vaikutus lisääntymisterveyteen
Sairausryväkset astman riski homealtistuksessa 2-4 x noin 30 % kaikesta astmasta homealtistuksesta johtuvaa (useita tutkimuksia, Britannia, USA ja Suomi samansuuntaiset arviot, mm. Jaakkola) reumasairauksien riski 10x tietyissä rakennuksissa (Reckner Olsson 2000 ja 2002, Luosujärvi ym 2002, Lorenz ym 2003) useita syöpäryväksiä kilpirauhassairauksien ryväkset? DM??
Riskinarvioinnin vaikeus (?) ohjearvot alkuun 500 cfu / m3 asunnoissa sitten ilmanpitoisuus 100 cfu/m3, sädesienet 10 cfu/m3 (Asumisterveysopas 2003 ja 2008) toimistorakennuksissa 50 cfu/m3, sädesienet 7 cfu/m3 (Salonen Heidi, vk 2009) kouluissa 20 cfu/m3 (Meklin ym 2008) materiaalinäytteissä 10 000 cfu/g, sädesienille 500 cfu/g (Asumisterveysopas 2008) ohjearvot eivät ole terveysperusteisia vrt. paljonko valkoista kärpässientä saa syödä?
Tulevaisuuden haasteita VOC ja mvoc-merkitys? PCR-analytiikan mahdollisuudet, ohjearvoja ei ole! toksiinianalytiikan merkitys? kunpa joku alkaisi tutkia korjausrakentamisen menetelmiä.. (myös terveysmittarein arvioituna) Hometalkoot? (YM, STM) kun työurien pidentäminen on uusi tavoite, kuka alkaisi huolehtia lasten 'työsuojelusta'?
Tutkimustyö jatkuu.. tuula.putus@utu.fi