Hyvinvointia työstä
Mihin työterveyshuolto on menossa? Prof. Kaj Husman, osaamiskeskuksen johtaja Terveys ja työkyky osaamiskeskus Maatalousyrittäjien työhyvinvointi, Tampere 17.2.2011
Työterveyshuollon tavoitteiden ja sisällön kehitys Suomessa Ammattitaitovaatimus Vapaaehtoinen (yksittäiset työnantajat) Työterveyshuoltolaki Monialaisen yhteistyön tarve Työmarkkinasopimukset Vaihe I Vaihe II Vaihe III Vaihe IV epäspesifinen korjaava ja hoitava - passiivinen - sairauslähtöinen avosairaanhoitoa spesifinen vaaroja ja haittoja ehkäisevä - riski- ja työympäristölähtöinen - aktiivinen - lääketieteellinen - spesialisoitunut ehkäisevää työterveyshuoltoa laaja-alainen Kehittävä - aktiivinen - työkykyä edistävä - pyrkii rakenteellisiin sekä työ- ja elintapamuutoksiin - kehityshakuinen - monitieteinen työpaikan kehittämisvoimavara 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010-> spesifisesti kehittävä, työpaikan tukiorganisaatio - aktiivinen ja kehityshakuinen - terveyttä ja työkykyä edistävä - tavoitteena rakenteelliset sekä työ- ja elintapamuutokset, työkykyisyys tavoitteena - monitieteinen työkyvyn tuki
Työterveyshuolto 2.0 Työlääketiede syntyi 1930-luvulla, päätavoitteena ammattitautien ja työtapaturmien torjunta Työterveyslaitos perustettiin kolmikannan toimesta 1945 ILO 1956: työ sopeutettava työntekijän mukaan Työterveyshuolto edelleen sairaanhoitoa, Kelan korvaus 1965 Työpaikkaterveydenhuoltosopimus 1971: työmarkkinajärjestöt Painotus ehkäisevään työterveyshuoltoon, sairaanhoitomahdollisuus säilytettiin Kansanterveyslaki 1972
Biopsykososiaalinen malli sairauspoissaolojen hallinnassa "Luulisi, että "sairauspäivät" olisivat yksinomaan todellisista sairauksista riippuvaisia. Niin ei kuitenkaan ole asianlaita, vaan niihin vaikuttavat lukuisat taloudelliset, sosiaaliset ja psykologiset tekijät, joiden merkitys poissaolojen aiheuttajana tosin "sairauden" varjolla saattaa olla lähellä todellisten sairauksien ja tapaturmien merkitystä." 6 Kimmo Räsänen 2.12.2009
Työterveyshuolto 2.1 Työterveyshuoltolaki 1978, sisältö työpaikkaterveydenhuoltosopimuksesta Tavoitteena ennaltaehkäisy, sairaanhoitomahdollisuus säilyi kattavuus, työnantajien velvollisuus järjestää, työelämän tarpeet lähtökohtana, riskilähtöisyys: työperäisten sairauksien ehkäisy, työolot kuntoon
Työterveyshuolto 3.0 Työkykyä ylläpitävä toiminta työterveyshuoltolakiin 1991, sitä edelsi TUPO 1989 VNP ja työterveyshuollon korvausuudistus v.1995: Hyvä työterveyshuoltokäytäntö Laaja-alainen, kehittävä, monialainen, työterveyshuollon laatu Hyvä työterveyshuoltokäytäntö-opas 1997, STM, TTL Työterveyshuoltolakiuudistus 2001 ja VA Hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä Sisältö pitkälti 1995 korvausuudistuksesta
Työterveyshuollon tavoitteiden ja sisällön kehitys Suomessa Ammattitaitovaatimus Vapaaehtoinen (yksittäiset työnantajat) Monialaisen yhteistyön tarve Työterveyshuoltolaki Työmarkkinasopimukset Vaihe I Vaihe II Vaihe III Vaihe IV epäspesifinen korjaava ja hoitava - passiivinen - sairauslähtöinen avosairaanhoitoa spesifinen vaaroja ja haittoja ehkäisevä - riski- ja työympäristölähtöinen - aktiivinen - lääketieteellinen - spesialisoitunut ehkäisevää työterveyshuoltoa laaja-alainen Kehittävä - aktiivinen - työkykyä edistävä - pyrkii rakenteellisiin sekä työ- ja elintapamuutoksiin - kehityshakuinen - monitieteinen työpaikan kehittämisvoimavara 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010-> spesifisesti kehittävä, työpaikan tukiorganisaatio - aktiivinen ja kehityshakuinen - terveyttä ja työkykyä edistävä - tavoitteena rakenteelliset sekä työ- ja elintapamuutokset, työkykyisyys tavoitteena - monitieteinen työkyvyn tuki
Työterveyshuolto 3.1 "Kestävyysvaje" v. 2007 (Pekkarinen): julkinen talous syö enemmän kuin tienaa, seurauksena ylivelkaantuneisuus Rukan hanget, Ahtelan työryhmä: työtä on tehtävä enemmän, kaikenikäisten, eläkkeelle jäämistä myöhennettävä, eritoten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta pienennettävä Työelämän laatuun voidaan vaikuttaa, työkyky otettava haltuun työpaikoilla Työterveyshuolto on avainasemassa
Työterveyshuolto 3.1, jatkuu SV-lain 13 luvun 5 :n muutos 2011 SATAkomitean ehdotuksesta: Ennalta ehkäisevän työterveyshuollon 60 prosentin korvaustason ehtona on jatkossa, että työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto sopivat yhdessä käytännöistä, joilla työpaikoilla toteutetaan työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea. Esityksen tavoitteen on parantaa työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyötä.
Työyhteisö Onko kiva tulla aamulla töihin? Vastausvaihtoehdot: 1-10
Hyviä kysymyksiä Suomalaiset ovat terveempiä kuin koskaan. Miksi sairauspoissaolot kasvavat ja miksi työkyvyn menettäminen on edelleen johtava syy lähteä työelämästä Miksi yritykset ovat oppineet optimoimaan koneiden ja laitteiden elinkaaren kustannuksia mutta ei ihmisten Miten ikä ja työkyky tulisi huomioida töiden mitoituksessa ja työuran kehittymisessä? Kannustaako eläkejärjestelmä höllentämään tahtia työuran viimeisinä vuosina? Yritykset ovat täynnä tekemätöntä työtä, miksei töitä osata jakaa uudelleen ja parantaa osatyökykyisten uudelleensijoittumismahdollisuuksia Miksi osatyökykyiset nähdään työpaikoilla uhkana eikä mahdollisuutena 13 Copyright Lassila & Tikanoja
TTH:n kattavuus II 92-93% palkansaajista ilmoittaa olevansa TTH:n piirissä (Työ ja terveys, 2003, 2006, 2009) Kattavuusaukko on <10 hlön yrityksissä TTH:n sisällön, laadun ja voimavarojenvaihtelu on suurta Kokeneen TTH:n henkilöstön massaeläköityminen lähivuosina uhka ja mahdollisuus 14
Henkilöasiakkaat palvelutuottajan mukaan 2000, 2004 ja 2007, % % % 100 100 % 90 100 90 80 80 90 70 70 80 6070 60 5060 4050 3040 2030 1020 010 10 0 0 40 37 37 39 28 40 32 25 37 37 26 39 32 28 2518 26 18 25 18 15 37 37 32 32 39 6 6 6 6 6 6-97 -00-04 -97-00 -04-97 -00-04 -97-00 -04 työnantajan -97-00 oma -04 terveyskeskus -97-00 -04 lääkärikeskus -97-00 -04 yritysten -97-00 yhteinen -04 (ry) työnantajan oma terveyskeskus 48 6 6 5-00 -04-07 -00-04 -07-00 -04-07 -00-04 -07 lääkärikeskus yritysten yhteinen (ry) työnantajan oma terveyskeskus lääkärikeskus yritysten yhteinen (ry) 15
Mistä työkyvyttömyyseläkkeet aiheutuvat? 16
Työhön liittyvät sairaudet Työterveyshuollon hyvä sairaanhoitokäytäntö-työryhmä (2009): 17 17 Kimmo Räsänen 2.2.2010
Disability prevention (Loisel,2009) Työkyvyttömyys on kansanterveysongelma, mutta vaatii innovatiivisuutta, jotta toiminnan fokus saataisiin siirtymään ainaisesta sairauksien ehkäisystä työkyvyttömyyden ehkäisyyn. Tämä ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi luopua sairauksien ehkäisystä vaan pikemminkin sitä, että sairauksien ehkäisy ei riitä työkyvyttömyyden ehkäisemiseen. Työkyvyttömyyteen pitää vaikuttaa suoraan työkyvyttömyysparadigman mukaisesti, jotta työstä poissaolon haitalliset vaikutukset niin työntekijöille, työpaikoille kuin taloudellekin voidaan välttää.
Sairausvakuutuslaki 14 2. mom Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa
Työkykyisyys ja sosiaaliturva Kuva on Sibeliuspuistossa: Sibeliusmonumentti, sosiaaliturvan putket hitsattuina yhteen ilman urkuria, joka saisi ne soimaan yksittäisen työntekijän ongelmia ratkomaan, tarpeen mukaisesti ja oikea-aikaisesti. Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, työterveyshuolto, yksityinen terveydenhuolto, tapaturmavakuutus, ammatillinen kuntoutus, Kelan kuntoutus, työeläkelaitokset, Kelan eläke, kuntoutuslaitokset kaikki hyvin toimivia, omissa, osa-optimoiduissa putkissaan vailla yhteistyötä ratkomaan yhdessä työntekijän ongelmia, kun niitä on useampi kuin yksi kerrallaan tavallinen tapaus
Työssä vai eläkkeellä? Tutkimukset osoittavat: suomalainen jatkaa työssä, jos työ on mielekästä ja siinä saa arvostusta
TYÖKYKYTALO Yhteiskunta Perhe Lähiyhteisö Työkyky Toimintaympäristö Työterveyshuolto Työsuojelu jne Työolot Työn sisältö ja vaatimukset Asenteet Työyhteisö ja organisaatio Arvot Motivaatio Ammatillinen osaaminen Esimiestyö ja johtaminen Terveys Toimintakyky
Lakimuutokselle on asetettu seuraavat tavoitteet: Työterveysyhteistyön parantaminen työkyvynedistämiseksi ja työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi työpaikoilla Työterveyshuollon mahdollisuuksien nykyistä parempi hyödyntäminen työkyvyn hallinnassa ja varhaisen tuen toteuttamisessa Työterveyshuollon tehostaminen kehittämällä hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista toimintaa Korvaukset kannustimeksi työkyvyn edistämisessä
Työpaikan työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki (Työkyvyn hallinta): työpaikat ja työterveyshuolto yhdessä sopivat ja laativat kirjallisen kuvauksen työkyvyn hallinnan käytännöistä ja toimintatavoista, joita työpaikalla noudatetaan kuvaus laaditaan työpaikan tarpeisiin perustuen kuvaus sisältää käytännöt, joiden avulla työpaikalla huolehditaan työkyvyn seurannasta, työkykyyn liittyvien ongelmien ja tukitarpeiden puheeksi ottamisesta ja varhaisen tuen antamisesta
Työkykyä ylläpitävän toiminnan tasomalli Stm:n työterveyshuollon neuvottelukunta 1992 (mukaillen) Kimmo Räsänen 2.12.2009
TTH:n hyvä sairaanhoitokäytäntö Työterveyshuollon sairaanhoidon tavoitteena on hyvä hoito, hoitoonohjaus, työkyvyn tukeminen ja seuranta. Tähän kuuluu mm. sairauden työhön liittyvyyden määrittäminen, työn vaatimusten ja niiden muokattavuuden huomiointi, potilaan omien pelkojen ja uskomusten selvittäminen, esimies- ja kollegasuhteiden huomioon ottaminen ja motivaation sekä omien kuntoutumisuskomusten kartoittaminen. Työterveyshuollon sairaanhoidossa tulee kehittää toimintamalleja, joiden avulla lähestytään aktiivisesti todellisessa tuen tarpeessa olevia, työkyvyttömyysriskin omaavia ja helposti syrjäytyviä työntekijöitä. Kimmo Räsänen 2.2.2010
Työterveyshuollon painotukset Työkyvyn tukeminen (3. työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa;) Keinot: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy; 2. työn ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus; 4. työyhteisön toiminta Eläkeikäryhmien suositukset ja niiden edellyttämät toimet TTH:lle Kelalle ja muille vakuutusyhtiöille TTL:lle Työpaikoille
Työkyvyn tukeminen työhönpaluu kuntoutus sairaat oireilevat tertiääripreventio sekundääripreventio riskiryhmät promootio primaaripreventio kaikki työikäiset
Konkretiaa yrityksissä Suurten eläkekulujen ja poissaolojen vuoksi suomalainen pörssiyhtiö (n.7000 työntekijää) päätti v.2005, että satsaus työkyvyn hallintaan yrityksessä on investointi, ei kulu. Tätä investointia pitää ylimmän johdon johtaa, seurata ja mitata ja tehdä se yhteistyössä henkilöstön kanssa Neljä vuotta toimintaa: keskimääräinen eläköitymisikä nousi 59 v:sta 62 v. Vaikutus yrityksen tulokseen: 30-40% vuositasolla Aiemmin: homma oli ulkoistettu HR:lle, työterveyshuollolle, työsuojelulle.
Mihin suuntaan työterveyshuolto? Työkyvyn tukeminen, kun yritys on ymmärtänyt roolinsa työkyvyn tukemisessa: se on investointi, ei kulu Hyvä työterveyshuolto paremmaksi kun asiakas= työpaikka haluaa sen palveluja ja työterveysyhteistyö toimii = tehdään työterveystoimintaa
Työterveyshuollon tavoitteiden ja sisällön kehitys Suomessa Ammattitaitovaatimus Vapaaehtoinen (yksittäiset työnantajat) Monialaisen yhteistyön tarve Työterveyshuoltolaki Työmarkkinasopimukset Vaihe I Vaihe II Vaihe III Vaihe IV epäspesifinen korjaava ja hoitava - passiivinen - sairauslähtöinen avosairaanhoitoa spesifinen vaaroja ja haittoja ehkäisevä - riski- ja työympäristölähtöinen - aktiivinen - lääketieteellinen - spesialisoitunut ehkäisevää työterveyshuoltoa laaja-alainen Kehittävä - aktiivinen - työkykyä edistävä - pyrkii rakenteellisiin sekä työ- ja elintapamuutoksiin - kehityshakuinen - monitieteinen työpaikan kehittämisvoimavara 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010-> spesifisesti kehittävä, työpaikan tukiorganisaatio - aktiivinen ja kehityshakuinen - terveyttä ja työkykyä edistävä - tavoitteena rakenteelliset sekä työ- ja elintapamuutokset, työkykyisyys tavoitteena - monitieteinen työkyvyn tuki
Työkyvyn johtaminen - kenen tehtävä? Työpaikan johdon ja henkilöstön yhteinen tehtävä Vastuu on työpaikalla, sopimus työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta määrittelee toimintatavat Vastuuta työkyvyn johtamisesta ja hallinnasta ei voi ulkoistaa, jos haluaa tuloksia Tällaisella työpaikalla on kiva tulla aamulla töihin Sairauspoissaolojen seuranta ja työhönpaluun tuki tehostuvat
Mihin TTH on menossa? TYÖPAIKALLE Työkyvyn hallinta, varhainen tuki, seuranta ovat työpaikan tehtäviä, myös työterveyshuollon huomio kohdentuu entistä selkeämmin työhön! Vrt. ILOn sopimus 1956: työ on sopeutettava työntekijän mukaan. Tämä koskee myös sekundaari- ja tertiaaripreventiota
Kiitos! Esittäjän nimi / 21.2.2011