Kaupunginhallitus 607 04.12.2017 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Vapo Oy:n Höytiönsuon uuden turvatuotantoalueen ympäristöluvasta KH 607 1245/11.01.00.04/2017 MF Esittelijä: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Lupalautakunta 21.11.2017: "LUPAL 57 K/1245/11.01.00.04/2017 MF Esittelijä: Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen, puh. 040 081 5284 Valmistelija/lisätiedot: Ympäristötarkastaja Päivi Uski, puh. 040 547 7357 Terveystarkastaja Taina Rajala, puh. 040 510 0265 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Viite: Dnro ESAVI/6877/2017 Lupahakemus liitteineen on luettavissa osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Lappeenrannan kau pun gin hal litus pyytää Lappeenrannan kaupungin ym pä ris tön suo je lu vi ran omaisen lausuntoa Vapo Oy:n Höytiönsuon ym pä ris tö lu pa ha ke muk ses ta, joka koskee turvetuotannon aloit ta mis ta. Vapo Oy hakee ympäristölupaa turvetuotantoon Leppälän ja Mart ti lan kylien välissä Lappeenrannankaupungista noin 22 km keskustasta kaakkoon sijaitsevalla Höytiönsuolla. Suun ni tel tu tuotantoala auma-alueineen on 93 ha. Hankealue on ko ko nai suu des saan ojitettu. Korkein hallinto-oikeus on 22.4.2016 antamallaan pää tök sel lä (taltionumero 1546) kumonnut aluehallintoviraston ja Vaa san hallinto-oikeuden päätökset ja palauttanut asian alue hal lin to vi ras tol le uudelleen käsiteltäväksi. Päätösperusteluissaan Korkein hallinto-oikeus on todennut, et tä alueelle suunniteltu pintavalutuskenttä metsäojitetulle alu eel le
sijoittumisesta ja alle mitoitusarvojen jäämisestä se kä purkuvesistön tilasta ja muusta kuormituksesta johtuen ei täy tä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusta. Asetetut lu pa mää räyk set eivät ole riittävät varmistamaan, että tur ve tuo tan nos ta ei aiheutuisi merkittävää vesistöjen pi laan tu mis ta. Pilaantumista olisi mahdollista vähentää muun muassa tuo tan to alaa rajoittamalla tai kuivatusvesien käsittelyä te hos ta mal la. Asian käsittelyssä Korkein hallinto-oikeus on edellyttänyt huo mi oon otettavaksi turvetuotannon vaikutukset vii ta sam ma kon lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin, Höytiönlammen ve si ta lou teen ja alueella esiintyvään linnustoon. Yleistä Höytiönsuon kuntoonpanovaihe kestää 1-3 vuotta ja tuo tan to vai he 35 vuotta, päättyen arviolta vuonna 2055. Tuotanto on energiaturvetta ja osin ympäristöturvetta me kaa nis ta kokoojavaunu- tai imuvaunumenetelmää käyttäen. Ener gia tur peen pääkäyttöpaikaksi on suunniteltu Kaukaan Voi ma Oy:n voimalaitosta. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kom pos toin tiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Han ke alu een puhdistetut kuivatusvedet johdetaan laskuojan kaut ta reittiä Rajaoja - Leppäsjoki - Suokumaanjoki - Suo ku maan jär vi. Hankealueelta on vesimatkaa noin 2,5 kilometriä Lep päs jo keen ja 13,5 km Suokumaanjärveen. Hankealueen lähiympäristö on pääosin ojitettua metsäistä ja avoin ta suota, peltoaukeaa ja metsää. Hankealueen alueen kes kel lä on vuodesta 2000 alkaen turvetuotannossa ollut Eko ne va Oy:n 29 ha tuotantoalainen Höytiönsuo 1. Höytiönsuon hankealueen lähimmät asutut kaksi kohdetta si joit tu vat tuotantoalueen kaakkoispuolelle, noin 525 metrin etäi syy del le lohkon 5 kaakkois- ja eteläreunasta, johon luvan saa jan omistamalle maalle on suunniteltu 20 metrin levyinen puus toi nen suojavyöhyke, jonka taakse jää muiden omis tuk ses sa olevaa metsäistä aluetta säilytettäväksi koko toi min nan keston ajan. Kulkuyhteydet on suunniteltu siten, että tur ve kul je tuk set käyttökohteisiin voidaan suorittaa tarvitsematta käyt tää Marttilan kylän kautta olevaa kulkuyhteyttä. Luonnontilaisen kaltainen Höytiölampi sijaitsee lohkon 1 luo teis nurkas sa noin 300 metrin etäisyydellä.
Höytiönlampi on arvokas lintujen levähdys/ruokailualue ja vii ta samma koi den esiintymisalue. Lammen ja tuotantoalueen vä lil le on jätetty tiheäpuustoinen suojavyöhyke, joten tur ve pö lyä tai melua ei hakijan arvion mukaan tule kulkeutumaan sin ne haitallisissa määrin. Lohkon 4 pohjoispuolella ja loh kon 5 itä- ja eteläpuolella sijaitsee peltoaloja. Tuo tan to alu een ja peltojen väliin jätetään noin 50 m leveä tiheä puus toi nen suojavyöhyke, joka estää pölyn kulkeutumista. Tuotantoalueelta ei arvioida kohdistuvan sellaisia hei ken tä viä vaikutuksia Höytiönlammen viitasammakkoesiintymään, jot ta lajin esiintyminen, lisääntyminen tai talvehtiminen vaa rantuisi. Lohko 6 ja lohkon 3 koilliskulma rajoittuvat Hä rän ojan kan kaan pohjavesialueeseen, johon suunnitellusta tur ve tuo tan to toi min nas ta tai vesien johtamisesta ei hakemuksen mu kaan aiheudu haitallisia vaikutuksia. Pohjaveden virtausta ei ta pah du hankealueelta pohjavesialueen suuntaan, joten hank keel la ei ole myöskään vaikutuksia harjualueen veden laa tuun. Kuivatusvesien käsittely Nyt käsiteltävänä olevan hakemuksen mukaiseen kui va tus ve sien käsittelyyn kuuluvat eristysojat, sarkaojarakenteet, ko koo ja ojien virtaaman säätöpadot, 2 laskeutusallasta sekä pin ta va lu tus kent tä. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle pump paa mal la sähkökäyttöisellä pumpulla. Pin ta va lu tus ken tän tehollinen pinta-ala on 9,0 ha, joka on n. 8,5 % kentän va lu ma-alu ees ta (105 ha) ja n. 9,6 % tuotantoalasta (93 ha). Kent tä on ojittamatonta suoaluetta, joka erityisselvityksen mu kaan soveltuu erinomaisesti pintavalutukseen. Rakenteet ja niiden mitoitustiedot, tarpeelliset selvitykset sekä toi men pi teet ilmenevät liitekohdasta 3. Alueelle suunnitellut ra ken teet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Päästöt Höytiönsuon päästöt voivat lisätä ja ylläpitää rehevyyttä pai kal li ses ti laskuojassa ja Rajaojassa, mutta alempana ve sis tös sä Höytiönsuon vaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Ra vin ne- ja kiintoainepitoisuuksien perusteella hankealueen kui va tus ve sil lä ei ole normaalissa tilanteessa vaikusta ala puo li sen vesistön tilaan tai kalastoon. Lausunto Vesienkäsittelyn ohjaaminen ojittamattomalle suolle to den nä köi ses ti parantaa kuivatusvesien puhdistumista. Myös ken tän minimimitoitusta isompi mitoitus parantaa kui va tus ve sien kä sit te ly tilan net ta.
Kuivatusvesien varastointi sadekausina ja sään ää ri-il mi öi den aikana tulee järjestää varastoaltaisiin, joista ne voidaan joh taa hallitusti pintavalutuskenttään. Vesiä ei saa va ras toi da turvekentillä. Päästöjen hallinnan tulee ulottua myös häiriötilanteisiin/poikkeustilanteisiin. Käsittelystä lähteville vesille tulee asettaa numeerinen ra ja-ar vo fosfori- ja typpipitoisuudelle, kemialliselle ha pen ku lu tuk sel le sekä kiintoaineelle. Vesistövaikutuksia ja kuormitusta tulee tarkkailla sään nöl li ses ti ympäri vuoden. Tarkkailun tulee olla riittävän tiheää, jot ta voidaan luotettavasti todeta vesienkäsittelyn teho. Lu pa mää räyk sel lä tulee edellyttää vesienkäsittelyn te hos ta mis ta, mikäli vesienkäsittelyssä ei päästä asetettuihin ra ja-ar voi hin. Vastaanottava vesistö on pienehkö ja veden laatu välttävän/huonon rajoilla. Tämä tarkoittaa, että vaikka turvetuotannon vaikutus veden laatuun ei ole suuri, vaikutusta kuitenkin on ja vesien hyvään tilaan pääsemiseksi tulee edellyttää BATtia tehokkaampia vesien puhdistusmenetelmiä. Hankealueen läheisyydessä olevilla asuinrakennuksilla on ti la koh taiset kaivot. Hakija on arvioinut, että turvetuotannolla ei ole vaikutuksia kaivovesien laatuun ja kaivojen an toi suuk siin, koska kaivot sijaitsevat yli 500 metrin päässä han ke a lu eel ta. Suoalueen turvetuotantoon ottaminen voi tosiasiassa vai kut taa pohjaveden virtauksiin Häränojankankaan poh ja ve si alu eel la ja siten tämän pohjavesialueen vettä talousvedeksi käyt tä vien kiin teis tö jen kaivojen antoisuuteen, erityisesti pit käl lä aikavälillä, jolloin maaperään varastoituneen veden käyt täy ty mi nen pohjavesialueella voi muuttua. Luvassa tulee edellyttää pohjaveden pinnankorkeuden tark kai lua asennettavasta pohjavesiputkesta, varsinkin kun osa tuo tan to alu eesta ulottuu pohjavesialueen reunaan. Turvetuotannon pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti asutukseen nähden sekä maaston muodot, suojaavan kasvillisuuden määrä ja sääolosuhteet. Hakija on arvioinut, että turvetuotannon pölyämisen aiheuttama haitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Suunnitellun tuotantoalueen lähimmät asutut kohteet sijaitsevat noin 500 metrin etäisyydellä ja kokonaan avointa maastoa asuinrakennusten ja tuotantoalueen välillä ei ole.
Esittelijän ehdotus Tietyissä sääolosuhteissa turvepölystä voi aiheutua haittaa lä himmis sä asuin kohteissa. Mikäli pölyhaittoja esiintyy, tulee työ ta poi hin ja olosuhteisiin kiinnittää huomiota pölyhaittojen eh käi se mi sek si. Pölyn leviämisen ehkäisemiseksi tulee tuotantoalueen ym pä ril lä ylläpitää 50 m levyistä suojapuustovyöhykettä toi min nan har joit ta jan hallinnassa olevalla alueella. Melua syntyy työkoneista turvekentällä ja kuormauksesta. Tuo tan topäi viä vuodessa on 30-50, tällöin toiminta voi olla ym pä ri vuo ro kau tista. Hakija on arvioinut, että jyrsinnän ja tur peen noston aiheuttama melu voi hetkellisesti ylittää 55 db noin 100-200 metrin etäisyydellä työskentelykohdasta ja pa la tur peen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet ai heut ta vat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n me lu ta so ja 300-400 metrin etäisyydellä. Melun ohjearvojen yli tyk siä ei arvioida tapahtuvan lähimmissä asutuissa kohteissa. Hakija on arvioinut, että hakemuksessa esitetyn suun ni tel man mukaisessa toiminnassa meluhaittoja asutukselle ei ai heu du. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin varautua mit taa maan melua tarvittaessa ja jos meluhaittoja esiintyy, niin ryhtyä meluntorjuntatoimenpiteisiin. Häiriötilanteista tulee ilmoittaa myös Lappeenrannan ym pä ris tön suoje lu vi ran omai sel le. Vesitulokset tulee niiden val mis tut tua toimittaa myös Lappeenrannan ym pä ris tön suojeluviranomaiselle. Viitasammakon elinolosuhteita ei saa heikentää. Nykyinen turvetuotantoalue on pienehkö. Kun tuotantoalue laajenee, sillä on väistämättä vaikutusta ympäröivän alueen vesioloihin, jotka taas voivat heikentää viitasammakon elinolosuhteita. Lupalautakunta antaa Lappeenrannan kau pun gin hal li tuk sel le ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yllä olevan lau sun non Vapo Oy:n Höytiönsuon turvetuotannon ym pä ris tö lu pa hakemuksesta. Päätös Hyväksyttiin." Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan lausunto 29.11.2017: " Etelä- Suomen aluehallintovirasto ja Lappeenrannan kaupunginhallitus pyytävät lausuntoa Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksesta turvetuotannon aloittamisesta Leppälän ja Marttilan kylien välissä noin 22 km Lappeenrannan kaupungin keskustasta kaakkoon sijaitsevalla Höytiönsuolla.
Kyseessä on uusi tuotantoalue, jonka suunniteltu tuotantoala auma-alueineen on 93 ha. Hankealue on kokonaisuudessaan ojitettu. Hankealueen lähiympäristö on pääosin ojitettua metsäistä ja avointa suota, peltoaukeaa ja metsää. Hankealueen alueen keskellä on vuodesta 2000 alkaen turvetuotannossa ollut Ekoneva Oy:n 29 ha tuotantoalainen Höytiönsuo 1. Höytiönsuon kuntoonpanovaihe kestää 1-3 vuotta ja tuotantovaihe 35 vuotta, päättyen arviolta vuonna 2055. Tuotanto on energiaturvetta ja osin ympäristöturvetta mekaanista kokoojavaunutai imuvaunumenetelmää käyttäen. Energiaturpeen pääkäyttöpaikaksi on suunniteltu Kaukaan Voima Oy:n voimalaitosta. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Hankealueen puhdistetut kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta reittiä Rajaoja- Leppäsjoki- Suokumaanjoki- Suokumaanjärvi. Hankealueelta on vesimatkaa noin 2,5 kilometriä Leppäsjokeen ja 13,5 km Suokumaanjärveen. Kaavallinen tilanne Hankealueella on voimassa Ympäristöministeriön 21.12.2011 vahvistama Etelä-Karjalan maakuntakaava. Maakuntakaava ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta. Höytiönsuota ei ole osoitettu turvetuotantoalueeksi maakuntakaavassa. Sen sijaan hankealue on osoitettu maakuntakaavassa luontomatkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi (ml). Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu seuraavia arvoja hankealueella ja sen lähiympäristössä: Hankealueen luoteispuolella (etäisyys hankealueesta noin 600 m) sijaitseva Höytiönlampi on osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL). Suokumaanjärvi, johon Höytiönsuon kuivatusvedet on suunniteltu laskettavaksi, on osoitettu länsi- ja eteläosastaan merkittäväksi luonnonsuojelualueeksi (SL). Tuotantoalueen lohko 6 rajautuu koillispuolella on tärkeä vedenhankintaan soveltuva Häränojankankaan pohjavesialue (pv). Höytiönsuon länsipuolella on valtakunnallisesti merkittävä RKY2009 -kohde, Konnunsuon vankilan kulttuuriympäristö (ma/kv). Hankealueen kaakkoispuolella on maa-aineisten ottoon soveltuva alue (EOm). Hankealue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Konnunsuon-Joutsenon kirkonkylän maisema-alueella. Kyseinen maisema-alue on osoitettu maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokkaaksi maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (ma/mv). Suunnittelumääräyksessä
ohjataan seuraavasti: Osa-alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen, maisemallisiin näkökulmiin sekä kulttuuriympäristön moniarvoisuuden ja ajallisen kerroksellisuuden säilymiseen. Joutsenon yleiskaavassa, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 31.3.1980, suunnittelualueen lohko 1 on suojelualuetta (merkintä S). Merkinnän alue Höytiönlampi ympäröivine soineen on opetustarkoituksiin sopivaa aluetta. Yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Höytiönsuon turvetuotantohanke ei huomioi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden periaatteellisia yleistavoitteita eikä velvoittavia erityistavoitteita. Sen lisäksi, että hanke heikentää yleistavoitteina olevien vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä, elollisen luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä sekä luonnon virkistyskäytön ja luonto- ja kulttuurimatkailun mahdollisuuksia, hanke ei täytä myöskään seuraavia velvoittavia erityistavoitteita: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotantoja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Höytiönsuon turvetuotantohanke ei huomioi riittävästi Vuoksen vesistöaluetta, joka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen erityinen luonto- ja kulttuuriympäristön aluekokonaisuus. Vuoksen vesistöaluetta koskevat seuraavat periaatteelliset yleistavoitteet:
Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. Lausunto Turvetuotanto on ristiriidassa Etelä-Karjalan maakuntakaavan ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Hanke sijaitsee kokonaisuudessaan valtakunnallisesti arvokkaalla Konnunsuo-Joutsenon kirkonkylän maisema-alueella. Höytiönsuota ei ole maakuntakaavassa osoitettu turvetuotantoalueeksi vaan luontomatkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi. Hankkeen toteutuessa suolle muodostuisi yli 120 ha suuruinen turvetuotantoalue. Hankealueella ja sen ympäristössä on niin merkittäviä luonto-, kulttuuriympäristö- ja maisemallisia arvoja, että turvetuotannon ja suojelutarpeiden yhteensovittaminen alueen merkittävät maisema- ja kulttuuriarvot huomioiden on erittäin haasteellista. " (JW) Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus saattaa edellä olevat lupalautakunnan ja elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan lausunnot Etelä-Suomen aluehallintovirastolle tiedoksi ja huomioon otettavaksi Höytiönsuon uuden turvetuotantoalueen ympäristöluvan käsittelyssä ja päätöksenteossa. Päätös Esittelijä täydensi päätösesitystä seuraavasti: Kaupunginhallitus toteaa kaupunkikehityslautakunnan päätöksen mukaisesti, että lupaa ei tulisi myöntää. Esittelijän täydennetty päätösesitys hyväksyttiin. Esteellisyydet: kaupunginjohtaja Kimmo Jarva, hallintolaki 28 5. kohta (yhteisöjäävi). Merkittiin, että kaupunginjohtaja poistui tämän asian käsittelyn jälkeen kokouksesta klo 17.40. Esittelijänä toimi tämän jälkeen kaupunginsihteeri Juha Willberg.