Suomen menestyksen edellytykset Vesa Vihriälä Haikko 16.9.2005
Suomen taloudellinen suoritus hyvä, muttei vastaa voimavaroja BKT/asukas : 15. maailmassa BKT/asukas ja kilpailukyky: Suomi alisuoriutuja Sekä tuottavuudessa että työvoiman käytössä parantamisen varaa [BKT/asukasluku = (BKT/tunnit) * (tunnit/asukasluku)] Toisaalta tulonjaon tasaisuudessa Suomi maailman kärkeä
WEF kilpailukyky ja BKT/asukas 60000 50000 Luxemburg BKT/asukas vuonna 2003 40000 30000 20000 Norja USA Sveitsi Tanska Islanti Kanada Irlanti Itävalta Belgia Ruotsi Australia Japani Suomi Alankomaat Uusi-Seelanti Korea Iso-Britannia Portugali Kreikka Tsekki Italia 10000 Meksiko 0 0 10 20 30 40 50 WEF kilpailukykyindeksi vuonna 2004 Lähteet: OECD ja WEF, The Global Competitiveness Report 2004-2005
Tulo- ja tuottavuustasot vuonna 2002 Irlanti Kanada Tanska Sveitsi Alankomaat Itävalta Islanti Belgia Australia SUOMI Italia Japani Ruotsi Britannia Uusi-Seelanti Portugali Kreikka Korea Tsekki Unkari Slovakia Meksiko Ero Yhdysvaltojen BKT:hen Työn tuottavuuden vaikutus 1, prosenttia henkeä kohden, prosenttia = + -70-60 -50-40 -30-20 -10 0-60 -50-40 -30-20 -10 0 10-30 -20-10 0 10 1. BKT työtuntia kohden 2. Perustuu työtunteihin henkeä kohden. Lähde: OECD Science, Technology and Industry Scoreboard 2003 Työvoiman hyödyntämisen vaikutus 2, prosenttia DM 31348 ja 36053 04-2005 Copyright Tekes
Käytettävissä olevien tulojen eriarvoisuus ja BKT/asukas vuonna 2000 Gini-kerroin 0,4 0,38 USA 0,36 Iso-Britannia 0,34 0,32 0,3 0,28 0,26 0,24 0,22 Puola Slovakia Unkari Tsekki Italia Irlanti Sveitsi Kanada Alankomaat Itävalta SUOMI Ruotsi Belgia Tanska Norja 0,2 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 BKT/asukas Lähde: OECD
Työn tuottavuuden taustatekijät Pääomapanos: kiinteät investoinnit Inhimillinen pääoma: koulutusinvestoinnit Laajasti ymmärretty teknologian taso: T&K, innovaatiotoiminta, yrittäjyys, organisaatiokyky
Suomen tilanne Inhimillinen pääoma: koulutustaso pääosin hyvä, nuorten osalta erinomainen, puutteita lähinnä vanhimmilla; peruskoulun oppimistulokset erinomaisia, myös heikoimpien osalta T&K: suuri, joskin kapea-alainen panostus Innovaatiotoiminta: vahvaa mutta niinikään kapea-alaista Kiinteät investoinnit verraten alhaisella tasolla, suoria sijoituksia enemmän Suomesta ulos kuin Suomeen => Suomi ei houkuta tuotannon sijaintipaikkana
Koulutustaso vuonna 2002, osuus 25-64-vuotiaasta väestöstä Kanada USA Japani Ruotsi SUOMI Norja Australia Uusi-Seelanti Belgia Iso-Britannia Tanska Korea Islanti Sveitsi Irlanti Alankomaat Luxemburg Kreikka Itävalta Unkari Tsekki Puola Slovakia Italia Turkki Portugali Meksiko 6 14 14 12 12 11 10 9 9 7 19 18 11 43 38 36 33 33 31 31 30 30 28 33 27 27 26 26 25 42 33 24 24 24 17 23 43 34 16 36 39 42 41 45 57 42 46 63 53 69 47 49 Korkeakoulutus 40 60 57 59 55 75 49 76 Ylempi 2. asteen koulutus 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Lähde: OECD, Education at a Glance 2004
PISA -oppimistulokset: matematiikka, lukeminen ja luonnontieteet (pisteet keskimäärin ja heikoimmilla) Matematiikka 10 % huonommasta päästä Keskimäärin Lukeminen Luonnontieteet Suomi Korea Alankomaat Japani Kanada Belgia Sveitsi Australia Uusi-Seelanti Tsekki Islanti Tanska Ruotsi Itävalta Irlanti Slovakia Norja Luxemburg Puola Unkari USA Portugali Italia Kreikka Turkki Meksiko 250 300 350 400 450 500 550 250 300 350 400 450 500 550 250 300 350 400 450 500 550 Lähde: OECD, Learning for Tomorrow s World; First results from PISA 2003
Tutkimus- ja kehityspanostus yhteensä vuonna 2001, prosenttia bruttokansantuotteesta Ruotsi SUOMI Japani USA Tanska Belgia EU-15 Alankomaat Iso-Britannia Norja Slovenia Tsekki Irlanti Unkari Portugali Kreikka Slovakia Puola Julkinen Yksityinen 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 % Lähde: OECD Main Science and Technology Indicators
Yritysten tutkimus- ja kehitysmenot toimialoittain 3,5 Yhteensä yli 3,5 miljardia euroa vuonna 2003 Miljardia euroa 3,0 2,5 2,0 Muut toimialat 1,5 1,0 Muu teollisuus Puunjalostus Kemianteollisuus Metalli- ja konepajateollisuus Elektroniikkateollisuus 0,5 0,0 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 Lähde: Tilastokeskus DM 25736, 28922 10-2004 Copyright Tekes
Innovaatioaktiivisuus: järjestys asukasta kohden laskettujen indikaattoreiden perusteella Ruotsi Luxemburg Tanska Alankomaat Suomi Britannia Itävalta Belgia Italia Irlanti Norja Portugali Kreikka Triadipatentit 2 6 5 3 4 1 10 9 7 8 12 13 14 11 15 16 Tavaramerkit Mallisuoja 2 1 3 6 4 8 5 10 9 13 12 7 11 14 15 16 3 1 2 6 4 5 10 7 11 9 8 14 13 12 15 16 Lähde: Tietoaika 4-5/2005 - Economic Trends 2/2005, Aku Alanen
Yritysinvestoinnit* BKT:sta 2004, % Portugali Korea Kreikka Tanska Itävalta Australia Sveitsi Japani Uusi-Seelanti Belgia Islanti Kanada Italia Irlanti Norja Alankomaat Meksiko Ruotsi USA Iso-Britannia SUOMI 13,4 13,2 12,3 12,3 12,2 12,1 12,0 11,7 11,6 11,5 11,4 11,3 11,0 10,6 18,2 17,3 17,2 16,7 16,6 15,9 42 15,1 19,9 20,4 0 5 10 15 20 25 *Yrityssektorin kiinteät investoinnit pl. asunnot suhteessa BKT:hen (kiinteähintaiset sarjat) Lähde: OECD
Työllisyys Suomi hieman kehittyneiden maiden keskitasoa parempi, mutta esim. USA:ta ja muita Pohjoismaita heikompi Suomelle ominaista: Ikääntyneiden alhainen työllisyys Heikosti koulutettujen korkea työttömyys Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa työssä olevat tekevät paljon tunteja vuodessa Lama vain osaselitys Makropolitiikkakaan tuskin voi selittää viime vuosien kehitystä Rakenteellisten ongelmien merkitys korostunut Joiltain osin koulutusongelma: ikääntyneet, pudokkaat Työmarkkinoiden toiminta Palkanmuodostus Alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus Vero- ja etuusjärjestelmät
Työllisyys ja työttömyys vuonna 2004 12 10 8 6 4 2 Työttömyysaste Kreikka Italia Tsekki Suomi EU 15 Belgia OECD Portugali Kanada Unkari Ruotsi Itävalta Australia USA Tanska Alankomaat Luxemburg Irlanti Japani Iso-Britannia Sveitsi Norja Uusi-Seelanti Korea Meksiko Islanti 0 55 60 65 70 75 80 85 Työllisyysaste Lähde: OECD, Employment Outlook 2005
Työttömyysasteiden erot koulutustasojen välillä OECD-maissa vuonna 2003* Belgia Suomi USA EU 15 Itävalta Kanada Iso-Britannia OECD Irlanti Sveitsi Japani Tanska Ruotsi Norja Kreikka Portugali Luxemburg -2 0 2 4 6 8 10 12 14 * Ero: Alle ylempi toinen aste korkea-aste Lähde: OECD Employment Outlook 2005
Päätelmiä 1: Osaamisen edellytyksiä (koulutus, T&K) syytä edelleen parantaa Puutteiden korjaaminen koulutus- ja innovaatiopolitiikassa järkevää: vain hyvä inhimillisen pääoman taso ja innovaatiokyky mahdollistavat korkean arvonlisäyksen tuotannon kilpailukyvyn Mm. globalisaatioraportissa identifioitu lukuisia osa-alueita, joilla parantamisen varaa
G-ehdotuksia osaamisen parantamiseksi Perus- ja nuorisoasteen koulutus kuntoon Kymppiluokka pakolliseksi, ellei muuta koulutuspaikkaa Peruskouluverkko sopeutettava ikäluokkien kokoa vastaavaksi, resurssit opetusvälineisiin ja opettajien työoloihin Lukio läpi 3 vuodessa Lukioiden ja ammattioppilaitosten opetusta yhdistettävä Yliopistoista ja AMK:sta huippuosaamisen keskuksia Lisää rahoitusta kilpailun pohjalta Enemmän taloudellista autonomiaa Lukukausimaksuja jatko-opinnoista (+opintotukea) AMK:t kehittäkööt toimintaansa pyrkimättä yliopistoiksi Aikuiskoulutukseen tehoa ja työelämälähtöisyyttä Oppilaitokset seudullisiksi kokonaisuuksiksi Oppilaitosten tuloksellisuus arvioitava säännöllisesti Opintotuki yhtenäiselle pohjalle Koulutuksen aluehallinto TE-keskusten yhteyteen
Mutta Koulutuksenkin alueella alenevat rajatuotot; Suomi jo kärkijoukossa Sen sijaan hyödykemarkkinoiden ja työmarkkinoiden toimivuuteen vaikuttavien vero-, etuus- ja säätelyjärjestelmien suhteen Suomi OECD-vertailuissa joko keskimääräinen tai heikohko (mittausongelmat tosin suuria) =>
Työ- ja hyödykemarkkinoiden sääntelyn tiukkuus 4,0 Irtisanomissuojan tiukkuus 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 USA Unkari Italia Belgia Puola Kreikka Turkki Norja Sveitsi Tsekki Suomi Iso-Britannia Irlanti Japani Alankomaat Kanada Meksiko Ruotsi Itävalta Uusi-Seelanti Korea Tanska Portugali 0,5 Australia 0,0 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 Hyödykemarkkinoiden sääntelyn tiukkuus Lähteet: OECD, Employment Outlook 2004 ja Going for Growth 2005
Työn verotus 90 80 Työssä jatkamisen implisiittinen vero varhaiseläkkeelle siirtymisen sijasta Luxemburg Alankomaat 70 60 50 Portugali Itävalta Suomi Belgia 40 30 20 10 0 Korea Irlanti Iso-Britannia Sveitsi Japani Australia USA Islanti Uusi-Seelanti Kanada Norja 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Verokiila* keskipalkan tasolla *tulovero ja kaikki sosiaaliturvamaksut bruttotyövoimakustannuksista; aviopari Lähteet: OECD, Taxing Wages 2003-2004 ja Going for Growth 2005 Italia Ruotsi
Päätelmiä 2: Tarvitaan myös hyödyke- ja työmarkkinoiden toimivuuden parantamista ja vero- ja etuusjärjestelmien uudistamista Hyödykemarkkinoiden kilpailun lisääminen Työmarkkinoiden, erityisesti palkanmuodostuksen joustavuuden lisääminen Etuusjärjestelmien kannustavuuden parantaminen Työttömyysturva Eläkejärjestelmät (erityisesti varhaiseläkejärjestelmät) Työn verotuksen lieventäminen, mutta ei voi olla kauttaaltaan kovin suuri, jos halutaan huolehtia tarpeellisista julkisista palveluista Julkisten palveluiden tuotannon tehostaminen, kuitenkin: kansainvälisesti verraten hyvä lähtökohta