Korkeakoulujen tulevaisuus -paneelikeskustelu. Vesa Vihriälä Jyväskylä

Transkriptio

1 Korkeakoulujen tulevaisuus -paneelikeskustelu Vesa Vihriälä Jyväskylä

2 Suomen panostukset suuria tutkimuksessa, koulutuksessa hyvää keskitasoa; tulokset hyviä Tutkimuksen menot vuonna 2003, % BKT:sta Koulutuksen menot BKT:sta* vuonna 2002 Ruotsi Suomi Japani USA Saksa Tanska 1) Ranska 2) Itävalta Belgia 1) EU-15 2) Kanada Iso-Britannia EU-25 2) Alankomaat 2) Norja Tsekki Uusi-Seelanti Irlanti 2) Espanja Unkari Portugali 1) Kreikka 1) Slovakia Puola Julkinen Yksityinen USA Tanska Ruotsi Norja Uusi-Seelanti Belgia Sveitsi Ranska Puola Suomi Iso-Britannia Portugali Itävalta Unkari Saksa Alankomaat Italia Espanja Japani Tsekki Irlanti Slovakia Kreikka Julkinen Yksityinen 1) ) % % * Ml. yliopistojen tutkimus Lähteet: OECD (2005): Main Science and Technology Indicators ja Education at a Glance

3 Korkea-asteen koulutusmenot opiskelijaa kohti vuonna 2001 USA Ruotsi Tanska Norja Alankomaat Belgia Itävalta Japani Suomi Iso-Britannia Saksa Irlanti Ranska Italia Islanti Espanja Portugali Kreikka Dollaria (ostovoimakorjattu) Lähde: OECD Education at a Glance 2004 DM Copyright Tekes

4 Tekniikan ja luonnotieteiden suorittaneet vuotiaat 1000 asukasta kohti Suomen sijoittuminen kansainvälisessä koulutusvertailussa TR IT RO PT MT SK CZ FR EU25 EU15 PL LV SI AT BG EL Lähde: VATT (European Innovation Scoreboard Database 2006) H LT ES DE CY IS LU IE UK SE CH BE NL NO Korkeakoulutettu väestönosuus, % DK EE FI JP US Copyright VATT

5 OECD-maiden tieteellisten julkaisujen määrä vuosina 1995 ja 2005 miljoonaa asukasta kohti Lähde: Suomen Akatemia

6 OECD-maiden suhteelliset viittausindeksit a ja a Suhteellinen viittausindeksi = Esim. Suomen viittauskerroin (viittausmäärä / julkaisumäärä) / OECD:n viittauskerroin. b Islannin julkaisumäärä on pieni muihin OECDmaihin verrattuna. Luxemburgin tiedot puuttuvat maan pienen kokonaisjulkaisumäärän vuoksi. Lähde: Suomen Akatemia

7 Suomen viittausindeksin a kehitys suhteessa EU 25:n b ja OECD:n indekseihin a Suhteellinen viittausindeksi = Suomen viittauskerroin (viittausten määrä / julkaisujen määrä) / esim. EU 25:n viittauskerroin. b EU 25 viittaa nykyiseen 25 EU-maahan koko tarkastelukaudella. Lähde: Thomson Scientific, NSI

8 Number of triadic patents per working age population and business-sector R&D intensity Number of triadic patents per million of working age population in 2001*) 150 Finland Sweden Germany Japan Netherlands New Zealand France Great Britain OECD Norway Australia Canada Italy Ireland Spain Czechia USA Belgium Denmark Austria Korea 0 0, , ,01.0 1, , , ,0 % 3.0 Business-sector R&D intensity, per cent of GDP in 2003 *) Australia and Austria 2002 Source: OECD, Main Science and Technology Indicators 2006 DM 36052, and Copyright Tekes

9 Innovaatioaktiivisuus: järjestys asukasta kohden laskettujen indikaattoreiden perusteella Ruotsi Luxemburg Tanska Saksa Alankomaat Suomi Britannia Itävalta Ranska Belgia Italia Irlanti Espanja Norja Portugali Kreikka Triadipatentit Tavaramerkit Mallisuoja Lähde: Tietoaika 4-5/ Economic Trends 2/2005, Aku Alanen

10 GDP per capita (PPP) in selected countries relative to the US (USA=100) Source: the Groningen Growth and Development Centre Denmark Finland Sweden Japan Germany

11 GDP per capita (PPP) in developed counties, $, Luxembourg United States Norway Ireland Iceland Switzerland Netherlands Australia Denmark FINLAND Austria Sweden Canada Belgium United Kingdom France Japan Germany Italy Spain New Zealand Greece Cypros Portugal Malta Turkey Source: the Groningen Growth and Development Centre 36037

12 Maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon sijoittuvat eurooppalaiset yliopistot ( Shanghai ) Lähde: ARWU Euroopan Yliopisto Maailman Maa sija sija 1 Univ Cambridge 4 Iso-Britannia 2 Univ Oxford 10 Iso-Britannia 3 Imperial Coll London 23 Iso-Britannia 4 Univ Coll London 25 Iso-Britannia 5 Swiss Fed Inst Tech - Zurich 27 Sveitsi 6 Univ Paris Ranska 7 Univ Utrecht 42 Alankomaat 8 Univ Copenhagen 46 Tanska 9 Univ Manchester 48 Iso-Britannia 10 Univ Paris Ranska 11 Karolinska Inst Stockholm 53 Ruotsi 12 Univ Edinburgh 53 Iso-Britannia 13 Univ Munich 53 Saksa 14 Tech Univ Munich 56 Saksa 15 Univ Zurich 58 Sveitsi 16 Univ Bristol 62 Iso-Britannia 17 Univ Heidelberg 65 Saksa 18 Uppsala Univ 66 Ruotsi 19 Univ Oslo 69 Norja 20 Univ Leiden 71 Alankomaat 21 Univ Sheffield 72 Iso-Britannia 22 Univ Helsinki 73 Suomi 23 Moscow State Univ 76 Venäjä 24 Univ Nottingham 81 Iso-Britannia 25 Univ Basel 82 Sveitsi 26 Ecole Normale Super Paris 83 Ranska 27 King's Coll London 83 Iso-Britannia 28 Stockholm Univ 86 Ruotsi 29 Univ Goettingen 87 Saksa 30 Univ Birmingham 92 Iso-Britannia 31 Univ Freiburg 94 Saksa 32 Lund Univ 97 Ruotsi 33 Univ Bonn 99 Saksa 34 Univ Strasbourg 1 99 Ranska

13 Ulkomaalaisten osuus korkeasti koulutetusta väestöstä eri maissa, % Australia Yhdysvallat Luxemburg Sveitsi Kanada Ruotsi Espanja Norja Ranska Belgia Turkki Itävalta Tsekki Tanska Uusi- Irlanti Kreikka EU-15 EU-19 Iso-Britannia Alankomaat Portugali Saksa Slovakia Japani Unkari Korea SUOMI Meksiko Puola Lähde: OECD

14 Network of universities, polytechnics, public research institutes and technology centres in Finland University Regional university unit Polytechnic Polytechnic regional unit VTT, Technical Research Centre of Finland or other public research institute Regional unit of public sector research institute Technology centre/ Science Park Source Tekes 2006

15 Yliopistoihin hakeutuminen ja yliopistopaikkojen alueellinen tarjonta: tarjonta lisää yliopistoon hakeutumista ylipäätään Yliopistoihin hakeutumisen yleisyys 1 40 % 38 % 36 % Uusimaa 34 % 32 % 30 % 28 % 26 % 24 % 22 % 20 % Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Satakunta Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Kymenlaakso Kainuu Pohjois- Pohjanmaa Lappi Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Karjala Keski-Suomi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Opiskelupaikkojen tarjonta 2 1 Maakunnassa edellisvuonna asuneet yliopistoopiskelun aloittaneet suhteessa vuotiaiden ikäluokkaan. 2 Uusia opiskelijoita maakunnan alueen yliopistoissa suhteessa alueen vuotiaiden ikäluokkaan. Lähde: Opetusministeriö

16 Koulutustaso ja tulotason muutos: myös tässä positiivinen yhteys 70 Ensitulon muutos , % Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Etelä-Savo Etelä-Karjala Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kanta-Häme Päijät-Häme Satakunta Kymenlaakso Lappi Pohjois- Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Uusimaa Korkeasti koulutettujen osuus väestöstä 2000, %

17 Paneelikeskustelun teemat

18 Mitä osaamista, mitä tutkimusta? Millaista osaamista yhteiskuntamme tarvitsee vuoden kuluttua? Millä aloilla? Millä koulutustasoilla? Mikä on korkeakouluopetuksen rooli osaamisen luomisessa ja päivittämisessä? Mitä koulutusta tulee lisätä, mitä vähentää? Millaisena näette Suomen korkeakoululaitoksen kilpailukyvyn? Mitkä ovat suomalaisen korkeakoululaitoksen vahvuudet ja heikkoudet? Millä aloilla olemme maailman huippua? Voiko menestysaloja olla useampia? Mihin mittaan Suomessa on tehtävä strategisia valintoja tutkimuksen painopisteistä? Mitä tutkimusaloja olisi vahvistettava, mitä supistettava?

19 Korkeakoululaitoksen rakennetavoitteet Suomessa on paljon korkeakouluja väestömäärään nähden ja resursseja opiskelijaa kohden käytetään selvästi vähemmän kuin huippumaissa. Merkittävä voimavarojen lisäpanostus/opiskelija ei ole mahdollista ilman toiminnan mittakaavan supistusta. Toisaalta pelkästään yliopiston koko ei näytä olevan tae korkeasta tutkimuksen tai opetuksen tasosta ja hyvätasoisen koulutuksen olisi katettava koko väestö Millaiseen korkeakoululaitoksen rakenteeseen olisi tähdättävä: mitä tavoitteita olisi asetettava korkeakoulujen lukumäärälle ja opiskelijamäärille? Yksi tapa vastata ristiriitaisiin vaatimuksiin on tehdä selvä ero tutkimusyliopistojen ja koulutukseen keskittyvien yksiköiden (osa yliopistoista ja AMK:t) välillä. Missä määrin tällainen tehtävien eriyttäminen on mahdollista ja välttämätöntä? Miten se pitäisi toteuttaa? Missä määrin tarvitaan yhteistyötä eri yksiköiden välillä ja miten se pitäisi toteuttaa?

20 Millä keinoin tehokkaaseen ja tulokselliseen rakenteeseen päästään? Kuinka keskeinen ns. innovaatioyliopisto on huippuosaamisen synnyttämiselle? Millainen on sen lisäarvo Suomen tutkimukselle ja koulutukselle? Mikä on rahoituskannustimien järkevä rooli rakenteen kehittämisessä? Onko ainoa tehokas vaihtoehtoehto rahoituksen tekeminen jyrkästi tuloksista riippuvaksi? Miten tällainen kytkentä olisi toteutettava? Yliopistojen autonomiaa ollaan lisäämässä. Kuinka pitkälle tässä pitäisi mennä? Mikä on julkisen ohjauksen rooli muuttuvassa tilanteessa?

21 Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän vuorovaikutus Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän vuorovaikutuksen lisääminen on monta kertaa todettu tärkeäksi. Miten tätä voidaan parhaiten toteuttaa? Onko elinkeinoelämän edustus korkeakoulujen hallinnossa avainasia? Kuinka merkittäväksi elinkeinoelämän rooli korkeakoulujen rahoituksessa voi muodostua?

22 Keskustelussa esille tulleita näkökohtia puheenjohtajan muistiinpanojen perusteella

23 Keskustelussa esille tulleita näkökohtia: tutkimuksen ja koulutuksen sisältö Tieteellistä perustutkimusta tarvitaan aina: ei tiedetä mitä tietoa tarvitaan tulevaisuudessa => tärkeää laajaalaisuus; yliopistoilla välineellisen roolin ohella sivistysrooli (uusi tieto, totuus); yksi erityinen alue, jossa Suomi todella voisi olla johtava maa on ympäristön muutoksen ymmärtäminen Myös koulutuksessa laaja-alainen osaaminen yhdistyneenä liikkuvuuteen olennaista Ehkä tehtävissä ero todellisten huippuosaajien ja monipuolisesti talouselämässä ja yhteiskunnassa hyödynnettävissä olevien henkilöiden välillä; jälkimmäisten osalta ei tärkeää oppiaine, vaan avoin mieli, itsenäisyys, sopeutumiskyky; yksi tärkeä valmius on kielitaito

24 Keskustelussa esille tulleita näkökohtia: rakenne Korkeakoululaitoksen kilpailukyvyttömyys joutavaa puhetta. Suomen yliopistojen kansainvälinen menestys ei huono. Paitsi että julkaisujen ja viittausten perusteella tutkimus hyvää tasoa, jopa Shanghain listalla 3 sijoitusta 500 parhaan joukossa hyvä saavutus Lehikoisen esityksen visio rohkea, mutta realistinen; pääkaupunkiseudulla merkittäviä fuusioita meneillään ja aiheuttaa painetta vastaavaan muuallakin Yliopistojen lukumäärä yksittäisen yliopiston koko eivät kuitenkaan tärkeitä rakennekriteerejä Profiloituminen on olennaista Mutta ei voida tehdä kategorista eroa tutkimusyliopistoihin ja koulutusyliopistoihin, jälkimmäinen vanhanaikainen ajatus; pikemminkin kyse on jatkumosta

25 Keskustelussa esille tulleita näkökohtia: rahoitus, elinkeinoelämä, innovaatio-yo Pelkästään julkisella rahoituksella korkeakoululaitosta ei kyetä riittävästi kehittämään. Tarvitaan muuta, erityisesti elinkeinoelämän osallistumista; tärkeää kuitenkin, että pelisäännöt ja roolit selvät. Innovaatioyliopisto lisää elinkeinoelämän kiinnostusta osallistua rahoitukseen. Opetuksen maksullisuus jonkin aikarajan jälkeen voisi olla yksi lisärahoituksen muoto ja kannustin nopealle valmistumiselle Maksullinen tilauskoulutus myös yksi vastaus Innovaatioyliopisto paradoksi: valtion omistama yksityinen yliopisto Kannustinongelma: innovaatioyliopistoratkaisu ei merkitse samanlaisia kannustimia kaikille, mikä tehokkuuden edellytys