TALOUSARVIO 2018 TALOUSSUUNNITELMA

TALOUSARVIO 218 TALOUSSUUNNITELMA 218 22 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 13.11.217

1 ( 6) VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Palvelukeskuksille, tulosalueille ja tulosyksiköille TALOUSARVION T Ä YT ÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODELLE 218 Valtuusto hyväksyi vuoden 218 talousarvion kokouksessaan 13.11.217. Talousarviossa valtuusto vahvisti toimielimille sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot Vuoden 218 talousarvio ja vuosien 219-22 taloussuunnitelmajaetaan palvelukeskuksille, tulosalueille ja tulosyksiköille. Lisäkappaleita voi tilata taloushallintosihteeri Merja Ojansivulta, puhelin 4 335 612. Täytäntöönpano-ohjeet pyydetään toimittamaan yksiköissä kaikille näitä ohjeita tarvitseville henkilöille ja käsittelemään palvelukeskuksen johtoryhmissä ja työyksiköiden työpaikkakokouksissa. 1 Talousarvion velvoittavuus Kuntalaki velvoittaa noudattamaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa talousarviota. Kaupungin taloudenhoitoa koskevat keskeiset määräykset on annettu kuntalaissa, hallintosäännössä ja talousohj eissa. 2 Taloudellisuus Toimielinten ja niiden alaisen henkilöstön tulee talousarvion määrärahoja käyttäessään noudattaa säästäväisyyttä ja taloudellisuutta sekä pitää kaupungin tarjoamien palveluiden kustannukset kohtuullisella tasolla. Julkisten hankintojen tarjouspyynnöt tuodaan lautakuntiin käsiteltäviksi ennen niiden ilmoittamista julkisesti, mikäli lautakunta ei ole delegoinut päätöksentekoa viranhaltijalle. Toimialojen on kiinnitettävä erityistä huomiota tuloerien nopeaan laskuttamiseen ja perintään sekä hankittavien palveluiden ja materiaalien kustannuksiin. Lautakuntien on järjestettävä palvelutuotantonsa siten, että myönnetyt määrärahat riittävät. Ensisijainen vastuu rahojen riittävyydestä on palvelukeskuksen ja eri yksiköiden johtajilla. Esitettäessä menojen lisäystä tai tulojen vähennystä talousarvioon, lisämääräraha tai tulovajaus on ensisijaisesti katettava vastaavan suuruisella menojen vähennyksellä tai tulojen lisäyksellä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus myös määrärahoihin ja

tuloarvioihin. Mikäli joudutaan tekemään muutoksia sisäisiin eriin on muutoksien valmistelussa huomioitava sekä veloittava että veloitettava osapuoli. 2 ( 6) 3 Käyttösuunnitelmien hyväksyminen Hallintosäännön 9. luvun 5 :n mukaan kaupunginhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat Toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Valtuuston hyväksymän talousarvion sitovuus on esitetty talousarviokirj assa. Käyttösuunnitelmissa toimielinten tulee sopeuttaa toimintansa myönnettyihin määrärahoihin, suunnitella toimintansa varainhoitovuoden alussa niin, että määrärahat riittävät koko vuoden tarpeisiin ja että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa, pidättäytyä toiminnan laajentamisesta tai uusien tehtävien ottamisesta ellei siihen ole talousarviossa myönnetty varoja, ottaa huomioon talouden tasapainottamisesta aiheutuvat talousarvion muutostarpeet Määrärahojen kohdennuksessa vastuu on toimielimillä. Perustettavien uusien vakanssi en ja sijaisuuksien täyttäminen tulee ajoittaa ja toteuttaa siten, että määrärahojen riittävyys voidaan turvata. 1.9.213 alkaen on ollut voimassa täyttölupamenettely siten, että luvan avoimeksi tulleen palvelussuhteen täyttämiseen, myös yli kuuden kuukauden sijaisuuden täyttämiseen, antaa kaupunginjohtaja, lukuun ottamatta hoitohenkilöstöä, lääkäreitä ja laitosapulaisia sosiaali- ja terveystoimessa opetushenkilöstöä ja kouluavustajia koulu- ja sivistystoimessa ruoka- ja siivouspalveluhenkilöstöä sekä palkkatuella palkattavaa henkilöstöä, joiden osalta täyttöluvasta päättää edelleen ko. palvelukeskuksen johtaja. Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat käyttötalouden osalta valtuuston myöntämän sitovan määrärahan ja tuloarvion alemmille tasoille ja päättävät tarvittaessa tarkemmista tavoitteista, joiden on sopeuduttava valtuuston hyväksymiin tavoitteisiin. Käyttösuunnitelma on laadittava myös investointiosasta. Käyttösuunnitelmiin ei saa sisällyttää valtuuston sitovaksi hyväksymien meno- ja tuloperusteiden eikä tavoitteiden vastaisia eriä. Käyttösuunnitelmat tulee laatia siten, että valtuuston hyyäksymät määrärahat riittävät koko vuodeksi. Käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä on toimielimene esitettävä valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toimielimen tulee määrätä käyttösuunnitelman hyyäksymisen yhteydessä viranhaltijat, joilla on oikeus vahvistaa alemmantasoiset käyttösuunnitelmat ja mikä on viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien sitovuustaso.

3 ( 6) Viranhaltijat jakavat edelleen toimielimen vahvistaman osamäärärahan ja osatuloarvion tarkempiin osiin. Viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien on puolestaan sopeuduttava kaikilta osiltaan toimielinten käyttösuunnitelmiin. Viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien vahvistamisesta ja muuttamisesta on pidettävä päätöspöytäkirjaa. Taloussuunnitelmakaudelle on laadittu tasapainotusohjelma. Ohjelman toimenpideesitykset on otettava huomioon käyttösuunnitelmia laadittaessa. Käyttösuunnitelmien numero-osat laaditaan 1 tarkistetaan taloussuunnitteluohjelmistolla. Mahdolliset muutokset palkkaliitteelle tehdään keskitetysti. Korjausesitykset on toimitettava taloushallintosihteeri Merja Ojansivulle. Käyttösuunnitelmat on käsiteltävä 26.1.218 mennessä. Hyväksytyt käyttösuunnitelmat on toimitettava taloushallintosihteeri Merja Ojansivulle. Käyttösuunnitelman laadinnan jälkeen valmistellaan vuotta 218 koskevat kuukausibudjetit 23.2.218 mennessä. 4 Talousarvion ja käyttösuunnitelmien toteutumisen seuranta Valtuustotasolla talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konserni tasolla, lautakuntatasolla ja tehtävätasolla. Raportointijaksot ovat tammi-huhtikuu ja tammi-elokuu. Osavuosikatsausten yhteydessä raportoidaan myös toteutumien olennaiset poikkeamat suhteessa talousarvioon, niiden syyt sekä toimenpide-esitykset poikkeamien korjaamiseksi. Tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan koko vuoden toiminnasta. Kaupunginhallitukselle ja lautakunnille raportoidaan toiminnasta, palvelujen saatavuudesta ja taloudesta kuukausittain. Palvelukeskustenjohtajat vastaavat omalta osaltaan tehtävätason sisällä toteutettavasta raportoinnista. Raportit käsitellään ennen luottamushenkilökäsittelyä ao. palvelukeskuksen johtoryhmässä. Toimielimen tulee käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä päättää, miten toimielimen ja viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien seuranta muutoin järjestetään määrärahojen ja tuloarvioiden sekä tavoitteiden toteutumisen osalta. 5 Tositteiden käsittely Ostolaskujen oikeellisuus on tarkistettava huolellisesti. Ostolaskulla voi olla myös numero- ja yksikköhintatarkastusmerkintä, jonka suorittaja on eri henkilö kuin asiatarkastaja. Numero- ja yksikköhintatarkastusmerkinnän suorittaja siirtää laskun asiatarkastajalle. Tavaran tai palvelun vastaanottaja tarkastaa ostolaskun ja lähettää laskun hyväksyjälle. Mikäli maksuasiakirjassa ei ole numero- ja yksikköhintatarkastusmerkintää, katsotaan asiatarkastajan suorittaneen ko. tarkastuksen. Menojen hyväksymisestä ja maksamisesta sekä myyntilaskuista ja niiden sisällöstä on annettu määräykset 28.5.212 hyväksytyssä talousohjeessa.

4 ( 6) Meno on hyväksyttävä aina oikealle tilille riippumatta siitä onko siihen käyttösuunnitelmassa varattu varoja. Laskutuslisää ei tule hyväksyä, mikäli siitä ei ole laskuttajan kanssa etukäteen kirjallisesti sovittu. Vasta laskussa mainittu laskutuslisä ei tarkoita ennalta sopimista. Viivästyskorko maksetaan vasta sen jälkeen, kun lasku on myöhässä yli 3 päivää laskun saapumisesta, mikäli laskuttajan kanssa ei ole toisin etukäteen sovittu tai laissa, asetuksessa taikka sopimuksessa ole toisin määrätty. Ostolaskujen kohdistarnisessa oikealle tilikaudelle on noudatettava tarkasti suoriteperusteisuutta. Laskut kirjataan menoksi sille tilikaudelle, jona tavara tai palvelu on vastaanotettu. 6 Työsuhde vai ostopalvelu Työnantaja ja työntekijä eivät voi vastoin työsopimuslain säännöksiä sopia siitä, onko kyseessä työsopimussuhde vai tehdäänkö sovittu työ yrittäjätoirnintana. Jos työnteon tosiasialliset olosuhteet eivät vastaa sovittua, voi eläkelaitos tai verottaja jälkikäteen tulkita oikeussuhteen työsuhteeksi. Mikäli kaupunki on teettänyt tai ostanut yhtiöltä tai yrittäjältä työsuorituksen, laskun hyväksyjän tulee tarkastaa, että maksunsaajayhtiö tai -henkilö on merkitty ennakkoperintärekisteriin, (valtion, kunnan, kuntayhtyrnän, seurakunnan tai pörssiyhtiön osalta ei ennakkoperintärekisteriotetta tarvitse tarkistaa). Mikäli työn suorittajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin on lasku toimitettava hyväksyttynä palkanlaskentaan ennakonpidätyksen toimittamista varten. Ennakkoperintärekisteröinnin voi tarkistaa yritystietojärjestelmästä intemetin kautta osoitteessa www. ytj. fi. Käytännössä ongelmatilanteita on syntynyt silloin, kun ostopalvelussopimukseen on otettu tyypillisiä työsuhteen ehtoja. Esimerkiksi arnrnatinharjoittajalla ei ole oikeutta verottorniin päivärahoihinja matkakustannusten korvauksiin. Ostopalveluna ei myöskään voida ostaa sellaisen työn suorittamista, johon sisältyy viranornaistehtäviä tai julkisen vallan käyttöä. Julkista valtaa voi käyttää vain kuntaan tai kuntayhtymään virkasuhteessa oleva henkilö. Työoikeudessa vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työntekijän ja työnantajan välistä oikeussuhdetta ei voida jakaa, mikä on lähtökohta myös työeläkelakeja sovellettaessa. Vaikka erilliset työt kuuluisivatkin eri työeläkelakien soveltarnisalaan, järjestetään työntekijän eläketurva kokonaisuudessaan sen mukaan, mikä on hänen pääasiallinen työnsä. Henkilö ei yleensä voi olla samanaikaisesti samaan tahoon sekä työntekijän että yrittäjän asemassa. KuEL:n piiriin kuuluu nykyisin myös toimeksianto- tai konsulttisopimuksen perusteella tehty työ, mikäli toimeksisaaja ei ole yrittäjä, yhtiö tai muu yhteisö. Mikäli tosiasiallisten olosuhteiden perusteella työsuhteen tunnusmerkit eivät täyty, KuEL:n soveltamisen ulkopuolelle jäävät sellaiset yrittäjät, joilla on yrittäjien eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukainen vakuutus tai Eläketurvakeskuksen ennen vuotta 22 antama päätös vakuuttarnisvelvollisuuden vapauttamisesta. KuEL:n ulkopuolelle kuuluminen todennetaan vakuutuskirjan, eläkemaksun tai vapautuspäätöksen

5 ( 6) kopiolla. Jos saman henkilön kanssa tehdään useita sopimuksia, riittää, että todistus toimitetaan ensimmäisen sopimuksen/laskun yhteydessä. Jos yrittäjätoiminta on niin vähäistä, ettei henkilö ole velvollinen ottamaan itselleen YELvakuutusta, työ kuuluu KuEL:n piiriin. Jos henkilöllä ei ole esittää todistusta YEL- tai MYEL-vakuutuksesta tai vapautuspäätöksestä, toiminta kuuluu KuEL:n piiriin ja palkkiosta peritään palkansaajan eläkemaksu sekä maksetaan työnantajan eläkemaksu. Ilman yrittäjäeläkevakuutusta oleva toimeksisaaja kuuluukuel:n piiriin, vaikka hänellä on ennakkoperintärekisteriote ja Y tunnus. KuEL:n piiriin kuuluminen tässä tapauksessa ei muuta toimeksiantosopimusta työsopimukseksi eikä aiheuta muita työnantajavelvoitteita kuin eläkemaksun. Yli 68-vuotiaiden henkilöiden eläketurva ei enää kartu. Heiltä ei vaadita YEL-todistusta eivätkä he kuulu KuEL:n piiriin. Palvelukeskusten on pyydettävä YEL-todistus jo palvelua tilattaessa, kuitenkin viimeistään ennen laskua. Todistukset säilytetään keskitetysti taloushallinnossa. Ostoreskontran toimittajarekisteriin ao. henkilön tietoihin lisätään merkintä YEL-vakuutuksen olemassaolosta tai siitä, että työ kuuluu KuEL:n piiriin. Vastuu YEL-vakuutuksen voimassaolon tarkistamisesta kuuluu työn tilaajalle ja se on tarkistettava vuosittain. Henkilöstöhallinto ilmoittaa KuEL:n piiriin kuuluvat ansiot Kevan rekisteriin. Ilmoituksen jälkeen kaupunki saa Kevalta eläkemaksulaskun. Eläkemaksut kirjataan palveluita tilanneiden yksiköiden kuluksi. Taloushallinto perii palkansaajan eläkemaksun henkilölle maksettavasta palkkiosta. Jos YEL-vakuutuksen puuttuminen selviää vasta laskun maksamisen jälkeen, maksaa tilaajayksikkö myös palkansaajan eläkemaksun. YEL-vakuutuksen voimassaolo ei selviä ytj-rekisterin tiedoista. Vakuutusyhtiöt lähettävät YEL-vakuutustodistuksen vain vakuutetulle itselleen. Vakuutettu voi helposti tilata todistuksen oman vakuutusyhtiönsä verkkopalvelusta, soittamalla tai lähettämällä sähköpostia vakuutusyhtiöönsä. Todistus on maksuton. 7 Investointeja koskevat menot Investointiosaan kirjataan hyödykkeen hankintamenot, mikäli hyödykkeen (tai hyödykkeen eri komponenttien) hankintahinta on vähintään 1. euroa. Investoinnin hankintamenon suuruutta voidaan talousarviomuutoksella tarkistaa vuoden 218 aikana kokonaiskustannusarvion rajoissa. Talonrakennuskohteissa käyttäjähallintokunnan tulee pyytää kirjanpitopäällikön arvio kalustohankintojen aktivointimahdollisuudesta 1 investointimenoksi kirjaamisen mahdollisuudesta ennen tarjouspyyntöjen lähettämistä. Käsittelynjälkeen hankintaluettelot lähetetään tiedoksi kirjanpitäjä Sari Paijalle.

6 ( 6) 8 Tilikarttakirja Vuoden 218 tilikarttakirja jaetaan palvelukeskuksille, tulosalueille ja tulosyksiköille helmikuun aikana. Lisäkappaleita voi tilata taloushallintosihteeri Merja Ojansivulta puh. 4 335 612. 9 Projektit Palvelukeskusten tulee toimittaa kirjanpitäjä Sari Paijalle ED-hankkeita koskevat hakemukset (myös maksatushakemukset ja maksatuspäätökset) ja hyväksymiset sekä tieto siitä toteutetaanko hanke. Päätöksen pitää sisältää kannanotto siitä, toteutetaanko hanke kunnan rahoittamana siinä tapauksessa, että ED-rahoitusta ei saada. Myös muiden hankkeiden ja projektien päätökset, maksatushakemukset ja maksatuspäätökset pitää toimittaa kirjanpitäjä Sari Paijalle. ED:n-, valtion-, laina- tai muulla ulkopuolisella rahoituksella toteutettavaksi tarkoitettua hanketta ei saa toimeenpanna ennen kuin sitova rahoituspäätös on saatu. VALKEAKOSKEN KAUPUNGINHALLITUS )~lu!\_ V cc~ Jukka Varonen kaupunginjohtaja.v~a~ Minna Dschanoff talous- ja kehittämisjohtaja

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 218 TALOUSSUUNNITELMA 218-22 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O sivu 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Talouden kehitysnäkymät 1 1.2 Valtion toimenpiteiden vaikutuksen kunnallistalouteen 2 1.3 Kaupungin taloudellinen tilanne ja keskeiset taloudelliset tavoitteet 8 1.4 Väestötavoitteet ja työllisyys 13 1.5. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 14 1.6. Asuminen ja kaavoitus 18 2 HENKILÖSTÖ 21 3 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 3.1 Rakenne 26 3.2 Talousarvion sitovuus 27 3.3 Taloudellisten ja toiminnallisten tulosten seuraaminen 3 4 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan yhdistelmä tehtävittäin 4.1 Kaupunginhallitus 35 4.2 Sosiaali- ja terveyslautakunta 44 4.3 Koulutus- ja hyvinvointilautakunta 6 4.4 Tekninen lautakunta 76 5 TULOSLASKELMAOSA 88 6 INVESTOINTIOSA 95 7 RAHOITUSOSA 99 8 KONSERNITAVOITTEET 12 LIITTEET Kaupunginhallituksen vuosiavustukset 218 16 Vakanssi- ja henkilökuntaluettelo 17 Käyttötalouden yhdistelmä eriteltynä ulkoiset, sisäiset ja vyörytykset 116

1 1 YLEISPERUSTELUT 1.1 TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Suhdannenäkymät Maailmankauppa on kehittynyt myönteisesti viime vuoden lopulta lähtien. Kauppaa ovat kiihdyttäneet erityisesti kehittyvät taloudet, mutta jatkossa euroalueen myönteisen kehityksen osuus korostuu. Euroalueen velkakriisi on jäänyt taka-alalle useimpien kriisimaiden irtauduttua talouden sopeutusohjelmista ja Kreikankin päästyä vihdoin kasvu-uralle. Yhdysvaltain hyvä talouskehitys jatkuu keskuspankin rahapolitiikan normalisoituessa. Maailmankaupan ennustetaan kasvavan 3,5 % v. 217 ja 3,8 % v. 218. Vuonna 217 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 2,9 %. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu työllisyyden kohenemisen tukemana. Yksityisten investointien painopiste on siirtymässä rakentamisesta teollisuuden tuotannollisiin investointeihin. Viennin kasvuedellytykset paranevat, koska vientikysyntä kasvaa ja yritysten kustannuskilpailukyky kohenee. Ulkomaankauppa kääntyy BKT:n kasvua tulevaksi vuosia jatkuneen negatiivisen jakson jälkeen. Vuonna 218 talouskasvu jatkuu edelleen vahvana, vaikka BKT:n kasvu hidastuu 2,1 prosenttiin. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä ostovoiman kasvu jää tätä vuotta hitaammaksi. Inflaation nopeutuminen 1,5 prosenttiin laskee palkansaajien ostovoimaa, vaikka työllisyyden paraneminen tukeekin sen kasvua. Investoinnit lisääntyvät kone- ja laitehankintojen ansiosta tätä vuotta nopeammin. Myös rakennusinvestoinnit jatkavat nopeaa kasvamistaan, vaikka asuinrakennusinvestointien kasvu hidastuukin. Viennissä markkinaosuuksien menetys päättyy ja vienti kasvaa maailmankaupan kasvun vetämänä tasaisella tahdilla. Viennin kasvu tulee jatkossakin pääosin tavaraviennistä, mikä kasvattaa myös tuotantopanosten tuontia. Bruttokansantuotteen kasvu parantaa työllisyyttä ja työttömien määrä laskee hitaasti. Työttömyysasteen ennustetaan laskevan 8,1 prosenttiin ja työllisyysasteen nousevan 7 prosenttiin v. 218. Kokonaiskuva vuosista 217 219 on talouskasvun kannalta aiempia vuosia positiivisempi. Talouden rakenteissa ei kuitenkaan ole tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden seurauksena talouden kasvupotentiaali olisi noussut. Työn tuottavuuden voimakkaaseen nousuun perustuva talouskasvu pitää työllisyystilanteen kohenemisen maltillisena. Kansantalouden kehitys 215* 216* 217** 218** BKT:n arvo, mrd. euroa 29,6 215,6 223,9 232,2 BKT, määrän muutos, %, 1,9 2,9 2,1 Työttömyysaste, % 9,4 8,8 8,6 8,1 Työllisyysaste, % 68,1 68,7 69,4 7,1 Kuluttajahintaindeksi, muutos-% -,2,4,9 1,5 Pitkä korko, 1 v, %,7,4,5,9 Lähde: Valtion talousarvioesitys v. 218

2 Kuntatalous Kuntien valtionapuihin osoitetaan yhteensä 1,6 mrd. euroa v. 218, ja ne nousevat vuodelle 217 budjetoidusta n.,1 %. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä 9,4 mrd. euroa, mikä on 1,4 % vuodelle 217 budjetoitua vähemmän. Valtionapujen alenemiseen vaikuttavat useat tekijät, joista merkittävimmät ovat kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuuden vähennys sekä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka myös vähentää valtionosuutta. Hallitusohjelman mukaiset kuntien tehtäviä vähentävät toimenpiteet vähentävät sekä kuntien menoja että valtionosuutta. Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntatalouteen on n. 129 milj. euroa heikentävä v. 218. Kuntatalouteen vaikuttavat v. 218 merkittävästi myös muut tekijät kuin valtion päätökset, kuten kuntien työvoimakustannuksia alentava kilpailukykysopimus. Kuntatalous on lievästi alijäämäinen kansantalouden tilinpidon mukaan v. 218, alijäämän kasvaessa hieman vuodesta 217. 1.2 VALTION TOIMENPITEIDEN VAIKUTUS KUNTATALOUTEEN Verotulot Kunnallisvero Ansiotuloveroperusteisiin tehdään v. 218 hallitusohjelman mukaisesti indeksitarkistus kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti. Työn verotusta kevennetään yhteensä 3 milj. eurolla, mistä kuntien osuus on 15 milj. euroa. Tuloverolakiin lisätään säännös, jonka mukaan työntekijälle ei synny veronalaista tuloa työnantajan kustantamasta ja intressissä olevasta koulutuksesta. Toimenpiteellä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta ansiotuloveron kertymään. Verovapaiden matkakustannusten korvausten maksamisessa sovellettavaa kahden vuoden tilapäisyyden aikarajaa pidennetään kolmeen vuoteen, toimenpiteellä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta ansiotuloveron kertymään. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentämistä jatketaan hallitusohjelman mukaisesti siten, että v. 218 asuntolainan koroista on vähennyskelpoista 35 %. Määräaikaisen lapsivähennyksen voimassaolo päättyy vuoden 217 lopussa. Yhteensä muutosten arvioidaan pienentävän kunnallisveron tuottoa 26 milj. eurolla v. 218. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien verotulomenetykset kompensoidaan täysimääräisesti. Kiinteistövero Hallitusohjelman mukaan kiinteistöveroa korotetaan hallituskaudella vuosittain siten, että kiinteistöveron tuotto kasvaa yhteensä 1 milj. eurolla eli n. 25 milj. euroa vuosittain. Tämän korotusohjelman lisäksi hallitus on erillisellä päätöksellä korottanut veroa 5 milj. eurolla v. 217. Lisäksi vuodesta 218 lähtien usean tuulivoimayksikön muodostamaan tuulivoimapuistoon kunta voi soveltaa voimalaitoksen kiinteistöveroprosenttia, jos puiston nimellisteho on yhteenlaskettuna vähintään 1 megavolttiampeeria. Tämän arvioidaan lisäävän kiinteistöveron tuottoa n. 5 milj. eurolla. Kiinteistöveroa korotetaan vuodelle 218 aikaisempien päätösten lisäksi 25 milj. eurolla, jolla kompensoidaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamisen vaikutusta. Korotukset yhteensä v. 218 ovat siten 55 milj. euroa. (Kiinteistöveron kaavailtu alarajan korotus peruttiin, koska asetetut tavoitteet kiinteistöveron tuotoksi on jo saavutettu. Kiinteistöveroprosenttien ylärajojen korotus pidetään kuitenkin edelleen voimassa.) Yhteisövero Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan 6 milj. euroa vuoden 218 tasossa arvioituna korottamalla jako-osuutta 1,3 prosenttiyksiköllä vuodesta 218 lähtien. Jako-osuuden korotus kompensoi osaltaan varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta aiheutuvaa tulomenetystä kunnille.

3 Varainsiirtovero poistetaan tietyissä yhtiömuodon muutoksissa, minkä arvioidaan lisäävän kuntien yhteisöverotuottoa n. 1 milj. eurolla v. 218. Talousarvioesitykseen liittyvien veroperustemuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin v. 218 (milj. euroa) Ansiotuloveroperusteiden indeksitarkistus 77 Työn verotuksen keventäminen 15 Asuntolainan korkovähennyksen rajaaminen 13 Lapsivähennyksen voimassaoloajan päättyminen 38 Kiinteistöveron korotus hallitusohjelman mukaisesti 25 Kiinteistöveron korotus varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensoimiseksi 25 Tuulivoimapuistojen kiinteistövero 5 Varainsiirtoveron poistaminen tietyissä yhtiömuodon muutoksissa 1 Kuntien yhteisöveron jako osuuden korotus (varhaiskasvatusmaksukompensaatio) 6 Yhteensä 15 Valtionavut Valtiovarainministeriön hallinnonala Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan n. 8 458 milj. euroa, joka on n. 14 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 217 varsinaisessa talousarviossa. Valtionosuuden vähenemiseen vaikuttavat eniten kilpailukykysopimukseen liittyvän vähennyksen kasvu 119 milj. eurolla ja valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka vähentää valtionosuutta n. 177 milj. euroa. Hallitusohjelman mukainen kuntien tehtävien vähentämisen arvioidaan alentavan kuntien menoja lähes 182 milj. euroa. Suurin yksittäinen toimenpide on erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen. Kuntien tehtäviä vähentävät toimenpiteet vähentävät valtionosuutta n. 46 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ei tehdä vuodelle 218 indeksikorotusta. Valtionosuutta lisäävät eniten vuoden 217 tasoon verrattuna kuntien verotulojen vähenemisen kompensaatio, asukasluvun sekä laskentatekijöiden muutos sekä varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensaatio. Hallitusohjelman mukaisina tehtävien lisäyksenä on otettu huomioon oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen sekä perhehoidon kehittäminen. Valtionosuusprosentti vuodelle 218 on 25,34, ja siinä on lisäystä vuoden 217 tasoon,11 prosenttiyksikköä. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto antoivat uuden laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi kesäkuussa 217. Laatusuosituksessa mm. yhdenmukaistetaan henkilöstön mitoittamista niin, että julkisia ja yksityisiä palveluntuottajia koskevat samat vaatimukset, mitoitukseen lasketaan mukaan joustavammin perustein iäkkäiden hoitoon ja huolenpitoon osallistuvaa henkilökuntaa ja myös teknologisia ratkaisuja voidaan

4 hyödyntää aiempaa paremmin. Kuntien menojen arvioidaan vähenevän 16,5 milj. euroa, ja peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaavasti 4,2 milj. euron vähennys. Terveydenhuoltolain muutos päivystysjärjestelmän uudistuksesta ja alueellisen erikoissairaanhoidon keskittämisestä tuli voimaan 1.1.217 alkaen, jonka nojalla annettiin 24.8.217 asetukset (i) kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (nk. päivystysasetus), (ii) erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (nk. keskittämisasetus) sekä (iii) ensihoitopalvelusta. Asetukset tulevat voimaan 1.1.218 lukien muilta osin, mutta nk. keskittämisasetuksessa on siirtymäaika 1.7.218 asti. Toimeenpanon tueksi laaditaan yhtenäiset hoidon perusteet keskitettävistä toimenpiteistä ja sairaanhoitopiireille säädetään velvoite raportoida työnjaon toteutumisesta ja säästövaikutuksista kahdesti vuodessa. Muutosten seurauksena kuntien menojen arvioidaan vähenevän 125 milj. euroa v. 218, mihin liittyen peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään 31,7 milj. euron vähennys. Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia muutetaan ammatillisen koulutuksen reformiin liittyen. Ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetut lait kumotaan ja siirrytään yhteen tutkinnon suorittamistapaan, josta säädetään uudessa laissa. Uudistuksen jälkeen oppilas- ja opiskelijahuoltoon oikeutettuja ei ole mahdollista erotella nykyiseen tapaan, jolloin palveluihin oikeutettujen määrä kasvaa huomattavasti. Uusien psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämistä varten peruspalvelujen valtionosuuteen lisätään 5,63 milj. euroa. Hallitusohjelmassa päätetyn mukaisesti perhehoidon kehittämiseen lähinnä ikäihmisten hoidossa kohdistetaan 5 milj. euron valtionosuuden lisäys vuonna 218. Aiemman kehyspäätöksen mukaisesti lääkemääräysten voimassaoloa on vuodesta 217 alkaen pidennetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muutoksen myötä yhdestä vuodesta kahteen vuoteen. Toimenpide vähentää lääkemääräyksien uusimiseen liittyvien lääkäri- ja hoitajavastaanottojen määrää sekä potilastietojen päivittämiseen kuluvaa työaikaa vuodesta 218 alkaen. Kuntien kustannusten arvioidaan vähenevän 3 milj. euroa vuodessa, mihin liittyen valtionosuutta vähennetään,76 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala Vuodesta 218 alkaen perusopetukseen valmistava opetus koskee vain oppivelvollisuusikäisiä. Kunnat voivat järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta, jossa on täysimääräinen valtionosuus. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetus uudistuu v. 218, kun siihen yhdistetään luku- ja kirjoitustaidon opetus sekä perusopetukseen valmistava opetus. Samalla aikuisten perusopetuksen valtionosuus muuttuu täysimääräiseksi aineopetusta lukuun ottamatta. Osana kuntien tehtävien vähentämistä koskevaa toimenpideohjelmaa lukiokoulutuksen taito- ja taideaineiden sekä terveystiedon opiskelu ei ole enää velvoittavaa niille opiskelijoille, jotka ennen täysi-ikäisyyttä aloittavat lukiokoulutuksen aikuisille tarkoitetun oppimäärän. Vuodesta 218 alkaen rahoitus määräytyy sen mukaan, suoritetaanko lukio-opintoja nuorille tai aikuisille tarkoitetun oppimäärän mukaan, eikä opiskelijan iällä ole enää vaikutusta rahoitukseen. Neljän pakollisen kurssin poistumisen johdosta todelliset kustannukset alenevat vaiheittain, josta johtuen kokonaisrahoitusta alennetaan siten, että v. 218 säästö on,26 milj. euroa. Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen ja muun opetuksen tukemiseen varattua rahoitusta lisätään 2 milj. eurolla opetustarpeen kasvaessa. Valtionavustusta lisätään koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä näihin edellä mainittuihin liittyvään opetusryhmäkoon pienentämiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen.

5 Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, mikä toteutetaan hallituksen kärkihankkeena toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin linjausten mukaisesti. Ammatilliseen koulutukseen kohdennettava valtion rahoitus muuttuu talousarvioperusteiseksi. Kunnilla säilyy omarahoitusosuus ammatillisen koulutuksen rahoituksessa, mutta jatkossa kuntien rahoitusvastuuta ei jaotella enää ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen välillä. Kuntien rahoitusosuus määritellään suhteellisena osuutena talousarvioon otettavasta valtion määrärahasta laissa säädetyn kertoimen avulla siten, että kuntien rahoitusosuus on enintään vuoden 217 tasossa. Rahoitusjärjestelmään sisällytetään myös tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen rahoitus ja osa tutkintoon johtamattoman työvoimakoulutuksen rahoituksesta, mistä kuntatalouteen kohdentuu arviolta n. 35 milj. euroa. Lisäksi reformin toimeenpanoa tuetaan lisärahoituksella, josta kuntatalouteen kohdentuu arviolta n. 1 milj. euroa. Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään 9,4 milj. eurolla, mistä osa kohdistuu kuntiin. Työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen kohdennetun määräaikaisen lisärahoituksen poistumisesta aiheutuu vähennystä kuntatalouteen arviolta n. 12 milj. euroa. Nuorten aikuisten osaamisohjelman asteittainen päättyminen alentaa kuntatalouteen kohdistuvaa rahoitusta arviolta 13 milj. euroa. Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen Oheinen taulukko sisältää kaikki talousarvioesitykseen sisältyvät valtion toimenpiteet, joilla on vaikutusta kuntatalouteen. Valtion toimenpiteiden vaikutus on nettomääräisesti n. 129 milj. euroa kuntataloutta heikentävä v. 218. Hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää kuntien menoja. Näitä ovat mm. erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen ja omais- ja perhehoidon kehittäminen. Kunnat voivat kuitenkin omilla päätöksillään vaikuttaa merkittävästi siihen, miten näiden toimien vaikutukset realisoituvat. Kuntatalouteen vaikuttavat v. 218 merkittävästi myös muut tekijät kuin valtion päätökset, kuten kuntien työvoimakustannuksia alentava kilpailukykysopimus. Taulukkoon sisältyy kilpailukykysopimuksen vaikutuksista vain valtionosuuden vähennys, n. 119 milj. euroa, jolla jaetaan sopimuksesta julkiselle taloudelle aiheutuvaa kustannusrasitusta valtion- ja kuntatalouden kesken. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen, milj. euroa, muutos 217 218 1) Menot TulotNetto 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset VM, Peruspalvelujen valtionosuus Ammatillisen koulutukseen uudistukseen liittyvä oppilas ja opiskeluhuoltopalveluiden laajennus 6 6 Kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys 119 119 Omais ja perhehoidon kehittämisestä seuraava säästö 35 9 26 Perhehoidon kehittäminen 5 5 Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle, vähennys kuntien hallintomenoissa 8 4 4 Pitkäaikaistyöttömien eläketuki 24 3 6 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus 125 32 93 Reseptien voimassaolon pidentäminen 3 1 2

6 Menot TulotNetto Vanhuspalvelujen laatusuosituksen tarkistaminen 17 4 12 Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutos 2 1 1 Varhaiskasvatusmaksujen alennuksen kompensointi: Valtio osuuden korotus 2) 25 25 VATI hankkeen tuottavuussäästö 1 1 VM yhteensä 23 163 4 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukeminen 1 1 Ammatillisen koulutuksen tarjonnan lisääminen 1 opiskelijavuodella 6 6 Avustukset koulutuksellista tasa arvoa edistäviin toimenpiteisiin 13 13 Kerhotoiminnan tukeminen ja perusopetuksen laadun kehittäminen 3 3 Kouluttamattomien varannon purku ammatillisessa lisä ja oppisopimuskoulutuksessa 7 7 Kuntien tehtävien vähentäminen (lukiokoulutus),2,2 Maahanmuuttajien valmistavan opetuksen rahoitusjärjestelmämuutoksen vaikutusten kompensoiminen 8 8 Nuorten aikuisten osaamisohjelman asteittainen päättyminen 13 13 Oppisopimuskoulutuksen lisärahoituksen poistuminen 1 1 Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet 2 2 Perusopetuksen alueellisen eriarvoisuuden torjunta 1 1 Saamelaisten kotiseutualueen kuntien saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaaminen,1,1 Siirto yleissivistävän koulutuksen kehittämisestä Kotkaniemen museon vuokraan ja Olavinlinnan katoksen vuokraan,5,5 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja eri järjestämismuotoja yhdistävien koulutusratkaisujen lisärahoituksen poistuminen 3 3 Työvoimakoulutuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen asteittainen siirto OKM:n hallinnonalalle 33 33 Varhaiskasvatuksen maksuttomuuskokeilu 5 5 Vieraskielisten oppilaiden opetuksen tukeminen 2 2 Yleissivistävän koulutuksen innovatiiviset oppimisympäristöt, digitaaliset koulutuspilvipalvelut, tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön edistäminen sekä sen hyödyntäminen 1 1 OKM yhteensä 38 37 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Kärkihanke: Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma 7 2 5 Kärkihanke: Osatyökykyisille väyliä työhön, kuntapilotit 1 1 Koulutus EVO korvaukset 1 1 Valinnanvapauden pilottihankkeet 8 8 Valtion korvaus kunnille ja kuntayhtymille laittomasti maassa olevien kiireelliseen sosiaalihuoltoon 5 5 STM yhteensä 78 83 5

7 Menot TulotNetto Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala Kärkihanke: Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen 1 1 Ohjaamo toiminnan vakiinnuttaminen 5 5 Palkkatuki kunnille ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen määräaikainen kokeilu 3 3 TEM yhteensä 1 1 Ympäristöministeriön hallinnonala Jätelain muutos, jolla mahdollistetaan valvontaviranomaisille valvontamaksujen periminen jätelain edellyttämistä tarkastuksista ja valvonnasta. 2 2 Ympäristönsuojelulain 25 :n muutos siten, että kunta voi periä maksun myös onnettomuus, haitta ja rikkomustilanteissa tehtävistä tarkastuksista 1 1 YM yhteensä 4 4 2. Verotuksen ja maksujen muutokset Kiinteistöveron korottaminen hallitusohjelman mukaisesti 25 25 Tuulivoimapuistojen kiinteistövero 5 5 Tuloveroperustemuutoksista seuraava verotuottomenetys ( 131 milj. euroa) ja niiden valtionosuuskompensaatio Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen 2) 91 91 Varhaiskasvatusmaksujen alennuksen kompensointi: Yhteisöveron jako osuuden muutos 2) 6 6 Varhaiskasvatusmaksujen alennuksen kompensointi: Kiinteistöveron korotus 2) 25 25 Verotuksen ja maksujen muutokset yhteensä 24 24 3. Kustannustenjaon tarkistus VM 177 177 OKM 3 3 Kustannustenjaon tarkistus yhteensä 18 18 4. Indeksijäädytykset Valtionosuusindeksin jäädytys VM 42 42 OKM 4 4 KEL indeksin jäädytys ja indeksisidonnaisten menojen lisävähennys Vaikutus kuntien osuuteen etuusmenoista 8 8 Vaikutus kuntien verotuloihin 17 17 Indeksijäädytykset yhteensä 8 29 21 Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä 94 223 129 1) Valtion budjetilla on kuntatalouteen myös välillisiä vaikutuksia, joita ei ole huomioitu tässä taulukossa. Taulukossa luvut on pyöristetty lähimpään täyteen miljoonaan euroon, josta johtuen luvut eivät välttämättä summaudu yhteen. 2) Varhaiskasvatusmaksujen alennuksesta aiheutuvat tulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Lähde: Valtion talousarvioesitys v. 218

8 1.3 KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE JA KESKEISET TALOUDELLISET TAVOITTEET Työllisyyden koheneminen ja ennakoitua parempi talouskasvu näkyvät myös Valkeakosken kaupungin kohonneina verotuloina. Sekä kunnallisveron että yhteisöveron tuotto ylittävät vuonna 217 arvioidun ja näin ollen myös vuoden 218 arvioita on nostettu. Johtuen investointien voimakkaasta kasvusta, verotulojen kasvu ei kuitenkaan tuo liikkumavaraa kaupungin käyttötalouteen: jotta tulorahoituksen osuutta investointien kattamisessa voidaan pitää riittävänä, tulee kunnan vuosikatteen vastata pitkän aikavälin keskimääräistä investointitasoa. Tämä ehto ei tule täyttymään ilman merkittäviä tulosparannuksia tulevina vuosina. Lainakannan yhä kasvaessa taloudellinen liikkumavara heikkenee. Kasvavien lainanhoitokulujen lisäksi uhkana kaupungin talouden kehitykselle ovat mm. huonokuntoiset kiinteistöt, väestön ikääntyminen, rakenteellinen työttömyys sekä lasten ja nuorten pahoinvointi. Talouden pitämiseksi tasapainossa palveluiden tuottavuutta on parannettava ja on myös pystyttävä tekemään ratkaisuja, joiden avulla menoja leikataan pysyvästi. Kilpailukykysopimuksen mukaiset toimenpiteet alentavat henkilöstökustannuksia vuosina 217 219, mutta niiden vaikutukset kuntien tulokseen ovat vähäiset, sillä mm. lomarahaleikkausten tuomat säästöt leikataan täysimääräisesti valtionosuuksista. Tulopohjaa on vahvistettava pitämällä huoli kaupungin kasvumahdollisuuksista. Myös elinkeinorakenteen monipuolistamiseen on edelleen panostettava. Pirkanmaan Portin markkinointi on elinkeinopalveluiden tärkein kohde alkavalla suunnittelukaudella. Maankäyttöpalveluiden tavoitteena on puolestaan pitää yllä riittävää asemakaavoitettua tonttivarantoa. Positiivista viestiä kaupungin kasvumahdollisuuksista antavat useat jo käynnistyneet tai käynnistymässä olevat kerrostalohankkeet. Investointitahti on kova: vuosina 218 22 valmistuvat mm. uusi vesiasema ja Roukon koulu. Vapaa-aikakeskuksen peruskorjaus alkaa ja lisäksi on budjetoitava investointirahaa muille peruskorjattaville kohteille sekä kalustohankinnoille. Suunnittelukauden keskimääräiset investoinnit asettuvat n. 16.. euron vuositasolle. Investointeja toteutetaan jo nyt myös muilla rahoitusvaihtoehdoilla kuin kaupungin taseeseen otetulla lainalla. Tällaisia kohteita ovat Etelä-Pirkanmaan yhteinen akuuttiosasto (kuntien omistama kiinteistöyhtiö) ja paloasema (leasing). Myös päiväkotiverkon ratkaisuja mietittäessä tulee selvittää erilaiset toteutuskeinot. Mahdollista maakunnallisten itsehallintoalueiden tulemista vuonna 22 ei talousarviossa ole lähdetty arvailemaan: vielä ei ole tiedossa mitkä kaikki tehtävät ja missä laajuudessa siirtyvät itsehallintoalueille. Oletettavasti tehtävien siirrossa joudutaan myös noudattamaan jonkinlaista siirtymäkautta. Talousarvion laadinnassa on lähdetty oletuksesta, että tehtävien siirron vaikutus kuntatason tulokseen Valkeakoskella olisi neutraali. Vuosi 219 on kopioitu lähes sellaisenaan vuodelle 22. Yleisellä tasolla kuntiin kohdistuu merkittäviä taloudellisia vaikutuksia sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä: - Maakunnille siirtyvien tehtävien kustannukset poistuvat kuntien taloudesta v. 22 lähtien.

9 - Siirtyviä kustannuksia vastaava määrä tuloja siirretään maakuntien rahoitukseen, jotta verotus kokonaisuutena ei kiristyisi. - Kaikkiin kuntiin kohdistuu kunnallisveroleikkaus 12,3 % -yksikköä. - Lisäksi kuntien yhteisöveroa siirretään osittain maakunnille. - Kuntien valtionosuuksista siirretään maakunnille sotea vastaava osuus (vuonna 217 66 % peruspalveluiden valtionosuudesta). Samassa yhteydessä valtionosuusjärjestelmään tehdään uudistus, jonka tarkoituksena on turvata rahoitus kunnille jääviin tehtäviin sekä tasata uudistuksesta johtuvia suuria vaikutuksia. Sote - siirron muutosrajoittimeksi ehdotetaan 6 % siirtyvien kustannusten ja tulojen erotuksesta. Em. valtionosuuden määräytymistekijää esitetään toistaiseksi voimassa olevaksi eli muutosrajoitin määritellään uudistuksen voimaantulovuoden poikkileikkaustilanteessa ja se ei muutu jälkikäteen. Kuntien tekemät päätökset sote -menoista ennen uudistuksen voimaantuloa vaikuttavat suoraan kunnan muutosrajoittimen euromääräiseen tasoon. Uudistuksen voimaantulon myöhentämisen seurauksena laskelmissa käytetään vuosien 218 ja 219 tietoja siirtyvistä sote -kustannuksista. Käytännössä muutosrajoitin toimii siten, että kunnan lisätessä sote -kustannuksiaan sen valtionosuus vähenee. Vastaavasti mikäli kunta pystyy pienentämään kustannuksiaan sen valtionosuus kasvaa.

1 TULOSLASKELMA (sis. ja ulk. erät) TP 216 TA TA Muutos% Ts Ts 217 218 Ta 17/18 219 22 Toimintatuotot (+) 56 951 514 54 725 945 61 596 282 12,6 61 469 45 61 399 45 Toimintakulut (-) -166 668 93-16 28 67-169 627 646 5,8-169 513 694-169 333 424 Toimintakate -19 717 416-15 554 725-18 31 364 2,3-18 44 289-17 934 19 Verotulot (+) 79 763 48 76 872 856 78 934 665 2,7 79 938 11 79 938 11 Valtionosuudet (+) 36 822 854 35 35 5 1,4 35 5 35 5 Rahoitustuotot ja rahoituskulut 1 813 966 1 673 89 1 636 851-2,2 1 23 742 1 176 839 Vuosikate 8 682 452 7 991 22 8 4 152,6 8 597 464 8 68 831 Suunnitelman mukaiset poistot -8 67 245-8 183 599-7 938 212-3, -8 284 729-8 519 2 Arvonalentumiset -459 26 Tilikauden tulos 156 181-192 379 11 94-153, 312 735 161 811 Poistoerojen lisäys(-) tai vähennys (+) -2 721 859 371 336 371 336, 37 838 352 871 Varausten muutos 3, Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 434 322 178 957 473 276 164,5 683 573 514 682 RAHOITUSLASKELMA TP 216 TA 218 muutos TS TS 217 TA 217/ 219 22 +muutokset 218 Toiminnan rahavirta 7 283 784 7 491 219 7 54 152,7 8 97 464 8 18 831 Vuosikate (+/-) 8 682 452 7 991 219 8 4 152,6 8 597 464 8 68 831 Tulorahoituksen korjauserät (+/-) -1 398 668-5 5, -5-5 Investointien rahavirta -9 668 239-9 27-16 816 81,4-16 64-13 53 Investointimenot (-) -1 55 584-1 17 516 75,2-17 365-14 91 Rahoitusosuudet investointimenoihin (+) 15 2 68 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutus 867 345 73 7-4,1 75 7 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 384 455-1 778 781-9 275 848 421,5-8 542 536-5 349 169 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 8 431 25-575 -2 4, 25 25 Lainakannan muutokset 6 88 962-2 627 5 6 84-36,3 6 74 4 24 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 714 232 1 58 236 1 419 874-5,9 978 67 978 67 Rahoituksen rahavirta 8 63 625-1 94 264 7 684 874-82,3 7 743 67 5 243 67 Rahavarojen muutos 6 219 17-2 873 45-1 59 974-44,6-799 469-16 12 Rahavarat 1.1. 9 567 932 15 787 12 12 914 57-18,2 11 323 83 1 523 614 Rahavarat 31.12. 15 787 12 12 914 57 11 323 83-12,3 1 523 614 1 417 512 Lainakanta 1.1. 51 521 32 58 42 264 55 774 764-4,5 62 614 764 69 354 764 Lainakannan muutos 6 88 962-2 627 5 6 84-36,3 6 74 4 24 Lainakanta 31.12 58 42 264 55 774 764 62 614 764 12,3 69 354 764 73 594 764

Taloudelliset tavoitteet 11 Veroprosentti TP 216 TA 217 218 219 22 Tuloveroprosentti 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Tavoiteprosentti 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Maan keskiarvo 19,87 19,91 19,91 19,91 19,91 Ero tavoiteprosentiin,,,,, Erotus keskiarvosta -,12 -,16 -,16 -,16 -,16 21, 2, 19, 18, 17, 16, 15, 14, 13, 12, Tuloveroprosentti Tavoiteprosentti TP 216 TA 217 218 219 22, -,2 -,4 -,6 -,8 -,1 -,12 -,14 -,16 -,18 TP 216 TA 217 218 219 22 Erotus keskiarvosta Vuosikate TP 216 TA 217 218 219 22 Vuosikate 8 682 452 7 991 219 8 4 152 8 597 464 8 68 831 Vuosikatetavoite 8 526 271 8 183 599 7 938 212 8 284 729 8 519 2 Vuosikate euroa/as 47 373 376 399 4 Ero vuosikatetavoitteeseen 156 181-192 38 11 94 312 735 161 811 Ero tavoitteeseen euroa/as. 7-9 5 15 7 Tavoitteessa suunnitelman mukaiset poistot 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Vuosikate Vuosikatetavoite TP 216 TA 217 218 219 22 4 3 2 1-1 -2-3 TP 216 TA 217 218 219 22 Ero vuosikatetavoitteeseen Lainakanta TP 216 TA 217 218 219 22 Lainakanta euroa/as. 2 764 2 66 2 926 3 218 3 391 Lainakanta ilman lunastuspo e/as 1 99 1 974 2 347 2 685 2 93 Lainakanta 58 42 264 55 774 764 62 614 764 69 354 764 73 594 764 Yritystilojen lunastussaaminen 8 229 61 6 81 374 5 461 5 4 563 432 3 665 365 Konsernitilivelka 9 422 264 6 932 362 6 932 362 6 932 362 6 932 362 Pankkilainat ilman lunastuspääomaa 4 75 39 42 41 28 5 22 92 57 858 97 62 997 37 Lainakantatav. ilman lunastuspo euroa/a 2 2 2 2 2 Lask. lainakannan lyh. (8 v.) -7 3 283-6 971 846-7 826 846-8 669 346-9 199 346 Lainakannan nettomuutos 6 88 962-2 627 5 6 84 6 74 4 24 Ero lainakantatavoiteeseen euroa -1 941 61-558 972 7 42 92 14 758 97 19 597 37 Ero lainakantatavoit. euroa/as -91-26 347 685 93 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 TP 216 Lainakanta euroa/as. TA 217 218 219 22 Lainakanta ilman lunastuspo e/as 1 8 6 4 2-2 TP 216 TA 217 218 219 22 Lainakantatav. ilman lunastuspo euroa/as Ero lainakantatavoit. euroa/as

12 Tilikauden ylijäämä TP 216 TA 217 2 18 2 19 2 2 Tilikauden ylijäämä 434 322 178 956 473 276 683 573 514 682 Tilikausien ylijäämä (tase) 7 773 653 7 952 69 8 425 885 9 19 458 9 624 14 Tilikauden ylijäämä, tavoite Ero tilikauden ylijäämätavoiteeseen 434 322 178 956 473 276 683 573 514 682 8 12 7 6 5 4 1 8 6 3 4 2 2 1 TP 216Tilikauden TA ylijäämä 217 2 18 Tilikauden ylijäämä, 2 tavoite 19 2 2 TP 216 TA 217 2 18 2 19 2 2 Tilikausien ylijäämä (tase) Kassan riittävyys, maksuvalmius TP 216 TA 217 218 219 22 Kassavarat euroa/as 74 66 529 488 48 Kassan riittävyys 31.12., vrk 24 38 33 31 3 Tavoite, kassan riittävyys, vrk 3 3 3 3 3 Kassamuutos 6 219 171-2 873 45-1 59 974-799 469-16 12 Ero tavoiteeseen, vrk -6 8 3 1 4 35 3 25 Kassan riittävyys 31.12., vrk Tavoite, kassan riittävyys, vrk 8 6 4 2 2 15-2 TP 216 TA 217 218 219 22 1 TP 216 TA 217 218 219 22-4 Kassamuutos Omavaraisuusaste % TP 216 TA 217 218 219 22 Omavaraisuusaste %, arvio 62,6 71,9 67,6 67,8 69, Omavaraisuusaste %, tavoite 7, 7, 7, 7, 7, Ero tavoitteeseen -7,4 1,9-2,4-2,2-1, 8, 75, 7, 65, 6, 55, 5, Omavaraisuusaste %, arvio Omavaraisuusaste %, tavoite TP 216 TA 217 218 219 22 3, 2, 1,, - 1, - 2, - 3, - 4, - 5, - 6, TP 216 TA 217 218 219 22 Ero tavoitteeseen

13 1.4 VÄESTÖTAVOITTEET JA TYÖLLISYYS Väestökehitys sekä kaupungissa suunnittelun perusteena käytettävät väestötavoitteet ovat seuraavat: Vuosi Väestö 31.12. Muutos % Muutos abs. 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 22 2 844 21 22 21 172 21 129 21 162 21 332 21 346 21 3 21 4 21 55 21 7,8,9,7 -,2,2,8,1 -,2,5,7,7 +169 +178 +15-43 +33 +17 +14-46 +1 +15 +15 Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan vuoden 216 lopusta syyskuun loppuun 217 väestö on vähentynyt 168 asukkaalla. Asukasluku syyskuun lopussa 217 on 21 178. Tilastokeskuksen väestöennuste Ikäryhmä 215 % 22 % 23 % 24 % -6 1 625 7,6 1 528 7,1 1 488 6,7 1 483 6,7 7-15 2 131 1, 2 297 1,6 2 22 1, 2 157 9,7 16-18 73 3,4 731 3,4 818 3,7 77 3,4 19-62 11 32 51,7 1 85 5,3 11 75 5,1 11 171 5,1 63-74 3 662 17,2 3 77 17,2 3 36 13,7 3 92 13,9 75-2 152 1,1 2 467 11,4 3 492 15,8 3 68 16,2 Yhteensä 21 332 1, 21 58 1, 22 111 1, 22 281 1, Lähde: Tilastokeskus/väestöennuste v. 215 Työttömyysasteen kehitys Valkeakoski Etelä- Pirkanmaan seutukunta % Pirkanmaa % Koko maa Työhallinto % % 27 11,1 1,5 8,6 8,2 6,9 28 1,4 9,6 8,2 7,6 6,4 29 14,5 13,7 11,5 1,3 8,2 21 211 212 213 214 215 216 217* *syyskuu 13,5 12,2 12, 12,4 13,6 13,4 13,5 1,4 12,8 11,6 11,3 12,4 13,7 13,9 13,9 1,5 11,6 1,3 1,8 13,1 14,3 15,2 15,4 11,2 1, 9,1 9,4 11,3 12,4 13,4 13,2 1,5 Tilastokeskus % 8,4 7,8 7,7 8,2 8,7 9,4 8,8 8,

14 Työttömät työnhakijat Valkeakoskella (työhallinnon tilasto): Nuoret alle 25 v. Pitkäaikaistyöttömät Muut Yhteensä 28 19 287 627 123 29 21 19 177 246 326 11 83 1437 1333 211 166 324 674 1164 212 162 298 69 115 213 214 215 216 217* 193 22 23 195 167 357 342 383 436 39 655 671 684 635 495 125 1233 127 1266 971 * syyskuu Kaupungin työllistämismenot (tuhatta euroa) TP 216 TA 217 TA 218 TS 219 TS 22 Palkkatuettu työ menot tulot netto Koululaiset ja opiskelijat menot Kuntouttavat työllisyyspalvelut menot tulot netto Muut työllistämispalvelut (sis. mm. kehitysvammaisten työtoiminnan ja nuorten Starttipajan toiminnan) menot tulot netto Yhteensä menot tulot netto 1 41 351 69 14 1 189 412 777 22 5 17 2 356 768 1 588 945 43 542 14 1 219 43 789 239 35 2 58 868 164 952 353 599 134 988 445 543 312 7 242 2 386 868 1518 952 353 599 134 988 445 543 312 7 242 2 386 868 1518 952 353 599 134 988 445 543 312 7 242 2 386 868 1518 ESR- hankkeet (nettoosuudet) Varjoista Arkeen 6 12 - - - Työelämäosallisuushanke SOKU 24 45 45 Muut työllisyyttä edistävät hankkeet (netto-osuudet) Ura Silta 43 43 45 45 45 Väli Ovi - - 3 - - Vaateri 14 27 23 23 23

15 1.5. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntalain mukaan väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä. STM:n ja VM:n asettaman selvityshenkilötyöryhmän raportin mukaan sote-uudistukseen liittyen tulee toteuttaa kannustinjärjestelmä, jonka avulla tuetaan ja palkitaan niitä kuntia, jotka ovat onnistuneet parantamaan tai ylläpitämään väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sote-uudistuksen jälkeenkin kunnille. Hyvinvointi ja terveys ovat yhteydessä koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin tehtäviin, jotka jäävät kuntien hoidettaviksi. Kunta hyötyy vaikuttavista toimenpiteistä aikaviiveellä. Kunnan aktiivisuutta painotettaessa kunta pystyy vaikuttamaan valtionosuuden kertoimeen nopeammin kuin tuloksia painottavassa mallissa. Kertoimen merkitys valtionosuuksien määrään on kuitenkin hyvin vähäinen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa (Terveydenhuoltolaki 12 ) Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jos sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. Hyvinvoinnin edistäminen Valkeakoskella Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kuntaa velvoittaa Terveydenhuoltolaki 1326/21, Kuntalaki 41/215, Sosiaalihuoltolaki 131/214 ja Liikuntalaki 39/215. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tarkoittaa laaja-alaista hyvinvointia edistävää, ennaltaehkäisevää, voimavaroja lisäävää ja sairastunutta tukevaa toimintaa. tavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, sairauksien ja syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen tuloksena parannetaan asukkaiden elämänlaatua, lisätään alueen elinvoimaa, työllisyyttä ja tuottavuutta sekä hillitään sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua Yksilön hyvinvointi on henkilökohtainen kokemus terveydestä, psyykkisestä tasapainosta, hyvistä ihmissuhteista ja tyytyväisyydestä elinympäristöön. Se rakentuu terveyden lisäksi mm. elinoloista, toimeentulosta, ympäristön mahdollisuuksista ja sosiaalisesta verkostosta.

16 Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen 19.6.217: kunnassa eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on keskeisiä kunnan tehtäviä ja hyvinvointityön johtoryhmänä toimii kaupungin johtoryhmä. Hyvinvointikoordinaattori vastaa hyvinvointiraportin kokonaisvalmistelusta ja hyvinvointikoordinaattorin johdolla voisi esimerkiksi toimia epävirallisia työryhmiä eri teemojen ympärillä. Työryhmät voisivat olla joustavasti ja tarpeen mukaan koottavia, osa puolestaan pysyvämpiä. Hyvinvointikoordinaattori kerää tietoa eri toimijoilta (myös kolmas sektori), yhdistelee sitä ja varmistaa tiedon kulkemisen eteenpäin. Valkeakosken strategisessa suunnittelussa hyvinvointisuunnitelman painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet on asetettava: paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia hyvinvointipassi. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jos sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa.

17

18 1.6 ASUMINEN JA KAAVOITUS Asuntokanta ja tuotanto Valkeakoskella oli vuoden 216 lopussa 11 213 asuntoa, joista 41,7 % (4 675 asuntoa) oli omakotitaloissa, 1,2 % (1148 asuntoa) rivitaloissa ja 46,3 % (5187 asuntoa) kerrostaloissa. Vakinaisesti asutuista 1 334 asunnosta oli 36,9% 1h + k/kk tai 2h + k/kk asuntoja, 3h + k/kk asuntoja 25,4 % ja 4h +k tai suurempia asuntoja 37,5 %. Valkeakoskella asui vuoden 216 lopussa 1 334 asuntokuntaa. Yhden henkilön asuntokuntia vuoden 216 lopussa oli 42,1%, kahden henkilön 33,6%, 3-4 henkilön 19,9 % ja 5 tai useampi henkilöä 4,8 %. Erillispientaloissa asuvista asuntokunnista 19,3% vanhimman ikä on yli 65-vuotta (849 asuntokuntaa). Vuonna 216 valmistui 23 pientaloa (23 asuntoa), kerros- tai rivitaloja ei valmistunut. Sointulaan valmistui Kehitysvammaisten Palvelusäätiön palvelutalo. Valmistuneet asuinrakennukset ja asunnot 212 213 214 215 216 Pientalot 47 51 3 29 23 Rivitalot 1* Kerrostalot 4 2 1 2 Asuinrakennukset yht. 51 53 31 31 23 Pientaloasunnot 48 51 3 29 23 Rivitaloasunnot 15* Kerrostaloasunnot 99 34 29 4 Asunnot yht. 147 85 59 69 23 Vuokra-asuntotilanne ja vuokrataso * Sointulan Kehitysvammaisten 3 ryhmäkotia, joissa yhteensä 15 asuntoa Kaupunki on keskittänyt uustuotannon ja perusparantamisen rakennuttamistehtävät kaupunkikonserniin kuuluvalle Valkeakosken Asunnot Oy:lle. Valkeakosken Asunnot Oy:n hallinnassa oli 31.12.216 yhteensä 866 asuntoa ja 9 liikehuoneistoa, joista 1 omassa käytössä. Valkeakosken Asunnot Oy:llä oli 21.8.217 vuokra-asunnonhakijoita 132 kpl, joista asunnon saaneita 117. Vuokra-asuntojen alin peritty vuokra v. 217 on 8,81 /asm 2 /kk ja korkein 12,64 /asm 2 /kk. Keskivuokra on 1,58 /asm 2 /kk. Valkeakosken Asunnot Oy:n vuokra-asuntojen käyttöasteeseen vaikuttavat 217 Sointulan tornit talojen peruskorjaus. Toimenpiteet ajoittuvat vuosille 216-219 ja peruskorjaus etenee talo kerrallaan. Asukkaille osoitetaan väliaikaisasunnot remontin ajaksi. Remonttien jälkeen vuokratasoa tarkistetaan vastaamaan asuntojen teknistä kuntoa. Talot ovat vapautuneet aravalain mukaisista käyttö ja luovutusrajoituksista. Apiankadun varrelle käynnistetään uuden vuokratalon rakentamistoimenpiteet v. 218 aikana.

19 Valkeakosken kaupungilla oli 11.9.217 4 kpl vuokrattavaa asuntoa. Hakijoita 1.1.-11.9.217 välisenä aikana oli 2. Asuntojen alin vuokra on 5,62 /asm 2 /kk ja korkein vuokra on 1,82 /asm 2 /kk. Tohka-Säätiön Asunto Oy Apianpirtissä ja Tohkatalossa on ikäihmisille tarkoitettuja asuntoja. Aluesairaalan läheisyyteen on valmistunut v.212 12 -paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö, Wäinämöinen. Tämän viereen on rakennettu samaan käyttötarkoitukseen 6 -paikkainen Kantele. Rakentamistarve Kaupungin keskustaan sijoitetaan uusien kaupallisten palveluiden lisäksi myös uutta korkealaatuista kerrostaloasumista. Tavoitteena on, että keskusta-alueelle rakennetaan myös vuokra-asuntoja. Rakentamistarve kohdistuu erityisesti väestön ikärakenteesta johtuvaan keskustan hissillisten kerrostalojen kysyntään. Erityishuomiota tulee kiinnittää ympäristön esteettömyyteen. Kaupungin luovuttamat (myydyt ja vuokratut) tontit 211 212 213 214 215 216 Omakoti 41 28 19*) 22**) 18***) 19***) Rivitalo 1 Kerrostalo 5 1 Työpaikkarakentaminen 1 3 *)lisäksi myyty 18 kpl omakotitontteja, jotka olleet aiemmin vuokrattuina **) lisäksi myyty 8 kpl omakotitontteja sekä 1 kpl kerrostalotontteja, jotka olleet aiemmin vuokrattuina ***) lisäksi myyty 3 kpl omakotitalotontteja, jota olleet aiemmin vuokrattuina. Vuonna 216 varattiin 3 kpl omakotitontteja. Vuonna 217 on lisäksi 31.7.mennessä varattu 3 tonttia. Asuntomarkkinat Valkeakoskella oli elokuussa 217 myytäviä asuntokohteita 285 kpl, joista 13 oli uudiskohteita. Asuntojen neliöhinnat ovat pysyneet lähes edellisvuoden tasolla (muutos +1,6%). Omakotitalojen neliöhinnat ovat nousseet,66%, rivitalojen 24,21% ja kerrostalojen neliöhinnat ovat laskeneet 2,81% edellisvuodesta. Yleisesti Valkeakoskella asuntojen hinnat ovat Pirkanmaan keskitasoa alhaisemmat. Markkinointiajat ovat hieman pidentyneet vuodesta 216. Maanomistus ja yleiskaavoitus Yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin suunnitelmat edellyttävät laajojen alueiden tutkimista yleiskaavoilla mm. liikennejärjestelyiden ja maanhankinnan vuoksi. Uusien työpaikka- ja teollisuusalueiden osalta painopistealueina ovat maantien 13 lähialueet.

2 Yleiskaavoitettavia alueita ovat Pohjoisen suunnan osayleiskaava, 13-tien osayleiskaava sekä keskustan osayleiskaava. Pohjoisen suunnan osayleiskaava- alue sisältää myös Lotilanjärven alueen sekä Vanhankylän osayleiskaavan päivittämisen. Strategiset kaavoitushankkeet Yleiskaavoitus Kohde Tilanne (9/217) Tavoitevuodet Pohjoisen suunta (sis. myös Lotilan alueen ja Vanhankylän osayleiskaavan päivityksen) osayleiskaavatyö perusselvitysvaiheessa osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 218 13-tie (yhteistyössä Lempäälän kunnan kanssa) Keskustan osayleiskaava osayleiskaavatyö perusselvitysvaiheessa (ei vielä vireillä) perusselvityksiä aloitettu (ei vielä vireillä) osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 219 osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 219 Strateginen kehityskuva Kehityskuvan luonnosta tehdään konsulttityönä valmis hyväksyttäväksi 218 Asemakaavoitus Kohde Tilanne (9/217) Tavoitevuodet Apianlahden ranta kaavamuutos Tarkastelut aloitettu Kumppanuussopimus tms. kaavan muuttamiseksi vuonna 218, kaavamuutos Eteläinen keskusta Pientaloalueet Alueen kokonaissuunnittelu aloitettu, asemakaavoitus vaiheittain (osittain keskustan yleiskaavoituksen rinnalla) valmis hyväksyttäväksi 219 Asemakaavat valmiita hyväksyttäväksi 218 vuodesta eteenpäin (aikataulu riippuvainen keskustan osayleiskaavan aikataulusta) Valkeakosken kilpailuetuna ovat hyvät tontit ja kohtuullinen hinnoittelu. Tonttitarjonta pyritään säilyttämään monipuolisena hyvien kevytliikenne- ja virkistysyhteyksien läheisyydessä. Pientaloalueiden rakenne pyritään pitämään taloudellisena ja tarkoituksenmukaisena. Alueille pyritään osoittamaan eri kokoisia tontteja. Pientalotonttivaranto on laaja ja monipuolinen. Kaavavarannon ylläpitämiseksi on kuitenkin jo aloitettu laajennusalueiden ja niitä palvelevien liikennejärjestelyjen suunnittelu. Strategisesti merkittävien suurempien asuinalueiden lisäksi kaavoitetaan pieniä täydennysrakentamiskohteita ja hankekaavoja.

21 Keskusta ja kerrostaloalueet Torinrannan ja Apiankadun alueet ovat jo pääosin toteutuneet/toteutumassa. Keskustan kerrostalotuotannon mahdollisuudet turvataan yleiskaavalla, jossa tutkitaan keskustan tiivistymisalueet ja liikenteen ratkaisut sekä arvokas rakennettu ympäristö. Ydinkeskustan viihtyisyyttä parannetaan erityisesti vesistöä hyödyntäen. Eteläisen keskustan kokonaissuunnittelu on käynnissä ja asemakaavoitus alkaa vaiheittain keskustan osayleiskaavan rinnalla. Apianlahden rannan asemakaavaa tarkastellaan kumppanuussopimuksen kautta. 2 HENKILÖSTÖ Valtuuston hyväksymä henkilöstöohjelma kattaa vuodet 216-22. Ohjelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä, joilla tavoitellaan kaupunkistrategian ja palvelujen järjestämisohjelman tavoitteiden toteutumista. Henkilöstöohjelma perustuu sen laadinta- ja hyväksymisajankohtana (v. 215) voimassa olleeseen kaupunkistrategiaan ja siihen sisältyneisiin kaupungin toimintaa ohjaaviin arvoihin: avoimuus, yhteistyökykyisyys, asiakaslähtöisyys, tehokkuus ja kehittämishalukkuus. Henkilöstöohjelmassa katsottiin, että näiden arvojen on ohjattava myös henkilöstötyötä. Henkilöstöohjelman mukaan kaupungin henkilöstötyön painopisteinä vuosina 216 22 ovat henkilöstön työhyvinvointi, johtaminen ja esimiestyö sekä osaaminen ja ammattitaito. Työhyvinvointi Työhyvinvointiin vaikuttaa kunkin oman fyysisen ja psyykkisen terveyden lisäksi työyhteisötaidot, esimiestoiminta, ilmapiiri, työn hallinnan tunne sekä oma asenne ja näkemys työyhteisöstä. Johtaminen ja esimiestyö Hyvä esimiestyö on kaupungin arvojen mukaista. Hyvä johtaminen tekee arjen työstä sujuvaa ja mahdollistaa yhteisten tavoitteiden saavuttamisen. Osaaminen ja ammattitaito Jatkuvassa muutoksessa ammattitaitoinen henkilöstö on menestymisen avain. Osaaminen on keskiössä niin rekrytoinnissa kuin perehdyttämisessäkin. Työyhteisöissä ammattitaidon syventäminen jatkuu koko työuran ajan. Henkilöstön nykyisistä osaamistarpeista on tiedettävä, ja niitä on myös ennakoitava, jotta osaamista voidaan kehittää palvelutarpeiden muutosten mukaisesti. Henkilöstöohjelmaan sisältyy edellä oleviin painopisteisiin liittyviä tavoitteita, niiden toteuttamiseksi toimenpiteitä, toimenpiteiden aikataulutusta, vastuutusta sekä seurantaa ja mittareita. Jotta henkilöstöohjelman asiat tulevat tutuiksi ja osaksi jokaisen kaupungin palveluksessa olevan työarkea, ohjelman täytäntöönpanoa on käsitelty palvelukeskusten johtoryhmissä. Joitakin ohjelmassa todettuja kehittämistoimenpiteitä, mm. sujuva ja yhtenäinen rekrytointi, kehityskeskustelukäytännön uudistaminen ja siinä Populus järjestelmän hyödyntäminen, työturvallisuutta varmistavat sähköiset ilmoituskäytännöt (turvallisuushavainnot) jne. valmistellaan ja otetaan käyttöön keskitetysti. Ohjelmaan sisältyviä, parhaiten työyksikkötasolla kehitettäviä asioita (työhyvinvointi, työyhteisötaidot, tiedonkulun varmistaminen, oman työn kehittäminen) otetaan tarkasteltaviksi henkilöstöä osallistaen kaupungin eri työpaikoilla eli mahdollisimman lähellä jokaista työntekijää.

22 Henkilöstöohjelman toteuttamisesta raportoidaan henkilöstökertomuksessa. Vuoden 218 aikana henkilöstöohjelman tavoitteet ja toimenpiteet tarkistetaan ja synkronoidaan yhdensuuntaisiksi kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunkistrategian kanssa. Vakanssi- ja tehtäväjärjestelyt Lakkautetaan seuraavat vakanssit 1.1.218 lukien, ellei toisin mainita: Hallintokeskus maksuliikennesihteerin vakanssi 129 (työsuhde) Koulutus- ja hyvinvointikeskus kasvatus- ja opetustoimenjohtajan vakanssi 421 (virka) Sosiaali- ja terveyskeskus toimistovirkailijan vakanssi 2233 (työsuhde) osastonhoitajan vakanssi 2236 (työsuhde) terveydenhoitajan vakanssi 238 (työsuhde) Tekninen keskus prosessimiehen vakanssi 738 (työsuhde) satamavalvojan vakanssi 7345 (työsuhde) Perustetaan seuraavat vakanssit 1.1.218 lukien, ellei toisin mainita: Hallintokeskus ei perustettavia vakansseja Koulutus- ja hyvinvointikeskus kahdeksan koulunkäyntiavustajan vakanssia, työsuhde kaksi etsivän nuorisotyöntekijän vakanssia, työsuhde kaksi erityisopettajaa 1.8.218 alkaen, virkasuhteita Sosiaali- ja terveyskeskus fysioterapeutin vakanssi, työsuhde hoitotyön johtaja 1.4.218 alkaen, virkasuhde 2 sosiaalityöntekijää sosiaalipalveluihin, virkasuhteita 2 sosiaalityöntekijää perheneuvolaan, virkasuhteita palveluohjaaja vammaispalveluihin, virkasuhde asiakkuuskoordinaattori sosiaalipalveluihin, virkasuhde psykologin vakanssi terveysneuvontaan, työsuhde sosiaalityöntekijä, virkasuhde määräaikainen 1.1.-31.12.218 Tekninen keskus suunnitteluinsinöörin vakanssi, työsuhde Lisäksi toteutetaan seuraavat muutokset 1.1.218 lukien, ellei toisin mainita: Hallintokeskus mittausetumiehen vakanssi 131 muutetaan kartoittajan vakanssiksi (työsuhde) 1.12.217 lukien hankekoordinaattorin vakanssi 157 muutetaan rahoitusneuvojan vakanssiksi (työsuhde)

23 Koulutus- ja hyvinvointikeskus työsuhteisten tanssinopettajan (vakanssi 5461), ilmaisutaidon opettajan (vakanssi 547), taideaineiden opettajan (vakanssi 546), tekstiilityön opettajan (vakanssi 549), hyvinvointikouluttajan (vakanssi 543), yhteiskunnallisten aineiden opettajan (vakanssi 5411) ja kielikouluttajan (vakanssi 54) vakanssien tehtävänimikkeeksi muutetaan suunnittelijaopettaja (ts) Sosiaali- ja terveyskeskus terveyskeskushammaslääkärin vakanssi 2131 muutetaan johtavan hammaslääkärin vakanssiksi (työsuhde) kuntohoitajan vakanssi 2281 muutetaan fysioterapeutin vakanssiksi (työsuhde) sen vapauduttua hoitajan vakanssi 2228 muutetaan sairaanhoitajan vakanssiksi (työsuhde) Tekninen keskus ruokapalveluvastaavan vakanssi 216 muutetaan suurtalouskokin vakanssiksi (työsuhde) suurtalouskokki-siivooja-talonmiehen vakanssi 4247 muutetaan ruokapalvelutyöntekijän vakanssiksi (työsuhde) siivoojan vakanssit 225 ja 259 muutetaan siivooja-ruokapalvelutyöntekijän vakansseiksi (työsuhde) putkimestarin vakanssi 725 muutetaan työnjohtajan vakanssiksi (työsuhde) Vakanssit palvelukeskuksittain Palvelukeskus 217* 218 219 22 Keskushallinto 62 61 61 61 Sosiaali- ja terveyskeskus 452,5 455,5 454,5 454,5 Koulutus- ja hyvinvointikeskus 53,5 541,5 541,5 541,5 Tekninen keskus 213 212 212 212 Yhteensä 1258, 127, 1269, 1269, * tilanne 1.1.217 Yksityiskohtaisempi henkilöstösuunnitelma vuosille 218 22 on talousarviokirjan liitteenä. Henkilöstön eläkkeelle siirtyminen hyödynnetään henkilöstörakenteen uudistamisessa ja työn tuottavuuden parantamisessa kuitenkin niin, että henkilöstöresurssit ovat oikeassa suhteessa työmääriin nähden. Vakinaisen henkilöstön vanhuuseläkeiän täyttyminen vuosina 218 22 (vuosi 218 sisältää myös henkilöt, joiden eläkeikä on täyttynyt ennen ko. vuotta) Palvelukeskus 218 219 22 Keskushallinto 4 4 Sosiaali- ja terveyskeskus 26 19 9 Koulutus- ja hyvinvointikeskus 3 1 16 Tekninen keskus 15 6 6 Yhteensä 75 35 35

24 Henkilöstökustannukset Toimintakuluissa on henkilöstömenojen osalta ilmoitettu palkkakustannukset sosiaalivakuutusmaksuineen vähennettyinä kansaneläkelaitoksen ja vakuutuslaitosten maksamilla henkilöstökorvauksilla. KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kunta-alan Unioni ja Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo) allekirjoittivat 5.9.216 kilpailukykysopimuksen mukaiset kunta-alan sopimukset. Niiden piirissä ovat kaikki kuntien ja kuntayhtymien 422 palkansaajaa. Sopimuskausi on 1.2.217 31.1.218. Sopimus sisältää merkittäviä rakenteellisia muutoksia: Työnantajamaksujen kustannuksia siirretään palkansaajille. Työaikaa pidennettiin 1.2.217 lukien keskimäärin 24 tuntia vuodessa ansiotasoa muuttamatta. Julkisen sektorin henkilöstön lomarahoja leikataan erillisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti vuosina 216 217, 217 218 ja 218 219. Talousarvion valmistelussa on otettu huomioon seuraavat asiat: - Palkkoja ei koroteta sopimuskaudella. - Kaupunki jatkaa ns. porkkanavapaa-käytäntöä eli henkilöstöä kannustetaan edelleen pitämään palkattomia vapaapäiviä. - Lomarahoja leikataan 3 % eli ajanjaksolla 1.2.217 3.9.219 - Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat: KuEL- ja JuEL-palkkaperusteinen maksu laskee,3 % -yksikköä. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu alenee. Työnantajan sosiaaliturvamaksu (sairausvakuutusmaksu) alenee,21 % - yksikköä. Edellä mainitut muutokset vähentävät työvoimakustannuksia. Kilpailukykysopimuksessa todetaan, että sosiaaliturvamaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä, jotka syntyvät työaikaan ja julkisen sektorin lomarahoihin liittyvillä toimilla sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen rahoitusvastuumuutoksilla. Kuntatalous ei siten välittömästi vahvistu näillä sovituilla toimenpiteillä tai työ- ja virkaehtosopimusmuutoksilla, koska valtio tulee leikkaamaan kuntien rahoitusta arvioiduilla säästövaikutuksilla. Vuonna 218 kunta-alan ansiotasoindeksin muutoksen arvioidaan olevan 1,1 %. Sosiaalivakuutusmaksut ovat suunnittelukaudella seuraavat: Työantajan sosiaalivakuutusmaksut 218 219 22 Palkkaperusteinen KuEL-maksu 16,75 16,75 16,75 Sairausvakuutusmaksu 1,18 1,18 1,18 Työttömyysvakuutusmaksut 3,3 3,3 3,3 Tapaturma- ja muut vak.maksut,4,4,4 Kuntaeläkkeitä rahoitetaan kuntatyönantajilta ja kuntatyöntekijöiltä perittävillä eläkemaksuilla eli KueL-maksuilla. Palkkaperusteista eläkemaksua maksavat sekä työntekijä että työnantaja. Maksu on tietty prosenttimäärä työntekijän palkasta. Palkkaperusteisen eläkemaksun lisäksi Valkeakosken kaupunki maksaa myös eläkemenoperusteista eläkemaksua sekä varhaiseläkemenoperusteista maksua. Eläkemenoperusteista maksua maksavat ne kuntatyönantajat, joiden ennen vuotta 25 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden aikana maksettu eläkettä. Kuntien

25 eläkevakuutuksen valtuuskunta vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen maksun kokonaismäärän. Kokonaismäärä jaetaan Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen maksettavaksi sen perusteella, miten paljon nyt maksuissa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 25 tehdystä työstä. Vuodesta 25 alkaen tehdystä työstä ei aiheudu lainkaan eläkemenoperusteista maksua. Eläkemenoperusteisella maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin, joten ne budjetoidaan euromääräisinä erilliselle tilille. Jäsenyhteisön varhaiseläkemenoperusteiseen maksuun eli varhe-maksuun vaikuttavat työntekijät, jotka jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Varhe-maksujen kokonaismäärä päätetään jokaiselle vuodelle erikseen, ja se jaetaan Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen kesken edellä mainituista eläkkeistä aiheutuvien menojen suhteessa. Vuonna 218 eläkemaksut ovat rakenteeltaan samanlaiset kuin vuonna 217. Työnantaja tilittää Kevalle työnantajan ja työntekijän palkkaperusteiset eläkemaksut. Keva täsmäyttää työnantajan tilittämät palkkaperusteiset eläkemaksut ja rekisteriin ilmoittamat vuoden 218 ansiot vuonna 219. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu ja eläkemenoperusteinen maksu perustuvat Kevan laskuttamiin euromääräisiin ennakkomaksuihin ja lopullinen maksu laskutetaan tai hyvitetään vuonna 219. Vuonna 219 palkkaperusteinen eläkemaksu muuttuu merkittävällä tavalla, mikäli tulorekisteri on käytössä vuonna 219. Työnantaja ei enää itse tilittäisi palkkaperusteisia eläkemaksuja, vaan Keva laskuttaisi työnantajaa tulorekisteriin ilmoitettujen ansioiden perusteella, jolloin maksu olisi myös kerralla lopullinen. Samalla myös työntekijän eläkemaksun käsittely muuttuisi. Ennakkomaksutekniikkaan perustuvat varhaiseläkemenoperusteinen maksu ja eläkemenoperusteinen maksu ovat edelleen käytössä ja niiden lopullinen maksu laskutetaan vuonna 22. Vuonna 28 ja sen jälkeen alkaneet eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe-maksuun tasan 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta, joten maksut voivat jakautua neljälle vuodelle. Pientyönantajat maksavat varhe-maksua yhteisvastuullisesti, keskisuuret työantajat (palkkasumma 1,94 31, milj. euroa) maksavat varhe-maksua osittain yhteisvastuullisesti. Suurilla työnantajilla varhe-maksu määräytyy kokonaan sen oman henkilöstön varhaiseläkkeiden perusteella. Varhe-maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin, joten ne budjetoidaan euromääräisinä erilliselle tilille. Eläkemenoperusteisen maksuun on vuodelle 218 varattu 2 34 23 euroa ja varhe-maksuun 568 437 euroa.

26 3 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 3.1 RAKENNE Kunnan talousarviosta ja suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja suunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa kauppa- ja teollisuusministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon mainitut säännökset ja ohjeet. Talousarvio ja kolmeksi vuodeksi laadittu taloussuunnitelma sisältää tuloslaskelmaosan, rahoitusosan, käyttötalousosan ja investointiosan. Talousarvio ja suunnitelma sisältää myös yleisperustelut ja tarvittavat liitteet. Lisäksi tämän asiakirjan alkuun on liitetty strategiaosa. Strategia käsitellään joulukuussa ja se liitetään taloussunnitelma asiakirjaan. Kunnan kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelma-osassa ja rahoitusosassa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat verotulot, valtionosuudet ja varsinaiset toiminnan menot ja tulot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä. Rahoitusosassa esitetään kunnan rahoituslaskelma ns. kassavirtalaskelmana, jossa erikseen on nähtävissä varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirrat, jotka käsittävät tulorahoituksen ja investointierät. Lisäksi rahoituslaskelmasta tulee erikseen käydä ilmi rahoitustoiminnan nettokassavirta. Sitä varten rahoitustoiminnan kassavirtalaskelmassa esitetään ensin antolainojen ja lainakannan muutokset. Niiden jälkeen esitetään maksuvalmiuteen vaikuttavat omien pääomien muutokset. Maksuvalmiuden muutoksiin vaikuttavat myös toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien velkojen muutokset. Rahoituslaskelman selkeyden säilyttämiseksi esitetään siinä eriteltynä vain kokonaistalouden kannalta olennaiset erät. Varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan kassavirtojen yhteenlaskettu muutos vastaa taseesta laskettua kassavarojen muutosta. Kunnan toiminnan ohjausta kuvataan puolestaan käyttötalousosassa ja investointiosassa. Käyttötalousosassa valtuusto osoittaa sitovat tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimelle tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Yhteisenä tavoitteena kaikilla tehtäväalueilla on sairauspäivien ja henkilötyövuosien määrään liittyvät tavoitteet. Henkilötyövuosilla (HTV2) tarkoitetaan tässä palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärää kalenteripäivinä/365x(osa-aikaprosentti/1). Käyttötalousosa esitetään laskelmana, josta ilmenee toiminnan kustannusrakenne kokonaisuudessaan. Kustannusrakenne on alustava ja se tarkentuu käyttösuunnitelmassa. Kokonaiskustannuksissa esitetään pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden (käyttöomaisuuden) suunnitelman mukaiset poistot, pääoma-arvon korot ja muut laskennalliset erät.

27 Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot kohteille tai kohderyhmille. Investointiosassa käsitellään vain aktivoitavat hankintamenot. Tuloarviona esitetään valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet investointimenoihin. Käyttöomaisuuden myynneistä esitetään suunnitelman mukainen hankintamenojäännös (informaationa esitetään perusteluissa kaikki kokonaismyyntien tulot riippumatta siitä, miten ne jakautuvat talousarvion käyttötalous-, tuloslaskelma- ja investointiosien kesken). Investointivarauksen tai rahaston käyttö hankkeen rahoitukseen esitetään erikseen sitovana perusteluna. Investointiosaan varataan määrärahat hyödykkeen hankintaan, mikäli hyödykkeen (tai hyödykkeen eri komponenttien) veroton hankintahinta on vähintään 1 euroa. Taloussuunnitelma on laadittu kaikkien suunnitelmavuosien osalta vuoden 218 arvioituun rahanarvoon. Täten inflaation vaikutusta suunnitelmavuosille 219 ja 22 ei ole otettu huomioon eli muutokset määrärahoissa ja tuloarvioissa johtuvat toiminnassa tapahtuvista muutoksista. 3.2 TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalousosa: Käyttötalousosan tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia valtuuston nähden tehtävittäin lukuun ottamatta tilatoimea, ruokapalvelua ja vesihuoltoa, joiden sitovuus määräytyy tulojen ja menojen erotuksen perusteella. Lisäksi sitovia ovat sosiaali- ja perhepalveluissa työmarkkinatuen kuntaosuus (56 euroa). Käyttötalousosassa esitetyt tunnusluvut eivät ole sitovia. Vesihuoltolaitosta käsitellään vesihuoltolain edellyttämällä tavalla ns. muuna taseyksikkönä. Sitovat tehtävät ovat seuraavat: Kaupunginhallitus -Konsernihallinto -Maankäyttöpalvelut -Muut palvelut Sosiaali- ja terveyslautakunta - Hallinto- ja ympäristöpalvelut - Sosiaali- ja perhepalvelut - Terveyspalvelut - Vanhuspalvelut - Erikoissairaanhoito Koulutus- ja hyvinvointilautakunta - Hallinto- ja tukipalvelut - Varhaiskasvatuspalvelut - Yleissivistävän koulutuksen palvelut - Vapaa-aikapalvelut Tekninen lautakunta - Yhdyskuntatekniikka - Tilatoimi (netto) - Ruoka- ja siivouspalvelut (netto) - Vesihuolto (netto)

28 Investointiosa: Investoinnit ovat bruttositovia. Sitovat kohdealueet/kohteet ovat seuraavat: Kaupunginhallitus - Maa- ja vesialueet - Rakennusten hankinta ja luovutus - Osakkeet ja osuudet - Pitkävaikutteiset menot - Muu aineeton käyttöomaisuus - Kalustohankinnat Sosiaali- ja terveyslautakunta - Kalustohankinnat Koulutus- ja hyvinvointilautakunta - Kalustohankinnat Tekninen lautakunta - Talonrakennus ( Investoinnit ovat sitovia talonrakennuksen osalta kohteittain, jos kohteen kustannusarvio on yli 15 euroa. Muut kohteet sijoitetaan jakamattomaan määrärahaan). - Kalustohankinnat - Yhdyskuntatekniikan investoinnit Uudisrakentamisinvestoinnit (määrärahalla voidaan kattaa vain talousarviovuodelle hyväksyttyjä kohteita) Korvausinvestoinnit Katuvalaistus Viherrakentaminen - Vesihuoltolaitoksen investoinnit uudisrakentamisinvestoinnit (määrärahalla voidaan kattaa vain talousarviovuodelle hyväksyttyjä kohteita) Korvausinvestoinnit Kalustoinvestoinnit Jos kohteen tai kohteen osan toteuttaminen poikkeaa taloussuunnitelmaan merkitystä aikataulusta, jaksotetaan investoinnin rahoitustarve uudelleen kokonaiskustannusarvion puitteissa. Tuloslaskelmaosa: Valtuuston nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: - Verotulot - Valtionosuudet - Rahoitustuotot ja kulut (netto) Rahoitusosa: Valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: - Antolainojen lisäys - Antolainojen vähennys - Lainakannan muutokset (netto)

29 Tilivelvollisuus: Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat ainakin: 1 kaupunginhallituksen jäsenet 2 lautakuntien jäsenet 3 johtokuntien jäsenet 4 toimikuntien jäsenet 5 muiden kunnan toimielinten jäsenet 6 kaupunginjohtaja 7 toimielinten alaiset tai yksiköiden johtavat viranhaltijat Viime kädessä tilintarkastajalla on harkintavalta, ketkä ovat tilivelvollisia. Tilivelvollisuuden puuttuminen ei vapauta esimiestä alaistensa toiminnan valvontavastuusta.

3 3.3 TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TULOSTEN SEURAAMINEN Valtuustotasolla talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, lautakuntatasolla ja tehtävätasolla. Raportointijaksot ovat tammi-huhtikuu ja tammi-elokuu. Tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan koko vuoden toiminnasta. Kaupunginhallitukselle ja lautakunnille raportoidaan toiminnasta, palvelujen saatavuudesta ja taloudesta kuukausittain. Palvelukeskusten johtajat vastaavat omalta osaltaan tehtävätason sisällä toteutettavasta raportoinnista. Raportit käsitellään ennen luottamushenkilökäsittelyä ao. palvelukeskuksen johtoryhmässä.

31 KÄYTTÖTALOUS TOIMINTAKULUT V. 218 169,6 milj. euroa Tekninen lautakunta 13 % Kaupunginhallitus 8 % Koulutus- ja hyvinvointilautakunta 31 % Sosiaali- ja terveyslautakunta 47 % Avustukset 3 % Tarvikkeet 5 % Muut kulut 13 % Henkilöstökulut 36 % Palvelujen ostot 43 %

32 YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUDESTA KÄYTTÖTALOUSOSA Kehys Ltk TA Muutos% TS TS TP 216 TA 217 218 218 218 TA 17/TA 18 219 22 KAUPUNGINHALLITUS Konsernihallinto menot -8 955 566-9 75 991-9 615 4-9 648 61-9 724 412 7,1-9 739 973-9 559 73 tulot 8 26 95 7 433 122 7 644 231 7 724 68 8 64 212 8,5 8 57 335 7 987 335 netto -928 616-1 642 869-1 971 169-1 923 453-1 66 2 1,1-1 682 638-1 572 368 Maankäyttöpalvelut menot -1 88 149-1 749 521-1 672 756-1 674 585-1 661 12-5,1-1 661 12-1 661 12 tulot 1 495 139 1 588 3 1 588 3 1 596 7 1 596 7,5 1 596 7 1 596 7 netto -313 1-161 221-84 456-77 885-64 42-6, -64 42-64 42 Muut palvelut menot -2 523 375-3 379 129-2 967 195-2 728 455-2 667 335-21,1-2 615 383-2 615 383 tulot 586 441 919 775 869 775 58 2 58 2-36,9 53 2 53 2 netto -1 936 934-2 459 354-2 97 42-2 148 255-2 87 135-15,1-2 85 183-2 85 183 KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ menot -13 287 9-14 24 641-14 255 351-14 51 11-14 52 867-1,1-14 16 476-13 836 26 tulot 1 18 53 9 941 197 1 12 36 9 91 58 1 241 112 3, 1 184 235 1 114 235 netto -3 178 56-4 263 444-4 153 45-4 149 593-3 811 755-1,6-3 832 241-3 721 971 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Hallinto- ja ympäristöpalvelut menot -1 853 459-1 784 72-1 95 124-1 849 913-1 797 642,7-1 729 143-1 729 143 tulot 1 5 521 1 394 628 1 394 628 1 46 828 1 447 99 3,8 1 377 99 1 377 99 netto -352 938-39 74-51 496-389 85-349 652-1,4-351 153-351 153 Sosiaali- ja perhepalvelut menot -17 849 39-14 486 338-14 66 585-15 1 375-14 718 721 1,6-14 716 692-14 716 692 tulot 2 5 368 1 433 59 1 35 59 1 336 359 1 336 359-6,7 1 336 359 1 336 359 netto -15 348 941-13 53 279-13 31 526-13 665 16-13 382 362 2,5-13 38 333-13 38 333 Terveyspalvelut menot -17 793 675-17 77 95-17 757 755-18 243 248-18 164 493 6,4-18 164 493-18 164 493 tulot 2 397 846 3 179 215 3 179 215 2 768 33 2 768 33-12,9 2 768 33 2 768 33 netto -15 395 829-13 898 735-14 578 54-15 474 918-15 396 163 1,8-15 396 163-15 396 163 Vanhuspalvelut menot -17 637 638-16 811 997-16 643 73-17 26 859-16 93 631,7-16 93 631-16 93 631 tulot 4 238 397 4 71 5 4 71 5 4 16 5 4 16 5 2,2 4 16 5 4 16 5 netto -13 399 241-12 74 497-12 572 23-12 866 359-12 77 131,2-12 77 131-12 77 131 Erikoissairaanhoito menot -26 562 345-26 742 5-27 742 5-27 592 5-28 1 197 4,7-28 1 197-28 1 197 tulot 3 726 5 5 3 5 3 5-3, 3 5 3 5 netto -26 558 619-26 737 5-27 737 5-27 588 55-28 6 697 4,7-28 6 697-28 6 697 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHT. menot -81 696 426-76 92 992-78 79 199-79 713 4-79 621 684 3,5-79 551 156-79 551 156 tulot 1 64 858 1 83 42 1 42 9 729 517 9 716 679-3,6 9 646 679 9 646 679 netto -71 55 568-66 819 59-68 78 797-69 983 883-69 95 5 4,6-69 94 477-69 94 477 KOULUTUS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA Hallinto- ja tukipalvelut menot -395 324-454 54-385 585-385 585 tulot 44 54 44 54 44 54 netto -395 324-5 18 919 18 919 Varhaiskasvatuspalvelut menot -13 529 412-13 286 111-14 679 57-14 743 589-14 714 364 1,7-14 714 364-14 714 364 tulot 1 914 236 1 957 132 1 857 132 1 857 132 1 984 285 1,4 1 984 285 1 984 285 netto -11 615 176-11 328 979-12 821 925-12 886 457-12 73 79 12,4-12 73 79-12 73 79 Yleissivistävän koulutuksen palvelut menot -23 35 327-22 39 183-24 24 168-24 61 812-24 626 766 11,7-24 696 766-24 696 766 tulot 2 576 699 2 6 191 2 6 191 2 6 191 2 143 852 4,1 2 143 852 2 143 852 netto -2 728 628-19 978 992-22 143 977-22 1 621-22 482 914 12,5-22 552 914-22 552 914

33 YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUDESTA KÄYTTÖTALOUSOSA Kehys Ltk TA Muutos% TS TS TP 216 TA 217 218 218 218 TA 17/TA 18 219 22 Vapaa-aikapalvelut menot -12 472 475-12 167 38-13 7 23-12 625 251-12 413 29 2, -12 44 915-12 44 915 tulot 3 392 625 3 26 311 3 26 311 3 6 311 2 893 191-4,4 2 893 191 2 893 191 netto -9 79 85-9 141 69-1 673 712-9 564 94-9 519 838 4,1-9 511 724-9 511 724 KOULUTUS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA YHTEENSÄ menot -49 37 214-47 492 674-52 583 248-51 825 976-52 28 663 9,9-52 21 63-52 21 63 tulot 7 883 56 7 43 634 6 943 634 6 977 634 7 425 832 5,4 7 425 832 7 425 832 netto -41 423 654-4 449 4-45 639 614-44 848 342-44 782 831 1,7-44 775 798-44 775 798 TEKNINEN LAUTAKUNTA Yhdyskuntatekniikka menot -4 362 861-4 37 999-4 644 38-4 572 936-4 526 452 5,1-4 526 452-4 526 452 tulot 2 185 789 2 33 122 2 33 122 2 33 122 2 62 363 1,4 2 62 363 2 62 363 netto -2 177 72-2 274 877-2 611 258-2 539 814-2 464 89 8,3-2 464 89-2 464 89 Tilatoimi menot -8 43 21-7 843 986-8 547 595-9 514 6-9 596 222 22,3-9 596 222-9 596 222 tulot 13 141 68 13 69 238 19 47 67 19 47 67 19 42 76 48,6 19 42 76 19 42 76 netto 4 737 858 5 225 252 1 859 472 9 892 467 9 824 538 88, 9 824 538 9 824 538 Ruoka- ja siivouspalvelut menot -6 676 83-6 586 8-6 851 341-6 861 188-6 763 366 2,7-6 763 366-6 763 366 tulot 7 74 312 7 184 88 6 88 544 7 36 886 7 358 992 2,4 7 358 992 7 358 992 netto 1 64 229 598 8 29 23 499 698 595 626 -,4 595 626 595 626 Vesihuolto menot -2 936 47-2 941 577-2 899 698-2 899 698-2 858 392-2,8-2 858 392-2 858 392 tulot 5 251 397 5 37 544 5 37 544 5 37 544 5 37 544, 5 37 544 5 37 544 netto 2 315 35 2 428 967 2 47 846 2 47 846 2 512 152 3,4 2 512 152 2 512 152 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHT. menot -22 378 21-21 68 362-22 943 14-23 848 422-23 744 432 9,5-23 744 432-23 744 432 tulot 28 318 566 27 657 712 33 691 277 34 171 619 34 212 659 23,7 34 212 659 34 212 659 netto 5 94 365 5 977 35 1 748 263 1 323 197 1 468 227 75,1 1 468 227 1 468 227 KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ menot -166 668 931-16 28 669-168 49 812-169 438 899-169 627 646 5,8-169 513 694-169 333 424 tulot 56 951 514 54 725 945 6 737 619 6 78 278 61 596 282 12,6 61 469 45 61 399 45 netto -19 717 417-15 554 724-17 753 193-18 658 621-18 31 364 2,3-18 44 289-17 934 19 Käyttötalouden määrärahojen ja tuloarvioiden jakautuminen ulkoisiin, sisäisiin ja vyörytyseriin on esitetty liitteessä 3.

34 KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus toimintakulut 14, milj. euroa Talousarvio 218, toimintakulut 169,6 milj. euroa Muut palvelut 19 % Konsernihallinto 69 % Maankäyttöpalvelut 12 % Avustukset 1 % Tarvikkeet 1 % Muut kulut 1 % Henkilöstökulut 3 % Palvelujen ostot 58 %

35 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KAUPUNGINHALLITUS 41 KONSERNIHALLINTO KAUPUNGINJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Tehtävä sisältää vaalien, valtuuston, tarkastustoiminnan, kaupungin johdon (hallitustyöskentely ja kaupunginjohtaja), elinkeinopalveluiden, hallinto- ja henkilöstöpalveluiden sekä talous- ja tietohallintopalveluiden toiminnat. Vuonna 218 järjestetään presidentinvaalit ja maakuntavaalit. Vuonna 219 järjestetään eduskunta- ja europarlamenttivaalit. Vuonna 22 ei ole säännönmukaisia vaaleja. Vaikka talouden kasvunäkymät ovat positiivisemmat kuin moniin vuosiin, Valkeakosken kuntatalous kiristyy edelleen tulevina vuosina. Investointien toteuttaminen aiheuttaa merkittävää velkaantumisasteen nousua vuosikatteilla ei pystytä kattamaan kuin osa investointimenoista. Lisäksi uudesta lainanotosta yhä merkittävämpi osa menee vanhojen lainojen lyhentämiseen. Tämä kaventaa kaupungin toimintamahdollisuuksia ja riskinsietokykyä tulevaisuudessa. Vaikka kaupunki menettää maakuntauudistuksen myötä suuren osan verotuloistaan ja valtionosuuksistaan, velanhoitokustannukset eivät vähene lainkaan. Hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.217 jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan 1.1.22 alkaen. Eduskunnan käsittelyssä oleviin lakiesityksiin tehdään perustuslakivaliokunnan 29.6.217 lausunnon edellyttämät muutokset. Valinnanvapauslain osalta hallitus antaa uuden hallituksen esityksen alkuvuodesta 218. Kasvupalvelulainsäädäntö on vielä merkittäviltä osin kesken; muutokset on kuitenkin arvioitu vuodelle 22 aiemmin julkaistujen ennakkolaskelmien pohjalta. Oletuksena on, että vuoden 22 alusta 18 maakuntaa vastaavat paitsi sosiaali- ja terveydenhuollosta, myös pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä. TAVOITTEET Mittari Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot, vrk Palkkalaskenta euroa/palkkapussi Kirjanpito ja maksuliikenne euroa/tosite Perustietotekniikan kustannukset euroa/työasema Tavoitearvo 218 45 45 12,75 3,5 852, Ennuste 217 Ta 217 45 9 13, 3,5 856, 46 45 12,75 3,75 852, SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Kaupungin konsernihallinnon päätehtävänä on elinkeinotoiminnan sekä kaupunkikonsernin ja kaupungin hallinnon ja talouden johtaminen. Kaupunginhallituksella on kokonaisvastuu palveluiden saatavuuden ja laadun ohjauksesta. Hallituksen puheenjohtajiston, lautakunnan puheenjohtajiston ja ammattijohdon yhteistyö on tiivistä. Kaupunginhallitus huolehtii myös hyväksyttyjen strategisten linjausten täytäntöönpanon valvonnasta; uudistettu kaupunkistrategia otetaan käyttöön vuoden 218 alussa. Omistajapoliittinen ohjelma laaditaan loppuvuodesta 217 ja konserniohjeet tarkistetaan vuonna 218. Keskitettyjä tukipalveluja, kuten palkanlaskentaa ja kirjanpitoa, kootaan mahdollisimman suuriksi kokonaisuuksiksi ja yhteistyötä konsernin sisällä tiivistetään. Suunnittelukaudella tulee selvittää myös alueellisen yhteistyön mahdollisuudet. Edessä on vähintään taloudenohjausjärjestelmien uusiminen, mutta myös toiminnallisen yhteistyön lisäämistä tulee Etelä-Pirkanmaan alueella harkita.

36 Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä tiivistetään sekä sairaanhoitopiirin että naapurikuntien kanssa. Etelä- Pirkanmaan yhteisen terveyskeskussairaalan rakentaminen alkaa keväällä 218. Tavoitteena on, että rakennus otetaan käyttöön viimeistään vuoden 22 alussa. Tietohallinnon toimintaa kehitetään siirtymällä tietoteknisten palveluiden tuottamisesta niiden hankintaan ja suuntaamalla voimavaroja tietotekniikan soveltamiseen sekä käyttäjien tukemiseen. Elinkeinopalvelujen tehtävänä on edistää kaupungin elinkeinoelämän kehittymistä sekä edesauttaa uusien työpaikkojen syntymistä ja kaupungin asukasluvun kasvua. Uusien yritysten hankinnassa pääpaino on kaupungin yritysalueiden, etenkin Pirkanmaan Portin markkinoinnissa. Uusyritys- ja rahoitusneuvonta toteutetaan yhteistyössä alueen kuntien ja toimijoiden kanssa. Markkinoinnin ja matkailun osa-alueella panostetaan urheilu-, hyvinvointi- ja kulttuurimatkailuun. Voipaalan ja Sääksmäen Siltojen alueita kehitetään matkailukohteina.

37 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 KONSERNIHALLINTO Myyntituotot (+) 7 173 422 6 948 122 7 629 212 7 572 335 7 52 335 Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) 393 16 33 33 33 33 Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) 46 368 155 15 155 155 Toimintatuotot yhteensä 8 26 95 7 433 122 8 64 212 8 57 335 7 987 335 Henkilöstökulut (-) -2 777 48-2 673 123-2 877 652-3 18 863-2 89 93 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) -1 816 148-1 923 158-2 6 578-2 124 526-1 94 291 Henkilösivukulut (-) -961 332-749 965-871 74-894 337-868 82 Eläkekulut (-) -837 899-662 149-78 354-798 267-779 133 Muut henkilösivukulut (-) -123 433-87 816-9 72-96 7-89 669 Palvelujen ostot (-) -5 9 231-5 122 63-5 352 42-5 267 725-5 299 25 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) -46 28-19 33-19 33-19 8-17 98 Avustukset (-) -94 481-93 9-113 9-93 9-93 9 Vuokrat (-) -97 37-1 53 558-1 248 38-1 226 955-1 226 955 Muut toimintakulut (-) -58 31-23 45-23 45-23 45-22 75 Toimintakulut yhteensä -8 955 567-9 75 991-9 724 412-9 739 973-9 559 73 TOIMINTAKATE -928 617-1 642 869-1 66 2-1 682 638-1 572 368 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -86 691-157 148-132 372-214 727-296 759 Pääoma-arvon korko (-) -48 116-48 831-45 992-42 991-47 9 Laskennalliset erät (-/+) -2 8 Tilikauden tulos -1 65 54-1 848 848-1 838 564-1 94 356-1 917 27 MÄÄRÄRAHA Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TULOARVIO Menot -8 955 567-9 75 991-9 724 412-9 739 973-9 559 73 Tulot 8 26 95 7 433 122 8 64 212 8 57 335 7 987 335 Netto -928 617-1 642 869-1 66 2-1 682 638-1 572 368 12 Kulujakauma 1 8 6 4 2 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

38 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖT: KAUPUNGINHALLITUS 43 MAANKÄYTTÖPALVELUT KAUPUNGINJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Maankäyttöpalvelut vastaavat maankäytön suunnittelusta, maan hankinnasta ja luovutuksesta, sijainti- ja rekisteritiedoista, rakentamisen valvonnasta ja ohjaamisesta sekä ympäristönsuojelusta. Tehtävä koostuu kaupunkisuunnittelun sekä maa- ja mittaustoimen tulosryhmistä. Tonttivaraukset ovat lisääntyneet yleisen taloudellisen tilanteen ja Länsi-Lintulan talonäyttelyn siivittäminä. Kasvun turvaamiseksi yleiskaavasuunnittelua ja asemakaavasuunnittelua eri puolilla kaupunkia vahvistetaan mm. käyttämällä konsulttityövoimaa omien henkilöstöresurssien lisäksi. Tavoitteena on edelleen kasvattaa ja pitää yllä riittävää asemakaavoitettua tonttivarantoa. Yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin suunnitelmat edellyttävät laajojen alueiden tutkimista yleiskaavoilla mm. liikennejärjestelyjen ja maanhankinnan vuoksi. Yleiskaavoihin tullaan kohdistamaan resursseja tehostetusti, sillä riittävän tonttitarjonnan turvaaminen yleiskaavoituksella on välttämätöntä. Viranomaisten vaatimat erilaiset perusselvitykset sekä niiden laajentuneet sisältövaatimukset pidentävät kaavoituksen kokonaisaikaa. Tämä lisää paineita laajempien perusselvityskokonaisuuksien laatimiseen. Keskustaa kehitetään houkuttelevana asuin- ja liikealueena. Maankäytön suunnittelulla luodaan mahdollisuudet monipuoliseen elinkeinorakenteeseen ja yrittäjyyteen. TAVOITTEET Mittari Tavoitearvo 218 Ennuste 217 Ta 217 Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot,vrk Tonttivaranto (kaikki vapaat tontit) - ok-tontit lkm - rivitalotontit kem 2 /asuntojen määrä - kerrostalotontit kem 2 /asuntojen määrä - yritystontit ha 23 15 2 1/125 2/25 2 23 25 161 14475/169 1732/216 24 23 2 2 1/125 2/25 2

39 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Keskustarakenteen eheyttämistä jatketaan keskustan osayleiskaavatyöllä sekä asemakaavoituksin. Ydinkeskustan viihtyisyyden parantamista tutkitaan erityisesti vesistö huomioon ottaen mm. eteläisen keskustan osalla. Pientalotonttien luovutusta jatketaan eri puolilla kaupunkia, mm. Lintulassa, Vallossa, Yli-Nississä sekä Pässinmäessä. Kaupunkirakennetta tiivistäviä pieniä täydennyskaavoja suunnitellaan eri puolille kaupunkia. Pohjoisen suunnan ja 13 tien osayleiskaavoja tehdään. Maankäytössä jatketaan innovoivien työtapojen käyttöönottoa ja henkilöstön osaamista hyödyntäviä työtapoja. Rakennusvalvonnan arkiston muuttamista sähköisen käyttöarkiston muotoon jatketaan. Uusien lupien osalta siirrytään täysin sähköiseen ympäristöön myös lopullisen arkistoinnin osalta. Tunnusluvut Tp 216 Ta 217 Ta 218 muutos % Ts 219 Ts 22 Tonttivaranto Ok-tontit, lkm Rivitalotontit, kem 2 Kerrostalotontit, kem 2 Yritystontit, ha Ympäristönsuojelun päätökset ja suoritteet 2 1 2 1 2 1 2 2 4 15 1 16 2 4-25 -2 2 1 2 2 4 2 1 2 2 4

4 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 MAANKÄYTTÖPALVELUT Myyntituotot (+) 24 394 193 7 193 7 193 7 193 7 Maksutuotot (+) 229 497 214 6 223 223 223 Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) 68 769 68 68 68 68 Muut toimintatuotot (+) 38 478 5 5 5 5 Toimintatuotot yhteensä 1 495 138 1 588 3 1 596 7 1 596 7 1 596 7 Henkilöstökulut (-) -1 163 363-1 147 967-1 6 817-1 6 817-1 6 817 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) -824 583-833 615-836 939-836 939-836 939 Henkilösivukulut (-) -338 78-314 352-223 878-223 878-223 878 Eläkekulut (-) -285 545-274 29-183 367-183 367-183 367 Muut henkilösivukulut (-) -53 235-4 143-4 511-4 511-4 511 Palvelujen ostot (-) -549 34-511 675-467 937-467 937-467 937 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) -17 152-19 81-24 11-24 11-24 11 Avustukset (-) Vuokrat (-) -67 886-67 269-15 456-15 456-15 456 Muut toimintakulut (-) -1 439-2 8-2 8-2 8-2 8 Toimintakulut yhteensä -1 88 144-1 749 521-1 661 12-1 661 12-1 661 12 TOIMINTAKATE -313 6-161 221-64 42-64 42-64 42 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -11 977-7 892-7 892-1 892-1 874 Pääoma-arvon korko (-) -1 971-1 443-1 47-1 327-1 37 Laskennalliset erät (-/+) -2 8 Tilikauden tulos -329 34-17 556-73 359-76 639-76 61 MÄÄRÄRAHA Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TULOARVIO Menot -1 88 144-1 749 521-1 661 12-1 661 12-1 661 12 Tulot 1 495 138 1 588 3 1 596 7 1 596 7 1 596 7 Netto -313 6-161 221-64 42-64 42-64 42 2 Kulujakauma 1 8 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

41 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KAUPUNGINHALLITUS 44 MUUT PALVELUT KAUPUNGINJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Tehtävä sisältää maaseutupalvelut, joukkoliikenteen ja pelastustoimen palvelut. Lisäksi tehtävä sisältää seudullisten kehittämishankkeiden sekä kaupunginhallituksen alaisten projektien rahoituksen määrärahat. TAVOITTEET Mittari Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot, vrk Tavoitearvo 218 6,4 8 Ennuste 217 Ta 217 6,4 8 7,4 8 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Lisäksi projektirahoitus sisältää varaukset mm. Pirkan Helmi ry:n rahoitukseen ja hankerahoituksen mm. Ura Silta-, Vaateri-, HHT- sekä Työelämäosallisuutta vahvistavaan SOKU hankkeeseen (ESR). Valtion rahoitusosuus julkisen liikenteen osalta on supistumassa. Jatkossa kunnat osallistuvat kaikkiin ely keskuksen hankkimiin ostovuoroihin jollain osuudella. Kunnan tehtäväksi jää strateginen valinta missä määrin em. hankintoihin halutaan osallistua. Joukkoliikenteen kustannusten kasvun hillitsemiseksi myös paikallisesti ostettavat vuorot on tarkasteltava kriittisesti kaupunkiliikennettä kilpailutettaessa. Ely keskuksen siirtymäkauden sopimusten päättyessä reittejä siirretään ostopalvelun piiriin vain palvelu- tai koululaisliikenteen niin edellyttäessä. Laaditaan kaikkia hallintokuntia koskeva ohjeistus kaupungin sisäisten kehityshankkeiden suunnittelusta, seurannasta sekä raportoinnista. Myöhemmin sisäisille kehityshankkeille osoitetaan oma määräraha kaupunginhallituksen alaisuuteen. Tunnusluvut Tp 216 Ta 217 Ta 218 muutos % Ts 219 Ts 22 Pelastustoimi - /asukas, nettokust 69,89 75,19 72,85-3,1 72,85 72,85

42 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 MUUT PALVELUT Myyntituotot (+) 169 859 265 395 121 45 121 45 121 45 Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) 416 583 654 38 458 75 48 75 48 75 Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä 586 442 919 775 58 2 53 2 53 2 Henkilöstökulut (-) -361 435-478 247-322 159-27 27-27 27 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) -25 458-322 757-226 878-184 165-184 165 Henkilösivukulut (-) -11 977-155 49-95 281-86 42-86 42 Eläkekulut (-) -95 36-139 741-84 29-77 55-77 55 Muut henkilösivukulut (-) -15 941-15 749-11 72-8 987-8 987 Palvelujen ostot (-) -2 13 9-2 82 913-2 339 8-2 339 8-2 339 8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) -2 746-1 97-1 2-1 2-1 2 Avustukset (-) Vuokrat (-) -29 64-6 -4 176-4 176-4 176 Muut toimintakulut (-) -42-9 Toimintakulut yhteensä -2 523 377-3 379 13-2 667 335-2 615 383-2 615 383 TOIMINTAKATE -1 936 935-2 459 355-2 87 135-2 85 183-2 85 183 Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos -1 936 935-2 459 355-2 87 135-2 85 183-2 85 183 MÄÄRÄRAHA Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TULOARVIO Menot -2 523 377-3 379 13-2 667 335-2 615 383-2 615 383 Tulot 586 442 919 775 58 2 53 2 53 2 Netto -1 936 935-2 459 355-2 87 135-2 85 183-2 85 183 4 Kulujakauma 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

43 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali ja terveyslautakunta toimintakulut 79,6 milj.euroa Talousarvio 218, toimintakulut 169,6 milj. euroa Erikoissairaanhoito 35 % Hallinto- ja ympäristöpalvelut 2 % Sosiaali- ja perhepalvelut 18 % Vanhuspalvelut 21 % Terveyspalvelut 23 % Tarvikkeet 2 % Avustukset 4 % Muut kulut 4 % Henkilöstökulut 3 % Palvelujen ostot 6 %

44 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 51 HALLINTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Hallinnon tulosyksikkö sisältää sosiaali- ja terveyskeskuksen yleishallinnon ja laitehuollon. Vuoden 216 alusta on palvelukeskuksen toimistopalvelut keskitetty hallintopalveluihin. Ympäristöpalvelut sisältävät ympäristönterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon yhteistoimintaalueen ostopalvelut. Yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana on Tampere. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 218 Ennuste 217 Ta 217 Henkilötyövuodet htv2 18 19 2 Sairauspoissaolot, vrk 15 2 8 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Toimistohenkilöstön keskittämisellä soten yleishallintoon tavoitellaan mm. tiimiyttämistä, missä ainakaan ensi vaiheessa ei kenenkään työpiste muuttuisi, mutta sähköisten järjestelmien myötä voidaan tehdä uudenlaista työnjakoa. Siihen liittyen osaamista ylläpidetään ja monipuolistetaan. Tarkoituksena on edelleen kehittää sisäisiä sijaistamismenettelyjä ja toimistotyön sisäistä vertaistukea, millä mm. vähennetään toiminnan haavoittuvuuden riskejä. Osallistutaan kahteen hallituksen kärkihankkeeseen: Ikäihmisten kotihoidon ja omaishoidon kehittäminen (1.1.216 31.1.218) ja lasten ja perheiden palvelujen kehittämishankkeeseen (Pippuri-hanke) (1.1.217 31.12.218). Soten hallinto siirtyy Tays Valkeakosken sairaalan tiloihin vuonna 218.

45 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 HALLINTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT Myyntituotot (+) 1 471 79 1 394 628 1 377 99 1 377 99 1 377 99 Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) 29 442 7 Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä 1 5 521 1 394 628 1 447 99 1 377 99 1 377 99 Henkilöstökulut (-) -1 21 886-1 41 26-955 458-95 973-95 973 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) -733 567-74 547-71 969-67 284-67 284 Henkilösivukulut (-) -288 319-3 713-244 489-235 689-235 689 Eläkekulut (-) -242 639-265 186-21 356-23 542-23 542 Muut henkilösivukulut (-) -45 68-35 527-34 133-32 147-32 147 Palvelujen ostot (-) -671 532-654 136-73 58-684 566-684 566 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) -16 826-7 47-8 7-8 7-8 7 Avustukset (-) -6 8-7 -7-7 -7 Vuokrat (-) -135 144-73 936-122 4-122 4-122 4 Muut toimintakulut (-) -1 265-9 -9-9 -9 Toimintakulut yhteensä -1 853 453-1 784 72-1 797 642-1 729 143-1 729 143 TOIMINTAKATE -352 932-39 74-349 652-351 153-351 153 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -162 Pääoma-arvon korko (-) -8 Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos -353 12-39 74-349 652-351 153-351 153 MÄÄRÄRAHA Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TULOARVIO Menot -1 853 453-1 784 72-1 797 642-1 729 143-1 729 143 Tulot 1 5 521 1 394 628 1 447 99 1 377 99 1 377 99 Netto -352 932-39 74-349 652-351 153-351 153 2 Kulujakauma 1 8 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

46 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 525 SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Sosiaali- ja perhepalvelut muodostuvat terveysneuvonnasta, sosiaalipalveluista, vammaispalvelusta ja työllisyyspalveluista. Tehtävänä on vastata sekä äitiys- ja lastenneuvolan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluista että erilaisista sosiaalipalveluista. Työskentelyn lähtökohtana ovat toiminnan järkevä organisointi, osaava henkilöstö, läpinäkyvät ja tehokkaat prosessit, asiakaskeskeisyys ja palveluiden räätälöinti sekä aito yhteistyö eri hallinnonalojen välillä. Asiakas on oman asiansa paras asiantuntija ja tavoitteena on löytää asiakkaan ja perheen voimavarat. Myös asiakkaan lähipiiri ja verkostot otetaan mukaan. Työskentelyn pitää olla laadultaan korkeatasoista ja kustannustehokasta. Tavoitteena on asiakkaan voimaantuminen, joka perustuu määräaikaiseen, innovatiiviseen ja avoimeen työskentelyyn. Sähköisiä palveluita kehitetään. Toimintaympäristön haasteina ovat asiakkaiden vaikeat ongelmat joka sektorilla ja erityisesti lastensuojelun haasteet. Tilanteita on välillä vaikea ennakoida. 1.1.217 Kela otti vastuulleen perustoimeentulotuen. Kelan tavoitteena on lähettää pitkään toimeentulotukea saaneet asiakkaat kunnan palvelutarpeen arviointiin. Täsmällisiä asiakasmääriä ei ole tiedossa. Kelasta saadun tiedon mukaan perustoimeentulotuen hakemusten määrä on kasvanut Tilakysymyksiä on käyty läpi vuoden 217 aikana. Kehitysvammaisten päivätoiminta muuttaa loppuvuonna remontoituihin tiloihin Mutterirakennukseen yhdessä vammaispalvelujen hallinnollisen työn kanssa. Tavoitteena on, että vuoden 218 aikana sosiaalipalvelut muuttavat terveyskeskuksen tiloihin, perhetyötä lukuun ottamatta. Perhetyölle on remontoitu omat tilat Sorrilan vanhaan päiväkotiin. Tiloja tulee käyttämään myös varhaiskasvatus esimerkiksi avoimen päiväkodin muodossa. Sorrilasta luodaan Valkeakosken perhekeskustoimintamalli. Näin saadaan luontevaa yhteistyötä ja varhaista tukea perheille. Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun käyntimäärät ovat lisääntyneet vuoden 217 aikana. Vammaispalvelu vastaa jatkossa kaikkien alle 65-vuotiaiden omaishoidontuesta. Vammaispalvelulain muutosta valmistellaan vuodelle 219, jolloin sen perusteella tullaan järjestämään kaikkien vammaisten palvelut ilman erillistä kehitysvammaisten erityishuollon lainsäädäntöä. Lainmuutos tuo vaikeuksia arvioida tulevien vuosien asiakasmääriä ja palvelujen tarkkaa sisältöä. Kuntouttava työtoiminta on lakiin perustuvaa toimintaa, jolla pyritään parantamaan pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymisvalmiuksia tai koulutukseen osallistumista. Kuntouttava työtoiminta järjestetään asiakkaan työ- ja toimintakyvyn mukaisesti siten, että se vastaa asiakkaan yksilölliseen tuen tarpeeseen ja palvelun tarjoama tuki ja ohjaus pitää tapahtua sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön toimesta. Kunta vastaa siitä, että kuntouttava työtoiminta järjestetään lainsäädännön mukaisesti. Eläkeselvittelyt on aloitettu vuoden 217 lopussa.

47 TAVOITTEET Mittarit Henkilötyövuodet htv2 (oma toiminta) Sairauspoissaolot, vrk Tavoitearvo 218 76 1 1 Ennuste 217 78 1 5 Ta 217 71 1 35 Shl:n mukainen palvelutarpeenarvion valm.aika, kk Perhetyön käynnit/kk Huostaanotot Henkilöt, joista kunta maksaa tmt-osuuden/kk 2 47 42 15 3 43 5 22 3 - - 15 Kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivät 35 33 9 35 Vammaispalvelulain mukaiset asiakkaat Kehitysvammaisten erityishuollon asiakkaat Omaishoidon tuen hoidettavat 26 125 74 26 127 55 - - - SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Työskentelyssä pyritään varhaiseen tukeen ja avoimeen keskusteluun vaikeistakin asioista. Prosessien selkeyttämisen sekä päällekkäisen työn poistamisen kautta haetaan vaikuttavuuden lisäksi kustannussäästöjä. Olennaista onkin prosesseihin perustuva toimintakulttuuri, jota rakennetaan edelleen. Myös varhainen puuttuminen ja kaupunkitasoinen yhteistyö vaatii edelleen kehittämistä. Lastensuojelun kustannuksia ei ole saatu edelleenkään alenemaan. Sijoituksissa pyritään pääsääntöisesti väliaikaisuuteen. Painopistettä halutaan siirtää pieniin lapsiin ja vanhempien kuntouttamiseen. Tärkeää on nopea ja intensiivinen tilanteen pysäyttäminen. Sähköisten palveluiden kehittäminen nopeuttaa työtä ja helpottaa asiakkaiden asiointia. Selkeät internetsivut ajankohtaisine tiedotteineen vähentävät asiakkaiden tarvetta soittaa puhelimella. Erilaiset digipalvelut tuovat myös osan palveluista suoraan asiakkaan kotiin. Nuorten kesätyöpaikkoihin työllistämistä lisätään v. 218 työllisyyspalveluiden loppuvuodesta 217 tekemän kartoituksen pohjalta. Kartoitus tähtää mahdollisiin uusiin toimintatapoihin nuorten kesätyöpaikkoihin työllistymisessä sekä työllistämisalaikärajan laskuun. Nuorten kesätyöpaikkojen lisäys on myös ennaltaehkäisevää toimintaa. Palkkatuettu työ nostetaan vuoden 216 tasolle. Tunnusluvut Tp 216 Ta 217 Ta 218 muutos % Arviointi- ja sosiaalisen tuen tiimin asiakaskäynnit (seuranta aloitettu 1.1.217) - 1 1 Ts 219 Ts 22 1 1 Lastensuojelu: - Shl:n ja Lsl:n mukaisten ilmoitusten määrä - Kiireelliset uudet sijoitukset (hlö) - Huostaanotetut (hlö) - Lastensuojelun asiakkuudet (hlö) - Uudet avohuollon asiakkuudet (hlö) - Päättyneet avohuollon asiakkuudet (hlö) 514 - - - - - 41 1 46 16 6 3 6 8 42 14 6 4-2 % -8,7 % -12,5 % 33,3 % 6 8 38 11 4 4 6 8 35 9 3 4 Terveysneuvontakäynnit 21 245 19 4 2 3 % 2 2 Vammaispalvelulain mukaiset asiakkaat Henkilökohtaisen avustajan saaneet 387 88 38 1 37 8-2,6 % -2 % 37 8 37 8

48 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Myyntituotot (+) 171 18 192 8 187 1 187 1 187 1 Maksutuotot (+) 7 24 79 64 64 64 Tuet ja avustukset (+) 1 8 282 83 735 735 735 Vuokratuotot (+) 38 85 148 148 148 148 Muut toimintatuotot (+) 419 888 21 259 22 259 22 259 22 259 Toimintatuotot yhteensä 2 5 368 1 433 59 1 336 359 1 336 359 1 336 359 Henkilöstökulut (-) -4 433 368-4 394 63-4 676 41-4 626 381-4 626 381 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) -3 266 563-3 268 243-3 513 85-3 471 953-3 471 953 Henkilösivukulut (-) -1 166 85-1 126 36-1 163 325-1 154 428-1 154 428 Eläkekulut (-) -95 987-955 517-964 417-957 528-957 528 Muut henkilösivukulut (-) -215 818-17 843-198 98-196 9-196 9 Palvelujen ostot (-) -8 168 9-6 785 1-6 91 343-6 958 343-6 958 343 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) -113 119-8 5-82 15-82 15-82 15 Avustukset (-) -4 675 864-2 581 5-2 264 5-2 264 5-2 264 5 Vuokrat (-) -425 16-613 684-752 318-752 318-752 318 Muut toimintakulut (-) -33 789-31 5-33 -33-33 Toimintakulut yhteensä -17 849 39-14 486 338-14 718 721-14 716 692-14 716 692 TOIMINTAKATE -15 348 941-13 53 279-13 382 362-13 38 333-13 38 333 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -32 Pääoma-arvon korko (-) -16 Laskennalliset erät (-/+) 265 39 Tilikauden tulos -15 84 238-13 53 279-13 382 362-13 38 333-13 38 333 MÄÄRÄRAHA Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TULOARVIO Menot -17 849 39-14 486 338-14 718 721-14 716 692-14 716 692 Tulot 2 5 368 1 433 59 1 336 359 1 336 359 1 336 359 Netto -15 348 941-13 53 279-13 382 362-13 38 333-13 38 333 2 Kulujakauma 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

49 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 53 TERVEYSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Terveyspalvelujen tehtävänä on ehkäistä sairauksien ja häiriöiden syntymistä tai niiden pahenemista sekä järjestää kuntalaisille avo- ja laitoshoidon palvelut. Avosairaanhoidossa työskennellään hoitaja-lääkäri työpari- ja listautumismallin mukaisesti. Tavoitteena on vastaanottopalvelujen saatavuuden paraneminen sekä kiireettömään hoitoon pääsyn turvaaminen asiakkaille. Kiireellinen hoito on järjestetty Valkeakosken sairaalassa yhteispäivystyksessä virka-aikana, iltaisin sekä viikonloppuisin. Yöpäivystys Tays Valkeakosken sairaalassa. Ajanvaraus- ja neuvontapalvelu on järjestetty omana toimintana. Mielenterveyspalvelujen tulosyksikköön kuuluu Valkeakosken ja Toijalan toimipisteet, Valkeakoskella psykiatrinen päivätoimintakeskus, Valkeakosken A-klinikka sekä syksyllä 216 käynnistynyt psykiatrinen tehostetun avohoidon päiväosastoyksikkö (intensiivinen arviointi- ja kuntoutusyksikkö). Valkeakoski tuottaa aikuispsykiatrian ja nuorisopsykiatrian mielenterveyspalvelut Valkeakoskelle, Urjalalle ja Akaalle. Hammashuollossa on täytettynä kuusi terveyskeskushammaslääkärin toimea ja yksi oikomishoidon erikoishammaslääkärin toimi. Terveyskeskussairaalaan kuuluu kaksi osastoa - geriatrinen osasto ja akuuttiosasto. Osastojen paikkamäärä on yhteensä 61 paikkaa + 3 kriisipaikkaa geriatrisella osastolla. Geriatriseen osastoon kuuluvat muistipoliklinikka ja geriatrinen kuntoutus- ja arviointi osasto (21 paikkaa). Lisäksi geriatrisella osastolla on 3 kriisipaikkaa. Geriatrisen osaston tarkoituksena on tukea geriatristen potilaiden kotona selviytymistä varhaisen arvioinnin ja kuntoutuksen avulla. Muistipoliklinikalla työskentelee kaksi muistihoitajaa/ muistikoordinaattoria, jotka huolehtivat muistipoliklinikkavastaanottojen lisäksi laajojen geriatristen arvioiden tekemisestä myös asiakkaan kotona. Akuuttiosastolla on 35 potilaspaikkaa. Akuuttiosasto huolehtii akuuttien perusterveydenhuollon sairaalassa hoidettavien potilaiden sairauksien hoidosta sekä AVH- ja ortopedisesta kuntoutuksesta. Kotisairaalatoiminta (5 paikkaa) toimii akuuttiosastolta käsin. Kuntoutuspalvelut -tulosyksikkö tuottaa fysioterapia-, toimintaterapia- ja apuvälinepalvelut sosiaali- ja terveyskeskuksen kaikkiin yksiköihin. -6 vuotiaiden lasten fysioterapiapalveluja on tuotettu kaupungin omana toimintana vuodesta 216 alkaen. Lasten toimintaterapian yksilökuntoutus on tuotettu pääosin omana toimintana vuodesta 217 alkaen. Kotikuntoutuksen (arkikuntoutuksen) kehittäminen on aloitettu kaikissa ikäryhmissä eli fysio- ja toimintaterapia toteutetaan mahdollisuuksien mukaan ja henkilökuntaresurssit huomioiden asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Vuonna 218 uuden fysioterapeutin vakanssin myötä saadaan lisää resursseja mm. osastolta kotiutumisvaiheen kuntoutukseen ja kotikuntoutukseen. Vakanssi mahdollistaa myös psykofyysisen fysioterapiapalvelun aloittamisen omana toimintana. Edellytyksenä psykofyysisen toiminnan aloittamiselle on täydennyskoulutuksen toteutuminen. Sanelujen purku järjestetään valtaosin ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Kaupungin järjestämisvastuulla oleva työterveyshuolto toteutetaan ostopalvelusopimuksella. Palvelu on kilpailutettu sopimuskaudelle 213 218.

5 TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 218 Ennuste 217 Ta 217 Henkilötyövuodet htv2 179 178 178 Sairauspoissaolot (vrk) 2 5 2 9 2 5 Pääsy avosairaanhoidon kiireettömän hoidon vastaanotolle (vuoteen 215 asti arkipäivää, 216 lähtien kaikki päivät) 15 32 15 Pääsy avosairaanhoidon kiireellisen hoidon vastaanotolle (vrk) <1 <1 <1 Yhteydensaanti puhelimitse alle 5 min (%) 8 82 8 Pääsy hammashoidon kiireettömän hoidon vastaanotolle (vrk) <5 75 <5 Mielenterveyskeskuksen palvelut - lähetteen käsittelyaika (viikko) - kiireetön hoito (vrk) - hoitoonpääsy A-klinikalle ajanvarausaika (vrk) 1 <3 <7 1 <3 <7 1 <3 < 7 Hoitojaksojen määrä terveyskeskussairaalassa (kpl) (sisältää kotisairaalan) 1 8 1 8 2 2 Pitkäaikaispotilaiden määrä terveyskeskussairaalassa (%) <2 9 <2 Kustannukset/hoitopäivä ( ) 26 26 25 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Terveyspalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa painopisteenä on perusterveydenhuollon vahvistamiseen tähtäävät toimenpiteet, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden sujuva yhteistyö. Kustannusten kattamiseksi terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan maltillisesti. Sairaanhoitajien tietyistä vastaanottokäynneistä peritään käyntimaksu. Avosairaanhoidon kehittämistyö painottuu edelleen erityisesti lääkärin vastaanottopalvelujen saatavuuden paranemiseen sekä ryhmäohjauksen kehittämiseen. Avosairaanhoidon lääkärin vastaanottoaikojen saatavuutta mitataan säännöllisesti laskemalla ns. T3-aika (kolmas vapaa aika, mediaani). Lääkäreiden T3 tavoitteena on 15 vrk (sisältää kaikki kalenteripäivät). Lääkärin vastaanottopalvelujen saatavuuden ja palveluvalikoiman vahvistamiseksi arvioidaan ensi vuoden aikana mahdollisuudet iltavastaanottojen järjestämiseen. Viimeistään vuoden 218 alusta käynnistyy myös INR-poliklinikka pitkäaikaisessa Marevan-hoidossa oleville potilaille. Varalääkärin työpanoksen tavoitteena on vastaanottoaikojen saatavuuden paraneminen. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistyö jatkuu vuonna 218. Pääpaino on kuntoutuspolkujen kehittämisessä sekä kuntoutus- ja asumispalvelukriteeristön luomisessa. Kuntoutus- ja intensiiviyksikön toimintaa kehitetään voimallisesti. Hammashuollossa jonojen purkuun pyritään toiminta-aikaa laajentamalla, jolloin pystytään hyödyntämään olemassa olevat tilat ja laitteet. Varaudutaan hammashuollon palvelusetelin käyttöönottoon.

51 Kuntoutuspalveluiden kehittämistyö painottuu mm. kotikuntoutuksen (arkikuntoutus) toimintamallin käyttöönottamiseen yhteistyössä kotihoidon henkilökunnan kanssa. Yhteistyötä tiivistetään myös avosairaanhoidon henkilökunnan kanssa mm. kehittämällä uutta toimintamallia tules -potilaiden hoidon tarpeen arviointiin sekä fysioterapian oikea-aikaiseen saatavuuteen. Vuosien 218 219 aikana on tarkoituksena tuottaa psykofyysisen fysioterapian palveluja omana toimintana sekä vahvistaa ja laajentaa edelleen lasten fysioterapiapalveluita. Terveyskeskussairaalan osastojen kuntoutusta kehitetään yhteistyössä osastojen henkilökunnan kanssa vastaaman uuden sairaalan toimintamallin mukaisia vaatimuksia. Yhteistyön kehittäminen jatkuu myös muiden sosiaali- ja terveyskeskuksen yksiköiden välillä. Apuvälinepalveluissa liitytään PSHP:n muiden jäsenkuntien kanssa alueelliseen apuvälinepalvelumalliin vuoden 219 aikana. Sitä edeltää Pegasoksen apuväline osiosta luopuminen sekä siirtyminen Effector-ohjelmaan. Apuvälinehankinnoissa osallistutaan edelleen Tuomi Logistiikan yhteishankintoihin. Terveyskeskussairaalan paikkaluku on vähentynyt 5-paikaisen kotisairaalan myötä akuuttiosaston 35 paikkaan. Geriatrisen osaston paikkalukua on suhteutettu täyttöasteeseen vuoden 217 aikana. Paikkojen laskun myötä pystytään vakituisin hoitajin kattamaan osa sijaistarpeista. Tavoitteena on rakentaa uudet tilat terveyskeskussairaalalle yhdessä Akaan ja Urjalan kanssa aluesairaalan yhteyteen vuosina 217 219. Uusiin tiloihin muuttaa akuuttiosasto. Vuoden 217 aikana on käynnistetty suunnittelutyö. Terveyskeskuksen tiloihin jää psykiatrinen ja geriatrinen kuntoutus- ja arviointiyksikkö. Yksiköitä kehitetään yhä enemmän moniammatillisiksi matalan kynnyksen palveluiksi. Tays Valkeakoski siirtää AVH-yksikön hoiva- ja kuntoutusyksiköltä vuokrattuihin tiloihin. Sähköisten palveluiden laajentamista selvitetään. Tunnusluvut Tp 216 Ta 217 Ta 218 muutos % Avosairaanhoidon vo-käynnit 42 391 46 5 46 5 5 Ts 219 Ts 22 46 5 46 5 Fysioterapiakäynnit (* - - 17 3-19 2 19 2 Hammashuollon käynnit 2 619 2 2 2 2 Mielenterveyskeskuksen käynnit A-klinikan käynnit 11 278 3 63 15 3 75 15 3 75 15 3 75 15 3 75 Käyttöaste % Akuuttiosasto Geriatrinen osasto 13 75 85 9 85 9 85 9 85 9 Terveyskeskussairaalan hoitopvt 2 587 2 4 2 4 2 4 2 4 *) 1.1.218 alkaen seurataan asiakaskäyntejä

52 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TERVEYSPALVELUT Myyntituotot (+) 935 537 1 452 385 1 43 15 1 43 15 1 43 15 Maksutuotot (+) 1 444 333 1 713 75 1 77 1 77 1 77 Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) 15 533 8 12 9 12 9 12 9 Muut toimintatuotot (+) 2 445 5 8 5 28 5 28 5 28 Toimintatuotot yhteensä 2 397 848 3 179 215 2 768 33 2 768 33 2 768 33 Henkilöstökulut (-) -9 117 766-9 542 276-9 89 774-9 89 774-9 89 774 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) -7 17 812-7 536 856-7 814 773-7 814 773-7 814 773 Henkilösivukulut (-) -2 99 954-2 5 42-1 995 1-1 995 1-1 995 1 Eläkekulut (-) -1 643 772-1 63 45-1 66 911-1 66 911-1 66 911 Muut henkilösivukulut (-) -456 182-375 15-388 9-388 9-388 9 Palvelujen ostot (-) -6 313 862-5 287 94-5 7 78-5 7 78-5 7 78 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) -1 185 661-1 53 954-1 46 95-1 46 95-1 46 95 Avustukset (-) Vuokrat (-) -1 137 531-1 163 26-1 578 19-1 578 19-1 578 19 Muut toimintakulut (-) -38 85-31 6-28 8-28 8-28 8 Toimintakulut yhteensä -17 793 67-17 77 95-18 164 494-18 164 494-18 164 494 TOIMINTAKATE -15 395 822-13 898 735-15 396 164-15 396 164-15 396 164 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -38 664-32 6-19 792-12 89-6 629 Pääoma-arvon korko (-) -4 59-6 522-2 29-1 219-574 Laskennalliset erät (-/+) -34 122 Tilikauden tulos -15 473 117-13 937 857-15 418 165-15 41 273-15 43 367 MÄÄRÄRAHA Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TULOARVIO Menot -17 793 67-17 77 95-18 164 494-18 164 494-18 164 494 Tulot 2 397 848 3 179 215 2 768 33 2 768 33 2 768 33 Netto -15 395 822-13 898 735-15 396 164-15 396 164-15 396 164 2 Kulujakauma 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

53 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 565 VANHUSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vanhuspalvelujen tehtävänä on mahdollistaa ikääntyvien kuntalaisten turvallinen asuminen kotona ja tukea ikääntyvien henkilöiden toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä. Painopiste on ennaltaehkäisevissä ja kotiin annettavissa palveluissa. Toiminta perustuu iäkkäiden aitoihin tarpeisiin yksilöllisesti ja tasa-arvoisesti. Vanhuspalvelut jaetaan kotihoitoon ja asumispalveluihin. Kotihoito sisältää henkilökohtaista ohjausta, hoivaa, huolenpitoa ja sairaanhoitoa sekä tukipalveluja. Tukipalveluja ovat omaishoidon tuki-, ateria-, kauppa- kuljetus-, kylvetys-, vaatehuolto- sekä turvapalvelut. Kotihoitoon kuuluu myös kaksi päiväkeskusta, joista toinen on keskittynyt muistisairaiden päivätoimintaan ja toinen muiden asiakasryhmien kuntouttavaan päivätoimintaan. Asumispalveluja tuotetaan tilapäisen asumisen ryhmäkodissa, tuetun asumisen ryhmäkodissa ja ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa tehostetun palveluasumisen ryhmäkodeissa. Valkeakoski on mukana hallituksen kärkihankkeessa, jossa tuetaan ikäihmisten kotona asumista ja kaiken ikäisten omaishoitoa. Pirkanmaan laajuisessa Ikäneuvo hankkeessa (216 218) kehitetään ikäihmisten neuvontaa (Pirkanmaan kuntien yhteinen neuvontapuhelin ja paikalliset lähitorit) ja asiakasohjausta. Vanhuspalvelulaki määrittelee vanhuspalvelujen sisällön ja kehitystavoitteet. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 218 Ennuste 217 Henkilötyövuodet htv2 179 194 Ta 217 186 Sairauspoissaolot, vrk 4 3 4 86 4 7 Kotihoidon toteutuneet palvelutunnit/työaika (%) 6 53 6 Tehostettu asuminen, kustannukset/hoitopäivä (euroa) - oma toiminta - ostopalvelu 136 13 136 13 135 13 Hoiva-/hoitopaikan jono (kk) 1,5 3

54 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Ikäihmisten kotona asumista tuetaan kehittämällä matalan kynnyksen neuvontapalveluja, parantamalla palvelutarpeen arviointia ja turvaamalla kotihoitoon riittävät henkilöstöresurssit. Yhteistyössä kuntoutuspalvelujen kanssa rakennetaan toimiva arkikuntouksen toimintamalli. Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä tarjotaan riskiryhmiin kuuluville ikäihmisille. Omaishoidon tukitoimenpiteitä jatketaan. Omaishoitajien vapaapäivien ja intervallihoidon järjestelyihin tarkoitetun tilapäisen asumisen ryhmäkodin (Kyllikki, 15 paikkaa) käyttöaste pidetään korkeana. Omaishoitajien lakisääteisiä vapaapäiviä tuetaan myös palvelusetelillä, jolla omaishoitaja voi ostaa palveluntuottajalta palvelua omaishoidettavan kotiin. Perhehoitoa tarjotaan vaihtoehtona omaishoitajien vapaapäiväjärjestelyihin tai vaihtoehtoisena ratkaisuna päiväkeskustoiminnalle. Kaikille rintamamiestunnuksilla oleville henkilöille taataan yhtäläinen mahdollisuus ilmaiseen ruokailuun. Toimintakyvyltään heikentyneille rintamamiestunnukset omaaville henkilöille toimitetaan lämmitettävät ateriat kotiin. Ympärivuorokautisen hoivan palvelut turvataan niitä tarvitseville (Hoivakodit Wäinämöinen, Kantele, Tallikadun ryhmäkodit, yhteensä 26 paikkaa). Tuettua palveluasumista järjestetään Kotikulman ryhmäkodissa (12 paikkaa). Asumispalvelupäätökset tehdään moniammatillisessa SAS ryhmässä yksilökohtaisten, laaja-alaisten geriatristen arvioiden pohjalta. Hoitajamitoitukset säilytetään nykyisen tasoisena. Tunnusluvut Tp 216 Ta 217 Ta 218 muutos % Kotihoidon palvelutunnit 44 75 45 47 +4 Ts 219 Ts 22 5 55 Kotihoidon käynnit 114 654 11 12 +9 13 14 Käyttöasteet (%): Tehostettu palveluasuminen 99 99 99 99 99 Ryhmäkotihoito 98 95 95 95 95 Tilapäinen ryhmäkotihoito 97 92 92 92 92

55 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 VANHUSPALVELUT Myyntituotot (+) 221 12 135 2 2 2 Maksutuotot (+) 3 488 814 3 436 3 46 3 46 3 46 Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) 524 956 5 5 5 5 Muut toimintatuotot (+) 3 525 5 5 5 5 Toimintatuotot yhteensä 4 238 397 4 71 5 4 16 5 4 16 5 4 16 5 Henkilöstökulut (-) -8 642 515-8 312 248-8 235 932-8 235 932-8 235 932 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) -6 53 796-6 32 697-6 334 872-6 334 872-6 334 872 Henkilösivukulut (-) -2 111 719-1 991 551-1 91 6-1 91 6-1 91 6 Eläkekulut (-) -1 673 85-1 673 369-1 563 37-1 563 37-1 563 37 Muut henkilösivukulut (-) -437 914-318 182-337 69-337 69-337 69 Palvelujen ostot (-) -6 671 439-6 264 973-6 446 995-6 446 995-6 446 995 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) -384 13-336 65-379 5-379 5-379 5 Avustukset (-) -837 793-82 -7-7 -7 Vuokrat (-) -1 88 318-1 7 25-1 16 554-1 16 554-1 16 554 Muut toimintakulut (-) -13 439-8 1-8 1-8 1-8 1 Toimintakulut yhteensä -17 637 634-16 811 996-16 93 631-16 93 631-16 93 631 TOIMINTAKATE -13 399 237-12 74 496-12 77 131-12 77 131-12 77 131 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -29 232-22 778-2 825 Pääoma-arvon korko (-) -2 742-1 28-141 Laskennalliset erät (-/+) -22 883 Tilikauden tulos -13 454 94-12 764 554-12 773 97-12 77 131-12 77 131 MÄÄRÄRAHA Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TULOARVIO Menot -17 637 634-16 811 996-16 93 631-16 93 631-16 93 631 Tulot 4 238 397 4 71 5 4 16 5 4 16 5 4 16 5 Netto -13 399 237-12 74 496-12 77 131-12 77 131-12 77 131 2 Kulujakauma 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

56 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 57 ERIKOISSAIRAANHOITO SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan pääosin Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja Tays Valkeakosken sairaalasta. Potilaan valinnanvapaus hoitopaikkansa suhteen laajeni vuoden 214 alussa. Potilaalla on mahdollisuus valita erikoissairaanhoidon hoitopaikkansa, jolloin erikoissairaanhoidon palvelut tulevat kotikunnan maksettaviksi. Erikoissairaanhoito käsittää ostopalveluna hankittavat erikoissairaanhoitotasoiset kuvantamispalvelut ja erikoislääkärikonsultaatiot. Lisäksi tehtäväalueelta maksetaan lakkautettujen kuntainliittojen eläkemenoperusteiset KuEL -maksut Valkeakosken osalta. Valkeakosken erikoissairaanhoito Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä tilataan osana Etelä-Pirkanmaan tilaajarenkaan tilausta. Muut renkaaseen kuuluvat kunnat ovat Akaa ja Urjala. Tilaus on neuvoteltu huhtikuussa 216 ja varsinainen palvelusopimus tehtiin syyskuussa 216. Palvelusopimusohjausjärjestelmä muuttui vuonna 215. Uudessa sopimusjärjestelmässä tarkastellaan terveydenhuollon menoja kokonaisuutena ajatellen potilaan koko hoitoketjua. Lisäksi kuluja pyritään ennakoimaan ja sopeuttamaan pitkällä tähtäimellä. Vuoden 218 palvelusopimuksen lukuihin sisältyy sairaanhoitopiirin kalliin hoidon tasausmenettely. Potilaskohtainen kalliin hoidon tasausraja on 6 euroa, jonka yli menevät potilaskohtaiset laskutetut vuosikustannukset palautetaan kunnalle tasauksena. Erikoissairaanhoidon vuoden 218 palvelutilaus on 23 722 euroa. Palvelujen käytön lisäksi sairaanhoitopiiri perii erityisvelvoitemaksua 272 euroa. Kalliin hoidon tasaus on vuonna 218 palvelutilauksessa laskettu hintoihin. Välitettäviä palveluita (esim. muut sairaanhoitopiirit) on ennakoitu toteutuvan 712 euroa. Ensihoito siirtyi vuonna 213 sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle. Ensihoidon kustannusennuste on 778 euroa. TAVOITTEET Mittarit Erikoissairaanhoidon kustannukset euroa/asukas Tavoitearvo 218 1 2 Ennuste 217 1 25 Ta 217 1 2 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palvelutilauksen toteuma (%) 1 17 1

57 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Erikoissairaanhoidon palveluiden kehittämisessä korostuvat erityisesti asiakaslähtöisyys, terveyshyödyn tuottaminen, yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa, terveydendenhuollon tietojärjestelmien kehittäminen ja kustannusten nousun hallinta. Valkeakosken kaupunki osallistuu yhteisten hoitoketjujen luomiseen. Valkeakosken kaupunki tukee Tays Valkeakosken sairaalan kehittämistä alueellisena erikoissairaanhoidon tuottajana ja ympärivuorokautisen päivystyspisteen säilymistä sairaalassa. Vuoden 215 alussa voimaan tullut päivystysasetus on luonut yhtenäiset kriteerit kiireelliselle hoidolle. Asetuksen keskeisin tavoite on parantaa päivystyshoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Valkeakosken päiväpäivystyksen yhdistäminen sairaalan päivystyksen yhteyteen on toteutunut 216 vuoden alusta. Toteutuessaan Etelä-Pirkanmaan yhteinen vuodeosasto tulee todennäköisesti laskemaan erikoissairaanhoidon kuluja. Tunnusluvut Tp 216 Ta 217 Ta 218 muutos% Ts 219 Ts 22 Avohoitokäynnit 33 765 3 5 3 5 3 5 3 5 Hoitopäivät 15 476 17 16 9 -,6 % 16 8 16 8

58 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 ERIKOISSAIRAANHOITO Myyntituotot (+) 556 Maksutuotot (+) 3 17 5 3 5 3 5 3 5 Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä 3 726 5 3 5 3 5 3 5 Henkilöstökulut (-) -446 396-51 835-32 27-32 27-32 27 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) -446 396-51 835-32 27-32 27-32 27 Eläkekulut (-) -446 396-51 835-32 27-32 27-32 27 Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) -26 115 949-26 24 17-27 69 17-27 69 17-27 69 17 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) 1 Toimintakulut yhteensä -26 562 344-26 742 5-28 1 197-28 1 197-28 1 197 TOIMINTAKATE -26 558 618-26 737 5-28 6 697-28 6 697-28 6 697 Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos -26 558 618-26 737 5-28 6 697-28 6 697-28 6 697 MÄÄRÄRAHA Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TULOARVIO Menot -26 562 344-26 742 5-28 1 197-28 1 197-28 1 197 Tulot 3 726 5 3 5 3 5 3 5 Netto -26 558 618-26 737 5-28 6 697-28 6 697-28 6 697 3 Kulujakauma 25 2 15 1 5-5 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

59 KOULUTUS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA Koulutus- ja hyvinvointilautakunta toimintakulut 52,2 milj. euroa Talousarvio 218 toimintakulut 169,6 milj. euroa Vapaa-aikapalvelut 24 % Hallinto ja tukipalvelut 1 % Varhaiskasvatuspalvelut 28 % Yleissivistävän koulutuksen palvelut 47 % Muut kulut 24 % Henkilöstökulut 48 % Avustukset 5 % Tarvikkeet 2 % Palvelujen ostot 22 %

6 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KOULUTUS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA 64 HALLINTO- JA TUKIPALVELUT SIVISTYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Koulutus- ja hyvinvointipalveluiden hallinto- ja tukipalvelukokonaisuus aloittaa uudessa mallissaan ja kokoonpanossaan 1.1.218. Hallinto- ja tukipalveluiden sisälle viedään koko palvelukeskuksen talouden, hallinnon sekä henkilöstöasioiden valmistelu- ja toimeenpano (palvelukeskuskohtaiset asiat). Tällä toiminnalla varmistetaan ja tuetaan keskuksen toimisto- ja hallintohenkilöstönä koskevien toimintaprosessien yhtenäisyys. Myös keskuksen sisällä tarvittavasta osaamisen arvioinnista sekä edelleen tarvittavasta täydennyskoulutuksesta huolehtiminen on keskitettyjen hallinto- ja tukipalveluiden vastuulla. Toimintaympäristön muutos on alkanut syksyllä 217 ja se tulee jatkumaan edelleen seuraavien vuosien aikana. Tavoitteena on, että palvelukeskuksen hallinto- ja tukipalveluiden toiminta saadaan mahdollisimman virtaviivaiseksi sekä oikeisiin asioihin keskittyväksi vuonna 218 alkavan talousarviosuunnittelukauden aikana. Hallinto- ja tukipalvelut alla toimii vahtimestaritiimi, joka huolehtii päivittäisistä kalustosiirroista sekä tekee pieniä korjaustehtäviä. Hyvinvointikoordinaattori kokoaa Valkeakosken kaupungin hyvinvointia ja syrjäytymisen ehkäisyä koskevat vuosittaiset haasteet ja toiminnot yhdeksi kokonaisuudeksi, josta raportoidaan kaupunginvaltuustolle vuosittain. TAVOITTEET Mittarit Henkilötyövuodet htv Sairauspoissaolot Tavoitearvo 218 8 2 Ennuste 217 Ta 217 8 2 8 2 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Perustetaan uuden palvelukeskuksen hallinto- ja tukipalveluista sekä näiden vastuiden osaamisen arvioinnista sekä koulutuksesta hoitava kokonaisuus. Vuonna 218 hallinto- ja tukipalvelut sekä niihin liittyvät muut keskuksen sisäiset toimisto- ja hallintopalvelut toimivat siten, että sekä sisäiset että ulkoiset asiakkaat tietävät ja tuntevat pääprosessit. Suunnitteluvuosina 219 22 palvelukeskuksen sisäiset toimisto-, hallinto- ja taloussuunnitteluresurssit on saatu kohdennettua yksiköittäin sekä koko keskusta ajatellen oikein ja tehokkaasti. Koulutus- ja hyvinvointilautakunta valmistelee toimintasuunnitelman Digiloikan toteuttamisesta Valkeakosken kouluissa. Suunnitelma perustuu S.Siitosen 1/216 valmistuneeseen selvitykseen. Hankkeelle osoitetaan 5 euron sitova määräraha vuodelle 218 hankkeen ensimmäistä vaihetta varten.

61 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Myyntituotot (+) 44 54 44 54 44 54 Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä 44 54 44 54 44 54 Henkilöstökulut (-) -392 269-373 35-373 35 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) -317 627-33 753-33 753 Henkilösivukulut (-) -74 642-69 597-69 597 Eläkekulut (-) -59 954-55 956-55 956 Muut henkilösivukulut (-) -14 688-13 641-13 641 Palvelujen ostot (-) -6 335-1 335-1 335 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) -1 9-1 9-1 9 Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä -454 54-385 585-385 585 TOIMINTAKATE -5 18 919 18 919 Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos -5 18 919 18 919 MÄÄRÄRAHA Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TULOARVIO Menot -454 54-385 585-385 585 Tulot 44 54 44 54 44 54 Netto -5 18 919 18 919 5 Kulujakauma 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

62 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KOULUTUS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA 65 VARHAISKASVATUSPALVELUT SIVISTYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Varhaiskasvatuspalvelut huolehtii kunnallisten varhaiskasvatuspalvelujen laadukkaasta tuottamisesta sekä tekee yhteistyötä yksityisten palvelutuottajien kanssa. Organisaatiomuutos ja yhteistyö maakuntaan siirtyvien palvelujen kanssa on esillä seuraavina vuosina. Palvelurakenteiden suunnittelussa huomioidaan valtion talouden vakauttamisohjelman, varhaiskasvatuslain, Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja kaupungin uuden varhaiskasvatussuunnitelman tuomat vaatimukset sekä perheiden palvelutarpeet. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 218 Ennuste 217 Ta 217 Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot, vrk Varhaiskasvatuksen kustannukset ( /hoitopäivä) Käyttöaste % Täyttöaste % 189 3 9 58,9 9 1 189 4 1 58,9 89 1 19 3 2 58,4 9 1 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Pidetään varhaiskasvatuspalvelujen ja esiopetuksen kysyntä ja tarjonta tasapainossa. Varhaiskasvatuspaikkojen käyttöä ja tarvetta seurataan tiiviisti (käyttö- ja täyttöasteet). Varhaiskasvatuspalveluita tarjotaan edelleen rajoittamatta oikeutta varhaiskasvatukseen ja suurentamatta ryhmäkokoja. Otetaan käyttöön kunnan oma varhaiskasvatussuunnitelma ja toteutetaan sen mukaista toimintaa. Varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan asiakaskyselyillä sekä työntekijöiden itsearvioinneilla. Lisäksi osallistutaan varhaiskasvatuksen kansalliseen arviointiin (Karvi). Päivitetään palveluverkkosuunnitelma. Mahdollisia rakenneuudistuksia toteutetaan suunnitellusti, hallitusti ja taloudellisesti. Talouden tasapainottamiseksi hankinnat ja vakanssit harkitaan tarkkaan. Kannustevapaakäytäntöä jatketaan tarkoituksenmukaisesti. Henkilöstön sairauspoissaolojen vähentämiseksi käytetään varhaisen puuttumisen keskusteluja, tyky- ja tyhy-toimintaa sekä tarvittaessa myös työnohjausta. Esimerkiksi koulutuksilla täydennetään esimiesten osaamista, lisätään jaettua johtamista (vastuulastentarhanopettajat) ja tiimityötä. Kehitetään henkilöstön yhteistyötaitoja vanhempien kanssa sekä lapsen ja perheiden osallisuutta. Tehdään yhteistyötä muiden lasten, nuorten ja perheiden palveluja järjestävien tahojen kanssa sekä kehitetään yhteistyötä kolmannen sektorin ja järjestöjen kanssa (esim. hankkeet). Etsitään yhteistyömuotoja alueellisten ja seudullisten varhaiskasvatuksen toimijoiden kanssa.

63 Tunnusluvut Tp 216 Ta 217 Ta 218 muutos % Ts 219 Ts 22 1-5- vuotiaista varhaiskasvatuksessa % 59 6 6 6 6 Lapsia Varhaiskasvatuksessa Esiopetuksessa Avoimessa toiminnassa Kotihoidontuella Yksityisessä varhaiskasvatuksessa 917 255 56 28 15 935 228 65 31 15 935 273 65 31 15 19,74 935 26 65 31 15 935 225 65 31 15 Varhaiskasvatuspaikan hinta 1-2- vuotiailla 3-6- vuotiailla Erityisryhmissä Vuorohoidossa 18 695 1 683 21 366 14 956 18 86 1 335 2 67 14 469 2 421 11 669 23 338 16 337 12,91 12,91 12,91 12,91 2 421 11 669 23 338 16 337 2 421 11 669 23 338 16 337 Esiopetus kustannukset euroa/lapsi 6 176 6 22 6 22 8,4 6 25 6 22

64 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 VARHAISKASVATUSPALVELUT Myyntituotot (+) 58 158 494 24 621 357 621 357 621 357 Maksutuotot (+) 1 4 964 1 462 928 1 362 928 1 362 928 1 362 928 Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) 5 117 Toimintatuotot yhteensä 1 914 239 1 957 132 1 984 285 1 984 285 1 984 285 Henkilöstökulut (-) -7 46 516-6 961 756-6 996 577-6 996 577-6 996 577 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) -5 446 596-5 492 345-5 535 87-5 535 87-5 535 87 Henkilösivukulut (-) -1 599 92-1 469 411-1 46 77-1 46 77-1 46 77 Eläkekulut (-) -1 238 962-1 194 48-1 183 556-1 183 556-1 183 556 Muut henkilösivukulut (-) -36 958-275 3-277 151-277 151-277 151 Palvelujen ostot (-) -3 115 67-2 73 38-3 3 17-3 3 17-3 3 17 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) -69 98-67 789-68 89-68 89-68 89 Avustukset (-) -1 777 492-1 917 5-1 917 5-1 917 5-1 917 5 Vuokrat (-) -1 51 251-1 591 328-2 711 66-2 711 66-2 711 66 Muut toimintakulut (-) -19 389-17 431-17 431-17 431-17 431 Toimintakulut yhteensä -13 529 416-13 286 112-14 714 364-14 714 364-14 714 364 TOIMINTAKATE -11 615 177-11 328 98-12 73 79-12 73 79-12 73 79 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -1 147-6 -8 744-8 744-8 744 Pääoma-arvon korko (-) -287-1 462-1 841-1 44-1 44 Laskennalliset erät (-/+) -26 94 Tilikauden tulos -11 643 551-11 336 442-12 74 664-12 74 227-12 74 227 MÄÄRÄRAHA Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TULOARVIO Menot -13 529 416-13 286 112-14 714 364-14 714 364-14 714 364 Tulot 1 914 239 1 957 132 1 984 285 1 984 285 1 984 285 Netto -11 615 177-11 328 98-12 73 79-12 73 79-12 73 79 16 Kulujakauma 14 12 1 8 6 4 2 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

65 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KOULUTUS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA 61 YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN PALVELUT SIVISTYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Yleissivistävän koulutuksen palvelut huolehtii perusopetuksen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä lukiokoulutuksen tuottamisesta. Lähivuosina korostuu uuden koulutus- ja hyvinvointikeskuksen toiminnallinen yhteistyö. Perusopetuksen 8. vuosiluokka tulee mukaan uuteen opetussuunnitelmaan 1.8.217 lähtien ja 9. vuosiluokka 1.8.219. Yleinen osuus toteutuu kuitenkin soveltuvin osin nyt jo kaikilla vuosiluokilla. Perusopetuksessa korostuvat palveluverkkosuunnitelman päivitys ja oppilasmäärän vakiintuminen. Lukiokoulutuksessa jatketaan sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin siirtymistä 218-219 välisenä aikana. Lisäksi lukiokoulutuksessa pyritään laajentamaan kansainvälisyyttä. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 218 Ennuste 217 Ta 217 Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot, vrk 239 27 24 27 24 28 Opetusryhmän koko, perusopetus (hlö) Perusopetuksen kustannukset (eur/oppilas) 19 8 3 19 82 19 82 Lukion oppilasmäärä Lukion keskeyttäneiden määrä Lukion läpimenoaika (a) Lukion kustannukset (eur/oppilas) 35 1 2,9 8 7 347 1 2,9 8 7 35 12 2,89 8 7 Aikuislukion kurssien määrä Aikuislukion kustannukset (eur/kurssi) 7 5 4 7 5 4 7 5 4 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Suunnittelukaudella lisätään yhteistyötä uuden keskuksen sisällä sekä muiden hallintokuntien kanssa. Palveluverkkosuunnitelma päivitetään. Yleissivistävän koulutuksen palveluiden resurssien oikea kohdentuminen varmistetaan tekemällä kokonaisvaltainen selvitys nykytilanteesta. Tämän perusteella pystytään arvioimaan, mitkä ovat tärkeimmät ja haastavimmat kohdat toiminnan ohjaamisessa. Samalla katsotaan ne kohdat, joihin on tarpeellista lisätä resursseja mahdollisuuksien mukaan. Tähän kokonaisuuteen liittyy tavoitteena myös henkilöstön sairaslomien vähentäminen suunnittelukauden loppuun mennessä. Valkeakosken elinvoimaa kehitetään maakunnallisella yhteistyöllä: osallistutaan Osake-koulutustarjottimen

66 käyttöön ja kehittämiseen, osallistutaan LAPE:n Pippurihankkeeseen, tuetaan Campus-alueen yhteistyön kehittymistä konkreettisiksi toimenpiteiksi sekä lukion kansainvälisiä hankkeita. Palveluiden järjestämiseksi monipalvelumallilla selvitetään tukipalveluiden ulkoistamisen toimivuutta sekä päivitetään yhteistyösopimuksia. Vakiinnutetaan uusien opetussuunnitelmien käyttö sekä päivitetään ja pannaan toimeen palveluverkkosuunnitelma, osallistutaan tiiviisti kaupungin palvelurakenteen järjestelyjen toteuttamiseen. Johtamisosaamisen varmistamiseksi ja toiminnan tuloksellisuuden kehittämiseksi järjestetään esimieskoulutusta mm. kehityskeskustelujen kautta tulleiden osaamistarpeiden mukaan. Palkataan kaksi laaja-alaista erityisopettajaa 1.8.218 alkaen. Tunnusluvut Tp 216 Ta 217 Ta 218 muutos % Perusopetus Perusopetuksen oppilaat 2 194 2 224 2169-2,47 Perusopetuksen opetusryhmän koko 19 19 19 Perusopetuksen kustannukset (eur/oppilas) 8 38 8 2 8 3 1,22 Ts 219 Ts 22 2169 2169 19 19 8 3 8 3 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Toimintaan osallistuvat oppilaat Omana toimintana Avustettuna toimintana 72 125 76 14 76 14 76 14 76 14 Lukio Lukion nuorisoasteen opiskelijat Lukion keskeyttäneiden määrä (kpl) Toisessa oppilaitoksessa tutkintoa suorittavien kurssit lukiossa Lukion läpimenoaika (v) Lukion kustannukset (eur/oppilas) 35 21 351 2,85 9 175 35 12 3 2,89 8 7 35 1 3 2,9 8 7-16,67 35 1 3 2,9 8 7 35 1 3 2,9 8 7 Aikuislukio Aikuislukion opiskelijat Aineopiskelijoiden suorittamat kurssit Aikuislukion kurssien määrä (kpl) Aikuislukion kustannukset (eur/kurssi) 9 172 7 5 565 1 2 7 54 1 2 7 5 4 1 2 7 5 4 1 2 7 5 4

67 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN PALVELUT Myyntituotot (+) 2 415 44 1 99 191 2 73 852 2 73 852 2 73 852 Maksutuotot (+) 29 51 33 5 33 5 33 5 33 5 Tuet ja avustukset (+) 116 49 35 3 35 3 35 3 35 3 Vuokratuotot (+) 4 275 1 2 1 2 1 2 1 2 Muut toimintatuotot (+) 11 484 Toimintatuotot yhteensä 2 576 353 2 6 191 2 143 852 2 143 852 2 143 852 Henkilöstökulut (-) -12 765 42-12 36 757-12 287 552-12 357 552-12 357 552 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) -1 13 77-9 935 77-1 5 763-1 63 314-1 63 314 Henkilösivukulut (-) -2 635 325-2 371 68-2 281 789-2 294 238-2 294 238 Eläkekulut (-) -1 979 859-1 88 793-1 786 944-1 796 584-1 796 584 Muut henkilösivukulut (-) -655 466-49 887-494 845-497 654-497 654 Palvelujen ostot (-) -5 959 965-5 578 626-6 185 891-6 185 891-6 185 891 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) -548 998-466 274-464 74-464 74-464 74 Avustukset (-) -132 358-135 5-135 5-135 5-135 5 Vuokrat (-) -3 737 31-3 543 15-5 544 874-5 544 874-5 544 874 Muut toimintakulut (-) -12 1-8 876-8 876-8 876-8 876 Toimintakulut yhteensä -23 155 764-22 39 183-24 626 767-24 696 767-24 696 767 TOIMINTAKATE -2 579 411-19 978 992-22 482 915-22 552 915-22 552 915 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -18 173-16 581-15 5-23 84-16 516 Pääoma-arvon korko (-) -2 893-1 983-1 833-3 93-3 526 Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos -2 6 477-19 997 556-22 499 798-22 579 929-22 572 957 MÄÄRÄRAHA Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TULOARVIO Menot -23 155 764-22 39 183-24 626 767-24 696 767-24 696 767 Tulot 2 576 353 2 6 191 2 143 852 2 143 852 2 143 852 Netto -2 579 411-19 978 992-22 482 915-22 552 915-22 552 915 3 Kulujakauma 25 2 15 1 5 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

68 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KOULUTUS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA 75 VAPAA-AIKAPALVELUT SIVISTYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vapaa-aikapalveluiden tehtäväalueella perustehtävät ovat seuraavat: liikuntapalveluiden tuottaminen, muiden toimijoiden tukeminen (avustukset) sekä liikuntaolosuhteista huolehtiminen yhteistyössä sekä kaupungin sisällä että kolmannen sektorin toimijoiden (mm. urheiluseurat) kanssa nuorisotoimi tuottaa yhteistyössä nuorten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa toimintaa kaupungin nuorille sekä edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa vapaan sivistystyön sekä taiteen perusopetuksen palveluiden tuottaminen (kansalaisopisto, taiteen perusopetus kansalaisopistossa, Valkeakosken musiikkiopistossa sekä Kuvataide- ja käsityökoulu Emilissä). Valkeakosken lisäksi palveluita tuotetaan Akaalle, Kangasalle, Pälkäneelle ja Urjalalle palvelusopimusten mukaisesti kirjastopalvelujen tuottaminen kaupunginkirjaston pääkirjaston palvelujen kautta kulttuuripalveluiden tuottaminen (kulttuuritoimisto, Kaupunginteatteri ja Voipaalan taidekeskus). Vuonna 218 vapaa-aikapalveluiden keskeisin muutos on kahden eri palvelukeskuksen (sivistys sekä liikunta ja nuoriso) toimintojen yhdistyminen kesällä 217. Kuntalaisille tarjottavien vapaaajan palveluiden tarjoaminen on nyt yhden keskuksen vastuulla lukuun ottamatta liikuntapaikkojen hoitamista. Tavoitteena on saada rakennettua suunnittelukauden aikana entistä yhtenäisempi kokonaisuus, joka pystyy tukemaan tulevaisuuden Valkeakosken asukkaiden hyvinvointia sekä estämään asukkaiden syrjäytymistä yhteiskunnasta. Yhteistyössä henkilöstön kanssa palvelukeskus tulee asettamaan tulevaisuuden tavoitteita kaupungin päivittyvän strategian mukaisesti vuodesta 218 eteenpäin. Keskeistä tulee olemaan yhtenäisen hyvinvointipalveluiden kokonaisuuden rakentaminen tukemaan edellä kuvattuja tavoitteita. Toiminnallisten tavoitteiden rinnalla kuljetetaan edelleen tilankäytön tehostamiseen liittyvien ratkaisujen löytämistä. Entistä tehokkaammalla tilankäytöllä pystytään varmistamaan resurssien riittävyyttä palveluiden tuottamiseen. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset asettavat vapaa-aikasektorin palveluiden tuottajille uusia haasteita sekä edelleen tätä kautta olemassa olevien toimintamallien tarkistamista. Kaikki vapaaaikasektorin toimijat elävät tulevina vuosina poikkeuksellisen suurten toimintaympäristömuutosten keskellä, kun tehtävien jakaminen kunnan, maakunnan ja valtion kesken tulee muuttamaan suuresti kuntien toimintaa. Tässä muutoksessa vapaa-aikapuolen rooli kuntien toiminnassa tulee kasvamaan. Kun rinnalla vielä kulkee yhteiskunnassa samaan aikaan tapahtuvat muut suuret muutokset, on vapaa-aikapuolella edessään suuri yhteinen tehtävä.

69 TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 218 Ennuste 217 Talousarvio 217 Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot, vrk 18 133 18 135 25 155 Uimahallin nettokustannukset/käyttäjä ( ) Wareenan käytetty jääaika/aukiolovrk (h) Saharan nettokustannukset/käyttäjä ( ) Laskettelurinteen nettokustannukset/aukiolovrk ( ) 5,3 8, 2, 1 5 5,3 8, 2, 2 5,3 8, 2, 2 5 Nuorisotilojen käyttöaste vrk/vuosi (%) - Nuorisokeskus Pultti ja nuorisotila Tyrmä Erityisnuorisotyön kohteena olevat nuoret (hlö/vuosi) - etsivä nuorisotyö, pienryhmät, kehitysvammaiset 6 3 6 3 7 3 Kirjasto Fyysiset käynnit Verkkokäynnit Lainat Euroa/fyysinen käynti 165 9 32 8 165 9 32 8 165 3 9 32 8 Kulttuuritoimisto Viralliset tapahtumat Yhteistyötapahtumat 3 1 4 16 4 1 Voipaalan taidekeskus Näyttelykävijät Yhteistyötapahtumat Tapahtumakävijät Muut kävijät 8 3 2 4 8 4 2 4 8 4 2 4 Kaupunginteatteri Katsojat Vierailunäytännöt Katsojat 9 2 5 9 5 2 3 9 5 2 3 Kansalaisopisto bruttokustannukset /oppitunti 1 1 1 Musiikkiopisto Bruttokustannukset /oppitunti 84 8 85 Kuvataide- ja käsityökoulu Bruttokustannukset /oppitunti 128 125 124 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Kasvatus- ja hyvinvointilautakunta selvittää mahdollisuuden ottaa käyttöön lapsille ja nuorille suunnattu maksuton liikunta/kulttuuripassi, joka mahdollistaa tutustumisen Valkeakosken liikunta/kulttuuriharrastuksiin tai tarjontaan. Liikuntapalvelut Liikuntatoimen tavoitteena on turvata monipuoliset, houkuttelevat ja helposti tavoitettavat liikuntapalvelut. Erityistä huomiota kiinnitetään koko väestön harraste- ja terveysliikuntaan sekä lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen. Lähivuosien tärkein tavoite on kuntalaisten omaehtoisen liikunnanharrastuksen ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen yhteistyössä muiden hallintokuntien ja toimijoiden kanssa ylläpitämällä yleiset edellytykset liikuntatoimintaan, tukemalla kansalaistoimintaa ja järjestämällä resurssien mu-

7 kaan toimintaa niille ryhmille, joita eivät muut toimijat tavoita. Tehokkaimpia tapoja edistää omaehtoista liikuntaa ja kuntalaisten fyysistä aktiivisuutta ovat kevyen liikenteen edistäminen, niiden vaatimien verkostojen ja väylien kehittäminen ja riittävä kunnossapito sekä puistojen sekä koulujen ja päiväkotien pihojen suunnittelu ja rakentaminen koko väestön fyysistä aktiivisuutta ruokkiviksi lähiliikuntapaikoiksi. Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden sekä laajemmasta näkökulmasta kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää sisällyttää nämä asiat koko kunnan yhteiseksi haasteeksi. Tätä toimintamallia tukee perustettu uusi palvelukeskus, jonka sisältä on löydettävissä uudenlaisia kuntalaisten hyvinvointia tukevia kokonaisuuksia. Nuorisopalvelut Nuorisotyö on ennaltaehkäisevää ja kustannuksia säästävää toimintaa. Keskittyminen nuoria osallistavaan toimintaan ja nuorten hyvinvointiin on investointi tulevaisuuteen, mikä tukee kasvua ja tuottavuutta sekä tuo taloudellisia säästöjä pitkälle tulevaisuuteen. Palvelujen vaikuttavuutta ja nuorten tarpeisiin vastaavuutta edistetään suunnittelukaudella vakinaistamalla etsivän nuorisotyön työparitoiminta. Laatua parannetaan mm. palveluprosesseja selkiinnyttämällä sekä henkilökunnan pysyvyyttä ja osaamista kehittämällä. Lisäksi kehitetään monialaisella yhteistyöllä lasten ja nuorten harrastusten tasapuolista tavoitettavuutta. Lasten ja nuorten elinolojen kehittämisessä ja varsinkin nuorten sosiaalisessa vahvistamisessa verkostomainen yhteistyö muiden keskeisten toimijoiden (mm. koulutus- ja hyvinvointikeskus, sosiaali- ja terveyskeskus, koulutuskuntayhtymä sekä kolmas sektori) kanssa on välttämätöntä. Monialaisen nuorten palveluverkoston yhteistyön kehittäminen osana nuorisotyötä on tässä ensiarvoisen tärkeää ja siihen tarjoaa hyvän alustan myös uusi hallinto-organisaatio, jossa koulutusja hyvinvointipalvelut ovat samassa keskuksessa. Kirjasto Kirjasto- ja tietopalvelut tukevat kaupunkilaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia tiedon ja elämysten hankintaan. Kirjaston keskeisenä tavoitteena on edistää kaupunkilaisten lukemista ja elinikäistä oppimista sekä toimia aktiivisesti lasten ja nuorten lukuinnostuksen ja tiedonhallinnan edistämisessä luokkavierailujen avulla. Painettujen aineistojen lisäksi sähköisiä aineistoja on käytössä. Kirjasto tarjoaa tietopalveluita, koulutuksia ja tapahtumia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kirjasto kehittää kirjat kotiin -palvelua sekä markkinoi äänikirjojen käyttöä luku- ja liikuntaesteisille. Kirjastolla on edessä muutto väistötiloihin. Väistötiloihin siirtyminen kahdeksi vuodeksi on tärkeää kaupunkilaisten palveluiden turvaamisen kannalta ja se edellyttää hyvää suunnittelua. Pirkanmaan kirjastojen välistä yhteistyötä jatketaan yhteisen kirjastojärjestelmän, kirjastojen välisten seutulainojen ja yhteisten e-aineistohankintojen kautta. Kirjastoautoyhteistyötä kehitetään yhteistyössä Lempäälän kirjaston kanssa. Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut tuotetaan monituottajamallilla. Palvelujen tuotannossa oman tuotannon rinnalla käytetään laajasti yhteistyötä eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa, kuntien välistä yhteistyötä, liikelaitoksia/osakeyhtiöitä, ostopalveluja yrityksiltä sekä osin myös säätiöitä. Eniten tehdään yhteistyötä yhdistysten kanssa, joita kulttuuritoimi tukee avustuksilla ja joilta tilaa tapahtumia eri ikäryhmille Voipaalan taidekeskus toimii matkailukohteena Rapolan harjun yhteydessä ja tuottaa vaihtuvia taidenäyttelyitä. Uudistettujen tilojen ulosvuokraamista lisätään ja alueen kulttuuri- hyvinvointi- ja ravintolapalvelutuotannon verkostoa vahvistetaan. Alueella toimii jo nyt kaupungin toimijoiden lisäksi useita yrittäjiä ja muita toimijoita. Voipaalan toiminnassa korostuu monituottajamalli, jossa alueen kokonaiskävijämäärän vaikuttaa kulttuuripalveluiden lisäksi yrittäjien ja tapahtumatuottajien mahdollistamat asiakaslähtöiset palvelut. Osana alueen toiminnan kehittämistä tuetaan Voipaalan kartanon ja Rapolan harjun säilymistä kuntalaisten virkistysalueena. Rapolan harju on

71 siirtynyt Metsähallituksen ylläpitämäksi ja sen virkistyskäytön tehostaminen on alkanut. Kaupunginteatteri toimii ammattijohtoisena harrastajateatterina. Markkinointiyhteistyötä tehdään kaupallisten toimijoiden kanssa, sisältäen myös välillisesti tilojen jne. tarjoamista palveluntuottajille. Lipunmyynti ja aulatilat on vuoden 216 aikana uusittu ja ne otetaan muun käytön lisäksi näyttelykäyttöön vuoden 218 aikana. Kaupunginteatterin tilojen käyttöä tehostetaan toiminta- ja tilayhteistyöllä Valkeakoski-opiston teatteritaiteen perusopetuksen kanssa, joka siirtyy teatterin tiloihin vuonna 218. Valkeakoski-opisto Opistossa jatkuu muutosprosessi, jonka tavoitteena on toiminnan tehokkuus ja kurssitarjonnan asiakastarpeiden mukaisuus kaikissa opiston toiminta-alueen kunnissa. Toiminnan tehostamiseksi ja asiakastarpeiden täyttämisen takaamiseksi tuntiopettajat hoitavat jatkossa entistä suuremman osan opetustyöstä ja päätoimisen henkilöstön työpanos painottuu opiston hallintoon ja kurssisuunnitteluun. Tämä vaatii henkilökunnan toimenkuvien tarkistamista. Vapaa-aikakeskuksen peruskorjaus vaatii panostusta uusien tilojen suunnitteluun ja väistövaiheen organisointiin. Kansalaisopiston toiminnassa keskiössä on kuntalaisten hyvinvoinnin tukeminen yhteistyössä valkeakoskelaisten toimijoiden sekä palveluita tilaavien Akaan, Kangasalan, Pälkäneen ja Urjalan kuntien kanssa. Musiikkiopisto Musiikkiopisto palvelee jokaista kuntalaista tarjoamalla laadukasta laajan oppimäärän mukaista opetusta lapsille ja nuorille sekä kulttuuritoimijana tuottamalla monipuolista musiikkitarjontaa. Yhteistyötä jatketaan kaupungin muiden yksiköiden sekä yksityisten toimijoiden kanssa. Tilahankkeen myötä yhteistyön rajapintoja kehitetään palvelukeskuksen sisällä ja tilankäyttö tehostuu suunnitelmien mukaisesti. Henkilökunnan ja oppilaiden osaamisen kehittämistä jatketaan erilaisten alueellisten hankkeiden yhteydessä. Uuden opetussuunnitelman myötä toimintatavat ja käytänteet päivitetään ajanmukaisiksi. Uusi opetussuunnitelma uusine toimintoineen tulee voimaan 1.8.218. Kuvataide- ja käsityökoulu Emil Emilin toiminnan kehittämisen kannalta keskeisintä on sen tilojen keskittäminen peruskorjattavaan vapaa-aikakeskukseen. Vuonna 218 Emilin henkilökunta osallistuu vapaa-aikakeskuksen tilojen suunnitteluun. Vapaa-aikakeskuksen remontin ajaksi Valkeakoski-opistolla olevalle Emilin opetusluokalle tarvitaan väistötila, mikä vaatii valmisteluja vuoden 218 aikana. Opetusta kehitetään Emilin toimintaohjelman tavoitteiden mukaisesti. Emil toimii edelleen vuoden 218 loppuun jatkorahoitusta saaneen Opetushallituksen tukeman valtakunnallisen arkkitehtuurija ympäristökasvatushankkeen koordinaattorikouluna. Emilin opetussuunnitelmat uusitaan Opetushallituksen asettamien uusien valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta ja paikalliset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syyslukukauden 218 alusta.

72 Tp 216 Ta 217 Ta 218 muutos % Ts 219 Ts 22 Liikuntapalvelut Henkilötyövuodet htv Kehityskeskustelut vakituiset % Sairauspoissaolot vakituiset vrk/hlö Liikuntatoimen nettokäyttömenot /asukas Liikuntapaikkojen määrä kpl Ohjaustoimen kävijämäärä = suoritteet Uimahallin kävijämäärä Liikuntahallin kävijämäärä Koulujen salivuorojen kävijämäärä Jäähallin kävijämäärä Jäähallin käytetty jääaika/aukiolovrk Keinonurmen kävijämäärä Laskettelurinteen kävijämäärä Hiihtokauden pituus (tykkilumilatu) Ohjaustoimi /suorite netto Uimahalli /kävijä netto Liikuntahalli /kävijä netto Jäähalli /kävijä netto Keinonurmi /kävijä netto Laskettelurinne /kävijä netto Laskettelurinne /aukiolovrk Toimivat liikuntayhdistykset kpl Liikunta-avustukset /asukas 31,1 92,9 16,1 129,35 156 26 991 115 119 46 28 48 236 41 58 7,73 39 7 3 873 142 1,59 5,17 5,9 11,42 2,7 45,68 1861,76 6 4,45 31 1 15 125, 152 28 11 5 5 4 8, 42 5 147 1,6 5, 5, 12, 2, 3, 2 5 6 4,4 14 1 15 125, 158 28 11 5 5 4 8, 42 5 15 1,6 5, 5, 12, 2, 3, 1 5 6 4,5-54,9 3,9 2, -4 2,3 14 1 15 125, 158 28 11 5 5 4 8, 42 5 15 1,6 5, 5, 12, 2, 3, 1 5 6 4,5 14 1 15 125, 158 28 11 5 5 4 8, 42 5 15 1,6 5, 5, 12, 2, 3, 1 5 6 4,5 Nuorisopalvelut Nuorisotoimen nettokäyttömenot /asukas Nuorisotilojen lukumäärä Nuorisotilojen (2-3) käyttöaste vrk/vuosi % - Nuorisokeskuksen käyttövuorokaudet 23, 3 71 295 26, 2 6 2 25, 2 7 25-3,9 16,9 25, 25, 2 7 25 25, 2 7 25 - Tyrmä käyttövrk Nuorisotilojen (2-3 kpl) kävijämäärä Kariniemen leiripäivät Tapahtumien osallistujamäärä Nuorisotilat (2-3) /kävijä netto Kariniemi /leiripäivä Nuorisotilojen (4) asiakastyytyväisyys Kariniemen asiakastyytyväisyys Avustettavien yhteisöjen lukumäärä Yhteistyöhankkeiden lukumäärä Ohjaustoim. tavoitettujen nuorten käyntikerrat Moniamm.verkostoyhteistyön työtunnit Erityisnuorisotyön asiakkaat hlö 224 35 65 5 576 1 663 1,9 8,11 3,87 3,85 5 18 13 679 1 212 286 19 2 5 6 5 18, 8, 4, 4, 5 15 12 1 3 2 25 6 7 12, 8, 4, 4, 5 15 12 1 3 5,3 21,9 4, -33,1 2 25 6 7 12, 8, 4, 4, 5 15 12 1 3 2 25 6 7 12, 8, 4, 4, 5 15 12 1 3 Kirjasto Pääkirjaston aukiolotunnit Bruttokustannukset /aukiolotunnit 2 723 388 2 7 35 2 7 35 2 7 35 2 7 35 Kulttuuripalvelut Kulttuuritoimisto /asukas (sis. Visavuori) Voipaalan taidekeskus /kävijä Kaupunginteatteri /katsoja 22,3 33,1 3,4 23,8 43 45 24,7 35,9 57,4 3,8-16,5 27,6 24,7 35,9 57,4 24,7 35,9 57,4 Kansalaisopisto Oppituntien määrä -Valkeakoski -Pälkäne -Kangasala 11732 4846 8238 11 47 82 11 47 82 11 47 82 11 47 82

73 -Akaa -Urjala Tp 216 Ta 217 Ta 218 muutos % 484 4755 4755 1577 16 16 Ts 219 Ts 22 4755 16 4755 16 Musiikkiopisto Oppituntien määrä Oppilasmäärä Perusopetus Varhaisiän opetus 18 676 685 414 271 17 8 713 44 27 17 7 68 41 27 -,6-4,6-6,8 17 6 65 39 26 17 6 6 39 26 Kuvataide- ja käsityökoulu Oppituntien määrä Oppilasmäärä Perusopetus Kulttuuripolkuopetus 4 5 52 52-4 5 87 49 38 4 5 87 49 38 4 5 87 48 38 4 5 87 48 38

74 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 VAPAA-AIKAPALVELUT Myyntituotot (+) 1 569 638 1 334 421 1 167 31 1 167 31 1 167 31 Maksutuotot (+) 1 278 773 1 285 994 1 285 994 1 285 994 1 285 994 Tuet ja avustukset (+) 156 392 18 72 72 72 Vuokratuotot (+) 354 325 364 392 344 392 344 392 344 392 Muut toimintatuotot (+) 33 494 23 54 23 54 23 54 23 54 Toimintatuotot yhteensä 3 392 622 3 26 311 2 893 191 2 893 191 2 893 191 Henkilöstökulut (-) -6 491 6-6 275 876-5 455 975-5 447 861-5 447 861 Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) -5 18 567-4 916 563-4 312 656-4 35 984-4 35 984 Henkilösivukulut (-) -1 472 493-1 359 313-1 143 319-1 141 877-1 141 877 Eläkekulut (-) -1 151 131-1 12 134-932 959-931 842-931 842 Muut henkilösivukulut (-) -321 362-239 179-21 36-21 35-21 35 Palvelujen ostot (-) -2 34 844-2 268 1-1 993 627-1 993 627-1 993 627 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) -1 22 48-987 91-365 11-365 11-365 11 Avustukset (-) -364 117-355 8-355 8-355 8-355 8 Vuokrat (-) -2 261 684-2 264 629-4 227 361-4 227 361-4 227 361 Muut toimintakulut (-) -28 33-15 165-15 165-15 165-15 165 Toimintakulut yhteensä -12 472 488-12 167 381-12 413 29-12 44 915-12 44 915 TOIMINTAKATE -9 79 866-9 141 7-9 519 838-9 511 724-9 511 724 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -123 981-12 233-2 43-2 48-19 543 Pääoma-arvon korko (-) -3 51-28 228-3 52-3 498-3 42 Laskennalliset erät (-/+) -73 443 Tilikauden tulos -9 37 8-9 289 531-9 543 788-9 535 63-9 534 669 MÄÄRÄRAHA Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 TULOARVIO Menot -12 472 488-12 167 381-12 413 29-12 44 915-12 44 915 Tulot 3 392 622 3 26 311 2 893 191 2 893 191 2 893 191 Netto -9 79 866-9 141 7-9 519 838-9 511 724-9 511 724 14 Kulujakauma 12 1 8 6 4 2 Tp 216 Ta 217 Ta 218 Ts 219 Ts 22 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

75 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen lautakunta toimintakulut 23,7 milj. euroa Talousarvio 218 toimintakulut 169,6 milj. euroa Vesihuolto 12 % Yhdyskuntatekniikka 19 % Ruoka- ja siivouspalvelut 28 % Tilatoimi 4 % Tarvikkeet 24 % Muut kulut 14 % Henkilöstökulut 35 % Palvelujen ostot 12 27 %