Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Samankaltaiset tiedostot
Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset. Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Viljantuotannon haasteet

Tuotannon kestävä tehostaminen

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen maa- ja elintarviketaloudessa (ILMASOPU) Pirjo Peltonen-Sainio & ILMASOPU-tutkimusryhmä

Oikea määrä vettä ja lämpöä oikeaan aikaan varmistaa hyvän sadon Voiko laji- ja lajikevalinnalla vähentää maatalouden ravinnekuormitusta?

Mitä haasteita ilmastonmuutos tuo viljelijän arkeen Suomessa? Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus

PeltoOptimi-työkalu. Pirjo Peltonen-Sainio ja Lauri Jauhiainen PeltoOptimi- ja OPAL-Life -hankkeet. Luonnonvarakeskus

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet

Varsinais-Suomen ilmasto nyt ja tulevaisuudessa viljelyn näkökulmasta

Kuivuuden vaikutus maatalouteen Rajaus: peltokasvien tuotanto

Pellon käytön optimoinnilla kestävämpään maatalousmaan käyttöön

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Kuminan perustaminen suojakasviin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen. Kaija Hakala ja Tapio Salo MTT Kasvintuotanto

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Mikä on muuttunut? MTT

Valkuaiskasvit kestävän tehostamisen keskiössä

Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomeen ja maatalouteen millaisia mahdollisuuksia viljelijällä on varautua riskeihin ja hyödyntää mahdollisuuksia?

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen miten viljelijä voi varautua?

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

Ilmastonmuutoksen etenemisen eri skenaariot ja satojen kehitys

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua

Voiko maatalous sopeutua ilmastonmuutokseen? Kasvatetaanko maissia? Jäävätkö pellot kesannolle?

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Satovarmuutta seosviljelyllä?

Ilmastonmuutoksen vaikutus maatalouteen ja viljelijän mahdollisuudet sopeutua

Mansikan kukkaaiheiden

Hamppu viljelykiertokasvina

BOREALIN LAJIKKEET 2016

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Ruukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET. Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy

Kasvinviljelytila Lahdessa

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Lisälannoitus kasvukaudella

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

Kuminan perustaminen suojakasviin

Tuleeko Suomesta vilja-aitta, kun ilmasto muuttuu?

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Transkriptio:

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Peltokasvien tuotanto

Esitelmän rakenne Tehoisalämpösumma, päivänpituusvaikutukset kehitysnopeuteen Kuukausittaiset säähavainnot 47 vuoden jaksotarkastelu Kasvuaika, pitkän aikavälin kokeiden tuloksia ohralla Vaihtelu kylvö- & keltatuleentumispäivissä Tehoisalämpösumma kasvupäivä-tarkastelu Eri kasvilajien kasvuaikavaatimukset virallisten lajikokeiden tulosten perusteella Virallisen lajikekoeaineiston tuloskoosteita netissä Lyhyesti ilmastonmuutoksesta

Esitelmä pohjautuu Luke (MTT) virallisiin lajikekoeaineistoihin (https://www.luke.fi/tietovarannot/maa-ja-puutarhatalous/uusienpeltokasvilajikkeiden-viljelyarvo/) Peltonen-Sainio & Jauhiainen & ym. julkaisuihin. Esim: Lessons from the past in weather variability: sowing to ripening dynamics and yield penalties for northern agriculture from 1970 to 2012. Reg Environ Change 2014. DOI 10.1007/s10113-014-0594-z FOSA-kokeet

Kehitysnopeus Lämpösumma Tehoisalämpösumma o c Vuorokauden keskilämpötila vähennettynä -5 o c Esim vrk keskilämpötíla on 11 o c, tehoisalämpösumma 11-5 = 6 o c Kumulatiivisesti kylvöstä keltatuleentumiseen Kasvit eivät laske päiviä, vaan lämpökertymää Kasvuston haihduttaessa vettä kasvin lmpt on ilmaa viileämpi Tähkälletulo-- Kuivuus, korkea lmpt haihdutus vähenee kasvin lmpt kehitysnopeus kiihtyy pitkä päivä lyhyt päivä Lämpötila tai lämpösumma

Leveyspiiri Pitkä päivä kiihdyttää kehitysnopeutta FIN DK Jyvä- ja versoaiheita 60 Kompensoidaan korkeammilla kylvötiheyksillä 55 Kylvöstä tähkälletuloon Jyväntäyttymisjakso Meillä kasvustot pääversovaltaisia BEL 50 POR 40 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Lähde: Kivi, E. 1967. Ilmastotekijäin vaikutus mallasohrasadon määrään ja laatuun. Mallasjuomat 11, 1-10. Aika päivissä

Kuukauden keskilämpötilan 2017 30 v vaihtelu Jokioinen 1970-2017 8.9 9.6 o c 6.0 4.0 2.0 0.0-2.0-4.0-6.0 Touko 6.0 4.0 2.0 Laskelma kesäkuulle: -1.4 o c poikkeama = 42 o c lämpösummana = 5 päivää 12.8 14.2 o c 0.0-2.0-4.0-6.0 6.0 Kesä 4.0 Selvästi viileämpiä kasvukausia - kerran 30 vuodessa? 2015 ja 2017 14.8 16.4 o c 2.0 0.0-2.0-4.0-6.0 6.0 4.0 Heinä 14.5 14.8 o c 2.0 0.0-2.0 Elokuu -4.0-6.0

Lämpösumman kehitys 2017 30 v keskiarvo Jokioinen & Ruovesi 1400 1200 1000 30 v Ruovesi 2017 Jokioinen 800 o C 600 400 2017 30 v Ruovesi 2017 200 0 touko kesä heinä elo syyskuu

Kylvö- ja tuleentumisajankohdat päivinä: 1970-2017 Jokioinen keskiarvo myöhäisillä ohralajikkeilla Kasvuaika +30 pv +20 pv +10 pv Trekker 2017 2015 Kylvöpäivällä ei suoraa vaikutusta kasvuaikaan päivinä lämpötilalla on 10% 92 pv 2016-10 pv -20 pv Kylvöpäivä toukokuu 8 PETO-tiimi 23.11.2017

+80 o c Kylvö- ja tuleentumisajankohdat (lämpösumma)- Jokioinen Kasvuaika lmpsummana Keskimääräistä lämpimimpiä kesiä +60 o c 2016 2017 Trekker 2015 +40 o c +20 o c 910 o c ±3% -20 o c -40 o c -60 o c -80 o c viileämpiä kesiä Kylvöpäivä toukokuu 9 PETO-tiimi 23.11.2017

Kuukauden sadannan (mm) vaihtelu Jok 1970-2017 2017 30 v 13 37 mm 100.0 50.0 0.0-50.0 Touko Sademäärät rajoittavat sadontuottoa lämpötilaa useammin. Erityisesti alkukasvukauden sadannan vajaus on yleistä siemensatokasvien päätuotantoalueilla. Vaihtelu paljon suurempaa kuin lämpötilassa! 102 58 mm 45 82 mm -100.0 100.0 50.0 0.0-50.0-100.0 100.0 50.0 0.0 Kesä Heinä -50.0-100.0 100.0 94 78 mm 50.0 0.0 Elokuu -50.0-100.0

Sadannan vajaus kylvöstä tähkälletuloon MTT:n Mallasohran sato- ja proteiinimalli Vähintään 110 mm ei satomenetyksiä % vuosista sadanta yli 110 mm Keskimäärin joka toinen vuosi sadanta rajoittaa satopotentiaalia

Markku Kontturin N-lannoitus ohrakoetuloksia Kasvukausi vaikutus> N-lannoitus v. 92 100 mm sadanta v. 88-35 mm kesäk + +2.3 C lämpimämpää Trekker 2017 7-8 t/ha Yhteyttäminen ei juuri tehostu > 20 o C

Kasvuaika lämpösummavaatimukset eri viljelykasveille virallisen lajikekoedatan perusteella Ohra Kylvöstä keltatuleentumiseen Puinti yleensä 5-7 päivää keltatuleentumisesta Aikaisin 83 pv 840 o c myöhäisin 98 pv 1010 o c Kaura Aikaisin 90 pv 900 o c myöhäisin 102 pv 1020 o Kevätvehnä Aikaisin 97 pv 990 o c myöhäisin 109 pv 1100 o c Rypsi & rapsi Aikaisin 101 pv 1050 o c myöhäisin 119 pv 1230 o c Keskimäärin kesä-elokuun vuorokautinen lämpösummakertymä on noin10 o c/vrk, jos esim kesäkuu on 1.5 o c tavanomaista viileämpi, niin 5 päivän kasvuaikaero lajikkeiden välillä venyy 10 päivään, jos myös heinäkuu -1.5 o c, niin ero jo15 päivää Laji- ja lajikevalinnat sää- ja korjuuriskien hallinnassa

https://www.luke.fi/tietovarannot/maa-ja-puutarhatalous/uusienpeltokasvilajikkeiden-viljelyarvo/

http://px.luke.fi/pxweb/pxweb/fi/maatalous/?rxid=410d8271-72f5-455f-8b46-f5ec2f191f6d

North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N KIITOS! Mallit ennustavat ilmaston lämpenemistä kasvukaudet pitenevät. Maantieteellisestä sijainnista johtuen vuosien väliset vaihtelut ovat tavanomaisia myös jatkossa Kuva: Jaana Nissi/MTT Peltonen-Sainio P, Rajala A, Känkänen H & Hakala K 2009. Improving Farming Systems in Northern European conditions.