Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Ilomäki-Sarvasto
Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta toimipisteessä tai yksikössä pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön varhaiskasvatustoiminnan kuvaus. Toimintasuunnitelmassa kuvataan yksikön mahdolliset kehittämiskohteet. Toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Vasu perusteisiin. 2
Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle
Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Kokeilemme lasten kanssa erilaisia tapoja ja menetelmiä työskennellä. Emme pelkää epäonnistumisia. Tarkoituksenamme on myös ottaa jokaisen lapsen ääni kuuluviin ja suunnitella arjen toimintoja heidän kanssaan. Haastattelemme ja havainnoimme lapsia ja tutustumme lasten kulttuuriin. Annamme kaikille vanhemmille vasukeskusteluissa mahdollisuuden osallistua toiminnan suunnitteluun. Teemme yhteistyötä Ilomäen ja Sarvaston välillä. Talojen sisällä ryhmät tekevät yhteistyötä ja jakavat sekä kehittävät ideoita. Tuemme koulutuksiin osallistumista, sillä näemme lisäkouluttautumisen tärkeänä. Maanantaisin pidettävissä yksikköpalavereissa keskitymme ajankohtaisten asioiden lisäksi pedagogisiin asioihin ja yksikön pedagogiikan kehittämiseen. 4
Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö. Leikki ja sen merkitys: Lähes kaikki Ilomäki-Sarvaston tilat ovat lasten käytössä, huomioiden turvallisuuden. Sisä- ja ulkotiloja käytämme porrastetusti ja ohjatusti pienryhmissä, jotta takaamme leikkirauhan. Näemme leikin tärkeänä ja aikuisella on useita rooleja leikeissä. Aikuinen on turvallisuudesta huolehtija, leikin rikastuttaja, leikkiin sitouttaja, leikkitaitojen vahvistaja ja toisinaan myös leikkiin osallistuja. Aikuinen arvioi, mikä on hänen roolinsa leikissä. Tätä taitoa haluamme entisestään kehittää. Vaihtelemme saatavilla olevia leluja oman ja toisten ryhmien välillä. Rakennamme erilaisia leikkikokonaisuuksia muun muassa lasten toiveiden mukaan. Hyödynnämme leikkiä myös erilaisissa oppimistilanteissa. Esimerkiksi tunne- ja kaveritaitoja opetellaan lasten kanssa draaman, satujen, pöytäteatterin ja ohjatun leikin avulla. Ilomäki-Sarvastossa pidetään yllä keskustelukulttuuria esimerkiksi ruokahetkillä, lasten kokouksissa ja haastattelemalla lapsia. 5
Osallisuus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus: Puutumme heti kiusaamistilanteisiin: aikuinen seuraa ja havainnoi leikkejä ja menee tilanteeseen avuksi auttamaan lapsia selvittämään tilannetta. Lasten ristiriitatilanteita varten meillä on käytössä myös Miniverson sovittelumenetelmä. Käytämme tarvittaessa puhetta tukevia keinoja esimerkiksi kuvia ja viittomia. Tarjoamme näitä myös lapsille, jotta he saavat myös äänensä kuuluviin. Panostamme työyhteisön keskinäiseen ilmapiiriin: työhyvinvointiasioita käydään läpi yksikkökokouksissa, taloissa on ytvastaavat ja henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua työajan ulkopuolella henkilöstökerhon järjestämiin tilaisuuksiin. Huomioimme lasten ja perheiden moninaisuuden. Teemme kulttuurisen monimuotoisuuden näkyväksi oppimisympäristössä eri ryhmissä eri tavoin (esim. kirjoissa, leluissa, peleissä, kuvissa, tervehdyksissä eri kielillä, eri maiden lipuissa, keskusteluissa lasten kanssa). Keskusteluissa vanhemmilta kysytään toiveita ja ajatuksia moninaisuuden huomioimiseen. Tarvittaessa keskusteluihin otetaan tulkki mukaan. Sukupuolisensitiivinen kasvatus: lapsia kannustetaan leikkimään kaikenlaisilla leluilla ja kaikkien lasten kanssa. 6
Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Yksikköön on tehty liikkumisen suunnitelma, jonka hyödyntämistä lisätään ryhmätasolla. Lisäämme yhteistapahtumia pihalla. Kierrättäminen on yksi tämän toimintakauden kehittämiskohteista. Keväällä 2018 Vantaan Energialta tulee roskapoliisi kertomaan lajittelusta ja roskan uudesta elämästä lapsille. Edistämme turvallisuutta: arvioimme turvallisuutta yksikkö- ja tiimipalavereissa ja puutumme mahdollisiin vaaratilanteisiin. 7
Oppimisympäristö Lähes kaikki tilat ovat lasten käytössä ja niitä käytetään porrastetusti ryhmien välisillä sopimuksilla. Esimerkiksi retkipäivinä hyödynnetään vapaana olevia tiloja. Ryhmien sisällä lapset on jaettu pienryhmiin. Teemme retkiä lähiympäristöön ja muualle Helsinkiin. Retket ovat tavoitteellisia. Haluamme kehittää yksikkömme ulkopedagogiikkaa. Siirrämme ehjiä, mutta huonokuntoisempia sisäleluja ulkoleluiksi. Aikuiset ovat mukana ulkoleikeissä ja ulkona järjestämme mahdollisuuksien mukaan aamupäivällä ohjattuja leikkejä, kuten hippaa tai polttopalloa. Lasten teokset ovat kaikkien nähtävillä. 8
Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Tarjoamme lapselle viikon mittaista tutustumisaikaa. Nimeämme etukäteen kasvattajan, joka vastaa lapsen tutustuttamisesta. Pidämme aloituskeskustelut jokaiselle aloittavalle lapselle. Huolehdimme, että ennen lapsen aloittamista lapsella on valmiina lokero- pöytä- ja sänkypaikat. Toiseen ryhmään siirtyessä talon sisällä otamme huomioon kaverisuhteet ja vanhempien mielipiteet mahdollisuuksien mukaan. Lasten kanssa harjoittelemme pienissä erissä uudessa ryhmässä olemista. 9
Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laajaalaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla.
Ajattelu ja oppiminen Keskustelemme paljon lasten kanssa. Näemme arjen eri tilanteet mahdollisuutena vuorovaikutukselle. Oppimista tapahtuu kaikkialla. Harjoittelemme tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Käytössä ovat muun muassa kaveri- ja tunnekortit ja Miniverso. Rohkaisemme lapsia omatoimisuuteen, kysymiseen ja kyseenalaistamiseen. Kannustamme lapsia löytämään erilaisia tapoja toimia ja yrittämään uudelleen. Otamme oppimisessa lapsen yksilölliset piirteet huomioon. Huomioimme, että oppiminen tapahtuu monien aistien ja kanavien kautta. Oppimisessa hyödynnämme leikkiä ja toiminnallisuutta. 11
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Käymme keskustelua kulttuurisista perinteistä. Seuraamme varhaiskasvatukseen liittyvää keskustelua suomalaisesta kulttuuriperinnöstä eri medioissa ja keskustelemme siitä, mitä se tarkoittaa meidän yksikössämme. Tutustumme suomalaiseen kulttuuriperintöön ja eri kulttuureihin. Otamme huomioon lasten monimuotoiset taustat esimerkiksi juhlapäivinä. Yhdessä vietettävät juhlat sovitaan syys- ja kevätkaudelle. Elo-syyskuussa ja tammi-helmikuussa sovitaan työryhmät, jotka suunnittelevat juhlien sisällön talojen sisällä. Lapset ovat mukana juhlien suunnittelussa. 12
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Ohjaamme lapsia omatoimisuuteen esimerkiksi pukemis- ja ruokailutilanteissa taitotason ja tarpeen mukaan. Ryhmissä erilaiset keinot käytössä. Opetamme kunnioittamaan ja suojelemaan lasten omaa ja toisten kehoa. Opetamme lapsia selvittämään riitoja sanallisesti, toisten fyysinen satuttaminen on kielletty. Huomioimme myös sen, että joku voi kokea halaamisen ja kevyen koskettamisen epämiellyttävänä. Harjoittelemme tunnetaitoja muun muassa hyödyntämällä Miniversoa. Pidämme huolen, että lapset pesevät kätensä tullessaan päiväkotiin, käytyään vessassa ja ennen ruokailua. Olemme lähellä, kun lapset ovat vessassa. Opetamme, miten kädet pestään ja kuivataan. 13
Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Osa henkilökunnasta on kouluttautunut ja osa kouluttautuu mediakasvatukseen liittyen. Kehitämme siis henkilökunnan digiosaamista. Käytämme tabletteja lasten kanssa eri ryhmissä eri tavoin, muun muassa: äänitämme, pelaamme, kuvaamme, videoimme ja etsimme tietoa. Olemme kiinnostuneita lasten mediakulttuurista ja tämän annetaan näkyä leikeissä ja muussa toiminnassa. Keväällä 2018 annamme yksikön lasten olla median tuottajina ja tuotamme yhdessä yksikön oman lehden, johon jokainen ryhmä tekee oman jutun. 14
Osallistuminen ja vaikuttaminen Keskustelemme lasten kanssa toiminnoistamme ja olemme valmiita muokkaamaan niitä lapsilta tulevan palautteen perusteella. Kehitämme yksikön viskareiden me-henkeä talon yhteisen viskaritoiminnan kautta. Mahdollistamme kuulluksi tulemisen moninaisilla kommunikaatiotavoilla. Lapsen tarpeen mukaan käytössä ovat muun muassa kuvat, viittomat ja pikapiirtäminen. Järjestämme tilanteita, kuten lasten kokouksia ja haastatteluja, missä lapset pääsevät vaikuttamaan. Havainnoimme lasten mielenkiinnonkohteita arjen tilanteissa. Ryhmissä on käytössä erilaisia keinoja lasten havainnointiin. Jatkamme systemaattisen pedagogisen dokumentoinnin kehittämistä. 15
Oppimisen alueet 1) Kielten rikas maailma Teemme tiivistä yhteistyötä kirjaston kanssa. Käymme kirjastoretkillä ja osallistumme ajoittain kirjaston järjestämiin satutuokioihin. Päiväkodissa luemme tai kuuntelemme satuja joka päivä. Ryhmissämme riimittelemme, loruilemme ja laulamme sekä käytämme sadutusta ja muita tarinankerrontamenetelmiä. Keskustelemme lasten kanssa heidän ikätasonsa huomioiden esim. ruokailussa ja päiväpiirissä. 18.12.2017 Etunimi Sukunimi 16
2) Ilmaisun monet muodot Ryhmissämme on saatavilla luovuuteen ja ilmaisuun innostavaa materiaalia. Kannustamme lapsia tekemään omia esityksiä, muun muassa pöytäteatteria tai näytelmiä. Järjestämme musiikkituokioita, joissa lauletaan, tanssitaan ja soitetaan. 3) Minä ja meidän yhteisömme Tutustumme lähiympäristöön retkeillen. Järjestämme säännöllisesti yhteisiä tapahtumapäiviä. Vanhempaintoimikunta on mukana osassa tapahtumissa. Yksikössä toteutamme Laajasalo-projektin, jonka painopisteet voivat ryhmien sisällä vaihdella. Projektissa tutustumme Laajasaloon alueena, sen monimuotoiseen historiaan sekä sen sisällä oleviin toimijoihin, kuten urheiluseuroihin. 18.12.2017 Etunimi Sukunimi 17
4) Tutkin ja toimin ympäristössäni Yksikössämme on käytössä päiväpiiri, jossa rauhoitutaan hetkeksi esimerkiksi ennen ruokailua. Päiväpiirissä muun muassa harjoitellaan oman vuoron odottamista, omalla paikalla istumista, työrauhan antamista sekä kertomista ja muiden kuuntelua. Päiväpiirissä on toiminnallisia elementtejä, kuten tanssia, laulua ja soittamista. Huomioimme matemaattisen näkökulman arjen tilanteissa: pukemisessa laskemme esimerkiksi vaatekappaleita, ruuanjaossa laskemme ruuan määrää. Retkillä lajittelemme, laskemme ja vertailemme esimerkiksi puiden lehtiä, kiviä ja niin edelleen. Huomioimme ympäristökasvatuksellisen näkökulman: tutustumme lähiluontoon lasten kanssa, kehitämme kierrättämistä ja otamme sen oppimisen kohteeksi lasten kanssa. Huomioimme teknologiakasvatuksellisen näkökulman: harjoittelemme lasten kanssa erilaisten laitteiden käyttöä (tabletti, digikamera). Yksikköpalavereissa pohdimme, miten kehitämme henkilöstön digiosaamista. 18.12.2017 Etunimi Sukunimi 18
5) Kasvan, liikun ja kehityn Huomioimme ruokakasvatuksellisen näkökulman: opetamme 3-6-vuotiaita lapsia ottamaan itse ruokansa, keskustelemme terveellisestä ruuasta ja opettelemme pöytätapoja. Pohdimme juhlien aikaan, mitä ruokia juhliin kuuluu. Huomioimme monipuolisen liikkumisen näkökulman: puramme turhia kieltoja, taukojumppaamme sisätiloissa, hyödynnämme lähialueen liikuntapalveluita tarpeen mukaan (muun muassa Laajasalon palloiluhalli, erilaiset liikuntapuistot). Huomioimme turvataidot: puhumme lasten kanssa siitä, missä menee oman ja toisen kehon raja ja miten sitä tulee kunnioittaa (esimerkiksi kysytään lupa haliin ja kielletään ottamasta kädestä lelua). 18.12.2017 Etunimi Sukunimi 19
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Arvioimme toimintaa yksikkönä ja ryhminä. Teemme sitä yhdessä lasten ja vanhempien kanssa. Arvioimme itseämme työntekijöinä jatkuvasti sekä kerran vuodessa kehityskeskustelussa. Arvioimme tiimien toimintaa viikoittain arjen tilanteissa ja tiimipalavereissa. Arvioimme myös isompia kokonaisuuksia tietyin väliajoin. Lasten syksyllä asetetut tavoitteet arvioidaan vanhempien kanssa keväällä. Arvioimme sitä, ovatko kasvattajien toimenpiteet olleet riittävät. Emme arvioi lasta. Arvioinnissa tarkastelemme sitä, onko toimintamme pedagogisesti perusteltua. Annamme tilaisuuden lapsille arvioida toimintaa esimerkiksi lasten kokouksissa. 21
Yhteistyö ja viestintä Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.
Yhteistyö ja viestintä Vanhemmat pääsevät halutessaan mukaan toimintasuunnitelman tekoon. Järjestämme vanhemmille tilaisuuden kommentoida toimintasuunnitelmaa. Vasu- ja Leops-keskusteluja järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Järjestämme vähintään yhden vanhempainillan toimintakauden aikana. Viestimme vanhempien kanssa pääasiassa sähköpostitse, mutta myös paperilomakkeilla. Teemme yhteistyötä esimerkiksi neuvolan, puheterapeuttien, toimintaterapeuttien, fysioterapeuttien, seurakunnan, lastensuojelun, psykologien, erilaisten kulttuurituottajien, erikoissairaanhoidon, alueen kiertävän erityislastentarhanopettajan, S2-opettajan ja päällikön kanssa. 23
Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2-tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Järjestimme yksikön yhteisen Suomi 100 taidenäyttelyn Laajasalon kirjastossa ja pidimme avajaiset 7.11.2017. Näyttely oli avoinna 7.11.-30.11.2017. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään. Vanhemmille lähetettiin sähköpostilla toimintasuunnitelmaluonnos marras-joulukuun vaihteessa ja heillä oli mahdollisuus kommentoida sitä viikon ajan. Keskustelimme lasten kanssa toiminnoistamme ja muokkasimme niitä lapsilta tulleen palautteen mukaan. 24