Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2016 101003630 13.11.2017 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2016 Yhteenveto tarkkailuista Hämeen, Keski-Suomen, Etelä- Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten alueella

Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2016 Sisältö 1 JOHDANTO... 5 2 TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA... 5 3 TARKKAILUN TOTEUTUS... 8 3.1 Yleistä... 8 3.2 Näytteenotto ja virtaamamittaus... 9 3.2.1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu... 9 3.2.2 Ympärivuotinen tuotantovaiheen tarkkailu... 9 3.2.3 Tuotantovaiheen täydentävä tarkkailu... 9 3.2.4 Jälkihoitovaihe... 10 3.2.5 Poikkeustilanteiden tarkkailu... 10 3.3 Näytteiden analysointi... 10 3.4 Päästöjen laskenta... 11 3.4.1 Ympärivuotisessa tarkkailussa olevat kohteet, joilla on virtaamamittaus... 11 3.4.2 Ympärivuotiset kohteet, joilla ei ole ympärivuotista virtaamamittausta... 12 3.4.3 Täydentävät tarkkailukohteet... 13 3.4.4 Reduktion kautta lasketut kuormitukset... 14 3.5 Raportointi... 14 3.6 Yhteenveto suoritetuista tarkkailuista vuonna 2016... 15 4 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2016... 15 4.1 Yleistä... 15 4.1.1 Tuotantoalueet... 16 4.2 Ominaiskuormitussuot v. 2016... 16 4.3 Ominaiskuormitussoiden valumat v. 2016... 18 4.3.1 Ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskivalumat hydrologisena vuonna 2016... 18 4.4 Ominaiskuormitussoilta purkautuvan veden laatu... 18 4.4.1 Keskimääräinen vedenlaatu... 18 4.4.2 Vedenlaatu eri vuodenaikoina... 21 4.4.3 Vedenlaatu alueittain... 24 4.5 Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut... 24 4.5.1 Ominaiskuormitus vuositasolla... 24 4.5.2 Ominaiskuormitus eri vuodenaikoina... 27 5 VUOSIKUORMITUS VUONNA 2016... 27 5.1 Yleistä... 27 5.2 Kuormitus ELY-keskuksittain... 28 5.2.1 Hämeen ELY-keskus... 28 5.2.2 Pirkanmaan ELY-keskus... 29 5.2.3 Varsinais-Suomen ELY-keskus... 30 5.2.4 Keski-Suomen ELY-keskus... 31 5.2.5 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus... 32 5.3 Kuormitus vesistöalueittain... 33

5.3.1 Kymijoen vesistöalue (14)... 33 5.3.2 Porvoonjoen vesistöalue (18)... 34 5.3.3 Paimionjoen vesistöalue (27)... 35 5.3.4 Aurajoen vesistöalue (28)... 35 5.3.5 Lapinjoen vesistöalue (33)... 35 5.3.6 Kokemäenjoen vesistöalue (35)... 36 5.3.7 Karvianjoen vesistöalue (36)... 37 5.3.8 Lapväärtinjoen vesistöalue (37)... 38 5.3.9 Teuvanjoen vesistöalue (38)... 39 5.3.10 Närpiönjoen vesistöalue (39)... 39 5.3.11 Kyrönjoen vesistöalue (42)... 40 5.3.12 Lapuanjoen vesistöalue (44)... 41 5.3.13 Purmonjoen vesistöalue (46)... 42 5.3.14 Ähtävänjoen vesistöalue (47)... 42 5.3.15 Kruunupyynjoen vesistöalue (48)... 43 5.3.16 Perhonjoen vesistöalue (49)... 43 5.3.17 Selkämeren rannikkoalue (83)... 44 5.4 Kokonaiskuormitus... 45 6 YHTEENVETO... 46 7 VIITTEET... 47 Liitteet Liite 1 Läntisen Suomen ominaiskuormitussoiden sijainti ja aluejako vuonna 2016 Liite 2 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu vuodenajoittain Liite 3 Ominaiskuormitukset 2016 Liite 4 Tarkkailusoiden pinta-alat ja vuosikuormitukset vesistöalueittain 2016 Liite 5 Tarkkailusoiden pinta-alat ja vuosikuormitukset ELY-keskuksittain 2016 Pöyry Finland Oy Pia Vesisenaho, Ins. (AMK) Jarmo Sillanpää, FM Mikko Tolkkinen, FT Jorma Keränen, FM Yhteystiedot PL 32, Paristotie 15 67101 Kokkola Jarmo Sillanpää puh. 010 33 28370 Pia Vesisenaho puh. 010 33 28211 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi

5 1 JOHDANTO Vapo Oy Länsi-Suomen tulosyksikkö yhdisti kesäkuusta 1999 alkaen aiemmin erillistarkkailuna toteutetut turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistöseurannat yhdeksi laajaksi koko tulosyksikön kattavaksi tarkkailuksi. Länsi-Suomen turvetuotannon tarkkailuun koottiin Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Lounais-Suomen, Pirkanmaan ja Hämeen alueella toteutetut turvetuotannon tarkkailut. Vuonna 2016 tarkkailussa noudatettiin Pöyry Finland Oy:n ja Vapo Oy:n 23.12.2013 ELY-keskuskohtaisesti laatimia Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia vuosille 2014 2018. Tarkkailu käsittää ympärivuotisessa tarkkailussa olevia kohteita, joilla on vedenlaadun seurannan lisäksi yleensä myös virtaamamittausta. Kuntoonpanotarkkailussa on samoin ympärivuotisia kohteita. Lisäksi tarkkailuun kuuluu täydentäviä päästötarkkailuasemia, joiden osalta vedenlaatua tarkkaillaan harvemmin kuin ympärivuotisilla kohteilla. Tarkkailujakso oli hydrologinen vuosi 1.11.2015-31.10.2016. Hydrologisena vuonna 2016 virtaamadatan tarkistuksen, kuormituslaskennat ja vuosiyhteenvedot laati Pöyry Finland Oy. Tarkkailun toteutuksesta näytteenoton ja analysoinnin osalta vastasivat Ahma Ympäristö Oy ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Virtaamamittauksesta ovat vastanneet Masinotek Oy, Metso Oyj ja EHP -Tekniikka Oy. Tässä raportissa esitetään kooste koko läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä olevien Vapo Oy:n soiden vuoden 2016 kokonaiskuormituksista sekä kuormitukset ELY-keskuksittain ja vesistöalueittain jaoteltuina. Tuotantoaluekohtaiset tulokset käsitellään tarkemmin erillisissä ELY -keskuskohtaisissa raporteissa. Kekkilä Oy:n ja yksityisten tuottajien turvetuotantoalueiden kuormituksia ei enää vuodesta 2014 lähtien raportoida Vapo Oy:n tarkkailujen yhteydessä. 2 TURVETUOTANNON KÄSITTEITÄ JA TERMINOLOGIAA Turvetuotannon vesistövaikutusten selvittäminen muodostaa oman selkeän osakokonaisuuden vesistötutkimuksen laajassa kentässä. Turvetuotannolla on käytössään erilaisia vesiensuojeluratkaisuja yksinkertaisista laskeutusaltaista monimutkaisempiin kemiallisiin saostusjärjestelmiin. Turvetuotannon vesiensuojeluratkaisuiksi on pyritty löytämään yksinkertaisia ja varmatoimisia menetelmiä, jotka toimivat taivasalla hyvin vaihtelevissa olosuhteissa. Soiden tyypityksiin, vesiensuojelujärjestelmiin, käyttö- ja kuormitustarkkailuun jne. liittyy monia yleiskielelle vieraita termejä ja käsitteitä. Seuraavassa on lyhyesti esitelty luettelona turvetuotannon vesienkäsittelyyn ja kuormitustarkkailuun liittyvää terminologiaa. Turvetuotantoa ja sen ympäristövaikutuksia on tutkittu varsin paljon. Aiheesta mm. TASO -hankkeen julkaisuissa. Aiheeseen voi tutustua myös esimerkiksi www-sivuilla http://www.turveinfo.fi/ tai http://www.vapo.fi Bruttokuormitus Suoalueelta tuleva kokonaiskuormitus. Koostuu tuotannosta syntyneen kuormituksen sekä alueelta tulevan luonnonhuuhtouman yhteenlasketusta kokonaismäärästä.

COD Mn COD Mn -arvo tarkoittaa KMnO 4 :n (kaliumpermanganaatin) aiheuttamaa orgaanisen aineen kemiallista hajoamista kiehuvassa vedessä 20 min aikana hapenkulutuksella mitattuna. Määritys kuvaa siis kaikkea näissä oloissa tapahtuvaa veden sisältämän aineksen hapettumista ja sen määrää vedessä. Permanganaatti hapettaa myös humusta, joten humuspitoisten vesien COD Mn -arvo on korkeampi kuin kirkkaiden. Silti permanganaatti hapettaa vain osan orgaanisista aineista, eivätkä esimerkiksi aminohapot hapetu. COD Mn -arvo ei kuvasta suoraan humuksen määrää vedessä. Humus Humus muodostuu osittain tai kokonaan hajonneesta eläin- ja kasviaineksesta. Humus on väriltään ruskeaa tai mustaa. Humus antaa vesille niiden ruskean yleisilmeen. Humus toimii kasvien kasvualustana ja lisää osaltaan maaperän vedenpidätyskykyä. Huuhtouma Alueelta huuhtoutuvan aineen määrä pinta-alaa ja aikayksikköä kohden (esim. g / ha päivässä) Kasvillisuuskenttä Kasvillisuuskenttä on pengerryksin eristetty tasainen allasmainen kasvillisuuden peittämä alue, jossa kasvaa ajoittain veden alle joutumisen hyvin sietävää kasvillisuutta. Kentän toiminta perustuu suurelta osin laskeutukseen, jolloin kenttä pidättää kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Ravinteita pidättyy jossakin määrin myös kasvillisuuteen. Kenttien kasvillisuus koostuu ruokohelvestä, pajusta tai luonnollisesta sekakasvustosta. Kemikalointi Valumavesien puhdistusmenetelmä, jossa kemikaaleilla saostetaan kiintoaine, humus ja ravinteet laskeutettavaan muotoon. Kiintoaine Vedessä kulkeutuva kiinteä orgaaninen tai epäorgaaninen aines. Kosteikko Kosteikolla tarkoitetaan vesienkäsittelyrakennetta, jossa on pysyvää avovesipintaa. Se on tehty patoamalla tai kaivamalla siten, että siinä on sekä syvän, että matalan veden alueita. Kuntoonpanovaihe Yleisilmaus ajanjaksolle joka edeltää tuotannon aloittamista suolla. Vaiheen aikana tehdään mm. peruskuivatukset ja rakennetaan vesiensuojeluratkaisut. Vesiensuojelurakenteet tehdään ensimmäisenä. Kuormitus Kuormituksella eli päästöllä tarkoitetaan tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön johdettavien aineiden määrää aikayksikössä. Yleisemmin seurataan mm. ravinteiden ja kiintoaineen kuormitusta (kg/päivä tai kg /vuosi). Laskeutusallas Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tulevassa vedessä oleva kiintoaine ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat altaan pohjalle hidastuneen virtauksen ja painovoiman vaikutuksesta. 6

Maaperäimeytys Puhdistusmenetelmä, jossa kuivatusvedet johdetaan metsään, jolloin osa vedestä imeytyy maahan, osa haihtuu taivaalle, osan käyttää kasvillisuus ja osa kulkeutuu pintavaluntana ympäristöön. Mittapato Yleensä tuotantoalueen laskuojassa oleva patorakennelma, jonka avulla voidaan seurata alueelta purkautuvan veden määrää (esim. m3/päivä). Mittapadossa on tietyn kokoinen purkautumisaukko, johon voidaan kiinnittää rekisteröivä vedenpinnan korkeusmittari. Nettokuormitus Suoalueelta tuleva kuormitus, joka saadaan kun bruttokuormituksesta vähennetään luonnontilaiselta suolta tuleva ainevirtaama (luonnonhuuhtouma). Ilmoittaa turvetuotannon aikaansaaman lisäkuormituksen määrän. Ominaiskuormitus Tuotantoalueelta alapuoliseen vesistöön johdettavien aineiden määrä tiettyä pintaalayksikköä kohden tietyssä aikayksikössä. Yleisemmin seurataan mm. ravinteiden ja kiintoaineen kuormitusta (g/ha päivä tai kg /km2 vuosi) Ominaiskuormitussuo Ominaiskuormitussoita ovat ympärivuotiset tarkkailupisteet, joilta on saatu luotettavat vedenlaatu- ja jatkuvatoimiset virtaamatiedot kyseisenä tarkkailuvuonna. Ominaiskuormitussoiden virtaama- ja vedenlaatutietoja käytetään apuna muiden kuin ympärivuotisten tarkkailukohteiden päästölaskennassa. Pintavalutuskenttä Puhdistusmenetelmä, jossa turvetuotantoalueelta tuleva vesi valutetaan luonnontilaisen suoalueen (kenttä) yli ennen veden johtamista laskuojaan. Vesi virtaa turpeen pintakerroksessa ja puhdistuu luonnontilaisille suoekosysteemeille ominaisten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. Aina pintavalutuskenttää ei ole mahdollista perustaa luonnontilaiselle alueelle, jolloin joudutaan käyttämään ennestään ojitettua aluetta. Päästötarkkailu Päästötarkkailussa eli kuormitustarkkailussa mitataan turvetuotantoalueelta lähtevän veden laatua ja määrää eli päästöä. Reduktio Vesienkäsittelyrakenteen avulla saavutettava aineen poistuma. Tarkkailu Toimintaa, jolla pyritään selvittämään esimerkiksi turvetuotannon erilaisia vaikutuksia (käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu) Tuotantosuo Turvetuotantoalue kuntoonpanovaiheen jälkeen, kun turvetuotanto on käynnissä. Tuotantokuntoinen suo Tuotantoa varten kunnostettu suo, joka turpeen menekin mukaan on joko tuotannossa tai levossa, jolloin turvetta ei tuoteta 7

Tuotannosta poistunut suoalue Alue, jolla turvetuotantoa ei enää harjoiteta tuotettavan turpeen loppumisen vuoksi. Alueiden jälkikäyttöön on useita eri vaihtoehtoja. Alueet voidaan mm. uudelleen vesittää, käyttää peltona, metsittää jne. Täydentävä tarkkailu Ympäristölupiin perustuva tarkkailutiheys voi vaihdella. Useimmilla kohteilla tuotantovaiheen täydentävässä tarkkailussa tarkkailutiheys on 4 kertaa vuodessa (maalishuhtikuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu), mutta lupaehdoista riippuen näytteenottoväli voi olla myös esimerkiksi kerran kuukaudessa. Valuma Virtaama pinta-alayksikköä kohden (litraa/sekunti neliökilometriltä l/s km2) Valunta Se osa sadannasta, joka virtaa alapuoleista vesistöä kohden maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä (mm/vuosi tai mm/päivä) Virtaama Uoman poikkileikkauksen kautta kulkeva vesimäärä sekunnissa (l/s tai m3/s) Ylivuotokenttä Tuotantoalueella oleva, mielellään kasvittunut allasalue, jonne rankkasateiden tai tulvan aikana voidaan johtaa kuivatusvesiä kiintoaineen ja ravinteidenpoiston tehostamiseksi. Ympärivuotinen tarkkailu Päästötarkkailussa on mukana jatkuvassa tarkkailussa olevia pisteitä, jotka on valittu ELY-keskuksittain edustavilta soilta tai ne on määrätty ympäristöluvissa. Asemat muodostavat edustavan otoksen tuotannossa ja kuntoonpanovaiheessa olevista tuotantoalueista huomioiden myös erilaiset vesienkäsittelymenetelmät. Veden laatua seurataan ympäri vuoden ja virtaamia mitataan jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. 8 3 TARKKAILUN TOTEUTUS 3.1 Yleistä Käyttötarkkailun puitteissa kaikilta tuotanto- ja kuntoonpanoalueilta on kerätty tietoja alueilla tehdyistä toimenpiteistä, kuten esimerkiksi ojituksista ja laskeutusaltaiden puhdistuksista. Käyttötarkkailussa kirjataan ylös myös tuotannon ajoittuminen, tuotantomenetelmät ja ylimääräiset vesinäytteidenottoajat. Käyttötarkkailun hoitaa turvetuottaja. Konsultti käyttää käyttötarkkailuyhteenvetojen tietoja apuna kuormituslaskennassa ja raportoinnissa. Tarkkailusoiden osalta tiedot ovat erityisen tärkeitä, koska niiden avulla tulkitaan mm. poikkeuksellisten kuormitustilanteiden syytä. Päästötarkkailu käsittää virtaaman mittauksen, vesinäytteiden oton ja analysoinnin valituista pisteistä ennalta laaditun aikataulun mukaisesti sekä kuormituslaskennan ja tulosten raportoinnin. Päästötarkkailusta on annettu yksityiskohtaiset määräykset ympäristöluvissa. Tuotantoalueella voi olla kuntoonpanoajan tarkkailua, ympärivuotista tarkkailua tai täydentävää tarkkailua. Kaikkia soita ja tarkkailupisteitä ei tarkkailla joka vuosi. Normaalien päästötarkkailunäytteiden lisäksi turvetuottaja ottaa kesällä mahdollisuuksien mukaan rankkasadejaksoilla omavalvontanäytteitä. Suurilla tuotantoalueilla voi olla useita erityyppisiä päästötarkkailupisteitä. Uusilla tuotantoalueilla päästötarkkailu aloi-

tetaan ennen toiminnan aloittamista. Jälkihoitovaiheessa päästöjä tarkkaillaan ELYkeskusten määräämän ajan. Vaikutustarkkailut voivat sisältää sekä vesistötarkkailua eli veden fysikaaliskemiallista tarkkailua, biologista tarkkailua että muita vesistöjen tilaan liittyviä selvityksiä. Vaikutustarkkailut aloitetaan jo ennen tuotantovaihetta. Vaikutustarkkailuista on tehty erilliset vuosiraportit eikä niiden tuloksia käsitellä tässä raportissa. 9 3.2 Näytteenotto ja virtaamamittaus Päästötarkkailunäytteet (kertanäyte) on hakenut tarkkailua hoitava konsultti. Näytteenoton yhteydessä konsultti on mitannut hetkellisen virtaaman ja tarkastanut mittapadon. Virtaamamittarit mittaavat hydrostaattista painetta ja ilmoittavat vedenpinnan korkeuden senttimetreinä tai metreinä. Pinnankorkeus (mittarista riippuen keskiarvo joko 15 tai 30 minuutin ajalta) ja kellonaika siirtyvät langattomasti palvelimelle. 3.2.1 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Uusilla kuntoonpanovaiheessa olevilla tuotantoalueilla suolta lähtevästä vedestä näytteitä on otettu mittapadolta tai laskuojasta, mikäli mittapatoa ei ole asennettu. Osalla kohteista on ollut käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittaus. Näytteenottotiheydessä on noudatettu tarkkailuohjelman ohjetta: Kuukaudet Näytteitä 1.1.-31.3. 1 krt / kk kevättulva (yleensä 1.4.-1.5.) 1 krt / viikko 1.4.-31.12. 1 krt / 2 vk Tulvanäytteiden ottoaika vaihtelee tuotantoalueen maantieteellisen sijainnin ja vuotuisten sääolosuhteiden mukaisesti. 3.2.2 Ympärivuotinen tuotantovaiheen tarkkailu Useilla ympärivuotisilla asemilla tehdään jatkuvatoimista virtaaman mittausta. Asemat on varustettu virtaaman mittausta varten lämpöeristetyillä mittakaivoilla ja mittalaitteilla, joiden toimintakuntoa on seurattu säännöllisesti. Vesienkäsittelymenetelmien tehoa on tarkkailtu ottamalla näytteet ennen käsittelyä ja sen jälkeen. Näytteenottotiheydessä on noudatettu tarkkailuohjelman ohjetta: Kuukaudet Näytteitä 1.1.-31.3. 1 krt / kk kevättulva (yleensä 1.4.-1.5.) 1 krt / viikko 1.4.-31.12. 1 krt / 2 vk Tulvanäytteiden ottoaika vaihtelee tuotantoalueen maantieteellisen sijainnin ja vuotuisten sääolosuhteiden mukaisesti. 3.2.3 Tuotantovaiheen täydentävä tarkkailu Tuotantovaiheessa päästöjen tarkkailua tehdään määrävuosina kaikilla tuotantoalueilla osana lupavelvoitetta. Tuotantovaiheen täydentävässä tarkkailussa on tarkkailtu vesiensuojelumenetelmien toimivuutta ottamalla näytteet ennen käsittelyjä ja niiden jälkeen.

Ympäristölupiin perustuva tarkkailutiheys voi vaihdella. Useilla kohteilla tuotantovaiheen täydentävässä tarkkailussa tarkkailutiheys on 4 kertaa vuodessa (maalis-huhtikuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu), mutta lupaehdoista riippuen näytteenottoväli voi olla myös esimerkiksi kerran kuukaudessa. Näytteenoton yhteydessä on mitattu virtaama. Vapo voi omaehtoisesti lisätä tarkkailuvuosina otettavien näytteiden määrää, tarkkailuvuosia tai määritettäviä analyysejä tarpeen mukaan. 10 3.2.4 Jälkihoitovaihe Jälkihoitovaiheen tarkkailuista on määräyksiä tuotantoaluekohtaisissa ympäristöluvissa. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta ja päästö- ja vaikutustarkkailua jatkettava vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. 3.2.5 Poikkeustilanteiden tarkkailu Toiminnanharjoittaja on ottanut hydrologisen vuoden ajalta 2016 tarkkailukohteilta normaalin näytteenoton lisäksi ylimääräisiä vesinäytteitä poikkeustilanteissa (esim. kovat sateet, ylivirtaamatilanteet). Ylivirtaamatilanteissa otetut lisänäytteet kuvaavat runsaasta sateesta/valumasta johtuvaa veden laadun ja kuormituksen muuttumista. Tarkkailuohjelman mukaan tavoitteena on saada rankkasateen aikaisia lisänäytteitä kultakin ympärivuotisessa tarkkailussa olevalta asemalta, jolla on jatkuvatoiminen virtaamamittaus. Omavalvontanäytteistä on analysoitu aina laajan analyysivalikoiman mukaiset määritykset. Hydrologisena vuonna 2016 otettujen omavalvontanäytteiden tulokset on esitetty kunkin tuotantoalueen tarkkailutulosten yhteydessä. 3.3 Näytteiden analysointi Laboratoriossa näytteistä on tehty joko laaja tai perusanalyysivalikoima (Taulukko 1). Ympäristölupavaatimusten johdosta tai tilaajan pyynnöstä on tehty myös muita analyysejä. Hehkutushäviö on tehty aina, kun kiintoainepitoisuus on ylittänyt 20 mg/l. Kuntoonpanotarkkailujen näytteistä on analysoitu laaja analyysivalikoima. Ympärivuotisten tarkkailukohteiden näytteistä on määritetty laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokerta sekä kesällä sekä syksyllä joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin on määritetty perusanalyysivalikoima. Tuotantovaiheen täydentävien tarkkailujen näytteistä on yleensä analysoitu perusanalyysivalikoima. Kaikista omavalvontanäytteistä on analysoitu laaja analyysivalikoima. Taulukko 1 Läntisen Suomen päästötarkkailun analyysivalikoimat Laaja analyysivalikoina Kiintoaine (menetelmä SS;F8;GVS) Perusanalyysivalikoima Kiintoaine (menetelmä SS;F8;GVS) Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) Kokonaisfosfori (kok.p) Fosfaattifosfori (suod.) (PO 4 -P) ph Kokonaistyppi (kok.n) Ammoniumtyppi (NH 4 -N) Nitraatti- ja nitriittitypen summa (NO 2+3 -N) Rauta (Fe) Kokonaisfosfori (kok.p) Kokonaistyppi (kok.n) ph

Vesistöihin joutuva kiintoaine koostuu sekä orgaanisesta että epäorgaanisesta aineksesta. Yleensä suurin osa turvetuotannon valumavesien kiintoaineesta on orgaanisessa muodossa. Kiintoainepitoisuudet nousevat erityisesti turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheessa. Pohjavesien pinnan alentuminen johtaa happamilla sulfaattimailla hyvin happamien vesiliukoisten yhdisteiden muodostumiseen ja näin ollen ph-arvon alenemiseen. Myös suomaiden normaali ph saattaa olla varsin alhainen. Fosforia ja typpeä huuhtoutuu turvetuotantosoilta enemmän kuin luonnontilaisilta soilta. Ravinteiden määrä purkuvesissä arvioidaan kokonais- ja mineraaliravinteiden perusteella. Turvetuotantoalueelta purkautuvissa vesissä saattaa esiintyä runsaasti ammoniumtyppeä, mutta fosfaattifosforin pitoisuudet ovat yleensä pienet. Rautaa huuhtoutuu kiintoaineeseen sitoutuneena, ja suurimmat rautakuormitukset sattuvatkin yleensä samaan aikaan suuren kiintoainekuormituksen kanssa. Pääosa happipitoisten vesien raudasta on kuitenkin humukseen sitoutuneena. Purkuvesien rautapitoisuus yleensä lisääntyy turvetuotannon vaikutuksesta. Turvetuotanto on paikoitellen lisännyt myös liukoisen orgaanisen aineen (humuksen) huuhtoutumista. Humuspitoisuutta on vesistä vaikea määrittää tarkasti. Humuksen määrä voidaan karkeasti arvioida kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) perusteella. COD Mn on KMnO 4 -kemikaalin aiheuttama orgaanisen aineen kemiallinen hajoaminen, joka kuvastaa orgaanisen aineen hajottamiseen kuluvan hapen määrää. Yleisesti ottaen humusaineksen osuus pintavesien orgaanisesta hiilestä vaihtelee ollen keskimäärin noin 50 %, mutta voimakkaasti värillisissä vesissä jo 90 %. Näin ollen COD Mn -arvo ei kuvasta suoraan humuksen määrää vedessä. Tuloksissa COD Mn -arvo ilmoitetaan yksikössä mg O 2 /l. 11 3.4 Päästöjen laskenta 3.4.1 Ympärivuotisessa tarkkailussa olevat kohteet, joilla on virtaamamittaus Turvetuotantoalueelta lähtevän veden määrän ja laadun tarkkailutulosten perusteella on laskettu turvetuotannon brutto- ja nettopäästöt vesistöön. Bruttopäästö on suoalueelta lähtevä kokonaisainemäärä, joka koostuu alueen kuivatuksen ja muokkauksen aiheuttamasta päästöstä sekä alueen luonnonhuuhtoumasta eli taustahuuhtoumasta. Bruttopäästön ja luonnonhuuhtouman erotuksena saadaan nettopäästö. Kiintoaineen, typen ja fosforin päästöt on ilmoitettu yksikössä kg/d tai kg/a. Nettopäästö on laskettu vähentämällä tarkkailukohteiden bruttopäästöistä luonnontilaisten soiden ns. taustapitoisuuksien ja tarkkailusuon valuman avulla laskettu taustahuuhtouma. Taustapitoisuuksina on käytetty sovittuja lukuja: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 20 μg/l, kokonaistyppi 500 μg/l (Ympäristöministeriö 2013). COD Mn osalta turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa ei ole annettu taustapitoisuudelle ohjearvoa, joten nettopäästöjen arviointiin on käytetty Turvetuotannon ominaiskuormitusselvityksen (Pöyry 2014) luonnontilaisten soiden keskimääräistä COD Mn -pitoisuutta 32 mg/l O 2. Kemialliselle hapenkulutukselle (COD Mn ) kuormitukset on ilmoitettu yksikössä kg O 2 /d tai kg O 2 /a. Nettopäästöt on laskettu vastaaville jaksoille kuin bruttopäästöt. Kuormitustarkkailun vesinäyte kuvaa veden laatua näytteenottopäivästä seuraavaan näytteenottopäivään. Laskennassa käytetään näytteenottohetken ja seuraavan näytteenottokerran välistä keskivirtaamaa (ei näytteenottohetken virtaamaa). Päästö lasketaan kertomalla otetun näytteen pitoisuus näytteenottojen välisellä keskivirtaamalla.

Taustakuormitus lasketaan samalla periaatteella, mutta pitoisuutena käytetään sovittuja taustapitoisuuksia. 1) K d = C * MQ / 1000 Missä K d = Kuormitus (kg/d) C = havaittu pitoisuus (mg/l) MQ = näytteenottopäivien välinen keskivirtaama (m 3 /d) 12 Jakson kuormitus (kg/ha) saadaan jakamalla bruttokuormitus (kg/d) mittapadon valuma-alalla ja kertomalla jakson (d) pituudella. Tarkkailujakson pituus (Δt) riippuu näytteenottotiheydestä sekä virtaaman muutoksista. 2) K bj = K bd / F * Δt Missä Kbj = jakson bruttokuormitus (kg/ha) Kbd = bruttokuormitus (kg/d) F = Mittapadon valuma-ala (ha) Δt = Jakson pituus (d) Vuosikuormitukset (kg / ha a) saadaan tarkkailujaksojen kuormitusten summana. Kuormituksen laskentatapa pätee myös kevät- ja tulvanäytteisiin sekä rankkasadenäytteisiin. Mikäli padosta ei näytteenottohetkellä virtaa vettä, näytettä ei ole otettu ja virtaamamittarin datasta voidaan erottaa jakso, jolla kuormitusta ei ole muodostunut. Muilta osin jakson kuormitus lasketaan sitä edeltävän tai seuraavan näytteenoton pitoisuuksien perusteella. Tapauskohtaisesti on valittu parhaiten puuttuvalle näytteenottokerralle soveltuva näyte esim. vuodenajan tai virtaamatilanteen mukaan. Turvetuotantoalueen brutto ja netto kokonaiskuormitus (kg/a) hydrologiselle vuodelle saadaan kertomalla ominaiskuormitusluvut (kg/ha a) tuotantoalueen pinta-alalla (tuotannossa, levossa, valmistelussa ja tuotannosta poistunut). 3) K tot = A tot * K om Missä Ktot = Kokonaiskuormitus (kg/a) Kom = Ominaiskuormitus (kg/ha a) Atot = Tuotantoalueen pinta-ala (ha) Tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt on laskettu samoin kuin tuotantovaiheissa oleville alueille ja lisätty kokonaispäästöihin, kunnes alue on kasvittunut tai siirtynyt muuhun käyttöön tai luovutettu. Tämän jälkeen jälkikäyttövaiheessa oleva alue ei ole enää mukana turvetuotannon päästölaskelmissa. 3.4.2 Ympärivuotiset kohteet, joilla ei ole ympärivuotista virtaamamittausta Osalla ympärivuotisista tarkkailukohteista tarkkailu on aloitettu kesken vuoden ja virtaamamittaria ei ole ollut tai virtaamadataa on vain osalta vuotta. Virtaamamittauksessa on esimerkiksi voinut olla ongelmia, jolloin suon omia virtaamatietoja ei ole voitu kaikilta osin pitää luotettavina.

Näiden tarkkailukohteiden osalta on kuormituslaskennassa käytetty mitattuja omia pitoisuuksia ja virtaamatietoja siltä osin kuin niitä on ollut käytettävissä. Puuttuville virtaamajaksoille on käytetty joko sopivan yksittäisen lähellä sijaitsevan kohteen valumia tai lähialueella sijaitsevien ominaiskuormitussoiden (liite 1) keskivalumia. Muutoin laskentaperiaate on sama kuin ympärivuotisille kohteille. 13 3.4.3 Täydentävät tarkkailukohteet Taulukko 2 Täydentävät tarkkailukohteet ovat kohteita, joilta on otettu näytteitä ympärivuotisia kohteita harvemmin, esimerkiksi 7 kertaa vuodessa tai kerran kuukaudessa. Omaa jatkuvaa virtaamamittausta ei ole. Myös täydentävien kohteiden päästölaskennassa on pyritty käyttämään kohteen omia vedenlaatutuloksia. Mikäli kuitenkin näytteitä on saatu vähän ja esimerkiksi joltain vuodenajalta näytteet puuttuvat kokonaan, on kyseiselle jaksolle käytetty joko sopivan yksittäisen lähellä sijaitsevan kohteen tai lähialueella sijaitsevien ominaiskuormitussoiden (liite 1) keskimääräisiä vedenlaatutuloksia. Virtaamatietoina on käytetty joko sopivan yksittäisen lähellä sijaitsevan kohteen valumia tai lähialueella sijaitsevien ominaiskuormitussoiden keskivalumia. Muutoin laskentaperiaatteet ovat samat kuin ympärivuotisille kohteille. Muutamissa yksittäisissä tapauksissa kohteen kuormitus arvioitu jonkin sopivan läheisen kohteen ominaiskuormituksilla, mikäli näytteitä on ollut niin vähän, ettei niiden pohjalta ole voitu riittävän luotettavasti arvioida kohteen kuormitusta. On huomattava, että täydentävien kohteiden kuormitukset ovat arvioita, eivätkä yhtä luotettavia kuin ympärivuotisten tarkkailukohteiden kuormitustulokset. Laskennassa käytettävissä olevien näytteiden määrä vaikuttaa oleellisesti tulosten luotettavuuteen. Vuonna 2016 ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan 11 eri alueeseen (liite 1, Taulukko 2). Lisäksi alueiden F ja H sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2). Muilla alueilla kaikki ominaiskuormitussuot olivat tuotantovaiheen tarkkailukohteita. Ominaiskuormitussuot alueittain jaoteltuna, niiden lukumäärä, tila ja sijoittuminen ELYkeskuksittain. Alue Tila Tarkkailusoiden sijainti ELY-keskusten alueella Alue B (n=9) Tuotantovaihe Häme/Pirkanmaa/Varsinais-Suomi Alue C (n=2) Tuotantovaihe Varsinais-Suomi Alue D (n=3) Tuotantovaihe Keski-Suomi Alue E (n=19) Tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa/Varsinais-Suomi/Pirkanmaa Alue F1 (n=9) Tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa Alue F2 (n=1) Valmisteluvaihe Pirkanmaa Alue G (n=3) Tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa Alue H1 (n=14) Tuotantovaihe Keski-Suomi Alue H2 (n=1) Valmisteluvaihe Keski-Suomi Alue I (n=1) Tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa Alue J (n=8) Tuotantovaihe Etelä-Pohjanmaa Yhteensä 70 kpl

3.4.4 Reduktion kautta lasketut kuormitukset Tätä menetelmää käytetään kohteille, jotka eivät kyseisenä vuonna olleet tarkkailussa, mutta joiden ympäristöluvassa edellytetään laskemaan kuormitukset aikaisemmin mitattua puhdistustehoa käyttäen. Lähimpänä sijaitsevien ominaiskuormitussoiden (karttaliite 1) keskimääräisistä yläpuolisen vedenlaadun pitoisuuksista lasketaan tarkkailukohteen aikaisemman puhdistustehon perusteella alapuoliset pitoisuudet eri virtaamajaksoilla. Puhdistustehona käytetään aiempina tarkkailuvuosina otettujen tarkkailupisteen ylä- ja alapuolisten näytteiden keskipitoisuuksista laskettua puhdistustehoa. Näiden reduktion avulla saatujen laskennallisten pitoisuuksien sekä lähellä sijaisevien ominaiskuormitussoiden keskivalumien avulla voidaan laskea kuormitukset samalla periaatteella, kuin ympärivuotisilla tarkkailupisteillä (ks. luku 3.4.1). On huomattava, että tällä menetelmällä lasketut kuormitukset ovat arvioita, eivätkä yhtä luotettavia kuin ympärivuotisten tarkkailukohteiden kuormitustulokset. Puhdistusteho vaihtelee mm. yläpuolisen pisteen pitoisuuksista riippuen. Jos yläpuolisen pisteen veden pitoisuudet ovat korkeat, ovat puhdistustehot yleensä paremmat kuin jos yläpuoliset pitoisuudet olisivat jo valmiiksi alhaisia. Laskennassa käytettyjen lähimpien ominaiskuormitussoiden yläpuolinen vedenlaatu ei ole ollut välttämättä samaa tasoa kuin tarkkailupisteen yläpuolinen vedenlaatu, joten tarkkailupisteen osalta käytetty keskimääräinen puhdistusteho voi olla yli- tai aliarvio. Vuonna 2016 minkään kohteen kuormituksia ei laskettu kyseisellä menetelmällä. 14 3.5 Raportointi Pöyry Finland Oy raportoi koko hydrologisen vuoden tarkkailun tulokset päästö- ja vesistötarkkailun osalta erillisissä yhteenvetoraporteissa, jotka toimitetaan Vapo Oy:lle ja asianomaisille ELY-keskuksille ja tarkkailualueen kunnille ensisijassa sähköisessä muodossa. Hydrologisena vuonna 2016 sekä päästö- että vesistötarkkailujen yhteenvetoraportit on tehty erikseen kunkin ELY-keskuksen alueelta. Päästötarkkailun vuosiraporteissa esitetään Vapo Oy:n läntisen Suomen tuotantoalueiden ominaispäästöluvut ja niiden keskiarvot (brutto ja netto) sekä tarkkailuvuoden kokonaispäästöt tuotantoalueittain, ELY-keskuksittain ja vesistöalueittain (3. jakovaihe). Vuotuiset päästömäärät (1.11. 31.10.) on laskettu toteutuneiden päästötarkkailujaksojen avulla. Päästöraportti sisältää tarkkailuvuoden päästömäärien tulosten vertailua soiden aikaisempien vuosien ja muiden tarkkailujen tuloksiin taulukkomuodossa sekä graafisesti. Tarkkailusoiden vedenlaatua ja kuormitusta on tarkasteltu myös vuodenajoittain. Vuodenajoittaisessa tarkastelussa on noudatettu Ilmatieteen laitoksen ilmoittamia termisten vuodenaikojen jaotteluja tarkkailualueella. Hydrologisena vuonna 2016 talvi alkoi vasta joulukuussa, kun vertailukautena talvi on alkanut keskimäärin kuukautta aiemmin marraskuussa. Terminen kevät 2016 alkoi Etelä-Suomessa ja Länsi-Suomessa maaliskuun lopulla eli samaan aikaan kuin vertailukautena (Kuva 1). Vuosiraportoinnissa kuormitusjaksoja on tarvittaessa muutettu näytteenottojen välisistä jaksoista. Jaksojen pituuteen vaikuttavat mm. poikkeavat virtaamat (rankkasateet, nollavirtaamat) sekä vuodenaikojen vaihtuminen. Esimerkiksi virtaamamittarikohteiden osalta kevät on rajattu alkamaan siitä, kun virtaamat ovat lähteneet keväällä nousemaan.

15 Kuva 1 Termisen talven ja kevään alkamisajankohdat hydrologisena vuonna 2016. 3.6 Yhteenveto suoritetuista tarkkailuista vuonna 2016 Vuonna 2016 Vapon läntisen Suomen päästötarkkailussa oli mukana yhteensä 820 tarkkailupistettä. Niistä 384 päästötarkkailuasemalta otettiin vuoden aikana yli 15 näytettä. Lähes puolet kaikista tarkkailuasemista oli vesienkäsittelyn yläpuolisia pisteitä. 4 TARKKAILUN TULOKSET VUONNA 2016 4.1 Yleistä Taulukko 3 Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotannon tarkkailun piirissä oli vuonna 2016 yhteensä 227 tuotantoaluetta. Läntisen Suomen päästötarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden yhteenlaskettu tuotantopinta-ala oli 18 853 ha. Levossa oli 3 519 ha ja valmistelussa 815 ha. Tuotannosta poistuneita alueita oli kaikkiaan 3 725 ha (Taulukko 3). Läntisen Suomen päästötarkkailussa olevien turvetuotantoalueiden pinta-alat (ha) ELYkeskuksittain vuonna 2016. Vapo Oy Pinta-ala, ha Tuotannossa Levossa Valmistelussa Poistunut Yhteensä Häme 628 25 42 695 Pirkanmaa 1 979 292 55 653 2 980 Varsinais-Suomi 3 554 5 27 535 4 121 Keski-Suomi 3 166 1 038 256 525 4 985 Etelä-Pohjanmaa 9 525 2 159 477 1 969 14 130 Yhteensä 2016 18 853 3 519 815 3 725 26 911

4.1.1 Tuotantoalueet Taulukko 4 Kun eri vesistöalueilla olevat suon osat lasketaan omiksi alueikseen, purkivat Vapon 227 tuotantoaluetta kuivatusvedet 290 eri reittiä pitkin (3. jakovaiheen vesistöt). Tuotantoalueet sijaitsevat varsin laajalla maantieteellisellä alueella. Tuotantoalueita on kaikkiaan 17 eri vesistöalueen varrella (Taulukko 4). Eniten tuotantosoita tai niiden osia oli Kokemäenjoen vesistöalueella, jossa sijaitsi kaikkiaan 85 tuotantoaluetta. Kymijoen vesistöalueella oli 67 ja Kyrönjoen vesistöalueella 39 turvetuotantoaluetta tai tuotantoalueen osaa. Vapo Oy:n läntisen Suomen tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pinta-alat (ha) eri vesistöalueilla vuonna 2016. Tuotannossa Levossa ValmistelussaTuotannosta Yhteensä poistunut 14 Kymijoen vesistöalue 3 007 1 085 256 448 4 797 18 Porvoonjoen vesistöalue 27 27 27 Paimionjoen vesistöalue 67 0,7 68 28 Aurajoen vesistöalue 68 68 33 Lapinjoen vesistöalue 77 1,0 78 35 Kokemäenjoen vesistöalue 4 833 590 66 1 017 6 505 36 Karvianjoen vesistöalue 2 355 83,1 17 347 2 802 37 Lapväärtinjoen vesistöalue 281 53 104 438 38 Teuvanjoen vesistöalue 136 2,2 139 39 Närpiönjoen vesistöalue 255 55 310 42 Kyrönjoen vesistöalue 4 075 367 103 967 5 512 44 Lapuanjoen vesistöalue 618 690 4 382 1 694 46 Purmonjoen vesistöalue 145 96 242 47 Ähtävänjoen vesistöalue 777 109 65,7 164 1 116 48 Kruunupyynjoen vesistöalue 618 329 43 37 1 026 49 Perhonjoen vesistöalue 1 010 265 112 192 1 579 83 Selkämeren rannikkoalueen vesistöalue 504 7,2 511 Yhteensä 2016 18 853 3 519 815 3 725 26 911 16 4.2 Ominaiskuormitussuot v. 2016 Ominaiskuormitussoita ovat ympärivuotiset tarkkailupisteet, joilta on saatu luotettavat vedenlaatu- ja jatkuvatoimiset virtaamatiedot kyseisenä tarkkailuvuonna. Ominaiskuormitussoiden virtaama- ja vedenlaatutietoja käytetään apuna muiden tarkkailukohteiden päästölaskennassa. Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailussa oli vuonna 2016 mukana viiden ELY-keskuksen alueella noin 180 ympärivuotista päästötarkkailuasemaa, joilla oli käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittaus. Näistä 70 päästötarkkailupisteeltä saatiin kuormitustiedot (vedenlaatu ja jatkuvatoimiset virtaamat) koko hydrologiselta vuodelta 2016 (Taulukko 5). Kaikkia ympärivuotisia tarkkailukohteita ei voitu ottaa mukaan ominaiskuormitussoiksi, koska tarkkailu (näytteenotto tai jatkuvatoiminen virtaaman mittaus) loppui tai aloitettiin kesken vuoden tai virtaamamittauksessa oli ajoittain ongelmia. Ominaiskuormitussoiden tarkkailuasemien valuma-alueiden pinta-ala oli yhteensä 7 935 ha, mikä on noin 30 % tarkkailualueen kaikkien tuotantoalueiden kuormituslaskentaan käytettävästä kokonaispinta-alasta (26 765 ha). Kuormituslaskentaan käytettävä pintaala sisältää tuotannossa, levossa ja valmistelussa olevat sekä tuotannosta poistuneet alueet. Vuonna 2016 ominaiskuormitussoista kaikkiaan 47 kohteella oli käytössä pintavalutus, 2 kohteella kasvillisuuskenttä, 19 kohteella kosteikko ja yhdellä yhdistetty kosteikko/pintavalutus. Yhdellä kohteella tehostettuna vesienkäsittelymenetelmänä oli kemikalointi. 70 ominaiskuormitussuosta tuotantovaiheessa oli 67, valmistelussa 2 ja jälkihoitovaiheessa 1 (Taulukko 5).

Vapo Oy:n läntisen Suomen päästötarkkailu kattaa varsin suuren maantieteellisen alueen. Tästä johtuen ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan 11 eri osa-alueeseen (liite 1). Lisäksi kunkin alueen sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2), mikäli molempia kohteita kuului kyseiseltä alueelta ominaiskuormitussoihin. Taulukko 5 Vapo Oy:n läntisen Suomen päästötarkkailun ominaiskuormitussuot vuonna 2016. Ympärivuotiset ominaiskuormitussuot vuonna 2016 Suo Paikkakunta ELY-keskus Vesiensuojelutaso Näytteet Mittapadon yht. valuma-alue kpl ha Alue B (n=9) Okssuo PVK1 Tammela Häme Pintavalutus 26 75,2 Okssuo KOS1 Tammela Häme Kosteikko 19 76,0 Arkkuinsuo KOS2 Kauhajoki,Kurikka Pirkanmaa Kosteikko 27 22,4 Hakasuo KOS1 Huittinen Varsinais-Suomi Kosteikko 26 54,5 Vittassuo PVK1 Huittinen,Sastamala Varsinais-Suomi Pintavalutus 26 54,5 Nanhiansuo PVK2 Huittinen Varsinais-Suomi Pintavalutus 26 88,6 Lammisuo PVK2 Köyliö Varsinais-Suomi Pintavalutus 27 63,9 Joutsuo PVK1 Eura Varsinais-Suomi Pintavalutus 33 88,2 Isosuo KOS1 Punkalaidun Pirkanmaa Kosteikko 28 219,4 Alue C (n=2) Leppisuot 2 PVK1 Siikainen Varsinais-Suomi Kosteikko 26 124,0 Kotoneva PVK1 Kauhajoki,Kurikka Varsinais-Suomi Pintavalutus 29 152,6 Alue D (n=3) Mesiänsuo PVK1 Joutsa Keski-Suomi Pintavalutus 29 61,4 Pihlassuo KEM1 Joutsa Keski-Suomi Kemikalointi 28 165,2 Havusuo KOS2 Joutsa Keski-Suomi Kosteikko 27 63,0 Alue E (n=19) Isoneva PVK1 Kauhajoki,Kurikka Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 27 72,1 Nokilamminneva PVK1 Parkano Pirkanmaa Pintavalutus 27 43,4 Nivusneva PVK1 Parkano Pirkanmaa Pintavalutus 26 133,9 Nivusneva PVK3 Parkano Pirkanmaa Pintavalutus 27 27,5 Hakonevat PVK2 Kihniö Pirkanmaa Pintavalutus 27 34,9 Hirvineva PVK1 Kihniö Pirkanmaa Pintavalutus 24 67,4 Hormaneva PVK1 Karvia / Kauhajoki Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 26 387,1 Jämiänkeidas PVK1 Kankaanpää Varsinais-Suomi Pintavalutus 29 98,2 Jämiänkeidas KOS1 Kankaanpää Varsinais-Suomi Kosteikko 30 232,3 Kurkikeidas KOS1 Kankaanpää Varsinais-Suomi Kosteikko 28 195,8 Saarikeidas KOS1 Jämijärvi Varsinais-Suomi Kosteikko 27 115,3 Pohjoisneva PVK1 Parkano Pirkanmaa Pintavalutus 28 51,5 Sammakonneva/Nimetönneva PVK3 Virrat,Ylöjärvi Pirkanmaa Pintavalutus 20 62,0 Mustakeidas PVK1 Karvia Varsinais-Suomi Pintavalutus 27 186,2 Ristineva PVK1 Parkano Pirkanmaa Pintavalutus 28 155,6 Haitikeidas KOS1-3 Karvia,Parkano Varsinais-Suomi Kosteikko 28 146,3 Hirvikeidas PVK1 Kankaanpää,Parkano Varsinais-Suomi Pintavalutus 19 102,1 Marjakeidas KOS1 Honkajoki Varsinais-Suomi Kosteikko 25 106,4 Kotkankeidas KOS/PVK Honkajoki Varsinais-Suomi Kosteikko / Pintavalutus 28 175,1 Alue F1 (n=9) Löyhinkineva KK1 Jalasjärvi Etelä-Pohjanmaa Kasvillisuuskenttä 25 201,4 Sammatinneva PVK1 Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 23 157,7 Riihineva PVK1 Alavus Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 24 46,6 Amerikanneva KOS1 Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 25 65,9 Haukineva KOS4 Jalasjärvi,Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 22 101,0 Korvaneva KOS2 Jalasjärvi,Kauhajoki Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 27 390,6 Hanhineva KOS1 Kuortane Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 25 116,6 Saarijärvenneva PVK1 Kuortane Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 26 68,7 Kurikkaneva KOS1 Kuortane Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 23 27,9 Alue F2 (n=1) Alastaipaleensuo PVK1 Virrat,Ähtäri Pirkanmaa Pintavalutus 26 50,5 Alue G (n=3) Rackarmossen PVK1 Närpiö Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 20 55,7 Mustaisneva PVK1 Kauhajoki,Teuva Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 26 328,0 Takaneva KOS3 Kurikka Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 27 69,0 Alue H1 (n=14) Suoniemensuo PVK1 Karstula Keski-Suomi Pintavalutus 26 25,6 Kalmuneva KOS1 Keuruu Keski-Suomi Kosteikko 26 86,8 Martinsuo KK1 Karstula Keski-Suomi Kasvillisuuskenttä 15 114,0 Permisuo PVK1 Keuruu Keski-Suomi Pintavalutus 25 74,7 Umpilamminsuo PVK1 Petäjävesi Keski-Suomi Pintavalutus 23 22,5 Pohjansuo PVK2 Jämsä Keski-Suomi Pintavalutus 26 62,5 Hirvisuo PVK1 Multia Keski-Suomi Pintavalutus 25 51,1 Mahasuo PVK3 Saarijärvi Keski-Suomi Pintavalutus 22 16,1 Mahasuo PVK7 Saarijärvi Keski-Suomi Pintavalutus 25 31,5 Pirtti-Peurusuo PVK1 Multia Keski-Suomi Pintavalutus 26 100,8 Pirtti-Peurusuo PVK2 Multia Keski-Suomi Pintavalutus 23 67,0 Lapsukansuo PVK2 Multia Keski-Suomi Pintavalutus 24 36,0 Lapsukansuo PVK4 Multia Keski-Suomi Pintavalutus 25 22,2 Valkeissuo PVK1 Petäjävesi Keski-Suomi Pintavalutus 25 62,7 Alue H2 (n=1) Suurensuonneva PVK2 Karstula Keski-Suomi Pintavalutus 24 18,3 Alue I (n=1) Paskoneva PVK1 Alajärvi Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 24 58,9 Alue J (n=8) Kapustaneva PVK2 Veteli Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 29 155,8 Laurinneva PVK1 Veteli Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 29 169,7 Kairinneva KOS1 Halsua, Kokkola Etelä-Pohjanmaa Kosteikko 28 562,3 Porrasneva PVK5 Evijärvi, Kauhava Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 28 126,2 Jauhoneva PVK3 Veteli Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 28 85,3 Korpisalonneva PVK1 Vimpeli Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 26 272,3 Pyymaanneva PVK3 Evijärvi, Lappajärvi Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 28 241,3 Pyymaanneva PVK4 Evijärvi, Lappajärvi Etelä-Pohjanmaa Pintavalutus 27 90,0 Yhteensä 70 kpl 7935 17

4.3 Ominaiskuormitussoiden valumat v. 2016 18 4.3.1 Ominaiskuormitussoiden vuorokauden keskivalumat hydrologisena vuonna 2016 Ominaiskuormitussoiden (n=70) hydrologisen vuoden 2016 keskivaluma oli 16,4 l/s km 2 (14,9 l/s km 2 vuonna 2015). Valumat olivat suuria joulukuussa 2015, mutta tammikuussa valumat olivat pakkasista johtuen erittäin pienet. Osalla johteista valuma kohosi hetkellisesti helmikuun alussa. Varsinainen kevättulva alkoi kuitenkin useimmilla kohteilla maaliskuun lopulla. Vuodenaikojen välisessä vertailussa kevään keskimääräiset valumat ovat muita vuodenaikoja suuremmat (Kuva 2). Kuva 2 Ominaiskuormitussoiden (n=61) keskimääräiset valumat hydrologisena vuonna 2016. 4.4 Ominaiskuormitussoilta purkautuvan veden laatu 4.4.1 Keskimääräinen vedenlaatu Kahteen edelliseen vuoteen verrattuna ominaiskuormitussoiden keskimääräisissä pitoisuuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia (Taulukko 6). Vuosiin 2009-2013 verrattuna kohteiden keskimääräiset kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet ovat pienentyneet. Keskimääräinen rautapitoisuus ja COD Mn -arvo ovat olleet samaa tasoa koko tarkasteltavan jakson ajan. Ominaiskuormitussoilta lähtevä vesi oli keskimäärin hapanta. Keskimääräinen ph-arvo on on ollut laskussa viime vuosina. Ympärivuotiset tarkkailuasemat eivät ole joka vuosi täysin samat, mikä selittää osaltaan vuosikeskiarvojen vaihtelua. Myös sääolot, erityisesti valumat, sekä turvetuotantoon liittyvät kaivuut ym. työt vaikuttavat pitoisuuksiin. Luonnontilaisiin soihin verrattuna voidaan todeta turvetuotannon kuivatusvesien olevan humuspitoisia ja lievästi happamia. Vesissä oli melko paljon typpeä, fosforia sekä rautaa. Kiintoainepitoisuudet olivat luonnontilaisia soita korkeammat ja pitoisuuksissa oli huomattavaa vaihtelua tarkkailukohteiden ja näytteenottokertojen välillä.

Vuositasolla veden ph oli keskimäärin 5,2. Happamin keskimääräinen ph oli Pihlassuon kemikaloinnin alapuolisella pisteellä (ph 4,2). Kemikalointiasemien lisäksi myös useilta pintavalutuskentiltä lähtevä vesi oli varsin hapanta. Kosteikkojen osalta alhaisin lähtevän veden ph oli Marjakeitaalla (ph 4,4). Lähimpänä neutraalia vesi oli Kalmunevan kosteikolla. Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn -arvo) oli vuositasolla keskimäärin 46 mg O 2 /l, suurin Rackarmossenin pintavalutuskentällä (96 mg O 2 /l) ja pienin Pihlassuon kemikalointiasemalla (13 mg/l O 2 ). Kaikkien ominaiskuormitussoiden koko vuoden kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 5,6 mg/l. Keskimäärin korkein kiintoainepitoisuus mitattiin Isosuon kosteikon alapuolisella pisteellä (20 mg/l). Alhaisimmat kiintoainepitoisuudet (1,7 mg/l) mitattiin Jämiänkeitaan, Nivusnevan ja Sammakkonevan/Nimetönnevan pintavalutuskentiltä. Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden kiintoainepitoisuutena on käytetty vertailuarvoa 1,0 mg/l (Ympäristöministeriö 2013). Keskimäärin eniten kokonaisfosforia oli Suurensuonnevan pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä (383 μg/l) ja vähiten Jämiänkeitaan pintavalutuskentältä lähtevässä vedessä (13 μg/l), kaikkien ominaiskuormitussoiden vuosikeskiarvon ollessa 58 μg/l. Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden kokonaisfosforin vertailupitoisuus on 20 μg/l (Ympäristöministeriö 2013). Fosfaattifosforia ominaiskuormitussoiden purkuvesissä oli keskimäärin 18 μg/l. Suurin keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus mitattiin Pyymaannevan pintavalutuskentältä 4 lähtevästä vedestä (2 336 μg/l) ja pienimmät kokonaistyppipitoisuudet olivat viime vuoden tapaan Hakonevoilla (keskimäärin 569 μg/l). Keskimäärin kokonaistyppeä oli kaikkien ominaiskuormitussoiden purkuvedessä 1 370 μg/l ja ammoniumtyppeä 289 μg/l. Luonnontilaiselta suolta purkautuvan veden kokonaistypen vertailupitoisuus on 500 μg/l (Ympäristöministeriö 2013). Rautapitoisin vesi oli Löyhinkinevan kasvillisuuskentältä lähtevässä vedessä (8,1 mg/l). Alhaisin keskipitoisuus raudan osalta oli Suoniemensuon pintavalutuskentällä (0,34 mg/l). Keskimäärin purkuvesissä oli rautaa 2,7 mg/l (Taulukko 6). Vesienkäsittelymenetelmittäin verrattaessa pienimmät kiintoaine- ja rautapitoisuudet mitattiin pintavalutuskentiltä. Kohteella jolla vesienkäsittelymenetelmänä oli kemikalointi, kiintoainepitoisuudet olivat huomattavasti muita kohteita korkeammat. Vastaavasti kemikaloinnin vaikutuksesta fosforipitoisuus ja COD Mn -arvo olivat alhaisia. Kokonaistyppipitoisuus oli alhaisin kohteella, jossa vesienkäsittelymenetelmänä oli kosteikon ja pintavalutuskentän yhdistelmä. Verrattaessa vesienkäsittelymenetelmiä on huomioitava kohteiden määrä. Valtaosalla kohteista (44 kpl) vesienkäsittelynä on pintavalutus, kun taas kemikalointikohteita sekä kosteikko/pintavalutuskenttäkohteita vain yksi kumpaakin (Kuva 3). 19

20 Taulukko 6 Ominaiskuormitussoiden hydrologisen vuoden 2016 keskimääräinen vedenlaatu. Sarakkeessa Alue numero 1 tarkoittaa tuotantovaiheessa ja numero 2 kuntoonpanovaiheessa olevaa suota. Kuntoonpanovaiheen soita oli vain alueilla F ja H. Suo Alue Vesiensuojelutaso Näytteet Mittapadon Vedenlaatu yht. valuma-alue ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl ha 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l Hämeen ELY-keskus Okssuo PVK1 B Pintavalutus 26 75,2 5,5 4,3 1492 394 49 16 3,3 35 Okssuo KOS1 B Kosteikko 19 76,0 5,0 6,2 1816 752 46 6 2,0 74 Keski-Suomen ELY-keskus Mesiänsuo PVK1 D Pintavalutus 29 61,4 6,1 3 1370 249 23 5 2 36 Pihlassuo KEM1 D Kemikalointi 28 165,2 4,2 18,9 1425 613 14 3 7,2 13 Havusuo KOS2 D Kosteikko 27 63,0 6,2 3,8 1285 626 15 3 3,4 19 Suoniemensuo PVK1 H1 Pintavalutus 26 25,6 6,1 2,6 1093 66 45 12 0,34 37 Kalmuneva KOS1 H1 Kosteikko 26 86,8 6,6 6,9 908 137 38 7 3,54 21 Martinsuo KK1 H1 Kasvillisuuskenttä 15 114,0 6,4 3 1082 31 26 Permisuo PVK1 H1 Pintavalutus 25 74,7 5,9 9,2 2264 883 40 9 5,1 54 Umpilamminsuo PVK1 H1 Pintavalutus 23 22,5 5,2 3,2 1162 204 43 23 1,4 49 Pohjansuo PVK2 H1 Pintavalutus 26 62,5 5,1 4,4 2031 193 58 8 2,1 63 Hirvisuo PVK1 H1 Pintavalutus 25 51,1 6,2 4,4 1398 109 46 19 1,2 41 Mahasuo PVK3 H1 Pintavalutus 22 16,1 5,0 2,2 780 11 19 3 0,9 37 Mahasuo PVK7 H1 Pintavalutus 25 31,5 5,4 2,5 1486 238 36 7 1,4 40 Pirtti-Peurusuo PVK1 H1 Pintavalutus 26 100,8 5,1 2,4 1066 151 38 11 0,8 41 Pirtti-Peurusuo PVK2 H1 Pintavalutus 23 67,0 5,5 2,3 799 26 27 6 0,60 36 Lapsukansuo PVK2 H1 Pintavalutus 24 36,0 5,0 2,3 954 153 62 28 0,8 39 Lapsukansuo PVK4 H1 Pintavalutus 25 22,2 5,6 2,7 1211 194 38 8 1,0 42 Valkeissuo PVK1 H1 Pintavalutus 25 62,7 5,2 3,3 1868 470 85 30 2,25 58 Suurensuonneva PVK2 H2 Pintavalutus 24 18,3 4,5 2,4 1458 72 383 85 Varsinais-Suomen ELY-keskus Hakasuo KOS1 B Kosteikko 26 54,5 5,1 5,0 1512 253 50 16 2,2 74 Vittassuo PVK1 B Pintavalutus 26 54,5 5,1 5,9 1979 721 118 79 2,7 69 Nanhiansuo PVK2 B Pintavalutus 26 88,6 5,1 7,6 1596 151 161 114 5,4 80 Lammisuo PVK2 B Pintavalutus 27 63,9 5,1 4,5 1051 71 25 2 2,8 49 Joutsuo PVK1 B Pintavalutus 33 88,2 5,4 8,8 1761 436 50 8 2,8 38 Leppisuot 2 PVK1 C Pintavalutus 26 124,0 6,5 4,6 900 151 43 16 2,6 27 Kotoneva PVK1 C Kosteikko 29 152,6 5,8 4,9 1562 335 47 12 3,4 51 Jämiänkeidas PVK1 E Pintavalutus 29 98,2 4,5 1,7 1205 366 13 2 0,8 50 Jämiänkeidas KOS1 E Kosteikko 30 232,3 5,8 4,9 1562 335 47 12 3,4 51 Kurkikeidas KOS1 E Kosteikko 28 195,8 6,1 13,0 1216 269 56 9 2,9 32 Saarikeidas KOS1 E Kosteikko 27 115,3 6,5 12,5 1111 218 63 20 4,0 31 Mustakeidas PVK1 E Pintavalutus 27 186,2 6,4 6 1013 43 59 8 1,8 36 Haitikeidas KOS1-3 E Kosteikko 28 146,3 5,6 7,3 1030 189 43 10 2,4 30 Hirvikeidas PVK1 E Pintavalutus 19 102,1 5,3 4,0 1708 722 37 19 4,31 54 Marjakeidas KOS1 E Kosteikko 25 106,4 4,4 4 1240 314 41 10 0,6 51 Kotkankeidas KOS/PVK E Kosteikko / Pintavalutus 28 175,1 5,9 6,8 977 355 42 12 2,4 29 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Isoneva PVK1 E Pintavalutus 27 72,1 5,2 2,4 1556 639 26 3 1,2 50 Hormaneva PVK1 E Pintavalutus 26 387,1 5,9 4,7 1755 469 61 13 6,66 43 Löyhinkineva KK1 F1 Kasvillisuuskenttä 25 201,4 6,3 6,8 1315 98 41 5 8,1 50 Sammatinneva PVK1 F1 Pintavalutus 23 157,7 5,2 4,7 1194 41 41 6 6,9 55 Riihineva PVK1 F1 Pintavalutus 24 46,6 4,9 2,3 1983 524 47 12 2,3 69 Amerikanneva KOS1 F1 Kosteikko 25 65,9 6,2 8,9 1551 355 77 34 5,3 39 Haukineva KOS4 F1 Kosteikko 22 101,0 5,8 9,2 1996 373 63 9 3,36 93 Korvaneva KOS2 F1 Kosteikko 27 390,6 5,5 7,3 1589 242 59 6 4,8 45 Hanhineva KOS1 F1 Kosteikko 25 116,6 5,7 12,7 2008 479 82 23 5,2 61 Saarijärvenneva PVK1 F1 Pintavalutus 26 68,7 5,6 7,7 1383 240 53 14 3,1 54 Kurikkaneva KOS1 F1 Kosteikko 23 27,9 6,4 4,6 973 187 41 18 3,0 20 Rackarmossen PVK1 G Pintavalutus 20 55,7 4,7 2,7 1566 168 241 136 0,4 96 Mustaisneva PVK1 G Pintavalutus 26 328,0 5,3 3,1 1233 136 43 12 1,2 44 Takaneva KOS3 G Kosteikko 27 69,0 5,5 5,4 1172 159 63 15 1,2 39 Paskoneva PVK1 I Pintavalutus 24 58,9 5,5 5,3 2108 1082 43 9 3,2 32 Kapustaneva PVK2 J Pintavalutus 29 155,8 6,0 10,3 1416 337 49 10 2,8 35 Laurinneva PVK1 J Pintavalutus 29 169,7 6,5 3,7 1139 258 27 6 1,4 22 Kairinneva KOS1 J Kosteikko 28 562,3 6,4 7,8 1284 203 53 10 6,3 34 Porrasneva PVK5 J Pintavalutus 28 126,2 5,6 5,0 1576 238 39 8 3,0 57 Jauhoneva PVK3 J Pintavalutus 28 85,3 5,1 2,8 1266 111 56 19 1,5 62 Korpisalonneva PVK1 J Pintavalutus 26 272,3 6,3 3,8 1070 151 31 6 2,0 38 Pyymaanneva PVK3 J Pintavalutus 28 241,3 5,7 5,6 2066 558 76 22 5,0 74 Pyymaanneva PVK4 J Pintavalutus 27 90,0 5,3 3,6 2336 777 116 56 2,2 62 Pirkanmaan ELY-keskus Alastaipaleensuo PVK1 F2 Pintavalutus 26 50,5 5,0 5 1095 195 130 85 2,4 51 Arkkuinsuo KOS2 B Kosteikko 27 22,4 6,0 17 1648 200 95 27 3,7 43 Isosuo KOS1 B Kosteikko 28 219,4 6,5 19,7 1697 237 99 26 3,65 43 Nokilamminneva PVK1 E Pintavalutus 27 43,4 6,1 3,1 784 55 31 6 1,3 28 Nivusneva PVK1 E Pintavalutus 26 133,9 4,9 1,7 746 56 19 2 1,4 37 Nivusneva PVK3 E Pintavalutus 27 27,5 4,3 1,9 937 124 45 30 0,42 49 Hakonevat PVK2 E Pintavalutus 27 34,9 6,0 2,0 569 60 15 2 1,11 21 Hirvineva PVK1 E Pintavalutus 24 67,4 5,4 5,4 1850 317 70 23 2,65 57 Pohjoisneva PVK1 E Pintavalutus 28 51,5 6,4 12,1 848 178 32 7 2,18 26 Ristineva PVK1 E Pintavalutus 28 155,6 5,6 2,5 796 95 17 3 0,94 36 Sammakonneva/Nimetönneva PVK3 E Pintavalutus 20 62,0 4,6 1,7 1030 165 37 16 1,61 49 ka 2016 (n=70): 1804 7935 5,2 5,6 1370 289 58 18 2,7 46 ka 2015 (n=61): 1651 6935 4,8 5,8 1323 314 52 15 2,3 43 ka 2014 (n=57): 1338 6949 5,1 6,7 1454 379 60 19 2,5 47 ka 2013 (n=42): 1062 6022 5,7 8,4 1535 557 61 23 3,4 45 ka 2012 (n=38): 944 4708 5,6 6,4 1612 499 56 20 3,4 52 ka 2011 (n=25): 604 3728 5,8 6,1 1785 598 63 25 2,8 50 ka 2010 (n=21): 501 4260 6,0 9 2185 935 72 27 3,8 51 ka 2009 (n=25): 541 4495 6,0 10,3 1855 729 82 28 3,7 47 Minimi: 15 16 4,2 1,7 569 11 13 2,1 0,34 13 Maksimi: 33 562 6,6 20 2336 1082 383 136 8,1 96 Tuotannossa / Levossa (n=67) 1728 7780 5,6 5,7 1380 297 52 17 2,7 46 Pintavalutus (n=44) 1161 4407 5,5 4,2 1364 284 52 19 2,2 47 Kemikalointi (n=1) 28 165 4,2 18,9 1425 613 14 3 7,2 13 Kasvillisuuskenttä (n=2) 40 315 6,3 4,9 1198 98 36 5 8,1 38 Kosteikko (n=18) 471 2717 5,8 8,6 1458 318 58 15 3,4 46 Kosteikko / Pintavalutus (n=1) 28 175 5,9 6,8 977 355 42 12 2,4 29 Valmistelu (n=2) 50 69 4,8 3,8 1276 134 257 85 2,4 68 Jälkihoitovaihe (n=1) 26 87 6,6 6,9 908 137 38 7 3,5 21

21 Kuva 3 Tuotantovaiheen ominaiskuormitussoiden keskimääräiset pitoisuudet vesienkäsittelymenetelmittäin hydrologisena vuonna 2016 (n= kohteiden lukumäärä). 4.4.2 Vedenlaatu eri vuodenaikoina Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli korkeimmillaan keväällä. Typpipitoisuus oli suurin syksyllä ja fosforipitoisuus talvella. Kesällä (tuotantokaudella) COD Mn -arvo oli korkeimmillaan (Taulukko 7 ja Kuva 4). Vuodenaikaisjako on esitetty kappaleessa 3.5.2. Vuodenaikaisjako saattaa vaihdella tarkkailupisteittäin. Taulukko 7 Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen vedenlaatu vuodenajoittain vuonna 2016. Vedenlaatu Vuoden- Näytteitä ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta COD Mn aika kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l talvi 205 5,0 6,5 1467 519 71 33 3,2 39 kevät 413 5,2 6,6 1285 343 40 11 1,7 32 kesä 729 5,1 5,6 1309 121 68 18 3,2 57 syksy 449 4,9 4,8 1487 372 48 17 2,7 46 ka. v. 2016 1804 5,2 5,6 1361 284 58 18 2,7 46 Mediaani v. 2016 5,6 4,6 1300 204 45 11 2,4 43

22 Kuva 4 Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen vedenlaatu vuodenajoittain vuonna 2016. Typen osalta kuvassa on kokonaistyppipitoisuus ja ammoniumtypen (NH 4 -N) osuus siitä. Fosforin osalta kuvassa on kokonaisfosforipitoisuus ja fosfaattifostorin (PO 4 -P) osuus siitä. Taulukko 8 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu talvella 2016. Ominaiskuormitussuot Näytteet Vedenlaatu Talvi yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l ka 2016 (n=70): 205 5,0 6,5 1467 519 71 33 3,2 39 ka 2015 (n=61): 285 4,7 4,8 1666 605 43 16 2,3 40 ka 2014 (n=57): 176 5,5 4,2 1741 675 59 30 2,4 44 ka 2013 (n=42): 266 5,8 7,1 1872 1019 74 41 5,0 41 ka 2012 (n=38): 117 5,7 4,3 1827 982 61 39 4,2 47 ka 2011 (n=25): 5,9 5,0 2229 1282 89 84 6,0 51 ka 2010 (n=21): 6,0 7,9 2659 1589 102 54 6,0 51 ka 2009 (n=25): 5,9 6,2 1970 1144 78 42 4,2 42 Minimi: 1 3,5 1,1 420 9 10 2 0,08 14 Maksimi: 7 6,6 26 2967 1700 467 190 16 91 Suon käyttövaihe (ka): Tuotannossa / Levossa (n=67) 197 5,2 6,6 1461 522 64 31 3,1 38 Pintavalutus (n=45) 132 5,5 4,1 1398 468 60 25 2,2 39 Kemikalointi (n=1) 3,0 5,8 25,0 1567 930 19 3 10,7 14 Kasvillisuuskenttä (n=2) 3,0 6,5 12,5 1360 200 56 4 2,1 26 Kosteikko (n=18) 56 5,7 11,1 1641 655 77 51 5,2 39 Kosteikko / Pintavalutus (n=1) 3,0 5,1 5,4 1167 480 58 28 1,9 22 Valmistelu (n=2) 5,0 4,7 3,8 1692 427 326 144 4,7 79 Jälkihoitovaihe (n=1) 3,0 6,4 7,3 1400 523 57 20 6,4 25

Taulukko 9 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu keväällä 2016. 23 Ominaiskuormitussuot Näytteet Vedenlaatu Kevät yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l ka 2016 (n=70): 413 5,2 6,6 1285 343 51 11 1,7 32 ka 2015 (n=61): 554 4,9 5,7 1110 295 40 11 1,6 30 ka 2014 (n=57): 203 6,0 9,9 1429 536 58 21 2,8 30 ka 2013 (n=42): 111 5,6 17 1302 406 43 8 1,3 24 ka 2012 (n=38): 196 5,6 6,5 1299 475 39 13 1,9 33 ka 2011 (n=25): 5,6 10 1426 542 38 10 1,4 27 ka 2010 (n=21): 5,9 7,3 1649 627 43 12 1,8 32 ka 2009 (n=25): 5,9 12 1413 575 57 13 2,1 31 Minimi: 4 4,1 1,6 708 20 13 2 0,31 12 Maksimi: 10 6,4 31 2300 1140 337 119 6,1 60 Suon käyttövaihe (ka): Tuotannossa / Levossa (n=67) 397 5,3 6,4 1296 351 46 11 1,7 32 Pintavalutus (n=45) 268 5,5 4,2 1320 366 45 12 1,4 33 Kemikalointi (n=1) 5,0 4,1 22 1250 450 21 3 6,0 12 Kasvillisuuskenttä (n=2) 10,0 6,2 7,4 1072 129 39 4 1,6 27 Kosteikko (n=18) 109 5,8 11,1 1278 319 52 9 2,3 31 Kosteikko / Pintavalutus (n=1) 5,0 6,1 5,7 1060 363 39 10 2,1 21 Valmistelu (n=2) 11,0 4,9 6,2 1090 185 215 50 1,7 45 Jälkihoitovaihe (n=1) 5,0 6,4 16,4 918 143 49 4 3,2 16 Taulukko 10 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu kesällä 2016. Ominaiskuormitussuot Näytteet Vedenlaatu Kesä yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l ka 2016 (n=70): 729 5,1 5,6 1309 121 62 18 3,2 57 ka 2015 (n=61): 592 4,9 6,4 1284 155 68 21 3,3 55 ka 2014 (n=57): 664 5,8 7,0 1316 214 68 17 2,7 53 ka 2013 (n=42): 457 5,8 8,1 1378 278 63 20 3,7 52 ka 2012 (n=38): 348 5,6 7,2 1532 268 75 23 4,7 62 ka 2011 (n=25): 5,9 5,8 1542 393 64 19 2,8 56 ka 2010 (n=21): 6,1 8,1 1750 391 72 17 3,4 61 ka 2009 (n=25): 6,2 10 1755 470 103 28 4,7 56 Minimi: 4 3,8 1,3 484 4 12 2 0,31 16 Maksimi: 15 6,9 19 2480 790 395 165 13 135 Suon käyttövaihe (ka): Tuotannossa / Levossa (n=67) 697 0,8 5,7 1314 125 56 17 3,2 57 Pintavalutus (n=45) 463 5,6 4,6 1297 116 56 20 2,8 59 Kemikalointi (n=1) 13,0 4,7 19,5 1296 580 14 3 6,9 16 Kasvillisuuskenttä (n=2) 17,0 6,4 3,6 1231 26 35 6 12,1 47 Kosteikko (n=18) 191 5,8 7,8 1396 125 62 12 3,6 55 Kosteikko / Pintavalutus (n=1) 13,0 6,3 7,6 778 188 40 6 2,8 34 Valmistelu (n=2) 21,0 4,8 3,5 1301 34 278 106 2,7 75 Jälkihoitovaihe (n=1) 11,0 6,6 4,8 950 5 34 3 3,4 27 Taulukko 11 Ominaiskuormitussoiden vedenlaatu syksyllä (syksy 2015 ja 2016). Ominaiskuormitussuot Näytteet Vedenlaatu Syksy yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l ka 2016 (n=70): 449 4,9 4,8 1487 372 52 17 2,7 46 ka 2015 (n=61): 203 4,8 5,7 1581 390 47 12 2,1 47 ka 2014 (n=57): 294 5,6 5,1 1614 366 44 14 2,1 48 ka 2013 (n=42): 228 5,7 6,5 1564 583 48 15 2,5 44 ka 2012 (n=38): 272 5,4 5,8 1836 581 43 16 2,6 53 ka 2011 (n=25): 5,7 4,4 2081 799 44 17 2,3 56 ka 2010 (n=21): 6,0 5,7 2111 874 50 10 2,3 47 ka 2009 (n=25): 5,9 17 2538 277 67 7 1,0 54 Minimi: 1 3,4 1,4 626 5 8 2 0,19 7 Maksimi: 8 6,8 28 3250 1921 354 190 9,8 135 Suon käyttövaihe (ka): Tuotannossa / Levossa (n=67) 429 5,1 4,9 1507 385 47 16 2,7 45 Pintavalutus (n=45) 290 5,5 3,7 1483 348 45 18 2,3 46 Kemikalointi (n=1) 7,0 3,8 13,0 1729 737 8 3 7,1 7 Kasvillisuuskenttä (n=2) 10,0 6,4 2,8 1196 153 30 5 9,8 36 Kosteikko (n=18) 115 5,7 7,7 1606 450 59 13 3,2 48 Kosteikko / Pintavalutus (n=1) 7,0 6,2 6,8 1206 750 40 12 3,3 28 Valmistelu (n=2) 13,0 4,7 2,4 1241 146 230 69 2,1 73 Jälkihoitovaihe (n=1) 7,0 6,8 3,0 626 5 30 5 1,5 15

4.4.3 Vedenlaatu alueittain Vuonna 2016 ominaiskuormitussuot on jaettu maantieteellisen sijainnin mukaan 9 eri alueeseen B J. Kartta ominaiskuormitussoiden sijainnista alueittain on esitetty liitteessä 1. Lisäksi Alueiden F ja H sisällä ominaiskuormitussuot on luokiteltu tuotannossa oleviin (1) ja kuntoonpanovaiheessa oleviin (2). Muilla alueilla kaikki ominaiskuormitussuot edustivat tuotannossa olevia kohteita. Alueiden välistä vertailua ominaiskuormitussoiden määrän vaihtelu (1-19 kpl/alue). Alueella E oli ominaiskuormitussoita eniten (19 kpl). Mitä vähemmän kohteita on, sitä enemmän yksittäisten soiden tulokset vaikuttavat keskiarvoon (Taulukko 12). Taulukko 12 Ominaiskuormitussoiden keskimääräinen vedenlaatu vuonna 2016 alueittain (B J) ja tuotantovaiheen mukaan (1=tuotannossa, 2=kuntoonpanossa). Alue Näytteet Vedenlaatu yht. ph Kiintoaine Typpi Amm.typpi Fosfori Fosfaatti-P Rauta CODMn kpl 25 C mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg O2/l Alue B (n=9) 238 5,4 8,8 1617 357 77 33 3,2 56 Alue C (n=2) 55 6,2 4,7 1231 243 45 14 3,0 39 Alue D (n=3) 84 5,5 8,5 1360 496 17 4 4,1 23 Alue E (n=19) 501 5,5 5,2 1122 243 40 11 2,2 40 Alue F1 (n=9) 220 5,7 7,2 1555 282 56 14 4,7 54 Alue F2 (n=1) 26 5,0 5,2 1095 195 130 85 2,4 51 Alue G (n=3) 73 5,2 3,7 1323 155 116 54 1,0 60 Alue H1 (n=14) 336 5,6 3,7 1293 218 43 13 1,7 42 Alue H2 (n=1) 24 4,5 2,4 1458 72 383 85 Alue I (n=1) 57 5,5 5,3 2108 1082 43 9 3,2 32 Alue J (n=8) 223 5,9 5,3 1519 329 56 17 3,0 48 24 4.5 Tarkkailusoiden ominaiskuormitusluvut 4.5.1 Ominaiskuormitus vuositasolla Vuonna 2016 nettokuormituslaskennassa kiintoaineen taustapitoisuutena on käytetty Ympäristöministeriön vuonna 2013 julkaisemassa turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa määritettyä taustapitoisuutta 1,0 mg/l. Ennen vuotta 2013 taustapitoisuutena käytettiin pitoisuutta 2,0 mg/l. Muuttuneen taustapitoisuuden vuoksi kiintoaineen nettokuormitukset eivät ole vuosien 2013 2016 osalta suoraan vertailukelpoisia edellisvuosiin nähden. Kiintoaineen keskimääräinen nettokuormitus on vuosina 2013 2016 edellisvuosia korkeampi, koska aikaisemmin käytetty taustapitoisuus muuttui puolet pienemmäksi kuin aikaisemmin. Tämä muutos koskee ominaiskuormitussoita, sekä kaikkien turvetuotantoalueiden kiintoaineen nettokuormituksen vertailua aikaisempien vuosien tuloksiin. Ominaiskuormituslukujen laskemiseen käytettiin vuonna 2016 niiden 70 ympärivuotisen tarkkailuaseman mittaustuloksia, joilta saatiin luotettavat virtaamatiedot koko hydrologiselta vuodelta 2016 ja joilla oli ympärivuotinen näytteenotto. Viime vuosina jatkuvatoimisten virtaamamittarien käyttö tarkkailussa on lisääntynyt, mistä johtuen ominaiskuormitussoiden määrä on kasvanut (Taulukko 13). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli 88 g/ha/d, kokonaistypen 19,6 g/ha/d, kokonaisfosforin 0,70 g/ha/d ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) 550 g O 2 /ha/d (Taulukko 13).

25 Taulukko 13 Pysyvien tarkkailuasemien ominaiskuormitusluvut g/ha d vuosina 2009 2016. Vuosina 2009-2012 kiintoaineen nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus on ollut 2 mg/l, vuosina 2013-2016 1 mg/l. Vuosi Vuosikuormitus, brutto Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn g/ha/d g O2/ha/d g/ha/d g O2/ha/d ka 2016 (n = 70) 85 20,0 0,65 553 71 12,9 0,36 98 ka 2015 (n=61) 72 17,2 0,52 455 59 10,9 0,26 49 ka 2014 (n = 57) 69 16,9 0,56 447 58 11,4 0,34 96 ka 2013 (n=42) 117 14,4 0,48 346 107 9,4 0,28 30 ka 2012 (n=38) 113 26,5 0,84 773 77 * 17,2 0,48 152 ka 2011 (n=25) 87 18,9 0,56 489 57 * 11,3 0,26 ka 2010 (n=19) 64 19,2 0,57 43 * 13,7 0,35 ka 2009 (n=25) 95 20,5 0,79 69 * 14,0 0,53 * Kiintoaineen taustapitoisuus 2 mg/l. Vesienkäsittelymenetelmittäin verrattaessa pienimmät kiintoainekuormitukset olivat pintavalutuskentällisillä (58 g/ha/d) kohteilla (Taulukko 14). Korkein kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus mitattiin kohteelta, joissa vesienkäsittelymenetelmänä on kemikalointi (354 g/ha/d). Valmistelussa olevilla kohteilla (n=2) tehostettuna vesienkäsittelymenetelmänä oli pintavalutuskenttä. Verrattuna tuotannossa olevien pintavalutuskentällisten kohteiden kuormituksiin olivat valmistelussa olevien kohteiden kuormitukset fosforin osalta korkeammat, mutta muiden laskettujen muuttujien osalta samaa tasoa.

Taulukko 14 Tarkkailusoiden ominaiskuormitukset (g/ha/d ja g O 2 /ha/d) vuonna 2016. 26 Suo Vesiensuojelutaso Näytteet Mittapadon Vuosikuormitus, brutto yht. valuma-alue Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn kpl ha g/ha/d g O2/ha/d g/ha/d g O2/ha/d Hämeen ELY-keskus Okssuo PVK1 B Pintavalutus 26 75,2 56,5 24,6 0,61 766,5 40,5 16,6 0,29 254,0 Okssuo KOS1 B Kosteikko 19 76,0 59,0 16,8 0,36 518,4 50,0 12,3 0,18 227,8 Keski-Suomen ELY-keskus Mesiänsuo PVK1 D Pintavalutus 29 61,4 73,3 42,7 0,61 866,2 45,5 28,8 0,06-22,8 Pihlassuo KEM1 D Kemikalointi 28 165,2 353,8 28,0 0,28 210,0 335,2 18,7-0,09-384,9 Havusuo KOS2 D Kosteikko 27 63,0 93,6 34,8 0,38 464,9 67,9 21,9-0,13-358,8 Suoniemensuo PVK1 H1 Pintavalutus 26 25,6 42,2 23,4 0,69 688,5 23,4 14,0 0,32 86,9 Kalmuneva KOS1 H1 Kosteikko 26 86,8 129,9 15,2 0,62 326,2 114,8 7,6 0,32-158,8 Martinsuo KK1 H1 Kasvillisuuskenttä 15 114,0 50,5 21,9 0,53 471,2 32,5 13,0 0,17-104,5 Permisuo PVK1 H1 Pintavalutus 25 74,7 85,0 24,7 0,46 555,2 73,1 18,7 0,22 175,7 Umpilamminsuo PVK1 H1 Pintavalutus 23 22,5 41,0 11,9 0,41 434,4 31,4 7,1 0,22 129,9 Pohjansuo PVK2 H1 Pintavalutus 26 62,5 43,8 26,4 0,75 770,3 29,6 19,4 0,47 318,3 Hirvisuo PVK1 H1 Pintavalutus 25 51,1 71,0 19,5 0,58 472,0 58,1 13,0 0,32 56,9 Mahasuo PVK3 H1 Pintavalutus 22 16,1 21,4 7,3 0,21 327,0 11,7 2,5 0,02 17,4 Mahasuo PVK7 H1 Pintavalutus 25 31,5 46,8 33,4 0,61 741,2 27,7 23,8 0,22 129,13 Pirtti-Peurusuo PVK1 H1 Pintavalutus 26 100,8 41,8 19,3 0,59 669,5 24,6 10,7 0,25 120,2 Pirtti-Peurusuo PVK2 H1 Pintavalutus 23 67,0 48,0 17,2 0,57 689,8 27,3 6,9 0,15 27,4 Lapsukansuo PVK2 H1 Pintavalutus 24 36,0 45,9 19,0 1,15 736,9 26,9 9,5 0,78 130,3 Lapsukansuo PVK4 H1 Pintavalutus 25 22,2 59,5 28,1 0,79 806,9 38,2 17,4 0,36 125,2 Valkeissuo PVK1 H1 Pintavalutus 25 62,7 40,9 23,4 0,88 691,3 28,3 17,1 0,62 286,2 Suurensuonneva PVK2 H2 Pintavalutus 24 18,3 38,0 21,0 5,29 1184,0 22,5 13,2 4,98 686,6 Varsinais-Suomen ELY-keskus Hakasuo KOS1 B Kosteikko 26 54,5 68,3 11,4 0,37 469,2 61,1 7,7 0,23 236,9 Vittassuo PVK1 B Pintavalutus 26 54,5 33,4 11,4 0,44 321,0 27,2 8,3 0,32 124,79 Nanhiansuo PVK2 B Pintavalutus 26 88,6 98,9 16,4 1,10 538,5 89,0 11,5 0,90 221,3 Lammisuo PVK2 B Pintavalutus 27 63,9 32,8 11,8 0,27 482,6 22,2 6,5 0,05 142,8 Joutsuo PVK1 B Pintavalutus 33 88,2 101,7 27,4 0,60 467,2 89,9 21,5 0,37 90,20 Leppisuot 2 PVK1 C Pintavalutus 26 124,0 88,1 21,5 0,78 568,0 68,2 11,6 0,39-67,99 Kotoneva PVK1 C Kosteikko 29 152,6 23,3 9,7 0,21 247,3 18,1 7,1 0,10 81,3 Jämiänkeidas PVK1 E Pintavalutus 29 98,2 25,0 17,2 0,17 582,9 12,4 10,8-0,09 179,2 Jämiänkeidas KOS1 E Kosteikko 30 232,3 181,7 38,4 1,83 958,9 157,7 26,4 1,35 189,4 Kurkikeidas KOS1 E Kosteikko 28 195,8 295,8 23,8 0,98 548,1 276,9 14,3 0,60-56,3 Saarikeidas KOS1 E Kosteikko 27 115,3 223,7 16,6 0,80 441,5 209,6 9,5 0,52-9,4 Mustakeidas PVK1 E Pintavalutus 27 186,2 72,1 8,1 0,41 291,3 62,9 3,5 0,23-2,7 Haitikeidas KOS1-3 E Kosteikko 28 146,3 136,5 19,9 0,71 475,6 117,4 10,3 0,33-136,3 Hirvikeidas PVK1 E Pintavalutus 19 102,1 47,6 23,2 0,49 650,0 35,0 16,8 0,24 245,0 Marjakeidas KOS1 E Kosteikko 25 106,4 46,8 11,7 0,28 384,4 38,7 7,7 0,12 126,2 Kotkankeidas KOS/PVK E Kosteikko / Pintavalutus 28 175,1 111,2 19,6 0,73 483,1 93,9 10,9 0,38-72,5 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Isoneva PVK1 E Pintavalutus 27 72,1 28,4 18,8 0,23 575,5 16,6 12,9-0,01 195,5 Hormaneva PVK1 E Pintavalutus 26 387,1 60,7 20,2 0,54 436,1 48,0 13,8 0,29 30,0 Löyhinkineva KK1 F1 Kasvillisuuskenttä 25 201,4 153,5 17,4 0,62 596,3 139,5 10,4 0,34 148,5 Sammatinneva PVK1 F1 Pintavalutus 23 157,7 70,3 14,2 0,53 514,0 58,4 8,3 0,29 135,4 Riihineva PVK1 F1 Pintavalutus 24 46,6 23,4 22,5 0,49 675,6 12,8 17,2 0,28 334,1 Amerikanneva KOS1 F1 Kosteikko 25 65,9 98,3 15,3 0,75 355,0 88,8 10,5 0,56 51,9 Haukineva KOS4 F1 Kosteikko 22 101,0 77,7 13,5 0,42 519,9 70,5 9,8 0,27 288,1 Korvaneva KOS2 F1 Kosteikko 27 390,6 74,9 13,1 0,50 341,3 66,1 8,7 0,33 60,1 Hanhineva KOS1 F1 Kosteikko 25 116,6 166,5 21,9 0,90 563,7 155,3 16,3 0,68 206,1 Saarijärvenneva PVK1 F1 Pintavalutus 26 68,7 88,1 20,6 0,74 737,4 72,7 12,9 0,43 244,3 Kurikkaneva KOS1 F1 Kosteikko 23 27,9 50,4 11,2 0,52 187,5 40,7 6,4 0,32-122,5 Rackarmossen PVK1 G Pintavalutus 20 55,7 23,3 14,8 1,88 873,9 13,4 9,8 1,68 558,5 Mustaisneva PVK1 G Pintavalutus 26 328,0 50,4 23,1 0,63 631,3 33,5 14,7 0,29 91,5 Takaneva KOS3 G Kosteikko 27 69,0 72,6 15,0 0,74 438,4 60,7 9,0 0,50 57,2 Paskoneva PVK1 I Pintavalutus 24 58,9 59,3 25,1 0,57 361,3 46,8 18,9 0,32-38,4 Kapustaneva PVK2 J Pintavalutus 29 155,8 191,9 23,7 0,78 554,1 176,3 15,9 0,47 54,9 Laurinneva PVK1 J Pintavalutus 29 169,7 54,8 21,8 0,43 345,7 39,6 14,2 0,13-139,3 Kairinneva KOS1 J Kosteikko 28 562,3 79,1 14,8 0,56 396,3 67,2 8,8 0,32 15,5 Porrasneva PVK5 J Pintavalutus 28 126,2 86,5 25,2 0,49 717,2 73,1 18,6 0,22 291,2 Jauhoneva PVK3 J Pintavalutus 28 85,3 30,4 13,6 0,54 589,0 19,8 8,3 0,33 249,0 Korpisalonneva PVK1 J Pintavalutus 26 272,3 48,0 19,4 0,48 569,5 34,0 12,4 0,20 121,9 Pyymaanneva PVK3 J Pintavalutus 28 241,3 35,5 14,0 0,47 486,3 28,0 10,2 0,33 248,0 Pyymaanneva PVK4 J Pintavalutus 27 90,0 94,0 66,1 3,00 1361,9 70,3 54,2 2,53 602,6 Pirkanmaan ELY-keskus Alastaipaleensuo PVK1 F2 Pintavalutus 26 50,5 273,8 19,1 0,93 408,2 263,5 13,9 0,73 78,8 Arkkuinsuo KOS2 B Kosteikko 27 22,4 421,8 24,0 1,31 479,0 409,3 17,7 1,06 77,4 Isosuo KOS1 B Kosteikko 28 219,4 273,8 19,1 0,93 408,2 263,5 13,9 0,73 78,8 Nokilamminneva PVK1 E Pintavalutus 27 43,4 81,3 19,1 0,67 666,1 59,1 7,9 0,22-46,8 Nivusneva PVK1 E Pintavalutus 26 133,9 38,5 15,8 0,37 735,6 17,0 5,1-0,06 48,5 Nivusneva PVK3 E Pintavalutus 27 27,5 35,1 15,3 0,59 731,5 17,2 6,4 0,23 159,5 Hakonevat PVK2 E Pintavalutus 27 34,9 40,1 12,9 0,28 403,5 20,7 3,2-0,11-218,6 Hirvineva PVK1 E Pintavalutus 24 67,4 45,5 19,1 0,49 462,2 36,1 14,5 0,30 163,3 Pohjoisneva PVK1 E Pintavalutus 28 51,5 127,2 14,4 0,42 413,3 111,4 6,4 0,10-94,91 Ristineva PVK1 E Pintavalutus 28 155,6 57,8 15,2 0,33 571,7 41,3 7,0 0,00 43,33 Sammakonneva/Nimetönneva PVK3 E Pintavalutus 20 62,0 20,8 11,8 0,42 555,2 9,2 6,0 0,19 184,1 ka 2016 (n=70): 1804 7874 88 20,0 0,72 557 74 12,9 0,43 103 ka 2015 (n=61): 1651 6935 72 17,2 0,52 455 59 10,9 0,26 49 ka 2014 (n=57): 1341 6949 69 16,9 0,56 447 58 11,4 0,34 96 ka 2014 (n=57): 1341 6949 69 16,9 0,56 447 58 11,4 0,34 96 ka 2013 (n=42): 1062 6022 117 14,4 0,48 346 107 9,4 0,28 30 ka 2012 (n=38): 944 4708 113 26,5 0,84 773 77 17,2 0,48 152 ka 2011 (n=25): 604 3728 87 18,9 0,56 489 57 11,3 0,26 ka 2010 (n=21): 409 3458 64 19,2 0,57 43 13,7 0,35 ka 2009 (n=25): 541 4495 95 20,5 0,79 69 14,0 0,53 * Kiintoaineen taustapitoisuus 2 mg/l Minimi: 15 16 20,8 7,3 188 9,2 2,5 - < 5-384,85 Maksimi: 33 562 421,8 66 1362 409 54 5 686,6 Suon käyttövaihe (ka): Tuotannossa / Levossa (n=67) 1728 7718 85,4 20,0 0,65 553 71 13 0,36 98,3 Pintavalutus (n=45) 1161 4345 58,0 20,5 0,63 602 43 13 0,34 133,0 Kemikalointi (n=1) 28 165 353,8 28,0 0,28 210 335 19-0,09-384,9 Kasvillisuuskenttä (n=2) 40 315 102,0 19,7 0,57 534 86 12 0,25 22,0 Kosteikko (n=18) 471 2717 135,8 18,4 0,70 455 123 12 0,45 56,3 Kosteikko / Pintavalutus (n=1) 28 175 111,2 19,6 0,73 483 94 11 0,38-72,5 Valmistelu (n=2) 50 69 88,2 19,3 0,81 545 76 13 0,56 140,0 Jälkihoitovaihe (n=1) 26 87 129,9 15,2 0,62 326 115 8 0,32-158,8

4.5.2 Ominaiskuormitus eri vuodenaikoina Turvetuotannon päästötarkkailun eräänä tärkeänä tehtävänä on selvittää kuormituksen kokonaismäärän ohella myös sen jakautumista eri vuodenajoille. Tämä on yksi syy, miksi tarkkailu on suunniteltu ympärivuotiseksi. Tarkkailusoiden keskimääräinen ominaiskuormitus eri vuodenaikoina on esitetty liitteessä 3. Tarkkailusoiden ominaiskuormitukset vaihtelivat vuonna 2016 selvästi eri vuodenaikoina (Taulukko 15, liite 3). Kiintoaineen brutto-ominaiskuormitus oli korkeimmillaan keväällä. Myös muiden muuttujien osalta ominaiskuormitus oli suurin keväällä, johtuen sulamisvesien aiheuttamista suurista virtaamista. Kesällä virtaamat olivat pienet, mistä johtuen kesän aikaiset kuormitukset olivat alhaiset. Maantieteellisesti tarkkailukohteet sijaitsevat varsin laajalla alueella, jolloin vuodenaikojen pituudet vaihtelevat kohteiden välillä. Taulukko 15 Tarkkailusoiden ominaiskuormitukset eri vuodenaikoina vuonna 2016. Vuosikuormitus, brutto Jakso Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn Kiintoaine Typpi Fosfori COD Mn g/ha/d g O2/ha/d g/ha/d g O2/ha/d Talvi 67 14 9,0 322 58 8,7 0,40 26 Kevät 245 47 9,6 911 210 29 8,9-196 Kesä 48 12 0,51 482 39 7,2 0,33 197 Syksy 87 28 0,78 731 71 20 0,46 225 Vuosi (n=70) 88 20 0,70 550 74 13 0,42 100 Näytteitä otetaan talvella vähemmän kuin muina vuodenaikoina. Koska viime vuosina varsinkin eteläisessä Suomessa myös talvella on mitattu suuria valumia ja merkittävä osa kuormituksesta saattaa muodostua tällöin, olisi näissä tilanteissa hyvä lisätä talviaikaista näytteenottoa esimerkiksi omavalvontanäyttein. 27 5 VUOSIKUORMITUS VUONNA 2016 5.1 Yleistä Pysyvän tarkkailun päästöasemien keskimääräinen vuoden ominaiskuormitus on laskettu ohjelman mukaisesti ympärivuotisen tarkkailun näytteenottokertojen välisten jaksojen summana. Tarkastelussa ovat mukana päästöasemat kaikkien niiden ELY-keskusten alueelta, jotka kuuluvat ohjelman mukaan tarkkailuun. Vapon läntisen Suomen alueen tarkkailusoiden vuosikuormitusten laskennassa on käytetty, aina kun mahdollista, kunkin suon omia ominaiskuormituslukuja. Ominaiskuormitusluvut on laskettu käyttämällä suon omia mittaustuloksia (veden laatu, virtaamat) siltä osin kuin tietoja on ollut käytettävissä. Tarvittaessa laskennassa on käytetty apuna lähellä sijaitsevien samassa tuotantovaiheessa olevien ominaiskuormitussoiden valumia ja vedenlaatutietoja. Laskentatapojen tarkempi kuvaus löytyy kappaleesta 3.4 Päästöjen laskenta. Kuormituslaskennassa siirryttiin vuonna 2009 käyttämään samaa laskentaperiaatetta kuin Vapon Pohjois-Pohjanmaan tarkkailussa. Lisäperusteena on turvetuotannon tarkkailuopas (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 18.5.2006), joka suosittaa, että tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt lasketaan samoin kuin tuotantovaiheissa oleville alueille ja lisätään kokonaispäästöihin, kunnes alue on kasvittunut tai siirtynyt muuhun käyttöön tai luovutettu, kuitenkin enintään viiden vuoden ajan. Vuodesta 2015 alkaen ei ole

enää eritelty alle viisi vuotta sitten poistuneita aloja, vaan kuormituslaskennassa ovat mukana kaikki poistuneet alat siihen saakka, että ne ovat siirtyneet jälkikäyttöön tai luovutettu. Vuosina 2009-2016 tuotannossa, valmistelussa ja levossa olevien alueiden sekä tuotannosta poistuneiden (vuosina 2009-2014 alle 5 vuotta sitten poistuneiden) alueiden kuormitus on laskettu kertomalla pinta-ala (ha) kuormituksen vuosikeskiarvolla (kg/ha/a). Aikaisempina vuosina Vapo Oy:n läntisen alueen tarkkailussa levossa olleiden alueiden kuormitukset laskettiin mukaan puolet pienempinä ja lisäksi laskettiin 5-10 vuotta sitten tuotannosta poistuneilta aloilta samoin puolet kuormituksista. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn otettiin mukaan kuormituslaskentaan 2011, jolloin sille laskettiin bruttokuormitukset. Vuodesta 2013 lähtien COD Mn :n osalta on laskettu myös nettokuormitukset. 28 5.2 Kuormitus ELY-keskuksittain Seuraavissa kappaleissa on esitetty Vapon läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden kokonaiskuormitukset ELY-keskuksittain. Vuosien välistä vertailua tehtäessä on otettava huomioon, että vuosien 2014 2016 raporteissa ei ole enää mukana Kekkilä Oy:n sekä yksityisten tuottajien tuotantoalueita. Nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus on kiintoaineen osalta muuttunut vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Yksittäisten kohteiden pinta-alat ja kuormitukset ELY-keskuksittain vuonna 2016 on esitetty liitteessä 5. 5.2.1 Hämeen ELY-keskus Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Hämeen ELY-keskuksen alueelta vuoden 2016 lopulla 11 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 628 ha. Levossa oli 25 ha ja tuotannosta on poistunut 42 ha. Hämeen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien 11 tuotantoalueen kuormittavalta 695 ha pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli seuraava: kiintoaine 34 629 kg, kokonaistyppi 5 695 kg, kokonaisfosfori 154 kg ja COD Mn 103 928 kg O 2 (Taulukko 16). Suhteutettuna kokonaiskuormitus pinta-alaan voidaan saatuja ominaiskuormituksia (kg/ha/a) verrata edellisten vuosien ominaiskuormituksiin (Kuva 5). Taulukko 16 Hämeen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2011 2016. Hämeen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto ELY-keskus nossa telussa kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2011 666 76 86 38 24 115 5 469 181 147 448 15 417 3 294 93,6 Vuosi 2012 698 116 55 47 46 553 10 149 257 224 884 36 010 7 503 151,0 40 751 Vuosi 2013 649 170 4 58 52 686 5 567 165 99 791 49 993 4 221 111,4 10 135 Vuosi 2014 579 56 6 45 36 008 4 272 106 92 636 33 532 3 143 60,9 20 378 Vuosi 2015 601 71 0 49 28 575 5 089 138 113 666 25 325 3 464 72,5 9 679 Vuosi 2016 628 25 0 42 34 629 5 695 154 103 928 31 277 4 019 86,9-3 333 * kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttunut 2013

29 Kuva 5 Hämeen ELY-keskuksen tuotantoalueiden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2011 2016. 5.2.2 Pirkanmaan ELY-keskus Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Pirkanmaan ELY-keskuksen alueelta vuoden 2016 lopulla 33 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 1 979 ha. Levossa oli 292 ha, valmistelussa 55 ha ja tuotannosta on poistunut 653 ha. Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevien 33 tuotantoalueen kuormittavalta 2 980 ha pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli seuraava: kiintoaine 139 283 kg, kokonaistyppi 18 641 kg, kokonaisfosfori 705 kg ja COD Mn 595 671 kg O 2 (Taulukko 17). Suhteutettuna kokonaiskuormitus pinta-alaan voidaan saatuja ominaiskuormituksia (kg/ha/a) verrata edellisten vuosien ominaiskuormituksiin (Kuva 6). Taulukko 17 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2011 2016. Pirkanmaan Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto ELY-keskus nossa telussa kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2011 2 451 39 57 274 79 076 18 051 558 478 321 50 521 10 913 273 Vuosi 2012 2 618 62 20 343 126 173 25 587 915 906 013 82 262 14 601 476 137 846 Vuosi 2013 2 379 188 5 381 103 539 13 094 526 381 082 92 918 7 783 313 22 542 Vuosi 2014 1 901 190 45 520 78 932 12 186 474 379 029 70 009 7 725 295 93 486 Vuosi 2015 2 139 151 54,8 687 107 492 16 859 616 555 695 93 596 9 447 320 81 360 Vuosi 2016 1979 292 55 653 139 283 18 641 705 595 671 123 800 10 905 396 100 660 * kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttunut 2013

30 Kuva 6 Pirkanmaan ELY-keskuksen tuotantoalueiden keskimääräiset bruttoominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2011 2016. 5.2.3 Varsinais-Suomen ELY-keskus Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueelta vuoden 2016 lopulla 29 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 3 554 ha. Levossa oli 5 ha, valmistelussa 27 ha ja tuotannosta on poistunut 535 ha. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien 29 tuotantoalueen kuormittavalta 4 121 ha pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli seuraava: kiintoaine 197 867 kg, kokonaistyppi 35 086 kg ja kokonaisfosfori 1 408 kg. Orgaanisen aineen määrää epäsuorasti kuvaavan kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) kuormitus oli 850 912 kg happea vuodessa (Taulukko 18). Suhteutettuna kokonaiskuormitus pinta-alaan voidaan saatuja ominaiskuormituksia (kg/ha/a) verrata edellisten vuosien ominaiskuormituksiin (Kuva 7). Taulukko 18 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina 2011 2016. Varsinais-Suomen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto ELY-keskus nossa telussa kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2011 4 873 195 272 321 183 197 34 468 1 144 882 138 126 924 20 400 581 Vuosi 2012 4 864 86 250 382 268 247 57 095 2 062 1 580 783 191 363 37 463 1 294 237 021 Vuosi 2013 4 948 74 139 308 202 755 33 697 1 533 852 316 181 487 23 065 1 107 151 632 Vuosi 2014 4 095 20 66 381 162 800 29 298 868 743 557 153 624 20 928 536 193 041 Vuosi 2015 3 473 9 81 640 139 415 29 054 978 701 181 119 226 18 959 574 55 116 Vuosi 2016 3 554 5 27 535 197 867 35 086 1 408 850 912 173 666 22 985 924 76 460 * kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttunut 2013

31 Kuva 7 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tuotantoalueiden keskimääräiset bruttoominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2011 2016. 5.2.4 Keski-Suomen ELY-keskus Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Keski-Suomen ELY-keskuksen alueelta vuoden 2016 lopulla 54 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 3 166 ha. Levossa oli 1 038 ha, valmistelussa 256 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 525 ha. Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella sijaitsevien 54 tuotantoalueen kuormittavalta 4 985 ha pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli seuraava: kiintoaine 129 425 kg, kokonaistyppi 35 007 kg, kokonaisfosfori 1 024 kg ja COD Mn 880 190 kg O 2 (Taulukko 19). Suhteutettuna kokonaiskuormitus pinta-alaan voidaan saatuja ominaiskuormituksia (kg/ha/a) verrata edellisten vuosien ominaiskuormituksiin (Kuva 8). Taulukko 19 Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina 2011 2016. Keski-Suomen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto ELY-keskus nossa telussa kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2011 5 027 67 634 428 206 036 45 038 1 232 1 165 571 136 584 27 675 537 Vuosi 2012 4 532 408 554 497 249 861 54 928 1 672 1 516 508 172 482 35 143 894 163 541 Vuosi 2013 4 384 343 580 733 249 863 36 487 1 414 923 068 227 682 24 751 940 174 089 Vuosi 2014 3 850 207 370 565 128 034 29 755 887 760 154 107 768 19 955 496 137 301 Vuosi 2015 3 038 1 155 264 461 126 011 29 412 852 742 872 102 895 17 956 397 16 477 Vuosi 2016 3 166 1 038 256 525 129 425 35 007 1 024 880 190 104 239 22 476 564 108 577 * kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttunut 2013

32 Kuva 8 Keski-Suomen ELY-keskuksen tuotantoalueiden keskimääräiset bruttoominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2011 2016. 5.2.5 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Läntisen Suomen kuormitustarkkailuun kuului Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelta vuoden 2016 lopulla 100 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa ollut ala oli 9 525 ha. Levossa oli 2 159 ha, valmistelussa 477 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 1 969 ha. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsevien 100 tuotantoalueen kuormittavalta 14 130 ha pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli seuraava: kiintoaine 408 689 kg, kokonaistyppi 87 590 kg, kokonaisfosfori 2 885 kg ja COD Mn 2 499 814 kg O 2 (Taulukko 20). Suhteutettuna kokonaiskuormitus pinta-alaan voidaan saatuja ominaiskuormituksia (kg/ha/a) verrata edellisten vuosien ominaiskuormituksiin (Kuva 9). Taulukko 20 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella toimivien turvetuotantoalueiden kuormitus vuosina 2011 2016. Etelä-Pohjanmaan Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto ELY-keskus nossa telussa kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2011 10 896 688 991 1 675 478 293 100 226 3 036 2 613 735 317 136 59 937 1 425 Vuosi 2012 11 184 867 806 1 728 662 585 145 358 4 781 4 457 257 470 522 97 249 2 861 1 099 303 Vuosi 2013 11 683 437 977 1 863 548 652 66 835 2 146 1 838 120 503 897 44 393 1 247 322 614 Vuosi 2014 11 320 657 831 1 893 390 794 81 101 2 269 2 198 504 342 356 56 864 1 301 647 931 Vuosi 2015 10 081 1 800 355 1 949 362 821 83 482 2 500 2 388 082 302 150 53 145 1 286 451 013 Vuosi 2016 9 525 2 159 477 1 969 408 689 87 590 2 885 2 499 814 344 385 55 204 1 595 435 045 * kiintoaineen ja CODMn nettokuormituksen laskennassa käytetty taustapitoisuus muuttunut 2013

33 Kuva 9 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tuotantoalueiden keskimääräiset bruttoominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2011 2016. 5.3 Kuormitus vesistöalueittain Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen vesistöalueittain kootut, tuotantoalueittain lasketut kuormitukset on koottu liitteeseen 4. Alla on esitetty yhteenvedot kuormituksista vesistöalueittain. Vuonna 2010 Kalajoen vesistöalueen tarkkailu siirtyi pois Vapon läntisen Suomen kuormitustarkkailun piiristä Pohjois-Pohjanmaan turvetarkkailuun. Vuodesta 2012 lähtien on laskettu nettokuormitus myös kemialliselle hapenkulutukselle (COD Mn ). COD Mn -kuormitus ilmoitetaan yksikössä kg O 2 (kts. 3.3 ja 3.4). Kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013, joten nettopäästöjen osalta vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Lisäksi vuosien 2014 2016 yhteenvetoraporteissa ei enää ole mukana yksityisten tuottajien eikä Kekkilä Oy:n turvetuotantoalueita. Tästä johtuen osalla vesistöalueista pinta-alat ovat pienentyneet vuoteen 2013 nähden. 5.3.1 Kymijoen vesistöalue (14) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Kymijoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa 67 Vapo Oy:n suota tai osa-alueita, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 3 007 ha. Valmistelussa oli 256 ha, levossa 1 085 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta poistuneita alueita oli 448 ha (Taulukko 21). Suurin yksittäinen tuotantoalueen osa oli Savonneva (tuotannossa 329 ha) Mustapuron valuma-alueella (14.674). Pienin tuotantoalueen osa oli puolestaan Jokipolvensuo (tuotannossa 12,6 ha) Mustajoen valuma-alueella (14.954). Suhteutettuna kuormitukset pinta-alaan laskemalla ominaiskuormitukset (kg/ha/a) voidaan tehdä vuosien välistä vertailua. Kymijoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden brutto-ominaiskuormitukset olivat hieman korkeampia kuin edellisvuonna (Kuva 10).

34 Taulukko 21 Kymijoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2011-2016. Kymijoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2011 3 895 53 435 356 156 272 34 618 942 884 382 102 699 21 224 406 Vuosi 2012 3 488 557 465 403 199 980 44 817 1 321 1 229 085 137 199 28 906 694 138 764 Vuosi 2013 3 483 409 438 583 200 012 29 389 1 094 736 492 182 105 20 126 720 129 656 Vuosi 2014 3 823 267 284 588 140 051 29 391 854 745 651 120 113 19 755 470 133 254 Vuosi 2015 3 025 1124 264 452 126 231 29 149 835 746 447 103 222 17 747 382 23 499 Vuosi 2016 3 007 1085 256 448 131 093 34 056 970 840 373 106 645 21 901 526 92 222 Kuva 10 Kymijoen vesistöalueen tuotantoalueiden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2010 2016. 5.3.2 Porvoonjoen vesistöalue (18) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Porvoonjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla Vapo Oy:n Hollolan Hirvisuo (Taulukko 22). Hirvisuon kuormitus laski edellisvuodesta selvästi kiintoaineen, ravinteiden ja orgaanisen happea kuluttavan aineksen osalta. Vuonna 2014 Hirvisuolla suoritettiin kaivuutöitä, mikä selittää kyseisen vuoden korkean kiintoainekuormituksen. Taulukko 22 Porvoonjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2010-2016. Porvoonjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2011 26,7 1,6 900 195 5,8 5 053 588 117 2,7 Vuosi 2012 26,7 520 269 4,2 12 430 198 189 1,0 6 791 Vuosi 2013 21,7 5,0 0,5 664 194 4,8 6 996 585 154 3,2 4 210 Vuosi 2014 26,7 0,5 6 018 195 9,0 3 655 5 942 157 7,5 1 237 Vuosi 2015 27,1 0,0 1 715 162 2,9 4 877 1 604 106 0,6 1 323 Vuosi 2016 27,1 0,0 1 067 117 1,0 1 684 964 66-1,1-1 618

5.3.3 Paimionjoen vesistöalue (27) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Paimionjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa Tarvasjoen Juvanrahka (Rahkasuo) ja Tammelan Koivansuo. Juvarahkan tuotannossa oleva pinta-ala oli 25,8 ha ja Koivansuon 41 ha. Paimionjoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden brutto-kuormitus oli kiintoaineen, fosforin ja COD Mn osalta edellisvuotta pienempi. Kokonaistyppikuormitus kohosi hieman (Taulukko 23). Taulukko 23 Paimionjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2010-2016. Paimionjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2011 68,0 2 162 468 13,9 12 142 1 413 281 6,5 35 Vuosi 2012 57,0 11,0 1 602 476 13,7 16 596 764 264 5,4 2 048 Vuosi 2013 57,0 8,0 1 375 275 7,6 8 925 1 166 171 3,4 1 900 Vuosi 2014 67,0 944 264 5,7 9 914 711 148 1,1 2 460 Vuosi 2015 65,8 1 267 248 7,4 14 123 970 100 1,5 4 626 Vuosi 2016 66,8 1 058 286 6,4 13 674 779 147 0,8 4 775 5.3.4 Aurajoen vesistöalue (28) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Aurajoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa Loimaan Harmantinsuo. Aurajoen vesistöalueen turvetuotannon brutto-kuormitus oli kiintoaineen osalta suurempi kuin edellisinä vuosina ja myös hieman edellisvuotta suurempi ravinteiden osalta, mutta pienempi COD Mn osalta (Taulukko 24). Taulukko 24 Aurajoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2010-2016. Aurajoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2011 64,0 2 035 441 13,1 11 428 1 330 264 6,1 Vuosi 2012 64,7 3 038 722 13,6 25 622 2 299 537 6,2 12 683 Vuosi 2013 64,7 1 894 693 36,8 30 028 1 638 565 31,6 21 071 Vuosi 2014 64,7 3 693 394 10,6 15 605 3 529 312 7,4 10 359 Vuosi 2015 67,5 3 351 558 17,2 22 830 3 058 412 11,3 13 440 Vuosi 2016 67,5 9 145 592 18,9 15 294 8 888 464 13,8 7 063 5.3.5 Lapinjoen vesistöalue (33) Lapinjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa Eurassa sijaitseva Joutsuo. Vuonna 2016 Joutsuolla oli tuotannossa 77 ha. Vuonna 2016 Joutsuon kuormitus oli kiintoainetta lukuun ottamatta edellisvuotta korkeampia (Taulukko 25 ja Kuva 11).

36 Taulukko 25 Lapinjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2010-2016. Lapinjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2011 82,6 4,0 1 517 849 21 20 662 488 591 10,6 Vuosi 2012 78,2 4,0 7 531 1 574 36 38 628 6 003 1 192 20,5 11 888 Vuosi 2013 78,2 4,0 965 352 9,1 8 797 769 254 5,2 2 537 Vuosi 2014 78,8 1 324 341 6,8 6 497 1 174 266 3,8 1 680 Vuosi 2015 77,0 4 082 630 14,7 11 389 3 809 493 9,3 2 651 Vuosi 2016 77,0 2 904 781 17,2 13 337 2 568 613 10,5 2 575 Kuva 11 Lapinjoen vesistöalueen tuotantoalueiden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2010 2016. 5.3.6 Kokemäenjoen vesistöalue (35) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Kokemäenjoen vesistöalueelta oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa 84 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta tai niiden osaaluetta. Yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 4 833 ha. Valmistelussa oli 66 ha ja levossa 590 ha. Tuotannosta on poistunut 1 017 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalueen osa oli Jämiänkeitaan Palojoen valuma-alueelle laskeva 400 ha ala. Kiintoaineen ja COD Mn :n osalta nettokuormituksen laskennassa käytetyt taustapitoisuudet ovat muuttuneet vuonna 2013 ja vuoteen 2014 saakka laskennassa on ollut mukana myös Kekkilä Oy:n tuotantoalueita, joten vuosien väliset kuormitukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Yksittäisten tuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitukset on esitetty liitteessä 4. Suhteutettuna Kokemäenjoen vesistöalueen kokonaiskuormitukset tuotantoalueiden pinta-alaan voidaan verrata kuormituksia eri vuosien välillä. Vuonna 2016 alueen tuotantoalueiden ominaiskuormitukset olivat kaikkien muuttujien osalta suuremmat kuin edellisvuonna (Taulukko 26 ja Kuva 12).

Taulukko 26 Kokemäenjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2010-2016. 37 Kokemäenjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2011 5918 247 594 464 244 877 46 220 1 497 1 207 632 171 713 27 929 766 Vuosi 2012 5875 402 524 532 336 162 68 198 2 422 2 061 171 237 070 43 329 1 432 330 357 Vuosi 2013 * 5204 267 357 517 252 811 36 087 1 585 847 997 231 415 25 264 1 150 109 675 Vuosi 2014 * 5190 195 303 661 170 803 33 537 1 116 904 439 157 520 23 222 706 230 335 Vuosi 2015 * 4720 676 124 1041 202 179 39 686 1 372 1 138 606 171 386 24 291 756 153 541 Vuosi 2016 * 4833 590 66 1017 258 680 47 068 1 711 1 364 929 224 403 29 934 1 026 268 379 * Vain Vapo Oy:n tuotantoalueet Kuva 12 Kokemäenjoen vesistöalueen tuotantoalueiden keskimääräiset bruttoominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2010 2016. 5.3.7 Karvianjoen vesistöalue (36) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Karvianjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa 26 Vapo Oy:n turvesuota tai niiden osa-aluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva ala oli 2 354,5 ha. Levossa oli 83,1 ha ja valmistelussa 16,7 ha. Tuotannosta on poistunut 347,3 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalueen osa oli Satamakeitaan Pukaran Pikkujoen valuma-alueelle (36.037) vetensä purkava 440,7 ha:n lohko. Pienin tuotantoalue puolestaan oli Honkaluoman valuma-alueella (36.033) sijaitseva Lakkikeidas 16 ha (liite 4). Karvianjoen vesistöalueella sijaitsevien 26 tuotantoalueen kuormittavalta 2 802 ha pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli seuraava: kiintoaine 127 188 kg, kokonaistyppi 22 053 kg, kokonaisfosfori 868 kg ja COD Mn 469 530 kg O 2. Edellisvuoteen verrattuna kuormitukset kasvoivat (Taulukko 27 ja Kuva 13).

Taulukko 27 Karvianjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2010-2016. 38 Karvianjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2011 2723,4 114,8 60,5 276,6 99 501 21 187 650 535 335 66 369 12 905 319 Vuosi 2012 2756,8 60,4 6,0 317,6 159 726 30 513 1 082 749 235 115 239 18 538 638-29 287 Vuosi 2013 2738,3 20,0 5,0 333,9 136 855 15 249 648 376 967 124 336 8 989 397-34 592 Vuosi 2014 2625,1 20,0 5,0 382,5 109 244 17 700 551 407 377 97 368 11 762 313 27 338 Vuosi 2015 2437,3 2,1 36,9 358,4 86 122 19 913 668 442 889 71 096 12 400 367-37 944 Vuosi 2016 2354,5 83,1 16,7 347,3 127 188 22 053 868 469 530 109 556 13 237 515-94 706 Kuva 13 Karvianjoen vesistöalueen tuotantoalueiden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2010 2016. 5.3.8 Lapväärtinjoen vesistöalue (37) Lapväärtinjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa neljä Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta. Tuotantoalueilla oli yhteensä tuotannossa 281,4 ha, valmistelussa 52,7 ha ja tuotannosta on poistunut 104,2 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Mustaisneva (186 ha) Karijoen yläosan valuma-alueella (37.043) (liite 4). Lapväärtinjoen vesistöalueella sijaitsevan neljän tuotantoalueen 438 ha kuormittavalta pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2016 seuraava: kiintoaine 8 617 kg, kokonaistyppi 3 154 kg, kokonaisfosfori 84 kg ja COD Mn 89 692 kg O 2. Edellisvuoteen verrattuna kuormitukset kasvoivat (Taulukko 28).

Taulukko 28 Lapväärtinjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2010-2016. 39 Lapväärtin Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2011 396,9 51,4 12 018 2 823 104 74 477 6 899 1 543 53 Vuosi 2012 396,9 10,0 51,4 11 768 3 793 122 118 751 4 467 1 968 49-9 022 Vuosi 2013 371,5 7,2 49,4 69,6 6 991 1 542 80 51 750 5 186 640 44-8 978 Vuosi 2014 340,2 49,4 100,4 9 914 2 710 72 79 771 7 646 1 576 26 7 193 Vuosi 2015 285,1 52,7 106,5 6 741 2 146 65 72 858 4 472 1 012 20 246 Vuosi 2016 281,4 52,7 104,2 8 617 3 154 84 89 692 6 042 1 867 33 7 307 5.3.9 Teuvanjoen vesistöalue (38) Teuvanjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa Vapo Oy:n Profeetanneva Teuvalla. Profeetannevan tuotannossa oleva ala oli 136,3 ha ja tuotannosta on poistunut 2,2 ha (Taulukko 29). Teuvanjoen vesistöalueella sijaitsevan Profeetannevan tuotantoalueen 138,5 ha kuormittavalta pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2016 seuraava: kiintoaine 3 669 kg, kokonaistyppi 880 kg, kokonaisfosfori 28 kg ja COD Mn 22 062 kg O 2. Taulukko 29 Teuvanjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2010-2016. Teuvanjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2011 129,0 2,9 4 193 908 27 23 552 2 742 545 13 Vuosi 2012 129,0 2,9 8 338 1 701 52 35 169 6 536 1 250 34 3 632 Vuosi 2013 129,0 2,9 2 097 333 13 9 455 1 829 199 8 84 Vuosi 2014 129,0 2,9 2 107 769 19 16 612 1 699 565 11 3 561 Vuosi 2015 138,2 0,8 3 159 840 28 21 222 2 590 555 16,0 3 019 Vuosi 2016 136,3 2,2 3 669 880 28 22 062 3 065 578 16 2 739 5.3.10 Närpiönjoen vesistöalue (39) Läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Närpiönjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa kolme Vapo Oy:n tuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 255,2 ha ja viimeisen viiden vuoden aikana tuotannosta on poistunut 54,6 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Kurikan Takaneva (tuotannossa 151,9 ha) Kivi- ja Levalammen tekojärven valuma-alueella (39.005) (liite 4). Närpiönjoen vesistöalueella sijaitsevien tuotantoalueiden 309,8 ha kuormittavalta pintaalalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2016 seuraava: kiintoaine 4 879 kg, kokonaistyppi 1 643 kg, kokonaisfosfori 86 kg ja COD Mn 62 284 kg O 2. (Taulukko 30).

Taulukko 30 Närpiönjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2010-2016. 40 Närpiönjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2011 233,6 35,5 35,9 11 120 2 364 80 61 491 6 206 1 135 31 Vuosi 2012 289,9 12,0 35,9 13 726 3 463 284 128 498 8 396 2 130 230,5 35 236 Vuosi 2013 289,9 0,0 10,0 35,9 4 866 868 55 19 023 4 241 556 43-2 261 Vuosi 2014 275,9 35,9 3 921 1 296 77 57 638 3 027 849 59 29 001 Vuosi 2015 255,2 21,8 3 259 1 644 76 63 884 3 087 1 058 53 26 381 Vuosi 2016 255,2 54,6 4 879 1 643 86 62 284 3 624 1 016 61 22 124 5.3.11 Kyrönjoen vesistöalue (42) Vapon läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Kyrönjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa 39 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta tai osa-aluetta. Tuotantokohteilla oli tuotannossa 4 075 ha, levossa 367 ha, valmistelussa 103 ha ja tuotannosta on poistunut 967 ha. Kyrönjoella sijaitsevista tuotantoalueista suurin on Haukinevan tuotantoalue, Haasojan valuma-alueella sijaitseva Haukineva, jossa oli vuonna 2016 tuotannossa 557,4 ha. Kyrönjoen vesistöalueella sijaitsevien tuotantoalueiden 5 512 ha kuormittavalta pintaalalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2016 seuraava: kiintoaine 192 595 kg, kokonaistyppi 31 617 kg, kokonaisfosfori 1 134 kg ja COD Mn 906 903 kg O 2 (Taulukko 31). Suhteutettuna Kyrönjoen vesistöalueen kokonaiskuormitukset tuotantoalueiden pintaalaan voidaan verrata kuormituksia eri vuosien välillä. Vuonna 2016 alueen tuotantoalueiden ominaiskuormitukset olivat edellisvuotta suurempia (Taulukko 31 ja Kuva 14). Taulukko 31 Kyrönjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2010-2016. Kyrönjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2011 4 475 125 33 869 183 938 38 171 1 197 1 005 708 121 416 22 541 572 Vuosi 2012 4 732 20 20 902 315 600 60 512 2 006 1 953 823 240 075 41 618 1 251 632 556 Vuosi 2013 4 589 15 262 931 293 416 24 928 793 681 109 275 888 16 200 443 96 044 Vuosi 2014 4 563 76 262 980 186 339 30 011 899 842 501 169 876 21 779 570 315 680 Vuosi 2015 4 415 128 68 999 170 403 30 340 893 887 749 150 395 19 819 471 214 447 Vuosi 2016 4 075 367 103 967 192 595 31 617 1 134 906 903 169 290 19 725 664 154 400

41 Kuva 14 Kyrönjoen vesistöalueen tuotantoalueiden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2010 2016. 5.3.12 Lapuanjoen vesistöalue (44) Vapon läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Lapuanjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa 26 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta tai osaaluetta. Tuotantokohteilla oli tuotannossa 618 ha, levossa 690 ha, valmistelussa 4 ha ja tuotannosta on poistunut 382 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Tervaneva (tuotannossa 128,8 ha) Ahvenjoen alaosan alueella (44.097) (liite 4). Lapuanjoen vesistöalueella sijaitsevien tuotantoalueiden 1 694 ha kuormittavalta pintaalalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2016 seuraava: kiintoaine 46 489 kg, kokonaistyppi 9 624 kg, kokonaisfosfori 367 kg ja COD Mn 287 230 kg O 2 (Taulukko 32 ja Kuva 15). Taulukko 32 Lapuanjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2010-2016. Lapuanjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunutkuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2011 1 348 147 64 366 61 190 13 249 395 343 674 40 007 7 953 183 Vuosi 2012 1 375 75 370 100 934 16 934 530 487 668 76 385 10 780 285,0 58 624 Vuosi 2013 1 367 42 128 381 59 462 7 576 263 208 675 53 466 4 616 145 8 018 Vuosi 2014 1 100 177 126 393 41 944 8 629 274 245 727 36 868 6 091 172 83 282 Vuosi 2015 804 529 390 37 847 8 467 297 257 744 31 396 5 191 166 48 107 Vuosi 2016 618 690 4 382 46 489 9 624 367 287 230 39 337 6 048 224 58 375

42 Kuva 15 Lapuanjoen vesistöalueen tuotantoalueiden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2010 2016. 5.3.13 Purmonjoen vesistöalue (46) Purmonjoen vesistöalueella oli vuoden 2016 lopulla toiminnassa Porrasneva, joka sijoittuu kolmelle eri valuma-alueelle. Porrasnevalla oli tuotannossa 145,4 ha ja valmistelussa 96,2 ha. Purmonjoen vesistöalueella sijaitsevan Porrasnevan 241,6 ha kuormittavalta pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2016 seuraava: kiintoaine 6 594 kg, kokonaistyppi 2 323 kg, kokonaisfosfori 55 kg ja COD Mn 67 386 kg O 2 (Taulukko 33). Taulukko 33 Purmonjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2010-2016. Purmonjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2011 81,5 143,0 7 137 1 545 46 40 087 4 666 928 21 Vuosi 2012 118,9 1,8 109,5 7 547 3 533 55 89 130 4 261 2 712 22,3 31 631 Vuosi 2013 138,2 1,8 88,7 0,0 15 282 1 693 44 42 489 14 480 1 292 28 16 825 Vuosi 2014 138,3 99,6 4 407 2 384 56 73 643 3 344 1 834 35 38 210 Vuosi 2015 145,3 96,2 3 790 2 039 42 59 796 2 757 1 523 21 26 753 Vuosi 2016 145,4 96,2 6 594 2 323 55 67 386 5 417 1 734 32 29 721 5.3.14 Ähtävänjoen vesistöalue (47) Vapon läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Ähtävänjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa 11 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta tai osaaluetta. Tuotantokohteilla oli tuotannossa 776,6 ha, levossa 109,3 ha, valmistelussa 65,7 ha ja tuotannosta on poistunut 164,4 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Korpisalonneva (tuotannossa 205,4 ha) Poikkijoen valuma-alueella (47.084) (liite 4).

Ähtävänjoen vesistöalueella sijaitsevien tuotantoalueiden 1 116 ha kuormittavalta pintaalalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2016 seuraava: kiintoaine 39 271 kg, kokonaistyppi 7 217 kg, kokonaisfosfori 214 kg ja COD Mn 197 963 kg O 2 (Taulukko 34). Taulukko 34 Ähtävänjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2010-2016. Ähtävänjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2011 871,8 26,0 181,0 118,4 42 766 8 905 245 241 888 29 311 5 541 110 43 Vuosi 2012 834,9 61,0 182,4 166,6 44 701 12 166 349 363 542 27 609 7 893 178,5 64 419 Vuosi 2013 845,1 44,7 182,4 164,8 28 521 6 897 157 188 348 24 013 4 644 67 40 677 Vuosi 2014 950,8 18,5 70,7 96,6 30 150 6 939 181 177 123 25 268 4 497 83 20 880 Vuosi 2015 775,6 109,3 0,7 163,6 26 083 6 364 203 182 124 21 210 3 927 106 26 191 Vuosi 2016 776,6 109,3 65,7 164,4 39 271 7 217 214 197 963 34 115 4 639 111 32 963 5.3.15 Kruunupyynjoen vesistöalue (48) Vapon läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Kruunupyyn vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa kuusi Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta tai osaaluetta. Tuotantokohteilla oli tuotannossa 617,6 ha, levossa 329,4 ha, valmistelussa 42,8 ha ja tuotannosta on poistunut 36,5 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Korpisalonneva (tuotannossa 354,5 ha) Porasenjoen yläosan valuma-alueella (48.006) (liite 4). Kruunupyynjoen vesistöalueella sijaitsevien tuotantoalueiden 1 026 ha kuormittavalta pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2016 seuraava: kiintoaine 21 956 kg, kokonaistyppi 8 055 kg, kokonaisfosfori 239 kg ja COD Mn 246 071 kg O 2 (Taulukko 35). Taulukko 35 Kruunupyynjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2010-2016. Kruunupyynjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2011 841,2 35,2 77,3 25,5 31 131 6 741 201 174 846 20 354 4 046 93 Vuosi 2012 788,7 84,1 78,5 25,5 26 830 12 058 310 403 791 13 954 8 839 182 178 469 Vuosi 2013 876,3 76,2 21,5 6,0 28 221 6 004 170 174 451 25 290 4 539 111 77 962 Vuosi 2014 701,3 178,6 41,0 21,0 28 379 7 084 177 198 659 24 927 5 358 108 88 193 Vuosi 2015 617,6 329,4 44,3 36,5 37 712 8 003 233 234 716 32 611 5 453 131 75 802 Vuosi 2016 617,6 329,4 42,8 36,5 21 956 8 055 239 246 071 17 175 5 665 144 93 082 5.3.16 Perhonjoen vesistöalue (49) Vapon läntisen Suomen kuormitustarkkailussa Perhonjoen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa 12 Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta tai osa-aluetta. Tuotantokohteilla oli tuotannossa 1010,3 ha, levossa 264,5 ha, valmistelussa 112 ha ja tuotannosta on poistunut 192,1 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Kairineva, jonka suurimman osan (286 ha tuotannossa) vedet purkautuvat Venetjoen alaosan alueelle (49.071) (liite 4). Perhonjoen vesistöalueella sijaitsevien tuotantoalueiden 1 578,9 ha kuormittavalta pinta-alalta tuleva bruttovuosikuormitus oli vuonna 2016 seuraava: kiintoaine 40 660 kg, kokonaistyppi 9 163 kg, kokonaisfosfori 282 kg ja COD Mn 242 064 kg O 2 (Taulukko 36).

Taulukko 36 Perhonjoen vesistöalueella toimivien turvetuotantoalueiden pinta-alat ja kuormitus vuosina 2010-2016. 44 Perhonjoen Tuotan- Levossa Valmis- Poistunut Vuosikuormitus, brutto vesistöalue nossa telussa alle 5 v kg kg ha ha ha ha Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Kiintoaine Kok-N Kok-P CODMn Vuosi 2011 948 211 358 83 50 110 11 133 325 289 705 32 507 6 732 149 Vuosi 2012 1030 241 233 109 56 166 12 110 441 373 348 38 440 7 679 263,4 63 143 Vuosi 2013 1165 204 90 136 38 360 8 305 216 243 602 32 750 5 500 104 58 262 Vuosi 2014 1162 199 77 142 31 262 9 745 208 222 744 24 697 6 462 76 12 663 Vuosi 2015 972 288 68 208 32 071 10 299 251 249 888 24 355 6 441 97 2 977 Vuosi 2016 1010 265 112 192 40 660 9 163 282 242 064 33 361 5 514 136 8 502 Kuva 16 Perhonjoen vesistöalueen tuotantoalueiden keskimääräiset brutto-ominaiskuormitukset (kg/ha a) vuosina 2010 2016. Suhteutettuna Perhonjoen vesistöalueen kokonaiskuormitukset tuotantoalueiden pintaalaan voidaan verrata kuormituksia eri vuosien välillä. Vuonna 2016 alueen tuotantoalueiden ominaiskuormitus (kg/ha/a) oli kiintoaineen ja fosforin osalta hieman edellisvuotta suurempia, mutta typen ja CODMn kuormitukset pienenivät (Kuva 16). 5.3.17 Selkämeren rannikkoalue (83) Selkämeren rannikkoalueen vesistöalueella oli hydrologisen vuoden 2016 lopulla toiminnassa kolme Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu tuotannossa oleva pinta-ala oli 504,1 ha. Suurin yksittäinen tuotantoalue oli Kotoneva (tuotannossa 194,0 ha) Kasalanjoen valuma-alueella (83.073). Alla on esitetty Selkämeren rannikkoalueen vesistöalueella läntisen Suomen kuormitustarkkailussa mukana olevien tuotantoalueiden vuoden 2016 kokonaiskuormitukset (Taulukko 37). Vesistöalueella sijaitsevien tuotantoalueiden kiintoaineen, typen ja CODMn bruttokuormitukset pienenivät edellisvuoteen verrattuna, mutta fosforin kasvoi.