KASTE-ohjelman Väli-Suomen alueen ikääntyvien palvelut hankekokonaisuus

Tampere 26.5.2008 KASTE-ohjelman Väli-Suomen alueen ikääntyvien palvelut hankekokonaisuus Esko Hänninen Päivi Ripatti Yhteyshenkilöiksi nimetyt 1

KASTE-ohjelman Väli-Suomen alueen Ikääntyvien palvelut - hankekokonaisuus PARAS- HANKE ASIAKASLÄHTÖISET IKÄIHMISTEN PALVELUKOKONAISUUDET Yhteen sovitetut integroidut palveluprosessit LAATUSUOSI- TUKSET 2008 Toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Esteetön ympäristö ja toimiva asunto Osallisuuden ja yhteisöllisyyden tuki Kulttuuri- ja sosiaaligerontologinen työote Kotona asumista tukevat palvelut Kotiin tuotettavat palvelut Kodin ulkopuolella järjestettävät palvelut Päivätoiminta- ja monipalvelukeskukset Uutta tietoa soveltava hoito, hoiva, kuntoutus HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Tutkimustietoa kootaan bio-, sosiaali- ja kulttuurigerontologian, gerontologisen sosiaalityön, geriatrian, lääke- ja hoitotieteiden, talous- ja hallintotieteiden yhteiseksi monitieteeelliseksi tietovarannoksi Tietoa soveltavan peruskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen suunnittelu ja uudistaminen ottaen huomioon eri asiakasryhmien tarpeet Henkilöstöä osallistavien koulutus-, ohjaus- ja oppimispiirien sekä työhyvinvoinnin tuen järjestäminen työpaikoille Työpaikkakouluttajien kouluttaminen tukemaan yhdessä oppimista Koulutusohjelmien toteuttaminen ja konsultointi yhteistyössä Tampereelle perustettavan Ikäkeskuksen ja vanhuspalvelujen seudullisten ja maakunnallisten kehittämisyksiköiden ja kouluttajatahojen kanssa. IKÄÄNTYVIEN PALVELUJEN KEHITTÄMISVERKOSTOT Väli-Suomen maakunnalliset kuntatoimijoiden foorumit Väli-Suomen alueellinen kehittämisfoorumi Kansallinen yhteistyöverkosto (osallistuminen tai koordinointi?) 2

Väli-Suomen Ikääntyvien palvelut hankekokonaisuus, yhteenveto 1. Hankkeen nimi: Väli-Suomen Ikääntyvien palvelut - hankekokonaisuus 2. Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta: Tampereen kaupunki (Stakesin Tampereen alueyksikön tukemana, työnjaosta ja käytännön tukimuodoista sovitaan erikseen). 3. Hankeen toteuttamiseen osallistuvat muut tahot Kanta-Häme: Maakunnan kaikki kunnat ja alueen sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymät, alan ammatillista koulutusta järjestävät tahot ja alueen sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy. Päijät-Häme: Maakunnan kaikki kunnat ja alueen sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymät, alan ammatillista koulutusta tuottavat tahot ja sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa: Kaikki alueen kunnat ja alueen sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymät, alan koulutusta järjestävät tahot sekä alueen sosiaalialan osaamiskeskus SonetBotnia. Pohjanmaan ruotsin- ja kaksikieliset kunnat: Alueen ruotsinkielisen ikääntyvän väestön palvelujen kehittämistä varten muodostetaan ruotsinkielinen osahanke, mikä liittyy myös mahdolliseen laajempaan ruotsinkielisten ikäihmisten palvelujen kehittämishankkeeseen. Pirkanmaa: Maakunnan kaikki kunnat ja alueen sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymät, alan ammatillista koulutusta järjestävät tahot sekä alueen sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy, Tampereen yliopisto ja sen eri laitokset, Tampereen teknillinen yliopisto, Muut yhteistyötahot: Stakesin Tampereen ja Vaasan alueyksiköt, perusteilla oleva monitieteellistä tietoa käytäntöihin siirtävä Tampereen Ikäkeskus, kaikki Väli-Suomen alueen vanhuspalvelujen kehittämisyksiköt sekä muut hyvinvointialan ja uuden teknologian asiantuntijapalveluita tuottavat kehittämis- ja osaamiskeskukset. Myös yksityisiä palveluntuottajia ja palvelujen käyttäjiä edustavat järjestöt sekä Väli- Suomen alueella toimivien ammattijärjestöjen edustus on mukana hankekokonaisuutta toteuttamassa. 4. Hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja odotetut vaikutukset Tavoitteena on tuottaa ikääntyvien asiakkaiden kannalta paremmin toimivia, oikea-aikaisia, laadukkaita ja vaikuttavuudeltaan uudelle tasolle tähtääviä palveluja yhteensovittamalla sosiaali- ja terveydenhuollon, toimivaan asumiseen ja esteettömään ympäristöön liittyviä sekä muita hyvinvointipalveluja ja uusia toimintakäytäntöjä. Hankekokonaisuus tukee KASTE-ohjelman (STM 2008: 6) ja Ikäihmisten palvelujen laatusuositusten (STM 2008: 3) toteutumista kunnissa ja niiden yhteistoiminta-alueilla sekä ammattikäytäntöjen tasolla. Hankkeen toimenpiteitä ovat kuntien tukeminen ikääntymispoliittisten strategioiden valmistelussa ja toimeenpanossa, palveluhenkilöstön osaamisen kehittäminen, uusimman gerontologisen, erityisesti geriatrisen, psykogeriatrisen ja sosiaali- ja kulttuurigerontologisen tiedon siirtäminen palveluprosesseissa ja työkäytännöissä sovellettavaksi. Työpaikoille perustetaan vuorovaikutteisia työn itsearviointi- ja opiskeluyhteisöjä ja järjestetään vertaiskonsultointeja ammattilaisten oppimismotivaation ylläpitämiseksi. Henkilöstölle ja johdolle järjestetään tavoitteita edistävää koulutusta, ohjausta ja yhteisöllistä oppimista sekä työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistävää tukea ja valmennusta. Muutosjohtamisen ja työhyvinvoinnin osalta tukeudutaan mm. Työterveyslaitoksen asiantuntemukseen. Yleisimpiä kansansairauksia, tapaturmia ehkäiseviä ja toimintakykyä ylläpitäviä toimintoja integroidaan osaksi kotihoitokeskeisiä toimintakäytäntöjä. Tampereen Ikäkeskus suunnittelee koulutusohjelmia ja järjestää ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta sekä konsultointeja paikallisten tarpeiden mukaan eri ammattiryhmille räätälöityinä. Ikäkeskus toimii tiiviissä yhteistyössä maakuntiin perustettujen vanhuspalvelujen kehittämisyksiköiden ja sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa. Yhteistyön tavoitteena on vakiinnuttaa mainituista tahoista muodostuva Väli-Suomen ikääntymispolitiikan pysyvä kehittämisrakenne. 3

Väli-Suomen Ikääntyvien palvelut hankekokonaisuus, yhteenveto (jatkoa) 4. Hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja odotetut vaikutukset (jatkoa ) Toimenpiteiden vaikutuksesta - Ikääntymispoliittiset strategiat on valmisteltu Väli-Suomen alueen kaikissa kunnissa tai niiden yhteistoiminta-alueilla ja niiden toimeenpano on käynnissä koko alueella viimeistään vuonna 2011. - Vanhuspalveluja tuottavien ammattilaisten osaaminen ja gerontologinen tietämys ovat parantuneet täydennyskoulutuksen ja yhteisöllisten valmennus- ja oppimisjärjestelyjen ansiosta. Ikääntyneiden sairaala- ja laitoshoitojaksot ovat lyhentyneet hoitokäytäntöjen uudistumisen ansiosta. - Koti- ja laitoshoidossa on omaksuttu uusinta tietoa soveltavat aktivoivat, toimintakykyä ylläpitävät ja kuntouttavat työkäytännöt. Työpaikkakouluttajien ja ohjaajien työ jatkuu myös hankkeen päätyttyä alueen vanhuspalvelujen kehittämisyksiköiden tuella. - Vuoteen 2011 mennessä on kehitetty ikäihmisille paikallisiin ja seudullisiin tarpeisiin sovitettuja eri tuottajien toimintoja integroivia palveluprosesseja, jotka perustuvat asiakaslähtöisyyteen, uudistuviin palvelukäytäntöihin ja moniammatilliseen yhteistyöhön yli organisaatiorajojen. - Kuntien, yksityisten ja järjestöjen palveluista muodostuu asiakaslähtöisiä saumattomia Ikäihmisten palvelukokonaisuuksia ja palveluketjuja. Palvelujen monituottajuutta hallitaan kunnissa tietopohjaisella johtamisella. Yksilöllisten palvelukokonaisuuksien suunnittelussa käytetään hyötyjen ja kustannusten laskentamalleja. - Ikääntyville tarkoitettujen palvelujen kokonaisrakenne on hankkeen päättyessä muuttunut Väli-Suomen alueella merkittävästi kohti laatusuosituksissa määriteltyjä tavoitearvoja. - Tampereen Ikäkeskus on vuoteen 2011 tultaessa vakiinnuttanut asemansa monitieteellisen gerontologisen tutkimustiedon kokoajana ja soveltajana sekä tiedonsiirron ja ikääntymispolitiikan asiantuntijana. 5. Hankkeen alustava aikataulu Hankekokonaisuus on tarkoitus käynnistää marras-joulukuussa 2008 ja se jatkuisi vuoden 2011 syksyyn. 6. Hankkeen kokonaiskustannukset yhteissummana Hankekokonaisuuden alustava kustannusarvio on noin 3 950 000. Hanketta on mahdollista laajentaa esimerkiksi ikääntyvien palveluja kehittävien hankkeiden valtakunnallisen verkoston ja valtavirtaistamisen koordinointitehtävillä, jolloin kustannusarvio nousisi noin 4 150 000 euroon. 7. Hankkeessa mukana olevat asiantuntijat Stakesin IKI-ryhmän ja Tampereen alueyksikön asiantuntijat, Väli-Suomen alueella toimivien vanhuspalvelujen kehittämisyksiköiden, Tampereen kaupungin, Tampereen Yliopiston ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin asiantuntijat ja osahankkeiden edustajat. 8. Hanketta valmistelevien henkilöiden nimet ja yhteystiedot Johtaja Esko Hänninen, Stakes Tampereen alueyksikkö, Biokatu 10, 33520 Tampere Projektisuunnittelija Päivi Ripatti, Stakes Tampereen alueyksikkö, puh: 03-3551 4306, 040-5037095. 4

SISÄLLYS sivu 1. Hankekokonaisuuden perusta ja tavoitteet 6 - Hankekokonaisuuden rakenne, osahankkeet ja kuntakentän kattavuus 7 2. Ikääntyvien palvelut hankkeen keskeiset linjaukset ja toimenpiteet 8 2.1. Keskeiset linjaukset 8 2.2. Toimenpiteet 9 3. Henkilöstön osaamisen kehittymisen vaikutukset palveluihin 10 3.1. Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistuminen 10 - Vanhuspalvelujen kehittämisyksiköt 11 3.2. Hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 12 3.3. Palveluprosessit uudistuvat 13 - Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen 15 3.4. Ikääntyvien palvelujen monituottajuuden hallinta 16 3.5. Seudulliset ja alueelliset erityispalvelut 16 4. Hanketoimijoiden verkostoituminen ja viestintäsuunnitelma 17 5. Väli-Suomen ikääntyvien palvelut hankekokonaisuuden budjetti 18 LÄHTEET 19 LIITTEET Osahankkeiden suunnitelmat 20-30 5

1. Hankekokonaisuuden perusta ja tavoitteet Hankekokonaisuuden viitekehyksenä ja perustana ovat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskeva puitelaki ja sitä toteuttava PARAS-hanke, valtioneuvoston hyväksymä KASTE-ohjelma (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008: 6) sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton yhteinen ikäihmisten palvelujen laatusuositus (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008: 3). Vähintään 20 000 asukkaan kunnat tai yhteistoiminta-alueet hoitavat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain mukaan eräin poikkeuksin sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon tehtävät, jotka käsittävät suuren osan ikäihmisten säännöllisesti käyttämistä palveluista. Kunnilla ja yhteistoiminta-alueilla on vastuu ikäihmisten palvelujen järjestämisestä, ja ne vastaavat itse tuottamiensa ja muilta palveluntuottajilta hankkimiensa palvelujen laadusta. Kunnat ja yhteistoimintaalueet huolehtivat siitä, että palvelut vastaavat väestön tarpeisiin ja ovat laadukkaita ja kustannusvaikuttavia. Koska toimintaympäristöt vaihtelevat, tarvitaan paikalliset olosuhteet huomioon ottavia ratkaisuja. Suosituksen avulla kunnat ja yhteistoiminta-alueet voivat kehittää ikäihmisten palveluita pitkäjänteisesti, paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien ja yhteistyössä järjestöjen, seurakuntien ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Suositus korostaakin julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta ja painottaa myös kuntalaisten, asiakkaiden ja omaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämistä. Suosituksen toteuttaminen luo eri toimijoille edellytyksiä parempiin osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin sekä laadukkaisiin ja vaikuttaviin palveluihin, jotka perustuvat kunnan ikääntyneen väestön tarpeisiin ja kattavaan ikääntyneiden asiakkaiden palvelutarpeen arviointiin. Laatusuosituksessa painotetaan seuraavia indikaattoreita ja tavoitearvoja vuodelle 2011: Indikaattori Kotona asuvien osuus (pois lukien ympärivuorokautisen palvelun piirissä olevat) Säännöllistä kotihoitoa saavien osuus Omaishoidon tukea saavien osuus Tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus Pitkäaikaisessa laitoshoidossa (vanhainkodit, terveyskeskussairaalat) olevien osuus Tavoite (suhteutus 75 vuotta täyttäneisiin) 91 92 prosenttia asuu kotona 13 14 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa 5 6 prosenttia saa omaishoidon tukea 5 6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla KASTE-ohjelmassa tavoitteeksi on lisäksi määritelty (a) ikääntyneen henkilön palvelujen tarpeen arvioinnin toteutuminen lakisääteisessä määräajassa, (b) asiakastyytyväisyyden lisääntyminen ja (c) vanhusten ikävakioidun toimintakyvyn paraneminen. Laatusuosituksessa kiinnitetään runsaasti huomiota myös ikääntyvien palveluiden toiminnallisen sisällön uudistamisen tarpeellisuuteen ja laadun parantamiseen. Niihin tähdätään mm. henkilöstön osaamisen kehittämisen ja muutosjohtamisen avulla sekä avaamalla erityisiä ikäihmisten neuvontakeskuksia ja tehostamalla uusimman gerontologisen tiedon siirtämistä yliopistoista ja tutkimuslaitoksista vanhuspalveluyksiköihin uusiutuvien hoito-, palvelu- ja kuntoutuskäytäntöjen tietoperustaksi. Keskimäärin joka neljäs 75 vuotta täyttäneistä käyttää julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita säännöllisesti. Ikääntyvien palvelut hankekokonaisuuden toimenpiteillä tuetaan laatusuositusten toimeenpanoa kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla. Laatusuosituksen seurantaindikaattoreiden avulla voidaan muodostaa kunta- ja yhteistoiminta-aluekohtaiset palveluprofiilit ja niiden pohjalta laatia käytännön kehittämissuunnitelmat. 6

Laatusuosituksen mukaan kuntien tulisi laatia itselleen ikääntymispoliittinen strategia, jonka kunnanvaltuusto hyväksyy. Ikääntymispoliittinen strategia perustuu palvelujen ja väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytilan analyysiin ja toimintaympäristön muutosten ennakointiin. Strategia ottaa huomioon ikäihmisten erilaiset tarpeet ja voimavarat. Laaja-alainen ikääntymispoliittinen strategia ottaa ikääntyneen väestön huomioon kunnan kaikessa toiminnassa, kuten yhdyskuntasuunnittelussa, liikenne- ja asuntopolitiikassa, kulttuuri- ja harrastustoiminnassa, oppimisen ja osallisuuden mahdollistamisessa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä palveluissa. Kaikki ikääntyneet ja myös muut kuntalaiset hyötyvät siitä, että asuin- ja muu elinympäristö on toimiva ja esteetön. Lähtökohtana tämän hankekokonaisuuden valmistelussa on, että hankkeisiin osallistuvat kunnat laativat ikääntymispoliittisen strategian. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä tulevat muutokset luovat omalta osaltaan tarvetta päivittää aikaisemmin tehtyjä strategioita. Ikääntyvien palvelut hankekokonaisuuden osana on tarkoitus osoittaa asiantuntijatukea kunnille ja yhteistoimintaalueiden toimijoille strategioiden valmistelussa ja toimeenpanossa. Hankekokonaisuuden rakenne, osahankkeet ja kuntakentän kattavuus Väli-Suomen ikääntyvien palvelut - hankekokonaisuus rakentuu seuraavista osahankkeista, jotka kattavat yhdessä lähes kaikki Väli-Suomen alueen kunnat. Niille kunnille jotka eivät vielä ole päättäneet osallistumisesta osahankkeisiin tarjotaan mahdollisuutta tulla mukaan: Ikäihmisten kulttuurikaari - terveyttä ja hyvinvointia elämyksistä (Tampereen kaupunki), ajoitus syksy 2008 31.12.2010; Integroituja hyvinvointipalveluja ikääntyville kehittämällä henkilöstön osaamista, yhteisöllistä oppimista ja moniammatillista yhteistyötä (Pirkanmaan kaikki kunnat, koulutuksen ja konsultoinnin osalta koko Väli-Suomen alue), ajoitus 1.11.2008 31.10.2011; Kanta-Hämeen vanhustenhuollon kehittämisen "sateenvarjohanke", mikä sisältää mm. Hämeenlinnan seudun vanhustyön kehittämisyksikön ja Riihimäen seudun dementiahoidon kehittämisyksikön RIDKEn jatkumisen (kattaa kaikki Kanta-Hämeen kunnat), ajoitus 1.12.2008 31.10.2011; Päijät-Hämeen dementiahoidon kehittämisyksikön jatkosuunnitelma (mukana kaikki Päijät- Hämeen 15 kuntaa), ajoitus 1.10.2009 31.12.2011; Pohjanmaan maakuntien vanhustyön kehittämisyksikkö (veturikunnat Seinäjoki, Vaasa (ja Kokkola), jatkossa laajenee kaikkiin kuntiin jotka haluavat tulla mukaan), ajoitus 1.11.2009 30.9.2011; Välbefinnande och livskvalitet för alla åldersgrupper 2008-2011 (Närpes med grannkommuner), ajoitus 1.12.2008 30.4.2011; Äldrecentrum Österbotten - utvecklingsenhet inom äldreomsorgen i Österbotten (alla svenskspråkiga och två-språkiga kommuner), ajoitus 1.10.2009 31.12.2011; Väli-Suomen ikääntyvien palvelut - hankekokonaisuus on muodostettu kokoamalla yhteen kaikki seudulliset ja maakunnalliset hanke-esitykset ja tunnistamalla niiden yhteiset tavoitteet ja komponentit. Osahankkeiden yhteisistä tekijöistä on muokattu hankekokonaisuuden kehittämisteemat, jotka tukevat KASTE-ohjelman ja valtakunnallisten laatusuositusten linjausten toteuttamista vanhuspalveluja uudistavan muutosjohtajuuden ja ammatti- ja palvelukäytäntöjen tasolla. Väli-Suomen ikääntyvien palveluja kehittävien osahankkeiden edustajat ovat kokoontuneet kaksi kertaa (9.5 ja 22.5.2008), jolloin muodostettiin yhteinen käsitys Väli-Suomen Ikääntyvien palvelut - hankekokonaisuuden rakenteesta, yhteen sovitetuista tavoitteista ja toimenpiteiden pääasiallisesta sisällöstä. 7

2. Ikääntyvien palvelut - hankkeen keskeiset linjaukset ja toimenpiteet 2.1 Keskeiset linjaukset Ikääntyneiden palvelujen laatusuositus koskee ikääntyneiden säännöllisesti käyttämiä palveluja, kuten kotihoitoa, omaishoidon tukea, palveluasumista, pitkäaikaista hoivaa ja hoitoa tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja laitoksissa, sekä laajemmin ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimia. Väestön ikääntymiseen varautumisessa on ikääntyneiden palveluiden ohella suunnittelun keskiöön nostettava yhteiskunnan tarve sopeutua entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin huomattavasti laajemmin. Kyse on ikääntymisen valtavirtaistamisesta kaikkeen toimintaan. Ihmisarvoinen vanhuus edellyttää tietoisia arvovalintoja kaikilta ikääntyville palveluja tuottavilta tahoilta, jotka tulisi konkretisoida palveluiden määrällisiksi ja laadullisiksi tavoitteiksi. Keskeisiä ihmisarvoisen vanhuuden turvaavia eettisiä periaatteita ovat: itsemääräämisoikeus, voimavaralähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus. Oleellista on nähdä ikäihmiset ja heidän läheisensä voimavarana yhteisöissään ja sosiaalisen tuen verkostoissa. Kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistetään juurruttamalla entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin vastaaminen eri hallinnonalojen suunnitteluun ja kehittämistoimintaan. Hyvinvoinnin ja terveyden sekä kotona asumisen mahdollisuuksien kannalta tärkeitä ratkaisuja tehdään paitsi sosiaali- ja terveydenhuollossa myös asumis-, kulttuuri-, liikunta- ja liikennepalveluissa sekä yhdyskuntasuunnittelussa, kuten kaavoituksessa ja maankäytössä. Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden ikääntymispoliittiset strategiat laaditaan siten, että niissä otetaan huomioon ikääntyneen väestön tarpeet ja mahdollisuudet kuntien kaikessa toiminnassa, kuten yhdyskuntasuunnittelussa, liikenne- ja asuntopolitiikassa, kulttuuri- ja harrastustoiminnassa, oppimisen ja osallisuuden mahdollistamisessa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä palveluissa. Strategiassa määritellään visio eli yhteinen tahtotila ja strategiset linjaukset sekä eri toimijoiden vastuut näiden toteuttamisessa. Hyvän vision ja linjausten valmistelua varten järjestetään eri sidosryhmien ja ikäihmisten kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia. Ikääntymispoliittinen strategia sisältää palvelurakenteeseen ja palvelujen tuottamiseen liittyvät linjaukset. Tuottamiseen liittyvät linjaukset ovat myös osa kunnan tai kuntien yhteistä palvelustrategiaa. Ikäihmisten kannalta on tärkeää, mitä palveluja on tarjolla ja mistä niitä saadaan. Ikääntyvien palvelut - hankkeen tukitoimien avulla edistetään strategioiden kytkeytymistä kuntien ydinprosesseihin, kuten suunnitteluun, budjetointiin, kehittämistoimintaan ja arviointiin. Strategioiden tärkeimmät tavoitteet pyritään sisällyttämään valtuustotason tavoitteisiin, jolloin niiden toteuttamiseen osoitetaan myös tarvittavat voimavarat. Strategioiden onnistunut laatiminen ja toteutus edellyttävät myös henkilöstön aktiivista osallistumista kaikissa vaiheissa. Strategiat avataan toimialan, toimintayksikön, tiimin ja yksittäisen työntekijän tavoitteiksi ja toiminnaksi mm. säännöllisesti käytävien kehityskeskustelujen yhteydessä. Ikääntyvien palvelut - hankkeessa keskeinen lähtökohta on, että kaikki kehittämistoimet perustuvat gerontologian, geriatrian, sosiaali- ja kulttuurigerontologian ja muiden tieteenalojen tutkittuun tietoon. Ikääntymiseen liittyviä ilmiöitä ja interventioita koskeva eri tieteenaloille kertynyt tutkimustieto kootaan monitieteelliseksi tietovarannoksi, jota käytetään hyväksi siirrettäessä tieteellisesti varmistettua tietoa eri tahojen hyödynnettäväksi palvelu- ja työkäytäntöjä uudistettaessa. 8

2.2 Toimenpiteet Hankekokonaisuutta yhdistäviä keskeisiä toimenpiteitä ovat monitieteellisen gerontologian alan tutkimustiedon kokoaminen, analysointi ja siirtäminen käytännön toimijoille, sekä osahankkeiden monitahoiset koulutus-, konsultointi- ja työnohjausinterventiot palvelujentuottajille ja ammattilaisille. Toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteena on ikääntyville palveluja tuottavan henkilöstön osaamisen syventäminen ja työkäytäntöjen uudistaminen tutkimustiedon soveltamisen avulla: Gerontologian, geriatrian, psykogeriatrian, sosiaali- ja kulttuurigerontologian, sosiaalityön, lääke- ja hoitotieteiden sekä hallinto- ja taloustieteiden piirissä kertyneen tiedon kokoaminen monitieteelliseksi tietovarannoksi; Tampereelle perustetaan Ikäkeskus kokoamaan ja analysoimaan edellä kuvattua monitieteellistä gerontologista tutkimustietoa sekä siirtämään ja levittämään uusinta tietoa palveluyksiköiden ja ammattilaisten käyttöön; lisäksi se arvioi henkilöstön osaamista, suunnittelee ja uudistaa ammatillisia perus- ja täydennyskoulutusohjelmia ja konsultoi kuntia ja muita toimijoita ikääntyvien palvelujen kehittämiseksi; Palveluja käyttäneiden ikäihmisten kokemuksia palvelujen laadusta kootaan haastattelujen ja asiakastyytyväisyysmittausten tai omaisten kautta välittyvän palautteen avulla; myös henkilöstön näkemys palvelujen laadusta kootaan; palautteet kootaan hankkeen alussa ja lopussa jolloin nähdään hanketoimenpiteiden vaikutukset mahdollisiin muutoksiin. Järjestetään ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta ja työpaikkakohtaista ohjausta paikallisten tarpeiden mukaan asiakassegmenttikohtaisesti eri ammattiryhmille yhteistyössä koulutustahojen sekä maakuntien vanhuspalvelujen kehittämisyksiköiden ja sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa; Kuntia tuetaan arvioimalla niiden ikäihmisten palvelujen nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä osoitetaan asiantuntijatukea paikallisiin erityistarpeisiin ja oloihin sovitettujen ikääntymispoliittisten strategioiden valmistelussa ja toimeenpanossa; Vanhuspalvelutyöpaikoille perustetaan vuorovaikutteisia työn itsearviointi- ja opiskeluyhteisöjä, järjestetään vertaiskonsultointeja ja etäopiskelukursseja ammattilaisten oppimismotivaation ylläpitämiseksi; Henkilöstölle ja johdolle järjestetään tavoitteita edistävää koulutusta, ohjausta ja yhteisöllistä oppimista sekä työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistävää tukea ja valmennusta; Koulutetaan työpaikkakouluttajia tai -ohjaajia tukemaan yhdessä oppimista ja työkäytäntöjen jatkuvaa kehittämistä myös hankekokonaisuuden päätyttyä; Muutosjohtamisen ja työhyvinvoinnin osalta tukeudutaan Työterveyslaitoksen asiantuntemukseen. Yleisimpiä ikäihmisten sairauksia (diabetes, depressio ja dementia) sekä tapaturmia ehkäiseviä ja toimintakykyä ylläpitäviä toimintoja integroidaan osaksi kotihoitokeskeisiä palveluja hoitokäytäntöjä. Väli-Suomen alueen ruotsinkielisen ikääntyvän väestön palvelujen kehittämistä varten on perustettu ruotsinkielinen osahanke, mikä liittyy mahdolliseen laajempaan ruotsinkielisten ikäihmisten palvelujen kehittämishankkeeseen. Maakuntien sisäisen ja alueiden välisen yhteistyön tavoitteena on vakiinnuttaa Tampereen Ikäkeskuksesta, vanhuspalvelujen alueellisista kehittämisyksiköistä ja sosiaalialan osaamiskeskuksista muodostuva Väli-Suomen ikääntymispolitiikan pysyvä osaamisverkosto, jonka toimintaa ja kehittymistä Stakes - KTL tukee omalla asiantuntijuudellaan. Edellä kuvattujen toimenpiteiden odotettuja vaikutuksia tulevat olemaan (a) asiakkaan asema ja osallisuus vahvistuvat, (b) ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja toimintakykyä ylläpitävät palvelut tehostuvat, (c) eri tuottajien toimintoja integroivat asiakasryhmäkohtaiset palveluprosessit uudistuvat, sekä (d) kuntien valmiudet hallita palvelujen monituottajuutta paranevat. 9

3. Henkilöstön osaamisen kehittymisen vaikutukset palveluihin Palvelujen käyttäjien kokemat ja heille asiallisesti koituvat hyödyt välittyvät käytännössä hyvinvointialan työyhteisöjen henkilöstön palvelutyön kautta. Palveluja tuottavan ammattihenkilöstön osaamisen ja työn laadusta riippuu, millaisia palvelut ovat ja miten ne koetaan asiakkaiden ja potilaiden keskuudessa. Ikääntyvien palvelut -hankekokonaisuus tukee palveluyksiköitä ja -organisaatioita uusien toimintakäytäntöjen oppimisessa ja omaksumisessa gerontologista monitieteistä tutkimustietoa soveltaen. Tavoitteena on, että vanhustenhuollon työyhteisöt oppivat toteutettavien ohjausja koulutusprosessien aikana itse soveltamaan toimivia kehittämisen menetelmiä arjessaan myös hankkeen päätyttyä. 3.1. Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistuminen Kuntalain mukaan kuntalaisille on turvattava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa heitä koskevien asioiden suunnitteluun ja valmisteluun sekä saada tietoa vireillä olevista asioista ja niiden suunnittelusta. Iäkkäiden kuntalaisten tasavertaisen osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen on voimavara, joka luo edellytyksiä onnistuneelle ikääntymiselle ihmisten asuin- ja hoitopaikasta tai avun tarpeesta riippumatta. Aktiivinen osallistuminen ja mielekäs tekeminen ovat myös onnistuvan ikääntymisen keskeisiä osatekijöitä. Eri palveluissa on turvattava asiakkaiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujen sisällön suunnitteluun ja laadun kehittämiseen. Tällöin otetaan huomioon kaikki palvelun laatuun vaikuttavat osatekijät. Hankkeessa myötävaikutetaan siihen, että ikääntyneen henkilön palvelutarpeen arviointi suoritetaan kunnissa lakisääteisessä määräajassa. Asiakkaan rooli on aktiivisimmillaan laadun kehittäjän rooli, jolloin asiakas osallistuu oman palvelunsa laadun kehittämiseen asettamalla laatutavoitteita, suunnittelemalla palvelun toteutusta ja arvioimalla palvelua voimavarojensa mukaisesti. Myös toimintakyvyltään heikoimmilla asiakkailla on laadun kokijan rooli, jolloin he tuovat esimerkiksi asiakastyytyväisyysmittausten tai omaisten kautta välittyvän palautteen avulla julki kokemuksiaan palvelun laadusta. Ikääntyvien palvelut - hankkeessa asiakaspalautetta kerätään hankkeen käynnistyttyä ja sen päättyessä, jolloin saadaan näkyviin mahdolliset hankekokonaisuuden aikaansaamat muutokset. Tavoitteena on, että asiakastyytyväisyys lisääntyy. Palautetta ja näkemyksiä kootaan vastaavasti myös henkilöstöltä ja saatua palautetta hyödynnetään hanketoimenpiteiden suunnittelussa.. Hankekokonaisuudessa rakenteellisena tavoitteena on vahvistaa kunnissa kotihoitokeskeistä, ikäihmisten osallisuutta edistävää ja läheis- ja yhteisövoimavaroihin tukeutuvaa palvelujärjestelmää. Samalla tuetaan alan henkilöstöä ikäihmisten hoitokäytäntöjen uudistamisessa, edistetään ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä tieteelliseen tietoon perustuvia ikäihmisten hoito-, kuntoutus-, kotiuttamis- ja kotihoitokäytäntöjä. Hyvinvointipalveluja lähestytään asiakkaan näkökulmasta yhteen sovittamisen, saavutettavuuden ja esteettömyyden kautta. Ikäihmisten hyvinvointipalveluja integroivat toimintamallit ja -käytännöt muodostavat sosiaalisen innovaation, jossa otetaan huomioon ihmisten omien voimavarojen vahvistamisen ohella heidän läheis- ja yhteisövoimavarojensa ja yhteiskunnallisten palvelujen yhteensovitus. Ikääntyvien palvelut - hankekokonaisuuden kaikissa osahankkeissa asiakaslähtöisyys otetaan huomioon muun kehittämistyön yhteydessä. 10

Vanhuspalvelujen kehittämisyksiköt Väli-Suomen alueelle on viime vuosina perustettu kuntien vanhustenhuollon kehittämisen tueksi yhteensä kuusi alueellista vanhuspalvelujen kehittämisyksikköä sosiaali- ja terveysministeriön projektirahoituksella. Niiden toiminta halutaan vakiinnuttaa osaksi kuntien tai yhteistoiminta-alueiden palvelurakennetta Ikääntyvien palvelut - hankekokonaisuuden päätyttyä. Kehittämisyksiköiden tavoitteena on tukea ikäihmisten palvelujen asiakaslähtöistä kehittämistä yhdessä kuntien, kuntayhtymien, yksityisten palvelujen tuottajien ja järjestöjen sekä valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Lähtökohtana on ikäihmisten palveluketjujen kehittäminen. Kantavina voimina ovat yhdenmukaiset asiakkuuden ja palvelujen kriteerit sekä tasa-arvoinen palvelujen saatavuus riippumatta asiakkaan asuinpaikasta. Ikääntyvien palvelut - hankkeessa vahvistetaan vanhuspalvelujen kehittämisyksiköiden osaamisprofiileja Tampereen monitieteisen Ikäkeskuksen asiantuntijatuella. Alueiden ja kuntien erilaiset olot ja erityispiirteet palvelujen tarpeen osalta otetaan huomioon yksiköiden osaamisprofiilien kehittämisessä. Yksiköt saavat tieteelliseen tietoon perustuvaa gerontologista työnohjausta ja tukea Tampereen Ikäkeskukselta. Kehittämisyksiköt ovat erikoistuneet seuraavasti: Kanta-Hämeen vanhustyön kehittämisyksikkö ja alueen yhteistyöverkosto kehittää monia Ikääntyvien palvelut - hankekokonaisuudelle yhteisiä asioita kuten ikäihmisten osallisuuden, vuorovaikutuksen, omien voimavarojen ja varhaisen puuttumisen tukeminen. Riihimäen seudun dementiatyön kehittämisyksikkö keskittyy seudullisen muistisairauksien hoidon osaamiskeskuksen ja palveluprosessein kehittämiseen. Päijät-Hämeen dementiahoidon kehittämisyksikön tehtävänä on varautua eri toimijoiden yhteistyön avulla dementoivien sairauksien tuomaan haasteeseen. Kehittämisyksikön asiakaslähtöinen toiminta turvaa tasavertaiset mahdollisuudet saada laadukkaita tutkimuksia, hoitoa ja kuntoutusta muistisairauksiin. Asiakkaiden toimintakykyä pyritään ylläpitämään entistä pidempään mm. seudullisen muistikeskuksen ja maakunnan kattavan muistihoitajaverkoston avulla. Ne mahdollistavat muistihäiriöiden varhaisen toteamisen sekä ylläpitävät sairastuneiden toimintakykyä entistä pidempään. Pohjanmaan maakuntien vanhustyön kehittämisyksikön tavoitteena on koordinoida vanhustyön henkilöstön kehittämistarpeita ja tukea vapaaehtoista omaishoivaa ja -hoitoa. Äldrecentrum Österbottenin ja Närpiön osahankkeiden taustalla on asiakaslähtöisyyden vahvistaminen. Molemmissa edistetään asiakkaiden osallistumista hoivan ja hoidon suunnitteluun ja toteutumiseen ja tuetaan laatua ja vaikuttavuutta sekä henkilöstön osaamista. Tampereen/Pirkanmaan Ikäkeskus - hanke käynnistyy syksyllä 2008 Tampereen yliopiston, Tampereen kaupungin, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Stakesin yhteistyönä. Se toimii monitieteellisenä gerontologisen tiedon ja osaamisen tietopankkina ja asiantuntijakeskittymänä, johon osallistuvat ne Tampereen yliopiston laitokset, joissa on tai on ollut ikääntymiseen liittyvää tieteellistä tutkimusta. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri työ keskuksen toimintaan kliinisen osaamisen niiltä erikoisaloilta, joilla hoidetaan yleisimpiä ikäihmisten sairauksia (3D: diabetes, depressio, dementia). Ikäkeskus tukee em. vanhuspalvelujen kehittämisyksiköiden osaamisprofiilien kehittämistä ja toimii yhteistyössä niiden kanssa ammatillisen täydennyskoulutuksen ja työnohjauksen järjestämiseksi Väli-Suomen alueella. Ikäkeskus tuottaa myös internet-pohjaisia etäopiskeluohjelmia. 11

3.2. Hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Hyvinvointia ja terveyttä edistävällä ja toimintakykyä ylläpitävällä toiminnalla voidaan ehkäistä ja siirtää asiakkaan hoidon ja palvelujen tarvetta myöhemmäksi. Kun ikääntyneiden toimintakyvyn ja terveydentilan heikkenemiseen ja sosiaalisiin ongelmiin puututaan tutkimustietoon perustuvilla vaikuttavilla menetelmillä mahdollisimman varhain, ehkäistään toimintakykyvajeiden syntymistä ja ongelmien kärjistymistä. Varhainen puuttuminen edellyttää erilaisten ehkäisevien ja kuntouttavien työmenetelmien ja palvelujen käyttöönottoa yksilöllisten palvelusuunnitelmien mukaisesti. Hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen keskiössä ovat mm. seuraavat toimenpiteet, jotka on tarkoitus toteuttaa tavoitteellisessa yhteistyössä julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin eri toimijoiden kanssa. Laatusuosituksen mukaan palveluja tuottavien eri henkilöstöryhmien osaamista ja tietotaitoa on parannettava erityisesti seuraavissa ehkäisevissä toiminnoissa: : Terveellisten elintapojen edistäminen, erityisesti diabeteksen, depression, dementian ja muiden sairauksien sekä tapaturmien ehkäisy; Itsenäisen suoriutumisen, toimintakyvyn, osallisuuden ja turvallisuuden tukeminen edistämällä sosiaalisten verkostojen ylläpitämistä ja järjestämällä mahdollisuuksia oppimiseen, kulttuuri- ja virkistystoimintaan ja muuhun mielekkääseen tekemiseen; Lihaskuntoa ja tasapainoaistia vahvistavien ja ylläpitävien liikuntamahdollisuuksien lisääminen; tavoitteena on, että vanhusten ikävakioitu toimintakyky paranee. Varhainen puuttuminen terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen järjestämällä sairauksien tehokas toteaminen, hoito ja kuntoutus saumattomasti kuntien sosiaali- ja asuntotoimen, terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä; Gerontologisen ja geriatrisen asiantuntemuksen vahvistaminen järjestämällä toimiva tiedonsiirto yliopistoista ja tutkimuslaitoksista käytännön henkilöstölle; Ikäihmisille turvataan mahdollisuus saada neuvontaa ja ohjausta ns. matalan kynnyksen neuvontapisteissä; Tuetaan ehkäisevien kotikäyntien sisällyttämistä kuntien palveluvalikoimaan; Kuntoutuspalvelujen sisältöä ja tarpeenmukaista tarjontaa kehitetään, erityisesti kotiin annettavia kuntoutuspalveluja; Edistetään palvelujen kehittämisessä apuvälineiden sekä ikäihmisten tarpeisiin kehitetyn ja eettisesti kestävän geroteknologian käyttöönottoa. Ikääntyneet ja heidän omaisensa tarvitsevat neuvontaa ja ohjausta ikääntymiseen, terveyteen ja sosiaalisiin ongelmiin liittyvissä asioissa sekä siinä, mistä ja miten tukea ja palveluja voi tarvittaessa saada. Tähän tarpeeseen on kehitetty matalan kynnyksen neuvontakeskuskonsepti, jota tehdään tunnetuksi Ikääntyvien palvelut - osahankkeissa. Neuvontakeskuksesta on mahdollista saada tietoa, neuvontaa ja ohjausta liikunta- ja muista harrastusmahdollisuuksista, järjestöjen toiminnasta, palvelu- ja asumisvaihtoehdoista, apuvälineistä ja tapaturmien ehkäisystä. Neuvontapisteiden palveluvalikoimaan voidaan sisällyttää toimintakyvyn ja terveydentilan arviointia ja seurantaa sekä palveluohjausta. Mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa on tärkeää omaehtoisen internetin hyödyntämisen lisäksi. Neuvontapalvelut järjestetään osin kuntien yhteistyönä ja osin yhteistyössä järjestöjen, seurakunnan ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Ikääntyvien palvelut osahankkeista Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen hankeaihiot tukevat muistisairaushoitojen kehittämistä. Tampereen Ikäihmisten kulttuurikaaren vaikutukset ovat toimintakykyä edistävän ja osallisuutta ylläpitävän toiminnan lähtökohtana. Osahankkeiden toiminta laajenee tulevaisuudessa myös muiden sairauksien ennaltaehkäisyyn. Väli-Suomen alueelta esitetyt hankkeet tukevat ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista esimerkiksi seuraavilla teema-aluetta: 12

Ikäihmisten kulttuurikaari tukee ennaltaehkäisyn näkökulmasta laitoshoidon asiakkaiden liikunta-, kirjasto-, museo-, taide- ja muuta kulttuuritoimintaa. Integroituja hyvinvointipalveluja ikääntyville kehittävän osahankkeen ennaltaehkäisyn tavoitteena on asiakkaiden ja heidän läheistensä sosiokulttuurinen innostaminen, yhteisöllisyyden ja esteettömyyden edistäminen. Tavoitteena on ylläpitää toimintakykyä ja ehkäistä ikääntymisen myötä yleistyviä sairauksia ja tapaturmia aktivoimalla elämäntapamuutoksia ja parantamalla elinympäristön ja asunnon esteettömyyttä, turvallisuutta ja ikäihmisten osallisuutta yhteiskunnan toimintoihin. Kanta-Hämeen vanhustenhuollon sateenvarjo -hankkeessa kehitetään ennaltaehkäisevää työotetta erityisesti ympärivuorokautisessa kotihoidossa, tuetaan ikäihmisen osallisuutta ja vuorovaikutusta ja valintamahdollisuuksia. Hankkeessa kehitetään myös kotihoidon, päivätoiminnan ja lyhytaikaishoidon muodostamaa palvelukokonaisuutta. Lisäksi hanke tukee ikäihmisten ja heidän läheistensä omien voimavarojen hyödyntämistä ja vahvistamista (mm. voimavaravisiitit). Pohjanmaan maakuntien vanhustyön kehittämisyksikön tavoitteena on ikäihmisten oman osallisuuden lisääminen. Samalla se tukeutuu toiminnassaan omaishoivan ja -hoidon vahvistamiseen hoito- ja palveluprosessien kaikissa vaiheissa, suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. 3.3. Palveluprosessit uudistuvat Kansainvälisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä eräs vahvimpia teemoja tällä hetkellä on palvelujen integraatio, palvelujen toteuttaminen moniammatillisena yhteistyönä yli organisaatioja toimialarajojen yhteen sovitettuina. Käsitteellä viitataan laajaan kirjoon malleja, joissa integroinnin sisältö, osapuolet ja aste vaihtelevat huomattavasti. Palvelujen integraatio voi tapahtua monella tavalla. Käytetty terminologia vaihtelee sektoreittain: sosiaalipalveluissa vertikaalisella integraatiolla viitataan yleensä kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason toimien koordinaatioon. Paikallisella tasolla samaa termiä käytetään myös kuvaamaan eri intensiteetin palvelujen kuten kaikille tarkoitettujen lähipalvelujen ja seudullisten tai alueellisten erityispalvelujen yhteensovittamista. Terveydenhuollossa vertikaalisella integraatiolla viitataan usein ehkäisevän toiminnan, (muun) kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon yhteensovittamiseen. Horisontaalisella integraatiolla tarkoitetaan toimia, joilla aiemmin eri hallinnollisilla sektoreilla tuotettuja palveluja kytketään toisiinsa vastaamaan yhteisten asiakkaiden palveluihin. Ikäihmisten sosiaali-, terveys-, kulttuuri-, harrastus-, liikunta- ja joukkoliikennepalvelujen hahmottaminen ja järjestäminen yhteen sovitettuna kokonaisuutena on esimerkki laaja-alaisesta hyvinvointipalvelujen integrointiprosessista. Palveluintegraation ensisijainen tavoite on tuottaa käyttäjien näkökulmasta laadukkaita ja vaikuttavia palveluja. On runsaasti näyttöä siitä, että ainakin pitkäaikaisista sairauksista tai moninaisista hyvinvointiongelmista kärsivien kannalta erilliset palvelut toimivat usein huonosti. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävä on varmistaa, että myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat saavat tarvitsemansa palvelut. Kuntien vanhustenhuollon ja terveydenhuollon henkilöstö on avainasemassa järjestettäessä yksittäisten ikäihmisten palvelukokonaisuuksia. Henkilöstön täydennyskoulutuksen avulla pyritään juurruttamaan palveluja yli organisaatiorajojen integroiva työote sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukäytäntöjä ohjaavaksi menetelmäksi. 13

Sirpaloitunut palvelujärjestelmä toimii kaikkein huonoiten niiden kannalta, joiden voimavarat eivät riitä oman edun ajamiseen. Palvelujen integraation avulla voidaan taata palveluprosessien tarpeenmukaisuus, oikeudenmukaisuus, oikea-aikaisuus ja tukea prosessien jatkuvaa kehittämistä. Palveluintegraatiolta odotetaan myös merkittäviä talouteen ja kustannusvaikuttavuuteen liittyviä hyötyjä. Päällekkäisen toiminnan väheneminen, nopeampi ja yksinkertaisempi prosessi ilman informaatiokatkosten ja useiden toimijoiden päätöksenteon luomaa kitkaa sekä paremmasta laadusta aiheutuva komplikaatioiden ja hoitovirheiden väheneminen ovat esimerkkejä mekanismeista, joiden odotetaan tuottavan laatuhyötyjen ohella myös kustannussäästöjä. Saatavuuden perusteella palvelut jaetaan lähipalveluihin, seudullisiin ja laajaa väestöpohjaa edellyttäviin palveluihin. Ikäihmiset tarvitsevat näitä kaikkia, mutta arjen sujumisen kannalta keskiössä ovat lähipalvelut. Lähipalvelut tuodaan kotiin tai ne tuotetaan kodin lähellä. Lähipalveluja ovat esimerkiksi ehkäisevät palvelut, palvelutarpeen arviointi, kotihoito, omaishoidon tuki ja gerontologinen sosiaalityö. Seudullisesti palvelut tuotetaan esimerkiksi silloin, kun ne edellyttävät erityisosaamista tai kun seudullisella tuottamisella saadaan muuta lisäarvoa. Seudullisia palveluja voivat olla esimerkiksi dementiaoireisten erityispalvelut, vanhuspsykiatriseen hoitoon erikoistuneet yksiköt tai gerontologista asiantuntemusta välittävät yksiköt. Harvaan asutuilla alueilla on suositeltavaa järjestää myös liikkuvia palveluja asiakkaiden luo. Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut tuotetaan maakunnallisissa sairaanhoitopiireissä tai sosiaali- ja terveyspiireissä ja harvinaisimmat erityispalvelut tuotetaan yliopistosairaaloiden erityisvastuualueilla. Asiakkaalle saumattomien palvelukokonaisuuksien ja integroitujen palveluprosessien kehittäminen sitoo yhteen ja yhteistoimintaan eri tasoilla toimivat palvelujentuottajat. Ikääntyvien palvelut - hankekokonaisuus tukee sairaala- ja laitoshoidon yhteen sovitettujen palveluprosessien kehittämistä. Seuraavassa on poimittu esimerkkejä osahankkeiden sairaala- ja laitoshoidon käytäntöjen uudistamisesta: Ikäihmisten kulttuurikaari - terveyttä ja hyvinvointia ja elämyksiä, kehittää sairaala- ja laitoshoidon arkipäivää laajasti kulttuurin ja liikunnan avulla. Sairaala- ja laitoshoitoa kehitetään kulttuurin ja taiteen avulla. Integroituja hyvinvointipalveluja ikääntyville kehittävä henkilöstön täydennyskoulutus -hanke eheyttää kotiutuskäytäntöjä ja arvioi sairaala- ja laitoshoitoa. Hankkeen tavoitteena on Tanskan mallin mukainen asiakaslähtöinen palvelukokonaisuus. Tämä edellyttää myös pitkäaikaissairaanhoidon käytäntöjen uudistamista aktivoiviksi, toimintakykyä ylläpitäviksi ja kuntouttaviksi. Kanta-Hämeen vanhustenhuollon "sateenvarjo" -hanke pyrkii vähentämään laitoshoidon tarvetta tukemalla ikäihmisten kotona asumista palvelurakenteita uudistamalla, samoin tuetaan ikäihmisten omia voimavaroja ja kehitetään muistisairauksien hoitoa sekä sähköistä asiointia ja neuvontaa. Päijät-Hämeen dementiahoidon kehittämisyksikkö toimii henkilöstön koulutuksen suunnittelijana ja kehittäjänä. Hanke tukee asiakkaan kotona selviytymistä ja pyrkii vaikuttamaan laitoshoidon tarpeen vähenemiseen. Hankekokonaisuuden sairaala- ja laitoshoitokäytäntöjen uudistamisen tavoitteena on uudistaa palvelurakennetta alueellisesti ns. Tanskan -mallin mukaiseksi kokonaisuudeksi. Tanskan mallissa asukkaat asuvat kotona tai palvelutaloissa, jossa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajat sovittavat yhteen ikääntyvän väestön palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Suomen laatusuosituksen mukaan integroiduilla palveluprosesseilla ja palveluketjuilla sekä Tanskan esimerkkiä seuraten on mahdollista vähentää pitkäaikaisen laitoshoidon osuus noin 3 %:iin yli 75-vuotiaista. 14

Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen Väli-Suomen ikääntyvien palvelut -hankekokonaisuus tukee palveluita tuottavan henkilöstön osaamisen, koulutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Tätä kautta turvataan myös henkilöstön jaksaminen työssä ja riittävyys palvelurakenteessa. Hankekokonaisuus välittää uusinta gerontologista tietoa vanhuspalvelujen käytännön työyhteisöille. Täydennyskoulutus suunnitellaan paikallisten tarpeiden mukaan räätälöitynä, moniammatillisina kokonaisuuksina ja eri ammattiryhmille kohdennettuina. Gerontologia on laajentumassa perinteisestä mallista, uusina gerontologian jatkoksi on tullut psykogerontologia, kasvatusgerontologia, liikuntagerontologia, kulttuurigerontologia ja geroteknologia. Laajenemispintaa on mm. sosiaalipolitiikan ja sosiaaligerontologian sekä vanhenemisen taloustiede ja poliittisen gerontologia suuntiin. Tampereelle perustettava monitieteinen Ikäkeskus on alan uusimman tiedon kokoaja- ja välittäjäorganisaatio. Ikääntyvän väestön palveluja tuottava henkilökunta ja työyhteisöt tarvitsevat täydennyskoulusta ja osaamisperustan uudistamista. Väli-Suomen hankekokonaisuudessa painotetaan viimeisimmän gerontologisen tiedon soveltamista käytännön työssä. Hankekokonaisuus toimii yhteistyössä yliopistojen ja muiden koulutuslaitosten kanssa, jotta viimeisin gerontologinen tieto saadaan hyödynnettyä työkäytäntöjen kehittämisessä. Uusimman gerontologisen tiedon saattaminen osaksi ammattilaisten jokapäiväistä työtä on hankekokonaisuuden keskeinen tavoite. Täydennyskoulutuksen vastuutahoja ovat maakunnalliset vanhustenhuollon kehittämisyksiköt yhdessä Tampereen Ikäkeskuksen kanssa. Ne toimivat yhdessä myös muiden kouluttajatahojen kanssa järjestäessään koulutusta koko Väli-Suomen alueella.. Hankekokonaisuudessa henkilöstön osaaminen ja koulutus sekä työssä jaksaminen tulee esiin seuraavasti: Integroituja hyvinvointipalveluja ikääntyville kehittävä henkilöstön täydennyskoulutus -hanke tähtää ikääntyville palveluja tuottavan henkilöstön osaamisperustan vahvistamiseen ja uudistamiseen, se tukee myös työhyvinvoinnin ja työyhteisöjen kehittämistä. Kanta-Hämeen vanhustenhuollon kehittämisyksikkö vahvistaa henkilöstön osaamista työnohjauksen, kehittämistehtävien ja täydennyskoulutuksen keinoin. Pohjanmaan maakuntien vanhustyön painopisteenä on vanhustyön ammatillisuuden kehittäminen ja alan vetovoimaisuuden lisääminen. Päijät-Hämeen dementiahoitokeskus kouluttaa ja valmentaa maakunnan "muistihoitajaverkoston". Dementiahoitokeskuksen tehtävänä on lääkäreiden, muistihoitajien, muun hoitohenkilökunnan (osastot ja kotihoito) koulutus. Päijät-Hämeen kehittämisyksikkö myös konsultoi muille alueen toimijoille. Äldrecentrum Österbotten - utvecklingenhet inom äldreomsorgen i Österbotten, tavoitteena on kehittää vanhustyön sisältöjä, työtyytyväisyyttä ja oman työn kehittämistä koulutuksen ja työnohjauksen keinoin. 15

3.4. Ikääntyvien palvelujen monituottajuuden hallinta Ikääntyvien palvelut - hankekokonaisuuden tavoitteena on kuntien ja yhteistoiminta-alueiden ikäihmisten palvelujen rakenteen sekä palveluprosessien ja -käytäntöjen uudistaminen kehittämällä ja syventämällä alan henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia. Kuntien siirtyessä yhä laajemmin tilaajan ja tuottajan roolit eriyttäviin hallinnollisiin ratkaisuihin, hyvinvointipalvelujen tuottaminen hajautuu yhä useammille palvelujentuottajille. PARAS-hankkeen tuloksena palveluja tilaajakunnalle tuottavat ainakin seuraavat tahot: Kunnan omat palveluorganisaatiot Kunnan omistamat liikelaitokset ja muut yritykset Isäntä-kunta sopimuksen piirissä oleville kunnille Yhteistoiminta-alueen organisaatio(t) Seudulliset ja alueelliset kuntayhtymät Yksityiset palvelujen tuottajat Palveluja tuottavat kunnalliset tai yksityiset säätiöt tai osuuskunnat Sosiaaliset yritykset Palveluja sopimussuhteessa kunnalle tuottavat kansalaisjärjestöt Muut vapaaehtoisjärjestöt jne Ikääntyvän väestön palvelujen hankinta- ja tuottamispäätösten valmistelussa tarvitaan palvelujen monituottajuuden suunnittelun, johtamisen, seurannan ja laadun arvioinnin hallintajärjestelmiä. Ikääntyvien palvelut - hankkeen on tarkoitus tuottaa ikäihmisten palvelujen vaihtoehtoisia hyötyjen ja kustannusten laskenta-, ennakointi- ja arviointimalleja yhteistyössä Tampereen yliopiston asianomaisten laitosten kanssa. Hyvinvointipalvelujen monituottajamallin hallintajärjestelmää kehitetään asiakkaiden ja kuntien näkökulmista. Samalla kootaan eri toimijoiden kokemuksia tarjouskilpailuista. Monituottajuuden asianmukainen hallinta edellyttää tietoa eri palvelupakettien vaihtoehtoisista kustannuksista ja vaikutuksista, jotka on arvioitava ennen yksilöllistä päätöksentekoa. Hankekokonaisuuden aikana mallinnetaan ja dokumentoidaan yksilöllisiä ratkaisuvaihtoehtoja (kotihoito/omaisten & läheisten tuki/päivätoiminta/monitoimikeskus/palveluasunto/laitoshoito/sairaalahoito) sekä kehitetään työvälineohjelmia ikääntyvien palveluissa toimivalle henkilöstölle. 3.5. Seudulliset ja alueelliset erityispalvelut Ikääntyvä väestö muuttuu, elintavat ja sosiaalinen vuorovaikutus muuttavat muotoaan, alkoholin ja huumaavien aineiden liikakäyttö johtaa tapaturmien, väkivallan ja keskushermostosairauksien lisääntymiseen. Palvelujen tarve erilaistuu ja muuttuu vaikeasti hallittavaksi verrattuna menneiden vuosikymmenten yhtenäiseen vanhuskuvaan. Tämä on havaittu erityisesti suurissa kunnissa ja kaupungeissa, mutta vastaavaa erilaistumista on nähtävissä myös maaseudulla. Palvelujen tarvitsijat ovat heterogeeninen ryhmä. Kuntien lähipalvelut eivät sovellu näiden kaikkien erityisryhmien ongelmien lievittämiseen. Tarvitaan seudullisena ja alueellisena yhteistyönä järjestettäviä erityispalveluja. Tällaisia eritysryhmiä ovat mm ikääntyvät kehitysvammaiset, maahanmuuttajat, muistisairaat nuoret ja keski-ikäiset. Näiden ryhmien edustajia on 1-2 pienissä kunnissa, isoissa kunnissa erityistarpeet tulevat paremminkin esiin. Tällaisten pienryhmien erityispalveluista on huolehdittava kuntien yhteistyönä. 16

4. Hanketoimijoiden verkostoituminen ja viestintäsuunnitelma Verkostoituminen Väli-Suomen Ikääntyvien palvelut - hankekokonaisuuden kumppanuusyhteistyö, tiedon jakaminen, vertailukehittäminen ja uuden oppiminen tapahtuu eritasoisten verkostojen välityksellä. Tässä vaiheessa on päädytty esittämään seuraavia verkostoja: 1. Väli-Suomen maakuntien hanketoimijoiden verkostot (5 kpl) 2. Väli-Suomen alueen kehittämisfoorumi (1 kpl) 3. Kansallinen ikäihmisten palvelukehittäjien verkosto (osallistuminen tai koordinointi?) Viestintäsuunnitelma Varsinainen viestintäsuunnitelma sisällytetään ns. lopulliseen hankesuunnitelman ja rahoitushakemukseen sosiaali- ja terveysministeriölle 31.8.2008 mennessä. Hankekokonaisuuden viestintää varten tarvitaan tiedottaja joka aloittaa kuukausitiedotteen tai hankeuutisten julkaisemisen. Hanketoimijat ja yhteistyökumppanit ovat tiiviissä vuoropuhelussa keskenään. Hankeuutisten tavoitteena on kumppaneiden kiinnostuksen ylläpitäminen sekä tiedon ja kokemusten vaihto ja Väli-Suomen alueen hyvien käytäntöjen kuvaaminen ja dokumentointi. Ulkoinen viestintä on keskeinen osa hankkeen toteuttamisprosessia ja viestintäsuunnitelmaa. Osahankkeet huolehtivat omilla alueillaan kaikista mediasuhteista hanketiedottajan tuella. Ikääntyvien palvelut hankekokonaisuudelle avataan omat internet-sivustot, extranet ja intranet sekä hyödynnetään vuorovaikutteisen sosiaalisen median teknologiaa. Hankekokonaisuus tiedottaa toiminastaan ulkoisesti käyttämällä hyväksi kaikkia viestinnän muotoja ja kanavia valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Hankkeessa tunnistetut hyvät käytännöt levitetään Stakesin Hyvät käytännöt sivujen sekä mediatiedotteiden, haastattelujen, artikkeleiden ymv välityksellä. Hyvät käytännöt sivustosta on tulossa seuraavan sukupolven uusittu innovaatioympäristö. Vertaisarviointi Väli-Suomen ikääntyvien palvelut - kokonaisuus suorittaa osahankkeiden, kuntien ja muiden palveluyksiköiden keskinäistä vertaisarviointia ja järjestää mahdollisuuksia vertaisoppimiseen. Tällä tavoin hankkeet pystyvät oppimaan toisiltaan ja samalla ristiinarviointi on hyödyllinen hyvien käytäntöjen levittämismenetelmä. Vertaisarviointia varten kehitetään uuden ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen pohjalta arviointikriteeristö, jonka avulla ristiinarvioinnit suoritetaan ja dokumentoidaan. 17

5. Väli-Suomen ikääntyvien palvelut -hankekokonaisuuden budjetti Hanke Ikäihmisten kulttuurikaari - terveyttä ja hyvinvointia elämyksistä Integroituja hyvinvointipalveluja kehittävä koulutushanke INTO Kanta-Hämeen vanhustenhuollon kehittämisen "sateenvarjohanke" Pohjanmaan maakuntien vanhustyön kehittämisyksikkö Päijät-Hämeen dementiahoidon kehittämisyksikön jatkosuunnitelma Välbefinnande och livskvalitet för alla åldersgrupper (Närpes et al) Äldrecentrum Österbotten - utvecklingenhet inom äldreomsorgen i Österbotten Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Yhteensä 25 000 250 000 225 000 500 000 45 000 560 000 560 000 510 000 1 675 000 30 000 330 000 330 000 280 000 970 000 20 000 160 000 160 000 340 000 25 000 85 000 85 000 195 000 4 000 63 000 65 000 10 000 142 000 30 000 135 000 135 000 300 000 YHTEENSÄ 104 000 1 278 000 1 560 000 1 180 000 4 122 000 18

LÄHTEET 1. Arnkil, T. Eriksson, E. Arnkil, R: Palveluiden dialoginen kehittäminen kunnissa. Sektorikeskeisyydestä ja projektien kaaoksesta joustavaan verkostointiin. Stakes raportteja 253. Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2000. 2. Arnkil,R. Spangar,T. ja Jokinen,E: Hyvä vertaisoppiminen kuntatyön arjessa. Toteutettavuusanalyysi hyvien käytäntöjen välittämisestä. ACTA nr 196. Kuntaliitto Helsinki 2007. 3. Billings, J. Leichsenring, K. (Eds): Integrating Health and Social Services for older Persons. Evidence from Nine European Countries. PROCARE - hankkeen raportti. European Centre Vienna. Ashgate Vienna 2005. 4. Ekholm,H.(toim.): EAP Employee Assistance Program - Ennakoivan Avun Palvelu. EAP-hankkeen loppuraportti 2007. EAP-Finland Oy. Paino: Dark Oy 2007. 5. Eklund,F. Vauramo,E. Autio,A. ja Kjisik, H: Visio tulevaisuuden palvelujärjestelmästä - case Kymenlaakso. Teknillinen Korkeakoulu. HEMA Instituutti, Multiprint Oy Espoo 2007. 6. Finne-Soveri,H: Johtamisen laadun arviointi ja mittaaminen RAI-menetelmän avulla. Artikkeli Lehtoranta,H. Luoma,M-L. ja Muurinen,S.(toim.): Ikäihmisten laitoshoidon laadun kehittämishanke. Loppuraportti 2007. Stakes 2007. 7. Imppu, H. Kanninen, M. Koskinen, S. Niemi, M. Piironen, R. Teinilä, E. Tietäväinen, S. ja Ylinen, S: Gero-hanke mukana tamperelaista vanhustyötä vahvistamassa. Tampereen kaupunki, Hyvinvointipalveluiden kehittämiskeskus. Juvenes Print Tampereen yliopistopaino 2007. 8. Heikkilä, M. ja Tuukka, L. (toim.): Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus 2007. Stakes. Yliopistopaino Helsinki 2007. 9. Heinola,R. (toim.): Asiakaslähtöinen kotihoito. Opas ikääntyneiden kotihoidon laatuun. Stakes oppaita 70. Gummerus Kirjapaino Oy Vaajakoski 2007. 10. Hänninen, K. Julkunen, I. Hirsikoski, R. Högnabba, S. Paananen, I. Romo,H. Thomasén, T: Asiakkaat oppimisen käynnistäjinä. Raportti BIKVA-arviointimenetelmän oppimisen kehistä. Stakes raportteja 6/2007. Valopaino Oy Helsinki 2007. 11. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:3. Yliopistopaino Helsinki 2008. 12. Kivelä,S-L: Geriatrisen hoidon ja vanhustyön kehittäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:30. STM 2006. 13. Koskinen, S. Hakapää, L. Maranen, P. Piekkari, J. (toim.): Kolmasikäläisten elämää pohjoisissa kaupungeissa. KaupunkiElvi-hankkeen tutkimustuloksia. Lapin yliopisto. Lapin yliopistopaino Rovaniemi 2007. 14. Lehtoranta,H. Luoma,M-L. Muurinen,S.(toim.): Ikäihmisten laitoshoidon laadun kehittämishanke. Loppuraportti 2007. Stakes raportteja 19/2007. Helsinki 2007. 15. Liikanen,H-L. Kaisla,S. Viljaranta,L: Gerontologisen sosiaalityön pioneerit kentällä. SOCCAN ja Heikki Waris - Instituutin julkaisusarja no 12. Yliopistopaino 2007. 16. Munday,B: Integrated social services in Europe. Council of Europe Publishing. Strasbourg 2007. 17. Teperi,J: Integroidut palvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa. Esiselvitys Tulevaisuuden hyvinvointipalvelut - yhteistyöohjelman johtoryhmälle. Stakes. Moniste 8.8.2007. 18. Vaarama,M. & Pieper,R. (Eds.): Managing Integrated Care for Older Persons. European Perspectives and Good Practices. STAKES and European Health Management Association (EHMA). Gummerus Printing Saarijärvi, Finland 2005. 19. Virkkunen,J. Engeström, Y. Miettinen, R: Sosiaalihuollon kehittämistoiminnan tulevaisuus. Projekteista konseptikehittämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:49. STM Helsinki 2007. 20. Voutilainen,P. Kauppinen,S. Heinola,R. Finne-Soveri,H. Sinervo,T. Kattainen,E. Topo,P. Anderson,S: Katsaus ikääntyneiden kotihoidon kehitykseen. Artikkeli Heikkilä,M. ja Tuukka,L.(toim.): Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus 2007. Stakes. Yliopistopaino Helsinki 2007. 21. STM:n tiedote 5/2008: Ministeri Risikko - Ikääntyneiden kotihoidon oltava ennakoivampaa ja monipuolisempaa. Puhe KOTOSA-hankkeen päätösseminaarissa. Helsinki 10.1.2008. 22. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) 2008-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:2. 23. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008: 3. 24. STM oppaita 2005:1: Palveluseteli - Käyttöopas kotipalveluun. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki 2005. 25. Övretveit,J: Moniammatillisen yhteistyön opas. Sairaanhoitajien koulutussäätiön opas. Hakapaino Helsinki 1995. 19

LIITTEET Väli-Suomen alueen Ikääntyvien palvelut osahankkeiden suunnitelmat IKÄIHMISTEN KULTTUURIKAARI (Tampere) -Terveyttä ja hyvinvointia elämyksistä Ikäihmisten Kulttuurikaari on uusi suunnitteilla oleva toimintamalli ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kulttuurin ja liikunnan keinoin sosiaali- ja terveyspalvelujen, sivistys-, kulttuuri- ja vapaaaikapalvelujen sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyönä. Ikäihmisten kulttuurikaaren kaksivuotinen kehittämishanke käynnistetään vuoden kestävällä pilottivaiheella. Toimintamallin ajatusta testataan ja kehitetään ensin ikäihmisten laitoshoidossa. Hankkeen tavoitteena on nykytilan kartoituksen pohjalta kehittää uusi moniammatillinen toimintatapa, jonka avulla voidaan järjestää asiakaslähtöisiä ja terveyttä edistäviä kulttuuri-, liikunta- ja sivistyspalveluja. Pilottivaiheen kokemusten pohjalta, hankkeen toisessa vaiheessa toimintamalli laajennetaan koskemaan myös ikäihmisten avopalveluja, jolloin muodostuu eheä kulttuurikaari ikäihmisen eri elämänvaiheisiin. Toteutus 1.9.2008-31.12.2010. Hanke perustuu yhtäältä Vanhasen II hallituksen käynnistämään terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan ja toisaalta Tampereen kaupunkistrategiaan sekä Tampereen hyvinvointipalveluiden ikäihmisten palveluprosessin kehittämiseen. Lisäksi taustalla vaikuttavat STM:n uudet ikäihmisten palveluiden laatusuositukset itsenäisen suoriutumisen ja kotona asumisen tukemisen turvaamisesta. Kulttuurilla ja taiteella on useissa tutkimuksissa osoitettu olevan positiivisia vaikutuksia ihmisten elämänlaatuun ja terveydentilaan (esim. Konlaan 2001, Liikanen 2003). Ikäihmisten kulttuurikaaren pilottivaihe toteutetaan kolmessa tamperelaisessa ikäihmisten hoitolaitoksessa (Koukkuniemen vanhainkoti, Kaupin sairaala ja Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrinen osastoryhmä). Nykyisin laitoshoidon asiakkaat ovat Tampereella useimpien terveyttä edistävien ja elämänlaatua parantavien palvelujen ulkopuolella. Ikäihmisten kulttuurikaari kattaa liikunta-, kirjasto-, museo-, taide- ja muun kulttuuritoiminnan. Kulttuuritoiminnasta voivat vastata hoitolaitosten asukkaat, omaiset ja henkilöstö itse, hoitolaitoksen virikeohjaajat, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen ammattilaiset, ulkopuoliset taiteilijat tai eri yhteisöjen vapaaehtoiset. Hankkeen henkilöstö (koordinaattori ja kehittäjä-ohjaaja) luovat verkostoja ja koordinoivat yhteistyötä, kokoavat olemassa olevaa palvelutarjontaa ja kehittävät uusia hyviä käytäntöjä sekä arvioivat toiminnan vaikuttavuutta. Kaikki em. tehdään hankkeelle perustettavan moniammatillisen ohjausryhmän sekä käytännön toimijoiden tiiviinä yhteistyönä. Työsuunnitelma: 1. Hankkeen aloitustilaisuus kehittämistyössä mukana oleville 2. Kartoitus laitoshoidon kulttuuri- ja liikuntapalvelujen nykytilasta (sisällöt, volyymit, resurssit) 3. Muualla toteutettujen aihetta sivuavien kehittämishankkeiden kartoitus ja kuvaus 4. Asiakastarpeen kartoitus 5. Konkreettisten tavoitteiden asettaminen ja toiminnan suunnittelu 6. Verkostojen luominen ja yhteistyön koordinointi 7. Nykyisten palvelujen sisältöjen koordinointi asiakaslähtöisesti 8. Uusien terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen 9. Hankkeesta tiedottaminen (verkkosivut, lehdistö jne.) joka vaiheessa 10. Hankkeen ohjausryhmän ja henkilöstön itsearviointi joka vaiheessa 11. Pilottivaiheen loppuarviointi (vaikuttavuus) ja tulosten raportointi 12. Pilottivaiheen päättäminen 20